Patinaputiikki on täynnä nostalgiaa ja ihania aarteita

Minun piti eilen matkata Suomen eteläisimpään kaupunkiin Hankoon mutta päädyin kuitenkin Tammelaan, vanhan Hämeen Härkätien varteen pieneen kylään nimeltä Porras. Miten tässä nyt näin pääsi käymään? Nyt ei voi syyttää huonoa navigointitaitoa tai vääriä reittivalintoja vaan kyllä syypää on Facebook. Käyn säännöllisin väliajoin vanhoja tavaroita myyvien yritysten FB-sivuilla kurkkimassa olisiko siellä minulle jotain aarteita. Kurkkasin pitkästä aikaan myös Patinaputiikin sivuille samalla harmitellen mielessäni ettei vieläkään ole ehtinyt piipahtaa heidän kivijalkakaupassaan. 

Patinaputiikin tarjonnassa on aina paljon mielenkiintoista mutta nyt tuli kyllä "varsinainen lottovoitto". Erikoista tässä on se, että viimeksi juhannus postauksessa olin kaipaillut seuraavasti. " Jos joku teistä joskus bongaa jostain kirpparilta ja antiikkitapahtumasta näitä Arabian vanhoja kukkalautasia saa vinkata minulle. Haluaisin lisää lautasia ja ehkä muitakin osia." Ja nyt silmieni edessä oli vaikka kuinka monia eri osaa tätä Arabian vanhaa "kukkasarjaa". Pakkohan Hankoa oli lykätä parilla päivällä ja kurvailla Patinaputiikkiin. Täytyy olla tarkkana mitä toivoo!

Kuvat kollaasiin lainattu Patinaputiikin Facebook-sivuilta

Matka (77 km Espoosta) taittui sukkelasti tuttua Valtatie 2 pitkin reilussa tunnissa. Viime kesänä huristelimme samalla tiellä kun kävimme Forssan museossa, Jokioisten Elonkierrossa sekä Museorautatiellä ja Veturimuseossa. Kun käännyimme pois valtatieltä Liesjärventielle (nro 2825) minä tunnistin heti, että tätä tietähän olemme ajaneet myös murkinoimaan Keppana Kellarissa. Nyt ei ollut aika miettiä lehtipihvejä tai ranskalaisia koska ne Arabian astiat polttelivat mielessä. Muuten kyllä Keppana Kellari on "rentoa ruokaa, olutta ja viskejä erämaaravintolassa" tarjoava paikka, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa. 

Miten kauniita vanhat käyttöesineet kuten vaikka sukset, leipälapiot tai kenkälestit voivatkaan olla.

Aamulla Jaanan puutarhasta poimitut kukat lasipulloissa vanhassa tiilimuotissa putiikin somisteena.

Todella erikoinen Kupittaan Saven lankarulla malja, jossa lankakerä on ollut neulottaessa. 

Patinaputiikki sijaitsee entisessä, vanhassa kaupassa keskellä maaseutua ja viljavia peltoja. Rakennuksen toisesta päästä löytyy Kahvio Härkäposti, jonka yhteydessä on myös postin myyntipiste. Sydän pamppaillen astuin putiikkiin sisälle ja kuin tilauksesta näin heti silmieni edessä nuo Arabian astiat. En edes uskaltanut ottaa niistä kuvaa "ettei siitä vaan tule huonoa onnea mahdolliselle kaupalle" mietin mielessäni😉 

Nopealla silmäyksellä kaikki näytti olevan vielä myymättä. Huh - kivi vierähti sydämeltä! Kysyin heti kauppias Jaanalta olisiko minun alustavasti mahdollista varata nuo astiat kun olen tullut niitä varta vasten katsomaan mutta haluaisin ensin tutustua puotiin rauhassa. Ja sehän sopi! 

Käsinmaalattu lasipullo/karahvi. Aikoinaan Kumela, Kauklahden lasi ja Iittalakin valmistivat näitä. Unohdin kysyä kenen tämä oli mutta kaunis joka tapauksessa.

