Blogilla on nyt oma domain!

Kaupallinen yhteistyö Zoner

Joulukuun 25. päivänä Marjon matkassa -blogissa alkoi jo 9.vuosi! Vastahan oli se ikimuistoinen päivä, jolloin minä posket innosta punaisena väkersin haparoiden ihka ensimmäistä postaustani valokuvineen bittiavaruuteen. Painoin lopuksi "julkaise" -painiketta ja jäin sydän pamppaillen odottamaan mahtaako kukaan edes löytää blogiani tai postaustani valtaisasta blogiviidakosta. Olin jo Kenkälaatikon bloggaajapestin loputtua perustanut Bloggeriin oman blogin, jossa tosin ei ollut vielä yhtään postausta. Se odotteli siellä valmiina kunnes oikea hetki ja kirjoitus inspiraatio iskee. 

Olin alunperin rekisteröinyt blogin osoitteella styleheaven-marjorie.blogspot.fi. Kun sitten aloitin bloggaamisen ihan oikeasti joulupäivänä muotoutui blogille luontevasti nimeksi Marjon matkassa enkä edes miettinyt tuota blogin verkkotunnusta sen tarkemmin. Intoa puhkuen minä vain kirjoitin ja julkaisin. Vasta blogattuani vähän aikaa ja blogin saadessa enemmän lukijoita huomasin tilatessani blogille käyntikortteja kuinka pitkä ja vaikeasti muistettava tuo blogin osoite oikeastaan olikaan. Minua myös kummastutti miksi olin valinnut englanninkielisen nimen vaikka tarkoitus ei missään vaiheessa ollut blogata kuin suomeksi. 

Marjon matkassa -blogini sai ihan kivasti lukijoita ja postauksiakin kommentointiin. Liityin myös mukaan 40+ blogit yhteisöön ja postausten kirjoittaminen jatkui 3-4 postauksen viikkotahdilla. Vuonna 2016 blogini oli ehdolla The Blog Awards Finland 2016 kisassa kategoriassa "Musta hevonen/yleisön suosikki". Oli suuri kunnia päästä mukaan tähän kilpailuun ja tällöin ensimmäisen kerran myös aloitin miettimään oman domainin hankkimista blogille jossain vaiheessa. Samana vuonna blogin ulkoasua muokattiin ensimmäisen kerran Lumo lifestylen avustuksella. Bannerini, joka on kooste "omasta inspiroivasta moodboardista" säilyi ennallaan enkä sitä hevillä halua vaihtaa tai muuttaa jatkossakaan. 

Mutta nyt helmikuun alusta alkaen on Marjon matkassa -blogilla ollut oma domain eli verkkotunnus. Sain ilokseni sähköpostia kotimaiselta palveluntarjoaja Zonerilta jo viime vuoden lopussa ja ehdotuksen oman domainin ottamisesta käyttöön. Minusta tuntui, että olisin saanut joululahjan jo ennakkoon joten eihän näin mieluisesta ehdotuksesta voinut kieltäytyä. Koska joulukuu on yksi vuoden kiireisimpiä kuukausista sovimme, että blogille varataan oma domain jo ennakkoon mutta itse muutos tehdään vasta uudenvuoden jälkeen. Nyt oli oivallinen hetki myös muuttaa verkkotunnus Marjon matkassa muotoon. 

Itse muutosprosessi oli tehty bloggaajan kannalta äärimmäisen helpoksi ja vaivattomaksi. Sain omaan sähköpostiini vaiheittaiset kuvalliset ohjeet domainin käyttöönotosta. Lisäksi minulle myös kerrottiin, että Zonerin asiakaspalvelu olisi tarpeen mukaan apunani, joten ongelmien kanssa ei toisiaankaan tarvitse jäädä yksin pähkäilemään! Ennen muutoksen saattamista loppuun halusin vielä puhelimitse ottaa yhteyttä Zoneriin tukeen, että kaikki menee varmasti oikein.

