Joulukorttien lähettäminen on yksi minun joulutraditioni

 

Kuva NostalgiaShop

Joulukorttien lähettäminen on yksi meidän joulutraditiomme, josta en halua luopua. Minä rakastan sitä hetkeä kun aloitan joulukorttien kirjoittamisen sukulaisille ja ystävilleni. Olen usein keittänyt kahvia ja joululaulut soivat vaimeasti taustalla. Minä muistan jo lapsuudenkodistamme, että joulukortit kirjoitettiin hartaudella. 

Veljestäni ja minusta otettiin jouluisia kuvia tai valokuvat tuli ottamaan äidin tuttu valokuvaaja, joka sitten teetti meille kuvallisia joulukortteja sujautettavasti kirjekuoreen ja sitten  postilaatikkoon. Yleensä tuohon valokuvaan oli pukeuduttu juhlavammin eli samoin kuin jouluaattona. Valokuvaaja pelleili aina meille lapsille saadakseen meidän nauramaan kuvissa. Tonttulakki oli näissä joulukorttikuvissa todella tärkeä elementti. 

 Jenny Nyström on tunnettu joulukorteistaan. 

Joulukorttien historia on itse asiassa hyvin nuori jos sitä vertaa itse joulunvieton historiaan. Jeesuksen syntymäjuhlaahan on vietetty Roomassa jo 300-luvulla. Vasta vuonna 1840 englantilainen Henry Cole keksi idean lähetettävästä joulukortista. Ensimmäistä tunnettua joulukorttia painettiin Lontoossa 1000 kappaleen erä vuonna 1843. Sama vuonna ilmestyi myös kirjailija Charles Dickensin kaikkien tuntema klassikko Joulukertomus. 

Kortin olin suunnitellut taiteilija John Halcot Horsley ja verrattuna meidän tuntemiin värikkäisiin joulukortteihin mustavalkoinen kortti tuntuu jonkin vaatimattomalta. Vasta siinä vaiheessa jos kortti myytiin osa siitä väritettiin. 

Ensimmäisessä joulukortissa ei ollut oikeastaan mitään jouluista ja se muistuttikin paljon jo aiemmin lähetettyjä uudenvuoden kortteja. Kortissa perhe kuitenkin juhlii joulua yhdessä. 

Joulukortista ei heti tullut mitään hittituotetta vaan kului peräti viisi vuotta ennen kuin joku innostui asiasta uudelleen. Englannista joulukortti alkoi leviämään myös muualle Eurooppaan. Jo 1860-luvulla Saksassa oli menestyvä korttitehdas, joka valmisti myös joulukortteja. Saksalla olikin korttiteollisuudella valta-asema ja se hallitsi markkinoita parikymmentä vuotta. Joulukorttien aiheet olivat uskonto-aiheisia eli jouluseimi, kirkko ja enkelit yleistyivät.

Jenny Nyström: Tonttukuoro laulaa 

Joulukortti vuodelta 1897. 

Kiiltävä, kultareunainen joulukortti vuodelta 1912. Painettu Saksassa. 

Martta Wendelin tyylissä esittää on mielestäni paljon samaa kuin ruotsalaisen Carl Larsson tyylissä. 

1800-luvun lopussa joulukortteihin ilmestyi joulupukki, joka alun perin on ollut tummapuhuva ja omalla tavallaan myös pelottava hahmo. Vasta kun vuosikymmen vaihtui 1900-luvulle tuli kuvattuun joulupukkiin mukaan punaista nuttua ja lakkia sekä joulupukki myös näytti ystävälliseltä. Jouluporsas tuli mukaan myös joulukorttien kuva-aiheeseen. 

Joulupukki muistuttaa tässä sinisessä nutussaan enemmän Nukkumattia. 

Maria Ekstamin joulutontulla on vielä kaikki lahjat jakamatta. 

Tärkeä hetki kun saa puhua Joulupukin kanssa puhelimessa. 

Vasta myöhemmin joulukorttien perinteisiksi aiheiksi nousivat joulupuuro, tontut ja kynttilät sekä totta kai punainen väri. Joulukuusia ei vielä joulukorteissa näkynyt vaan joulukortissa saattoi olla metsässä oleva lumen peittämänä kuusi. 