Arabian vanhoja kannuja/kaatimia niitä keräileville.

Kupittaan Saven tuotteiden keräilijälle maljakoita ja kaatimia. Minun lapsuudenkodissani on tuollaiset Arabian posliiniset saunamukit 50-luvulta, koriste Svea Granholm.

Jaana on päätynyt tänne Tammelan Portaan kylään Helsingin Katajanokalta alun perin kesäasunnon takia. Hän osti miehensä kanssa vanhan myllärintilan, jota aloitettiin kunnostamaan ja loppu onkin sitten historiaa. Vakituinen työpaikka vaihtui yrittäjyyteen ja kesäasunnostakin tuli pysyvä koti samalla. Katsoessaan ympärilleen levittyvää maalaismaisemaa ja verkkaista elämäntyyliä voin hyvin samaistua haluun jättää pääkaupunkiseudun vilinä taakse. Silti Portaan kylästä pääsee tarvittaessa vähän reilussa tunnissa Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle niin halutessaan. 

Suomi Filmin julisteet - niin nostalgisia.

Puristelasia - kermakkoja, kaatimia, tarjoilukulhoja - minulla on näihin nyt ostokielto :)

Komisario Palmu on suosikkini. Sarjan 4. ja viimeinen leffa oli ensimmäinen värillinen mustavalkoisten jälkeen. Voi kun näitä tulisi taas telkkarista! 

Portaan kylällä on myös todella pitkä historia ja se on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Perimätiedon mukaan juuri Portaan kylässä olisi ollut Tammelan ensimmäinen kirkko. Jännän kuuloisen nimensä kylä on saanut Turpoonjoen yli rakennetusta Hämeen Härkätien sillasta. Porras on tarkoittanut kapulasiltaa ja pitkospuita. Vanha asutus on sijainnut Turpoonjoen varrella ja hyvän sijaintinsa takia kylästä tulikin 1500-luvulla hämäläisen Portaan hallintopitäjän keskus. 

Merkittävimpiin suomalaisiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Albert Edelfeltin juuri täällä Tammelan Portaassa maalaama taulu Veräjällä (1889) on nykyään Turun taidemuseossa. Maalausta on pidetty ensimmäisenä impressionistisen ulkoilmamaalauksen kokeiluna Suomessa ja se oli esillä myös Pariisin näyttelyssä 1890. 

Jännä kattokruunu, jossa sekä posliiniosia että metallia

Tämä sinivalkoinen lintuvuoka muutti meille asumaan! En voinut vastustaa sen katsetta.

Lisää talonpoikaisantiikkia ja erikoinen pahkakulho.

Patinaputiikissa oli todella kauniisti somistettuja asetelmia mutta toisaalta myös "sellaisia penkomispaikkojakin" eli jokaiselle jotain. Uudet esineet oli selkeästi erotettu käytetystä tavarasta omaan nurkkaukseensa. Plussaa myös siitä, että liikkeessä oli väljästi tilaa liikkua. Jotkut vanhojen tavaroiden liikkeet ovat niin täynnä tavaraa, että siellä saa koko ajan pelätä pudottavansa jotain mikä ei ole ollenkaan mukava tunne. Usein sellaisesta paikasta tulee lähdettyä melko pikaisesti pois ettei vain riko mitään. Toinen ahdistava ja asiakkaan karkottava on koko ajan perässä kävelevä kauppias. Patinaputiikissa sai ihan rauhassa katsella ja ihmetellä omassa tahdissaan. 

Vanhat tekstiilit ovat kauniit ja harvoin näin hyväkuntoisia. 

Tarjolla oli myös vanhoja lastenleluja kuten keittiöleikkeihin tällaisia ihanuuksia. 

Jännä puhdetyönä tehty käsipeili. Kun ei ollut telkkaria, tietokonetta jne. eikä ulkotöihin päästy pimeän aikaan ennen vanhaan tehtiin puhdetöitä eli käsillä tekemistä. Teki hyvää myös aivoille!