Voin ihan rehellisesti myöntää, että minua kyllä vähän jännitti mitä tapahtuu jo julkaistuille 1398 blogitekstilleni. Ihailen asiakaspalveluun vastanneen mieshenkilön rauhallisen miellyttävää ääntä kun hän neuvoi minulle vielä muutaman pikku asian ennen ihan lopullista vaihtoa. Hän vakuutti ettei mitään häviä vaan kaikki kyllä ohjautuu oikein seuraavan vuorokauden aikana. Ja ihan oikeassa hän oli joten ihan turhaa minä hermoilin koska kaikki sujui todella nopeasti ja turvallisesti. Asiakaspalvelu on arkisin auki 8-18 ja viikonloppuna 10-16. Itse hoidin muutosprosessin myöhään iltapäivällä. Puhelimen lisäksi sähköpostilla ja chatilla saa myös apuja jos niitä tarvitsee. 

"Mitä hyötyä blogille on omasta domainista", kysyi minulta ystäväni kun kerroin tämän ilouutisen. Ystäväni lukee ahkerasti erilaisia blogeja mutta hän ei ole bloggaaja eikä siis "sisällä blogimaailmassa". Mietin hetken ja jäsentelin mielessäni mitä vastaisin hänelle. 

Varmasti tärkein vaikutus omalla domainilla on siihen, että nyt marjonmatkassa.fi on äärimmäisen helppo muistaa eikä tarvitse lähteä tavailemaan "styleheaven-marjorie.blogspot osoitetta väliviivoilla vai miten se nyt menikään". Osoite kun on tismalleen sama kuin blogin ytimekäs nimikin eli blogi kertoo "minun elämässäni mukana kulkemista". Pidempään blogia lukeneet tietävät, että vaikka postauksissa on paljon erilaisia asioita painotus on kuitenkin tietyissä tutuissa teemoissa. Nyt myös marjonmatkassa.fi on rekisteröity minulle joten tuota verkkotunnusta ei kukaan muu voi alkaa käyttää koska se kuuluu minulle. 

Totta kai oman domainin kautta myös blogin tunnettavuus kasvaa kun se muistetaan ja Googlen kautta sitä on helpompi hakea. Olen nyt jo huomannut helmikuun alun jälkeen, että blogiin tulee paljon enemmän liikennettä Googlen kautta kuin aiemmin. Oma domain selkeästi on parantanut tärkeää hakukoneoptimointia. Ja onhan tämä kehitysaskel myös blogin kannalta vähän ammattimaisempaan suuntaan muistaen silti, että bloggaaminen on minulle vain harrastus, johon kuitenkin suhtaudun intohimolla ja pieteetillä. Blogia pitää mielestäni myös säännöllisesti kehittää ja parantaa jotta ei jämähdetä paikoilleen vaan uudistutaan tavalla tai toisella.  Blogger alusta sopii minulle äärimmäisen hyvin ja olen jo aika sinut Bloggerin uudistusten kanssa. Kunhan tuo mobiiliversio saadaan vielä näyttämään samalta kuin postaus tietokoneruudulla. 

Bloggaaminen jatkuu edelleen ihan normaalisti mutta nyt ikiomalla domainilla! Kiitos Zonerille ♥  Pahoittelut, että ystävänpäivä postauksen jälkeen on ollut blogihiljaisuutta työkiireiden takia, jotka ovat pitäneet blogin hiljaisena. Nyt alkaa onneksi viikonloppua ja saa levätä sekä ladata akkuja. Mukavaa viikonloppua kaikille ja pysykäähän kuulolla ♥

Hyvää ystävänpäivää ja vähän herkuttelua

 

Dr Oerker leivontatuotteet ja Nivea tuotteet saatu

Hyvää ystävänpäivää sinne ruutujen toiselle puolelle ♥ Tänään on se taas se päivä vuodesta kun me muistamme ystäviä ja rakkaitamme erityisesti. Toki jokainen päivä vuodessa on ystävyyden kannalta tärkeä eikä ainoastaan yksi aiheelle nimetty päivä. Todelliset ystävät nimittäin punnitaan siinä arkisessa ahertamisessa ja juurikin niissä jokapäiväisissä kohtaamisissa. Ystävä auttaa, kuuntelee, tarjoaa tukeaan tai olkapäänsä murheeseen, jakaa ajatuksia, arkea sekä juhlaa kanssasi ja ennen kaikkea on luotettava ja reilu. Ystävyys on aina "kahden kauppa" eli voidakseen olla ystävä ja saada ystäviä pitää olla myös vastavuoroinen. 