Tässä viiletetään vesikelkalla hurjaa mäenlaskua. 

Joulupukki on joskus näemmä kulkenut myös ilmalaivalla. 

Joulu on Suomen Postille todella kiireistä aikaa kun ihmiset lähettävät paketteja ja myös joulukortteja. Joulukorttien "high season" on ajoittunut vuosille 1995-2009, jolloin joka vuosi lähetettiin joulukortteja reippaasti yli 50 miljoonaan. Vuonna 2010 tuli pieni notkahdus joulukorttien lähettämiseen koska nyt kortteja postitettiin  vain 47 miljoonaan. Kun tutkittiin kuinka monta joulukorttia yleisimmin lähetetään oli vastaus 26 joulukorttia. 

Vuonna 2020 lähetettiin enää 18 miljoonaa joulukorttia mikä on edelleen toki paljon mutta verrattuna huippuvuosien lukuihin pieni. Seuraavana vuonna korttien määrä oli enää 16 miljoonaa korttia. Joulukortteja korvataan nykyään tekstareilla, sähköposteilla tai whatsup-viesteillä. Minä jatkan edelleen joulukorttien lähettämistä koska se on jo vuosia ollut oma joulutraditioni. Ehkä siellä ruudun toisella puolella on vielä kaltaisiani dinosauruksia, jotka haluavat käsikirjoittaa joulukortit ja postittaa ne sitten. 

Joulukalenteri 24 luukkua - luukut 5. - 7.12.

 

On aika avata tämän vuoden "Joulukalenteri 24 luukkua" seuraavat luukut eli 5. - 7.joulukuuta. Joulukalenteri perinteeni on alkanut jo yli kymmenen vuotta sitten ja tämän vuoden joulukalenteri on jo kolmastoista, jonka olen väsännyt. Minähän rakastan joulua ja myös joulukalentereja. Tunnustaudun jouluttajaksi tai jouluhulluksi vaikka meidän joulu alkaakin vasta Tuomaan päivänä. 

5.12.2023

Miksi ihmeessä me tuomme joulukuusen kotiin jouluksi?
Joulukuusen historia on huomattavasti lyhyempi kuin itse joulun vieton.
Jeesuksen syntymäjuhlaa on vietetty Roomassa jo 300-luvulla. Vasta
1500-1600 lukujen vaihteessa löytyy ensimmäisiä historiallisia tietoja
joulukuusesta Saksasta.

Joulukuusella on yhteys jo muinaisiin vihreyssymboleihin. Germaanisille
ja skandinaavisille heimolle kuusilla oli tärkeä merkitys kun he juhlivat
talvipäivänseisausta joulukuun lopussa. Jo muinaisessa Egyptissä, Kreikassa
ja Roomassa vuoden pimeimpänä aikana somistettiin vihreillä havuilla ja oksilla,
jotta seuraavasta satokaudesta tulisi hyvä.

Joulukuusen yleistymisestä voimme kiittää uskonpuhdistusta. Kun uudet opit
levisivät kansan keskuuteen kirkosta erkaantuneet protestantit aloitti
joulukuusi perinteen vastineeksi katolisen kirkon jouluseimelle.

Suomalaisiin porvariskoteihin joulukuusi ilmestyi 1800-luvulla. Talonpoikien
pirtteihin vasta vuosisadan loppupuolella ja yleistyi 1900-luvun alussa.
Kun tuvassa oli usein ahdasta saatettiin kuusi nostaa myös kattoon.
6.12.2023

Hyvää 106. itsenäisyyspäivää Suomelle ja kaikille meille suomalaisille! Perinteisesti tänään aamulla vedettiin juhlavasti salkoon siniristilippumme Tähtitorninmäellä. Itsenäisyys on meille suomalaisille iso asia. Korvaamattoman tärkeä ja arvokas. Sen merkitystä kannattaa korostaa varsinaisen itsenäisyyspäivän jälkeenkin. Itsenäisyys ei ole mitään sellaista, joka nostetaan kerran vuodessa jalustalle ja unohdetaan vuodenkierron 364 muuksi päiväksi. Suuri kiitos veteraaneille ja lotille siitä, että saamme elää nykyään vapaassa Suomessa ♥

7.12.2023

Kohta on aika taas kirjoittaa joulukortteja ja muistaa kiikuttaa ne postilaatikkoon viimeistään 13.12. Sen jälkeenkin toki ehtii mutta vähän isommalla postimerkillä varustettuna.