Ilokseni huomasin, että putiikissa myytiin myös Frenchic Paint© -sarjan tuotteita. Minulla on ollut ilo ja kunnia saada tavata englantilainen sarjan perustaja ja omistaja Pam Gruhn marraskuussa 2019 workshop-tilaisuudessa Onnion Storessa Hyrylässä. Ihanaa, että Briteissä ja Yhdysvalloissa ilmiöksi noussutta kalkkimaalia saa myös meiltä Suomesta. Tuote on ympäristöystävällisesti valmistettu, turvallinen ja tutkittu kalkki- ja mineraalimaali, joka on nimenomaan valmistettu huonekalumaalaukseen. Jos kaikki menee kuten olen suunnitellut olen itsekin jossain vaiheessa aloittamassa yhtä maalausprojektia Frenchic Paint© -tuotteilla. 

Herkkiä Railin runokortteja - tuli oma edesmennyt äitini mieleen kun nimi oli sama ♥♥♥

Hauskoja lusikan varsista tehtyjä enkeleitä. Unohdin kysyä olivatko nämä roikkuvia koristeita vai kenties jääkaappimagneetteja...?

Vanha kahdenistuttava pulpetti ja koulukirjoja. Kouluthan alkavat nyt kuluvalla viikolla. Patinaputiikissa on tarjolla myös huonekaluja, joita ei verkkokaupan kautta voi toki tilata.

Kierrettyäni riittävästi Patinaputiikissa oli aika alkaa hieroa kauppoja noista Arabian astioista. Minä päädyin ostamaan ison ja pienen kannellisen keittokulhon, kastikeastian, sillivadin ja kahden kokoisia lautasia. Ruokalautasia ei valitettavasti ollut myynnissä mutta leipä- ja alkupalalautasia sain. Harmitti vietävästi kun neliönmallinen kulho ja kaksi muuta vatia olivat sen verran huonokuntoisia lasitteen takia etten halunnut niitä itselleni. Lautasia jäi vielä putiikkiin muutamia myyntiin. 

Jos oikein muistan tämä astiasto oli alun perin ollut jonkun Portaan kyläläisen omaisuutta. Ostin myös sen sinivalkoisen kannellisen sorsanmallisen uunivuoan. Erittäin hyvät ostokset vai mitä tuumitte? Nyt vain sitten metsästetään lisää niitä ruokalautasia kun minulla on niitä vain kolme tällä hetkellä. 

Aika kului kuin siivillä jutellessa Jaanan kanssa ja tuli sellainen tunne kun olisimme tunteneet ikuisuuden. Kun kannoin hyvin minulle Maaseudun tulevaisuus -sanomalehtiin pakatut tavarat autoon Jaana järjesti vielä Mimmille vettä kuppiin kaupan ulkopuolelle. Hänellä itsellään oli kaksi sekarotuista koiraa joten koirista puhuttiin tälläkin tapaamisella. Patinaputiikki on kiva paikka käydä ja tehdä samalla nostalginen aikamatka menneisiin aikoihin ja vuosikymmeniin. Jos ei pääse paikan päälle niin myös verkkokaupan kautta voi tilata tuotteita itselleen. Mutta käynti on itsessään myös elämys ja matka maaseudulle piristää aina. Hyvällä tuurilla voi nähdä lehmiä ja hevosiakin!

Patinaputiikki löytyy osoitteesta Portaanraitti 1, 31340 Porrasta. Ja Jaanaan voi olla myös yhteydessä Facebookin kautta jos joku tuote kiinnostaa tai jaana@patinaputiikki.fi. Patinaputiikin löydät myös Instagramin puolelta. Kivijalkaliike on avoinna ti-to klo 11-17 ja la-su klo 11-15. 