Yksipuoleinen ystävyyssuhde voi toimia hetken mutta pidemmän päälle toinen osapuoli huomaa ettei "ystävä" olekaan kiinnostunut tasapuolisuudesta ja myös toisen  huomioonottamisesta. Jos vain aina ottaa eikä anna itsestään samalla toiselle mitään ystävyys harvoin kestää pitkään. Ystävyyssuhteen voi joutua jopa joskus lopettamaan jos se enemmänkin hajottaa kuin yhdistää kahta ihmistä. Toisaalta ystävyys voi myös alkaa uudelleen oltuaan katkolla monia vuosia ellei vuosikymmeniä. Ystävyys voi syntyä uudelleen kun on kulunut aikaa ja myös ystävyyssuhteen osapuolet ovat "kasvaneet ystävinä". 

Ystävänpäivän vietto rantautui meille Suomeen niinkin myöhään kuin 80-luvulla. Kalenteriin ystäväpäivä merkittiin virallisesti 1996 mutta se pääsi vahingossa jo vuosina 90-91 kalentereihin mukaan. Yleinen käsitys lienee, että ystävänpäivän juhlinta on saanut alkuna Yhdysvalloista mutta tosi asiassa juhlalla on paljon pidemmälle ulottuvat juuret. Tästä vuoden 2018 ystäväpäivän postauksesta selviää miten antiikin Rooma ja Palatinus-kukkulan luola liittyy helmikuisen päivän viettoon. Eikö olekin jännä juttu miten lähes kaikki liittyy antiikin Roomaan, jonne sananlaskun mukaan "kaikki tietkin vievät". Rooma on ihana kaupunki ja vaikka olen käynyt siellä lukemattomia kertoja edelleenkin haluaisin matkustaa sinne kun joskus taas voimme liikkua vapaammin. 

Minä sain viikolla aivan ihania ystävänpäivä muistamisia pr-toimistoilta. Nivean Cellular Hyaluron sarjaan on tullut uusia tuotteita, jotka lähtevät nyt aktiiviseen kokeiluun ja testaukseen. Seerumiampullit ovat uusia ja niiden luvataan vähentävän ryppyjä sekä nopeuttavan ihosolujen uusiutumista. Kuulostaa lupaavalta. Päivävoide tulee enemmän kuin tarpeeseen siellä kovat pakkaset ja päivittäin kasvomaskin käyttö ovat kuivattaneet kasvojeni ihoa ihan valtavasti. Hoitamisesta huolimatta ihoni suorastaan hilseilee. Ihana ruusukullanvärinen metallinen sydänpakkaus sisälsi myös yövoiteen sekä jännän Anti-Spot seerumin, jota voi käyttää vähentämään ihoon tulevia pigmenttiläikkiä. Raportoin myöhemmin miten testaukset sujuvat. 

Toinen paketti sisälsi Dr. Oetkerin leivontatuotteita sekä ystävänpäivää että laskiaista varten. Tänäänhän on myös laskiaissunnuntai ja ensi tiistai on varsinainen laskiaistiistai. Laskiainen on puolestaan paastoa edeltävä juhla eli nyt vielä voi herkutella ennen kuin meidän kirkollisessa mielessä tulisi aloittaa seitsemän viikkoa kestävä paastoa. Itse asiassa tuhkakeskiviikko laskiaistiistain jälkeen aloittaa 40 päivää kestävän ajanjakson jolloin "laskeudutaan paastoon" kuten laskiainen jo sanana viestii. Nyt voi siis vielä hyvällä omallatunnolla syödä herkkuja :) Laskiaispullia onkin jo nautiskeltu muutamia tässä viime viikkojen aikana kun ilmestyivät jo kauppoihin. Minulta jää tuo mantelimassa allergiani takia käyttämättä mutta eiköhän sillekin löydy ystäväpiirissä käyttöä. Omat laskiaispullat nautin aina hillolla ja runsaalla kermavaahdolla. 