Joulukortit ovat muuten peräisin Englannista ja ensimmäinen 1000 kpl erä painettiin jo jouluna 1843. Joulukorteista tuli nopeasti suosittuja ja ne levisivät ympäri Eurooppaan.
Saksaa syntyi joulukortti teollisuutta jo 1860-luvulla.

Suomeenkin joulukortit löysivät tiensä ja vanhin meillä lähetetty joulukortti on vuodelta 1871. Kotimaista joulukortteja ei vielä painettu joten joulutervehdykset olivat saksalaisilla tai ruotsalaisella korteilla. Myös venäläisiä joulukortteja oli Suomessa. Ensin kortteja postittivat vain varakkaat ja kaupunkilaiset, mutta myöhemmin myös maaseudun asukkaat ja työväestö ottivat tavan omakseen.

Parhaimpina vuosina 1995-2009 joulukorttien määrä Suomessa on yli 50 miljoonaa korttia. Viime vuosina kortteja on postitettu 18 miljoona ennen joulua. Joulukortti perille on minusta ihana joten lähetän edelleen paperisia joulukortteja.

Hyvää 106. itsenäisyyspäivää meille suomalaisille

 

Hyvää 106. itsenäisyyspäivää Suomelle ja kaikille meille suomalaisille! Ulkona paistaa aurinko pilvettömän siniseltä taivaalla ja lumi on peittänyt luonnon valkoisella vaipallaan. Meillä Espoossa pakkasta on -6°C joten mitä parhain ulkoilusää Mimmin kanssa. Lipputangoissa liehuvat siniristiliput itsenäisyyspäivämme kunniaksi. Tänään me suomalaiset vietämme itsenäisyyspäivää myös ensimmäistä kertaa osana suurempaa liittoutumaa. Nato-jäsenyytemme alkoi kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. 

Ilmassa on edelleen myös paljon epävarmuutta koska Ukrainassa sotaa jatkuu edelleen ja Gazan tilanne on katastrofaalinen. Olemme joutuneet poikkeuksellisesti sulkemaan koko itä-rajamme kahdeksi viikoksi estääksemme luvatonta maahantuloa. Korona pirulainenkin on taas talvikauden alettua nostanut jälleen kerran päätään ja kaatanut ihmisiä sängyn pohjalle. Mutta meillä Suomessa ovat asiat kuitenkin hyvin verrattuna moniin muihin maihin joten meillä on tänään oikeus ja kohtuus myös juhlistaa itsenäisyyspäiväämme omalla tavallamme. 

Meidän suomalaisten tapa juhlia itsenäisyyttämme on hyvin perinteinen ja omalla tavallaan myös harras. Kuten aina itsenäisyyspäivän aamuna myös tänään kello 9 on ollut perinteinen lipunnosto Tähtitorninmäellä. Presidenttipari on käynyt laskemassa seppeleen Hietaniemen sankariristille kello 10.20. Seppeleenlaskun yhteydessä Ilmavoimien Hornetit lensivät eteläisen Helsingin yli noin kello 10.30. Tämä ilta tulee legendaarisesti huipentumaan Linnan juhliin ja Linnan jatkoihin. Ja kuten laulaja ja lauluntekijä Olli Halonen asian hyvin tiivistää "Ja meille hyvää viihdettä on katsoa kättelyjonoa." 

Kysyin muutamilta ystäviltäni mitä heille merkitsee itsenäisyys ja näin he vastasivat. 

"Minulle se merkitsee sitä, että saan elää vapaassa maassa ilman pelkoa."

"Ennen kaikkea hyvinvointia ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kaikki ovat samalla viivalla."

"Tunnen olevani vapaa ja pystyväni tekemään myös omia päätöksiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Minun kuunnellaan ja saan vaikuttaa." 