Kiitos Jaana mukavasta jutteluhetkestä ja Arabian asioista, jotka onnistuneesti löysivät maksupääteongelmista huolimatta uuteen kotiin ♥♥♥

Kesähuone kukkii edelleen rehevästi elokuussa

 

Kesälomani 3.viikko starttasi tänään ja ajattelin sen kunniaksi tehdä vihdoin katsauksen mitä meidän kesähuoneelle tai siis parvekkeelle kuuluu tänä kesänä. On siis aika valottaa miten parvekkeella kukkii tai minkä kanssa ei olla onnistuttu tänä vuonna. Parvekkeemme on etelään eli auringonpaistetta on tänä kesänä riittänyt yllin kyllin. Myös kasteleminen on pitänyt "parvekepuutarhurin" aika kiireisenä koko kesän.

Kaikkien muiden kukkien kanssa olen onnistunut säilyttämään ne hyvin helteestä ja kuumuudesta huolimatta hengissä mutta muurikellot ovat juuri nyt tällä hetkellä vähän "huonossa hapessa" eli osa kukista on jo kukkinut vaikka uusia nuppuja aukeaakin koko ajan. Hassua etten ollut ottanut niistä yhtään valokuvaan alkukesältä jotta olisin voinut todistaa kuinka kauniisti ne silloin kukkivat.

Mimmin puuhia on myös pitänyt valvoa parvekkeella melko tarkasti koska edelleenkin hänen mielestään kukat on tarkoitettu koskettaviksi. Jotkut petunioista ovatkin siksi tuossa parvekkeen lattialla olevassa isossa laatikossa hieman kärsineen näköisiä kun "pikku apulaispuutarhuri" on auttanut "pääparvekepuutarhuria" vähän liiankin tehokkaasti. Myös lobeliat ovat joutuneet kokemaan vähän "kovakouraisempaa puutarhanhoitoa". Tosin kovin pitkään Mimmi ei kuumalla parvekkeella ole viihtynyt vaan hän on siirtynyt sisätiloihin viileään. 

Onnistuin talvehdittamaan kahta lukuun ottamatta kaikki muut pelargoniat viime talven yli. Olinkin melko varma ettei viime kesänä ostettu amppelipelargonia selviä talvesta hengissä mutta vähän harmittaa sen toisen pelargonian menehtyminen. Yritin keväällä jutella pelargonialle mukavia kastelun lisäksi mutta lopulta eloton kukka siirtyi biojäteastiaan. Tänä vuonna hankittiin vain uusi amppelipelargonia roikkumaan parvekkeelle. Hauskaa on se, että yhdessä pelargonia ruukussa kasvaa myös orvokki. Meillä oli viime kesänä paljon orvokkeja parvekkeella ja joku on niistä siementänyt pelargonian ruukkuun. 

Begoniat ovat mielestäni kauniita ja ostin ensin kaksi - valkoisen ja punaisen - meidän paikallisesta K-kaupasta ruokaostosreissun yhteydessä. Muutamia viikkoja takaperin menin puolestani Alepaan ja siltä ostosmatkalta tarttui tuo amppelissa oleva kerrottu begonia mukaan. Alepan ulkopuolella on aina kesäisin marjojen, sienien sekä kukkien myyntipiste. En ollut edes aikeissa ostaa myyntipisteeltä yhtään mitään mutta 10 euron hinnan kuultuani pakkohan amppeli oli kotiuttaa meidän parvekkeelle. On kyllä todella komea!

Kesähuoneessamme on myös kaksi koristepaprikaa, joissa toisessa on violetin//oranssin värisiä paprikoita ja toisessa vihreän/oranssin värisiä. Lisäksi Plantagenista tarttui jo kesän alussa mukaan yksi värinokkonen eli isokirjopeippo, joita meillä on tainnut olla jo parina kesänä parvekkeella. Rakastan lankaköynnöstä joten sellainen lähti värinokkosen kaveriksi ja yksi tarhaneilikka myös. 

Ylpeä olen siitä, että jo alkukesästä ostettu sininen - nyt jo osittain väriään vaihtanut - hortensia voi edelleen hyvin. Se puskee jopa uusia varsia kukkineen mullasta. Aina minulla ei ole ollut yhtä hyvää tuuria hortensioiden kanssa. Olenkohan muistanut nyt kaikki meidän kesähuoneen kasvit...? Ai, niin muratteja on toki istutuksissa mukana.