Tänään herkutellaan ystävänpäivän leivoksilla, joihin käytin Dr. Oetkerin Mansikanmakuista kakkumoussea runsaasti. Kylmään kevytmaitoon (2,5 dl) lisätään pussillinen kakkumoussejauhetta ja vatkataan noin minuutti hitaalla nopeudella. Sen jälkeen vatkausta jatketaan täydellä teholla 2 minuuttia pehmeään ja 4 minuuttia kovaan vaahtoon. Äärimmäisen helppo valmistaa ja olen käyttänyt kakuissa myös vaniljan- ja suklaanmakuisia kakkumousseja. Kermavaahtoon lisäsin Dr. Oetker Cream Fixiä, joka pitää kermavaahtopursotukset hyvännäköisinä tarjoilupöydässä. Cream Fix lisätään vispikermaan joukkoon ja vatkataan ihan normaalisti. Voit maustaa myös sokerilla jos haluat. Tuote on vegaani ja sitä voi käyttää myös kasvispohjaisten tuotteiden kanssa. 

Ja täytyyhän ystävänpäiväleivoksiin myös laittaa pienet koristesydämet mukaan näin juhlapäivän kunniaksi ja sitten nautitaan teen tai kahvin kera. Sitten vain mansikoita, pensasmustikoita ja isoja vadelmia koristeeksi ja herkuttelemaan - OMNOMNOM!

♥  Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille ja laskiaista niille, jotka suuntaavat pulkkamäkeen ♥ 

Hyvää kiinalaista härän vuotta 2021 - 春节

 

Hyvää uutta alkavaa härän vuotta 2021! Eilen torstaina 11.helmikuuta oli päivä, jolloin Kiinassa ja monessa muussakin Aasian maassa vietettiin vuoden suurinta juhlapäivä eli kiinalaista uuttavuotta. Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin tämä päivä starttaa kiinalaisille pidemmänkin juhlakauden ensin uudenvuoden vietolla ja sen päälle vielä muillakin perinnejuhlilla. Kiinalaista uuttavuotta vietetään kiinalaisen kuukalenterin mukaan ja se alkaa joko tammikuun lopussa tai helmikuun aikana. Uudenvuoden aatto on aina talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uudenkuun päivänä eli siksi se vaihtelee.

Vuoden 2015 kiinalaisen uudenvuoden juhlissa oli Lasipalatsin aukiolla huikeita lyhtysotilaita. 

Jos meille suomalaisissa joulu juhlana on vuoden kohokohta niin Kiinassa se on uudenvuoden juhlinta. Ihmiset sukuloivat ahkerasti kun on pitkiä vapaita ja juhlivat myös samalla kevään alkamista. Yleensä minä olen käynyt katsomassa Helsingin keskustassa uudenvuoden juhlinnan starttaamista mutta tänä koronavuonna se on siirretty virtuaalisesti juhlittavaksi verkkoon. Tuon linkin kautta löytyy ohjelmaa lähes tunniksi uudenvuoden juhlinnasta. Upeaa ohjelmaa ja hyvin samanlaista juhlintaa, jota meillä Helsingissäkin on näkynyt niinä vuosina kun olen ollut seuraamassa kulkuetta. 

Vuonna 2014 käärmeen vuosi vaihtui lohikäärmeen vuodeksi Helsingin keskustassa. 

Rotan vuosi vaihtui nyt härän vuoteen tai itse asiassa metallihärkään. Kiinalainen kalenteri on "todella kiinalainen" eli 12-vuotisen kierron ohella käytössä on myös todella monimutkainen 60-vuotinen kierto. En edes yritä lähteä avaamaan tätä järjestelmä, jossa on taivaallisia runkoja ja maallisia runkoja mutta tästä voit kurkistaa tarkemmin kiinalaisten ajanlaskun saloihin.

 Vuonna 2017 siirryttiin apinan vuodesta kukon vuoteen Aleksanterinkadulla kulkuetta katsoessa. 