"Ehdottomasti itsenäisyys merkitsee minulle suomalaista kulttuuria. Meidän suomalaiset arvomme ovat kulttuurin perusta ja yhteiskuntamme arvot ovat samoilla linjoilla kuin omat arvoni."

"Itse koen, että itsenäisyys antaa minulle onnellisuutta ja rauhaa. Minulla on mahdollisuus elää vapaana omana itsenäni yhteiskunnassa yhtenä sen jäsenenä."

Moni ystäväni nosti esille vielä elossa olevat sotaveteraanit ja lotat, jotka itseään säästämättä ovat taistelleet meidän ja Suomen itsenäisyyden puolesta toisessa maailmansodassa. Sodassa mukana olleita alkaa vuosi vuodelta on entistä vähemmän mutta emme silti saisi unohtaa heidän tekemiään uhrauksia ja urotöitä. 

Olen taas koonnut tähän postauksen valokuvistani Suomi-kuvia. Oikein mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille! Kohottakaamme malja upealle isänmaallemme!

Olli Halonen - Kylä keskellä ei mitään 

Meille hankittiin vihdoin lapsuudesta tuttu Enkelikello

 

Tänä jouluna meillä vihdoin on oma enkelikello ♥ Olen jo vuosia haaveillut siitä suloisen helisevästä äänestä, jonka perinteinen enkelikello saa aikaa kun kynttilöiden liekit lämmittävät sitä. Mummolassa ja lapsuudenkodissani oli molemmissa enkelikellot, jotka otettiin aina jouluna esille ja kasattiin huolellisesti. Muistan, että kotona tuli melkein riita veljeni kanssa siitä kumpi meistä saisi koota kellon. Nyt Blackweekin aikana huomasin netissä, että ruotsalaisella Nordic Nestiltä on tarjouksessa enkelikello, joten siinä sitten onnistuneesti klikkailin tilauksen itselleni. Meidän sisustukseen sopii ehdottomasti paremmin hopeanvärinen enkelikello ja juuri sellainen löytyikin. 

Vaikka meidän enkelikello ei ole rakenteeltaan ihan samanlainen kuin aiemmat kokoamani kellot tuli tämänkin kasaus ihan selkärangasta. Onhan tässä oman elämän aikana ehtinyt aika monta joulun juhlistamista kokea ja myös enkelikelloa kasattua. Oli pakko myös välittömästi laittaa kynttilöihin tuli jotta kuulin sen suloisen kilkatuksen lapsuudesta. Mieleen tulvahti muistoja myös Fazer Parhaat karkeista, joita isovanhemmilla oli aina jouluna muiden herkkujen lisäksi. Muistan, että meillä oli veljeni kanssa todella tarkasti määritelty missä järjestyksessä karkkeja syödään. Kiss-Kiss -kissakaramelli oli yksi pussin makeisista ja oma suosikkini. Yritin myös aina kalastella pussista Jääkarhu-karkkia tai Rex nimistä makeista. Jos haluat lukea Fazerin parhaista lisää makumuistojani niin klikkaa postaukseen "Makumuistoista vuosikymmenten takaa ja edelleen maistuvia".  

Enkelikellon äänestä tuli myös hyvin jouluinen fiilis vaikka meillä kotona ei vielä joulusta juurikaan olen mitään merkkejä. Kynttilöitä toki sytytämme iltaisin luomaan tunnelmaa mutta ainoastaan joulukalenterit ja yksi tonttu ovat esillä vasta tässä vaiheessa. Meillehän joulu aina tulee vasta hyvin lähellä jouluaattoa siinä Tuomaan päivän korvilla. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" sanoo jo vanha suomalainen sananlasku. 

Kollaasin kuvat saksalaisista joulupyramideista lainattu netistä. 

Enkelikelloilla on takanaan jo yli 100 vuoden mittainen historia. Itse luulin, että enkelikello on ruotsalaisten keksimä mutta olin väärässä. Enkelikellojen isänä pidetään saksalaista Walter Stockia, jolla oli tinaleluihin erikoistunut yritys Adrian & Stock jo 1900-luvun alussa. Stock ei itse asiassa ole kuitenkaan enkelikellon keksijä vaan kellojen esikuvana pidetään saksalaiseen jouluperinteeseen kuuluvia joulupyramideja. 