Tein parvekkeelle olkihattu-seinän kesän kunniaksi. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että ystäväni oli alkukesästä myymässä tavaroitaan pihakirppiksellä. Näin hänen Facebookissaan kuvia ja kysyin messengerin kautta ovatko hatut vielä vapaina? Saatuani myöntävän vastauksen iskin niihin kiinni ja hain ne ystävältäni illalla. Seuraavan olkihatun löysin Fidasta myös ihan pilkkahinnalla. Neljäs olkihattu oli itse asiassa aleostos, jonka hetken mielijohteesta tilasin muiden tavaroiden mukana Reservedin nettikaupasta. Tällekään hatulle ei montaa euroa jäänyt hinnaksi. Saa nähdä ehdinkö saamaan lisää hattuja vielä tämän kesän aikana seinään. Hatut on kiinnitetty toisiinsa siimalla, joten ne on helppo purkaa ja pinota kellariin odottamaan ensi kesää. Olen vuosia haaveillut tällaisesta seinästä.

Tällaiselta meidän kesähuoneessa näyttää tänä kesänä. Olen nauttinut siitä, että saan istua lukemassa perinteisiä kesädekkareita - Simenon Maigret totta kai - parvekkeella ja välillä siemailla jotain kylmää juotavaa. Kesä on kyllä ihmisen parasta aikaa vai miten se sanonta nyt menikään ♥♥♥

Mukavaa elokuun 1.viikkoa kaikille olet sitten vielä kesälomalla tai jo töissä! Kesä jatkuu edelleen ja ilmatkin ovat mitä parhaimmat joten jatketaan me kesästä nauttimista edelleen!

 

Naantalin asuntomessut 2022 - omat suosikkitalot

Naantalin asuntomessut jatkuvat vielä upealla Luonnonmaan saarella 14.elokuuta saakka eli hyvin ehtii vielä katselemaan rakentamisen ja sisustamisen trendejä. Olen vihdoin kahlannut kaikki valokuvani läpi ja nyt tulee lupaamani postaus omista suosikkitaloista tämän vuoden messuilta. Talot ovat siinä järjestyksessä kun kiersin ne messualueella joten eivät siis missään tapauksessa minkäänlaisessa paremmuusjärjestyksessä. Talot ovat erilaisia mutta jokaisessa näissä on ollut asioita, jotka ovat nostaneet ne omien makumieltymysteni tai visuaalisuutensa takia tähän postaukseen mukaan.

Kannustalo Auma - 3h + tupak + s + ak/var 137 m²

Sis.suunn. Interior Helena Karihtala Oy, Helena Karihtala-Koski, Arkk.suunn. Kannustalo Oy, Annika Torkko.

Äärimmäisen hyvä tilaratkaisu ja tupakeittiö toi kotiin kodikkuuden tunnelman. Avaruutta, ilmavuutta ja tilantuntua. Ei hukkaneliöitä vaan arkkitehtisuunnittelussa onnistuttu hyvin. Plussaa erillisestä ruokakomerosta, joka toimi apuna tupakeittiölle. Skandinaavinen sisustus, jossa klassikkohuonekaluja ja taidetta. Laadukas Matrin sänky makuuhuoneessa. Luonnonmateriaaleja, hillittyjä värejä tehostettuna retroastioilla ja -lasilla. 

Honka Haiku - 5h + k + s + spa + ak/var 145,5m²

Sis.suunn. Sisustussuunnitteluhuone Nionio Oy, Maru Hautala. Arkk.suunn. Koan Oy, Markku Simsiö.

Jännä L-kirjaimen muotoinen talo, jossa yhdistyy suomalaisuus ja japanilaisuus toisiinsa. Ihan zen-vaikutelma, jota luo myös atriumpiha. Upea spa metsämaisemalla luo ylellisen tunnelman kylpyhetkiin. Laadukkaita materiaaleja, minimalismia ja vaaleaan puuhun yhdistettyjä tummempia sävyjä. Hyvin harmoninen kokonaisuus.