Uusi alkanut härän vuosi tulee sisältämään vähemmän vaikeuksia ja vastoinkäymisiä kuin päättynyt rotan vuosi ennustetaan. Jos olet syntynyt härän vuonna niin kiinalaisen horoskoopin mukaan olen kärsivälinen, vähäpuheinen ja luottamusta herättävä persoona. Härkäihmiset ovat myös jääräpäisiä kuten eläinmaailman vastineensa. Härät viihtyvät omissa oloissaan eivätkä nauti sosiaalisesta kanssakäymisestä. Toisaalta he ovat kyllä todella eloisia henkisesti ja valppaita siitä mitä ympärillä tapahtuu. 

Vuonna 2016 alkoi apinan vuosi ja meno oli näin railakasta lohikäärmekulkueessa. 

Kiinalaiseen uudenvuoden juhlintaan kuuluu jänniä elementtejä kuten eksoottinen lohikäärmekulkue, punaiset paperilyhdyt, kirjekuoret sekä alusvaatteet, hiuksien pesun välttäminen vuoden viimeisenä päivänä, kiinalaiset markkinat ja monia muita juttuja. Itse pääjuhla on aina päättänyt mahtava ilotulitus juhlistamaan vuodenvaihtumista. Ehkä ensi vuonna pääsemme taas normaaliin kiinalaisen uudenvuoden juhlintaan ja keskustaan kulkuetta sekä muita juhlallisuuksia katsomaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja  春节 !

12 kysymystä talvesta

 

Nappasin Tuulannelin blogista kivan haasteen "12 kysymystä talvesta", johon ajattelin nyt vastata täällä omassa blogissani. Olen todella iloinen siitä, että meillä Suomessa on pitkästä aikaa kunnon talvi. Viime vuonna tammikuussa kirjoittelin ihan päinvastaisen postauksen siitä "onkohan talvi tänä vuonna peruttu" blogiin. Ystäväni Krisse kommentoi silloin osuvasti tuota postaustani. 

"Kyllähän tämä on aika ihmeellistä talvea, kun lumi puuttuu eikä juurikaan ole pakkastakaan ollut. Lapset tekevät tammikuun puolivälissä hiekkakakkuja eivätkä ryhmämme pienimmät lapset ole vielä koskaan nähneet lunta. Lumiukkoaskartelut voi siis heidän kanssaan unohtaa, koska eivät he ymmärrä, mitä lumi on."

Kyllä meidän leveysasteille kuuluu olla kaikki neljä vuodenaikaa. Juuri itse hehkuttelin lumilinnaa ja omia rakkaita talvimuistoja edellisessä postauksessa joten olisihan se sääli jos talvi vuodenaikana ei enää olisi tuttu tämän päivän lapsukaisille. Toki jos ihan pienen toiveen voisin esittää niin enempää lunta en toivoisi kyllä tänne pääkaupunkiseudulle. Meidän taloyhtiöltä alkaa nimittäin ihan kohta loppua tila mihin tuota lunta aurataan eli sitä pitää varmasti alkaa kuljettaa pois. Parkkipaikkamme lumet muodostavat tällä hetkellä nurmikkokaistaleelle "korkeat kukkulat", joita lapset laskevat iltaisin. Hauskaa puuhaahan se on ja niihin kukkuloihin voi kaivaa myös niitä "lumiluolia". Mutta se päivä kun säät lämpenevät ne lumivuoret alkavat sulaa ja vesi virrata...

Mutta nyt Tuulannelin kysymysten ja minun vastausteni pariin.  

1. Kuntosali vai metsälenkki

Näin korona-aikana ehdottomasti metsälenkki. Juuri nyt haluan liikkua ulkona hengittämässä talvisen raikasta ilmaa maskitta. Nautin myös suunnattomasti siitä, että metsälenkillä on ihanan hiljaista. Kuulen kävellessäni kuinka lumi narskuu kenkieni alla ja jostain saattaa kuulua kaivattuja lintujen ääniä. Työpäivän jälkeen on kiva tehdä pikku pyrähdys Minnien kanssa ja tuulettaa aivojaan samalla. Toissapäivänä matkasimme Kallahdenniemen maisemiin hetkeksi luonnonrauhaan. Osa tämän postauksen kuvista on tuolta reissulta. 