Adrian & Stock ensimmäiset enkelikellot olivat paljon raskastekoisempia kuin nykyiset. Joihinkin enkelikello malleihin oli lisätty myös jouluseimi. Tuotekehitys muutti kelloja kuitenkin ajan kuluessa paljon kevyemmiksi ja pienemmiksi. Kuvat on lainattu netistä. 

Stock kuitenkin ensimmäisenä patentoi nämä enkelikelloiksi (Engel Weichnachts-Geläut) nimeämänsä joulukoristeet, niiden keskeisen toimintaperiaatteen ja osat. Stock hankki ensimmäiseksi patentin tuotteelle kotimaassaan Saksassa. Viisaana miehenä turvatakseen markkinat myös Atlantin toisella puolella Stock hankki vuonna 1907 patentin myös Yhdysvalloissa. 

Jännä juttu on se, että vielä tänäkin päivänä ensimmäisessä enkelikellon patentissa kuvatut keskeiset ominaisuudet ovat edelleen tismalleen samanlaisia kuin yli sata vuotta sitten. Kynttilöiden lämpö pyörittää pientä turbiini, joka puolestaan pyörittää leijuvia enkelihahmoja, ja näihin kiinnitetyt kellonkielet soittavat pieniä kelloja. Totta kai huipulla on edelleen alkuperäinen trumpettia soittava enkeli. Koriste mahtuu pieneen tilaa ja se on purettavissa joulusesongin jälkeen. Nerokasta!4

Ruotsalainen vintage enkelikello, kuva Etzy. 

Ennen 2.maailmansotaa valmistetut enkelikellot tulivat pääosin Saksasta. Sota pysäytti enkelikellon viennin ja kotimaisen kysynnän. Tähän samaan aikaan myös Adrian & Stockin patentti raukesi joten markkina avautui vihdoin myös muille toimijoille. Ruotsalaiset valmistajat alkoivatkin innolla vallata markkinaa. Ruotsalaisen enkelikellon keksijänä pidetään Erik Bobergia, joka aloitti adventtikynttelikköjen valmistaminen jo vuonna 1946. Samalla hän myös kehitteli ideaa kynttilöiden avulla pyörivästä enkelikellosta.  

Ruotsalainen vintage enkelikello, Etzy. 

Esikuvana ruotsalaisilla oli alun perin 1920-luvun Saksassa valmistetut enkelikellot. Kellon koristeen rakennetta päätettiin kuitenkin uudistaa eli osat vähenivät, yksityiskohdat ja ulkoasu yksinkertaistuivat. Suuri muutos oli myös sekä, että tinasta valmistusmateriaalina luovuttiin ja kellot valmistettiin messingistä. Kellon enkelien ulkomuotoon ei koskettu eli ne olivat edelleen leijuvia enkeleitä pompadour-kampauksineen. Ruotsalaisista kelloista tuli todella suosittuja ja niitä toimitettiin myös valtavia määriä Yhdysvaltoihin. 

Ruotsalainen vintage enkelikello, Etzy. 

Meillä Suomessa "vahakynttilöillä liikkuvia Enkelien joulukelloja" mainostettiin 1909 Hämetär-lehdessä. Myös meidän oma kotimainen Weiste Oy valmisti pöytämallisia enkelikello vuodesta 1955 aina 1960-luvun loppuun asti. 

Weisteen 50-luvulla valmistettu enkelikello, kuva lainattu Tonttumuseon sivuilta. 

Ennen kuin aloitin kirjoittamaan tätä postausta kyselin muutamalta ystävältäni minkälaisia muistoja heillä on enkelikelloista. Oli jännä kuulla, että myös ystäväni mielsivät enkelikellot yhteenkuuluviksi isovanhempiin ja jouluun heidän kanssaan. Enkelikellot toivat mieleen monia hauskoja muistoja vuosien varrelta. Hyvin yksinkertainen mutta samalla nerokkaan toimiva enkelikello on kyllä edelleen tuote, joka tuntuu "lapsuudesta tutulta" ja se halutaan myös oman kodin joulunviettoon.

Onko sinulla muistoja tai muistikuvia enkelikellosta? Voit kirjoittaa kommenttikenttää muistoja.

teksti