Jukkatalo Knaapi, 4h + k + rt 0 at/var 109m²

Sis.suunn. Kia Design Oy, Kia Koivisto ja Mirva Kangas. Arkk.suunn. Ark Timlin Oy, Eevamaria Timlin.

Selkeä pohjaratkaisu ja hyvä tilankäyttö. Talo uppoaa ympäröivään luontoon saumattomasti. Talon ulkoväritys poikkeavan erilainen. Vaikka hirsiseinää on paljon niin tila on levollinen eikä "liian mökkimäinen". Tummat keittiökalusteet ryhdistävät avotilassa olevaa keittiötä. Ihastuin House Doctorin Molecular kattovalaisimen pelkistettyyn muotoon. Leppeitä harmaan sävyjä ja luonnonmateriaaleja. 

Designtalo Auroran Ruusu 4h + k + s 118m²

Sis.suunn.Sinne Room Oy, Kati Kokljuschkin. Arkk.suunn. DEN Finland Oy.

Talon tilasuunnittelu on todella onnistunut ja huonejako selkeä. Koska ikkunapintaa on paljon tulee luonnonvaloa runsaasti sisälle ja tila tuntuu jatkuvan ulos. Vaikka neliöitä on vain 118m² tuntuu talo paljon suuremmalta. Sisustuksen väreissä on rauhallisuutta sekä ajattomuutta ja värikäs taulu täydensi muuten harmonista värimaailmaa hyvin. Pikkuneidin lastenhuone oli kuin karkki. Talo sijaitsi hyvällä paikalla messualueella eli se oli korkeammalla antaen näin myös näköaloja ja yksityisyyttäkin. Pidin myös talon mustasta ulkovärityksestä.

Betoniviidakko 4h + k + s + ak/var 130m²

Sis.suunn. Interior Design Latvalahti Oy, Dima Latvalahti sekä perhe. Arkk.suunn. Bellarc Oy, Nina Helin.

Lakkakivitalojen Betoniviidakko on äärimmäisen minimalistinen ja selkeä. Kun taloon astuu sisään näkee suoraan koko talon läpi terassille. Keittiö ja olohuone ovat täysin avointa tilaa, joka vielä korostuu vaalean värityksen ansiosta. Koko talossa on vain kolme väliovea eli ovet lapsien huoneisiin ja kylpyhuoneeseen. Vanhempien makuuhuonekin on avoin olohuonetilaan. Laadukkaita, ajattomia kalusteita ja väritys hillittyä. Mukana myös jännät putkirunkoiset pöydät, jotka ovat custom made. Hyvin mielenkiintoinen kohde!

Villa Pinta 5h + k + at 182m²

Sis.suunn. kalustuksen osalta Bo LKV, Anu Tuomikoski. Tilansuunnittelu, kiinteät kalusteet ja pinnat talon asukas Kati Jensen. 

Tämä talo poikkesi eniten messualueen muista taloista sekä sijainniltaan että maisemaltaan. Villa Pinta on kaksikerroksinen ja sen valtavan suurelta terassilta oli huikeat näkymät merelle. Pinta-alaa talossa oli myös runsaasti joten sieltä löytyi viherhuone, takkahuone ja autotalli-harrastetilakin. Pinnat talossa ovat rouheita ja asukkaan valitsemia. Seinissä sekä katossa oli käytetty kipsilaastilla. Kerrosten välissä oli aivan huikeat verkkoportaat, joista en itse onnistunut saamaan yhtään kunnollista valokuvaa. Voit kurkata Visualaddict Fridan postauksesta kuvan portaista. Mielenkiintoinen ja visuaalisesti upea kohde!

Löysitkö omaa suosikkiasi minun valitsemien talojen joukosta? Mikäli olet jo vieraillut messuilla ehkä joku muu talo on ollut mieluinen juuri sinulle? Luonnonmaa asuntomessualueena on - kuten jo viime postauksessa kirjoitin - paikkana jo ihan mieletön, joten mielelläni itsekin asuisin vastaavassa ympäristössä joskus tulevaisuudessa.