2. Mökkeily vai hotellimajoitus?

Siitä on aikaa kun olen mökkeillyt talvella joten valitsisin sen näistä kahdesta. Hotellimajoituksen hyvänä puolena olisi toki valmiit ateriat ja ylläpito mutta mökissä olisi oma rauha. Olisi ihanaa olla mökissä jossain missä näkisi revontulia. En ole koskaan nähnyt revontulia kuin televisiossa joten se on yksi haaveeni, jonka joskus haluaisin toteuttaa. 

3. Kuuma kaakao vai kermakahvi?

Näistä kahdesta valitsen ehdottomasi kuuman kaakaon koska siitä tulee mieleen lapsuuden talvet. Kun olimme olleet hiihtämässä sai sen jälkeen kotona aina kuumaa maitoon tehtyä kaakaota ja hiivaleipää juustolla. Pakko myöntää, että vielä nyt aikuisena minä joskus talvella herkuttelen samalla tavalla ulkolenkin jälkeen. 

4. Kirja vai tv-sarja?

Ehdottomasti kirja ja perinteinen, paperinen kirja. Minä haluan pitää kirjaa kädessäni ja tarvittaessa palata lehteilemään kirjaa pari sivua taaksepäin tarkistamaan jonkun kohdan juonesta. Haluan myös tuntea "kirjan tuoksun" nenässäni ja makustella sanoja mielessäni. E-kirjakaan ei ole minun juttuni koska siitäkin jää uupumaan niitä oikean kirjan ominaisuuksia. Äänikirjan miellän taas kuunnelmaksi. Mitä jos en pidä lukijan äänestä tai hänen tavastaan painottaa sanoja? Silloin menetän sen lukunautinnon koska em. asiat alkavat häiritä minua liikaa. Kuunnelmat ovat asia erikseen ja niistä kyllä pidän. 

kuva: Meren maa - Havets land (2019) John Nurmisen Säätiö 

5. Hiihto vai luistelu?

Tämä on vaikea kysymys. En ole hiihtänyt todella moneen vuoteen mutta hiihdosta olen aina pitänyt. Hiihtämiseen liittyy myös paljon muistoja lapsuuden ja nuoruudenkin hiihtoretkistä. Hiihtäminen oli hauskaa vaikka koulun hiihtokilpailuissa se otettiinkin välillä vähän liiankin tosissaan. Luistelu on myös ihanaa vaikka sitäkään en ole tehnyt vuosiin. Muutamia vuosia sitten lähdin luistelemaan vanhoilla luistimillani mutta ne olivatkin ihan liian pienet joten pitäisi hankkia uudet. Nuorena harrastanut taitoluistelua joten pitäisikö tuo harrastus herättää nyt uudelleen henkiin näin aikuisena? Vieläkö sitä hypyt sujuisivat vai pyllähtäisinkö jäälle :D 

6. Pilkkikalastus vai lumikenkäily?

Pilkkikalastus on kivaa puuhaa. En ole pilkkinyt kovin montaa kertaa elämässäni mutta minusta se oli äärimmäisen hauskaa. Yhdelläkään pilkkikerralla en ole saanut kaloja mutta pilkkimisessä on samanlaista "ihanaa joutilasta odottelun tunnetta" kuin mato-onkimisessa. Ei kiirettä mihinkään ja silti aika kuluu leppoisasti jäällä pilkkijakkaralla istuen. En ole koskaan lumikenkäilyt joten sitäkin haluaisin kokeilla. Olen kyllä saanut kokeilla lumikengillä kävelyä mutta ei muutamien askelien ottamisesta voi muuta sanoa kun että sekin oli kivaa puuhaa. 

7. Nastakengät vai Uggit?

Minnien tultua talouteemme ehdottomasti nastakengät. Ensimmäisenä koiratalvena pyllähdin pari kertaa oikein kunnolla koiruuden kanssa kunnes ymmärsin, että nyt tarvitsee emäntä pitävämmät jalkineet. Ice Bugit ovat ihan ylivedot ja niillä pystyy kävelemään kaatumatta vaikka minkälaisella pääkallokelillä. En ole koskaan omistanut Uggeja enkä ole edes halunnut niitä. 

8. Pipo vai hattu?

Hatut ovat kivoja mutta talveen kuuluu ehdottomasti pipo. Pipo on suojaa talviulkoilussa ja muutenkin liikkuessa lumen keskellä. En ymmärrä miten sitä nuorena on kovillakin pakkasilla viiletetty ilman pipoa? Nyt ei tulisi mieleenkään lähteä ulos pää paljaana. Tänä päivänä nuoriso kävelee nilkat paljaina kuten me aikoinaan olimme pipotta - nuoruus ja hulluus! Rakastan karvatupsullisia pipoja, joita ostin Tallinnasta muutamia vuosia sitten pari kappaletta. 

9. Laskettelu vai lautailu?

Näistä en voi valitettavasti valita kumpaakaan. Olen lasketellut muutamia kertoja mutta ei ollenkaan minun juttuni. Vaikka pidän vauhdista ja olen hypännyt laskuvarjollakin en halua tulla rinnettä alas suksilla. Minä hiihdän mieluummin hangilla ja pieniä mäkiä lasken suksilla myös mutta en "mutkamäkiä". Lumilautaa en ole edes koskaan kokeillut. Ihan bloggailun alkuaikoina pääsin kummitytön kanssa talviriehassa kokeilemaan jäänveistoa ja sitä haluasin tehdä uudelleenkin jonain päivänä. Jää on jännä materiaali työstää eikä ihan helpoimmasta päästä!

10. Avanto vai uimahalli?

Tämäkin on paha kysymys. Pidän uimisesta mutta mieluiten järvessä tai meressä. Uimahallit eivät ole minun juttuni ollenkaan. Ulkouima-allas menettelee tai maauimala mutta kaikkein mieluiten polskin luonnon vesissä. Avantoon minua ei saisi. Tiedän, että se on terveellistä ja voisihan sitä joskus kokeilla mutta inhoan kylmää vettä. Moni tuttu on kyllä houkutellut avantoon mukaan pidentämällä uimakautta kesän jälkeen syksyyn mutta vielä en ole moiseen ryhtynyt. 

11. Toppatakki vai villakangastakki?

Talvella ehdottomasti toppatakki ja lämmin sellainen. Olen joskus omistanut useitakin talvisia villakangastakkeja mutta niiden alle on joutunut aina pukemaan villavaatteita jotta on ollut riittävän lämpimästi pukeutunut talvisäähän. Kaivan villakangastakin esille aina kevään lähestyessä tai kun ilmat alkavat kylmetä syksyllä. Toppatakit ovat ihan muhkeita ja lämpimiä. Vierastan vähän "sellaisia makuupussi mallisia toppatakkeja". Kokeilin yhtä päälleni kaupassa ja näytin ihan hodarilta :D 

12. Lumityöt vai joutenolo takan edessä?

Lumityöt ovat ihan hyvää hyötyliikuntaa mutta taidan silti valita joutenolon takan edessä. Takkatuli, hyvä kirja ja vaikka vaahtokarkkien paahtaminen takkatulessa houkuttelee näistä kahdesta enemmän. Tätä ennen olen saattanut ehkä tehdä niitä lumitöitä ja kolata oman parkkiruudun. Kerrostalossa onneksi huoltoyhtiö hoitaa muut. 

En haasta ketään mutta jokainen joka kokee tämän hauskaksi haasteeksi saa lähteä toki mukaan vastailemaan näihin kysymyksiin talvesta. 

Värikäs jäälinna kohoaa taas Kasinonrantaan

 

Kun minä olin pikkutyttö rakennettiin talvisin aina mahtavia lumilinnoja. Joko ne pyöriteltiin nuoskalumesta tekemällä valtavan suuria lumipalloja tai linna voitiin muotoilla myös olemassa olevasta lumikinoksesta. Usein lumilinnaa rakennettiin isommalla joukolla koska siinä oli puuhaa melkoisesti. Lumilinnaan tehtiin jopa sisälle lumisia huonekaluja, lumilyhtyjä ja joskus sai kotoa viedä sinne kuumaa kaakaota ja juustovoileipiä. Illalla ei olisi millään malttanut jättää lumilinnaa yöksi yksin ettei se vaan mene rikki tai joku valtaa sitä ennen aamua. Muistan jopa, että ehdotimme ystäväni kanssa vanhemmillemme josko voisimme yöpyä lumilinnassa varmuuden varalle. Emme toki saaneet jäädä lumilinnaan yöksi mutta muistan, että ensimmäisenä aamulla ryntäsin katsomaan lumilinnaa. 

Pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa on koettu monia lumettomia tai vähälumisia talvia joten varmasti monelta lapselta tai lapsenmieliseltä on jäänyt lumilinnan rakentaminen tekemättä. Vuonna 2013 törmäsin mielestäni ensimmäistä kertaa uutiseen, että Kruunuhaassa oli aloitettu rakentamaan "sateenkaarenväristä jäälinnaa". Muistan, että ajoin itse Liisanpuistoon katsomaan tätä jäälinnaan mutta onnistuin jotenkin hävittämään ne muutamat valokuvat, jotka jäälinnasta otin. Olisiko innostus näihin maito-, mehu- ja jugurttitölkkien avulla rakennettavista jäälinnoista lähtenyt tästä helsinkiläisestä ideasta? Mistä idea ikinä sitten on kummunnutkin on se ihan äärettömän nerokas juttu! 

Tyhjään pahvitölkkiin laitetaan siis vettä sekä vesiväriä halutussa sävyssä ja sitten tölkki vain ulkotilaan jäätymään. Olen kuullut, että jotkut innokkaimmat ovat sulloneet tölkkejä myös omaan pakastimeen kun ulkolämpötila on mennyt harmittavasti plussan puolelle. Näin saadaan aikaan jäätiiliä, joista voidaan sitten rakentaa juuri sellainen jäälinna kuin oma mielikuvitus haluaa siitä luoda. Tölkkeihin voidaan toki värin lisäksi upottaa vaikka lehtiä, leikkokukkia tai vaikka jotain pieniä esineitä tai viestejä. 

Tänään oli pakkanen onneksi vähän laskenut joten nappasin Minnien mukaan ja päätimme lähteä katsomaan Lauttasaaren Kasinonrannan jäälinnaa. Muitakin jäälinnoja löytyy mm. Meilahdesta Valpurinpuistosta, Haagasta, Sipoosta ja Käpylästä. Jos tiedät muita jäälinnoja pääkaupunkiseudulla tai muuallakin Suomessa niin kommenttikenttään vinkkaus. Somessa näkyy upeita jäälinnoja eli laajalle tämä talvi ilo on levinnyt ympäri maata. 

Oli ihana seurata isää, joka kahden lapsensa kanssa toi Lauttasaaren jäälinnaan tyttären keksimän jääkoristeen. Kertakäyttöhansikas ja maitotölkki oli yhdistetty sekä täytetty ne vedelle. Tämä jalustan päällä oleva jääkäsi piteli punaista jääsydäntä, joka on jäädytetty piparkakkumuotin avulla. Upea idea ja se sopi hyvin jäälinnan yhden seinämän päälle koristeeksi. Ihanaa luovuutta lapsilta ja ihana isä, joka auttoi kiinnittämään teosta jäälinnaan veden avulla, joka jäätyi laastiksi. 

Kasinonrantakin näytti olevan jo jäässä ja ihmisiä käveli jäällä. Olisi ollut ehkä kiva tehdä pikku lenkki jäällä mutta aikataulumme painoi jo päälle ja piti jatkaa matkaa. Aurinkokin alkoi jo laskemaan taivaanrannan taakse ja ehdimme kokea maagisen sinisen hetken. Täytyy käydä kurkkimassa muitakin jäälinnoja tässä lähipäivinä. Itse laitoin tämän vuoden ensimmäiset nuutuneet tulppaanit kakkuvuokiin veden kanssa ja nyt meillä on parvekkeelle kaksi jääkakkua. Leikkokukat voi hyvin uusiokäyttää näin ja jatkaa niiden elämää parvekekoristeina. 

Kivaa sunnuntai iltaa kaikille ♥♥♥