Tänään vietetään juhannusaattoa, keskikesän juhlaa eli mittumaaria. Meidän siniristilippumme nostetaan salkoon juhannusaaton iltana ja poikkeuksellisesti lippu saa olla tangossa läpi yön aina juhannuspäivän iltaa kello 21 saakka. Suuri osa suomalaiset pakkautui jo eilen autoihinsa matkatakseen mökkeilemään eli viettämään juhannusta vehreän luonnonhelmassa. Rauhoittuminen luonnon ääressä, saunominen ja uiminen kuuluvat olennaisesti meidän juhannuksen viettoon ja perinteisiin. Osa suomalaisista viettää toki myös kaupunkijuhannusta lähes tyhjässä pääkaupungissamme, jossa Suomeen tulleet turistit ihmettelevät "missä ihmeessä kaikki suomalaiset ovat".
Juhannukseen kuuluu perinteisesti juhannussauna ja ehdottomasti vihdan kanssa. Saunaan kerättävien "koivuoksien nimitys" jakaa meidät suomalaiset kahteen leiriin riippuen siitä missäpäin rakasta kotimaatamme asut. Sana vihta on käytössä Länsi- ja Etelä-Suomessa. Itä- ja Keski-Suomessa saunassa käytettävää koivunoksista "sidottua nippua" kutsutaan vastaksi. Minä muistan vieläkin elävästi kun isoisäni teki kaikille saunavihdat juhannusaatoksi saunaan. Hän myös opetti meitä lapsenlapsia sitomaan vihdat niin, että ne kesivät myös vihtomisen saunassa.
Toinen lapsuuden perinne oli aina juhannuskoivujen tuominen kesämökin ulko-oven molemmin puolin. Puita karsittiin aina ojanpientareilta alkukesästä joten koivujen kaataminen oli myös pihaympäristöön liittyvä hoitotoimi. Juhannuskoivujen asettaminen ulko-ovien vierustalle on ollut vanha suomalainen keskikesän kansanperinne. Tuoreet, vihreät koivut toivottivat kesän, valon ja luonnon vihreyden tervetulleeksi kotiin ja samalla ne symboloivat myös uudistumista.
Koivunoksien uskottiin aikoinaan myös torjuvan pahoja henkiä, tuovan onnea ja suojaavan taloa sekä asukkaita. Koivut ovat aikoinaan myös liittyneet vanhaan karjanhoitokulttuuriin ja karjaonneen. Koivuihin liitettiin aikoinaan vanhoja hedelmällisyyteen ja hyvään satoon liittyviä uskomuksia. Koivupuilla pyrittiin varmistamaan karjan hyvinvointi ja hyvä maidontuotanto. Monesti olen itse kerännyt koivunoksia maljakkoon parvekkeelle tai maljakkoon jos juhannusta on vietetty kaupungissa.
Juhannuksena kukkivaa juhannusruusua on viljelty Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien ja se kuuluukin Suomen historiallisiin ruusuihin. Juhannusruusua löytyy ympäri Suomea ja sen kasvuvyöhyke yltää aina Lappiin saakka. Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) on suomalaisen kesän, juhannuksen ja nostalgian symboli. Siitä tulee mieleen suomalaiset vanhat pihapiirit, mummolat, perinnemaisema, maaseutu, lapsuuden muistot ja lämmin turva. Lajike on hyvin talvenkestävä joten se kuvastaa myös meidän suomalaisten sisua ja sitkeyttä.
Suomalaiseen juhannusaattoon kuuluu myös aina juhannuskokko. Viime juhannusaattona saatiin monen vuoden jälkeen taas polttaa juhannuskokko. Monena vuonna metsäpalovaroitukset ovat kieltäneet kokot ja juhannusjuhlakin ovat vähän lässähtäneet monen mielestä. Saa nähdä miten käy tänä iltana. Se selviää kello 22 kun läheisen järven rannalla vietetään juhannusjuhlaa harmonikan soidessa ja makkaran paistuessa grillissä. Vielä eilen netissä olleen tiedotteen mukaan kokko tultaisiin sytyttämään.
Kokkotulien alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Tulien lisäksi henkiä on historian havinassa peloteltu myös meluamalla. Aikoinaan talvipäivänseisauksen aikoihin on myös poltettu kokkoja kuten me nyt teemme juhannuksena. Jännästi nämä meidän perinteet ovat liittyneet usein pahoihin henkiin ja hyvän onnen tavoitteluun.
Juhannuksen juhlapöytään katetaan nykyään uusia perunoita, erilaisia kaloja ja ehdottomasti myös silliä, vihanneksia, grilliherkkuja ja jälkiruoaksi mansikoita tai peräti mansikkakkua. Juhannuksella on sekä pakanalliset että kristilliset juuret. Alun perin keskikesän juhlaa on vietetty jo ammoisista ajoista lähtien juuri kesäpäivänseisauksen aikaan.
Ennen kristinuskon tuloa Suomeen keskikesän juhla eli Ukon juhla oli sadon sekä hedelmällisyyden juhla. Koska lehmien laidunkausi oli alkanut ruoka painottui hyvin vahvasti maitotuotteisiin. Juhannuskokkojen äärellä syötiinkin siis maitopohjaisia vellejä, johon voitiin lisätä makua antamaan vastakirnuttua voita. Pohjanmaalla ja Karjalassa tehtiin punaista juhannusjuustoa juoksutetusta maidosta, jota keitettiin pitkään saaden näin aikaan punertava väri ja makean maku.
Aikoinaan juhannuksen pidoissa juotiin Ukon malja, joka oli vahvaa ohraolutta. Kesäkuun alussa alkanut kalastus saattoi tuoda juhannuspöytään myös kalaa. Tuon ajan ihmisen oli turha haaveilla, että juhannuksena olisi syöty uusia perunoita. Vasta 1900-luvun alkupuolella saatiin maasta perunaa syötäväksi mutta paljon myöhemmin kesällä. Varhaisperunaa eli uutta perunaa ei keksitty, vaan se syntyi ihmisen jalostustoiminnan tuloksena.
Kuten Agricola vuonna 1551 on runoillut aikoinaan niin "lämmikettä" saatiin juhannuksen viettäjille juuri tästä ohraoluesta eli Ukon maljasta.
"Ja kuin kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.
Sitte paljo häpiää siellä tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin".
Juhannustanssit ovat vakiintuneet suomalaiseen kesäperinteiseen, jossa yhdistyvät maatalouskulttuuri, tanssilavojen nousu 1950-luvulla ja myös kirjallisuushistoria. Juhannukseen ja alkujaan myös Ukon juhlaan on liittynyt vahvasti taikuus, hedelmällisyyden edistäminen ja kokkojen polttaminen. Kokkojen äärellä on tanssittu ja laulettu myös. Kirjailija Hannu Salama julkaisu 1964 jopa romaanin "Juhannustanssit", joka kuvaili maaseudun riehakkaita juhannusjuhlien viinanjuontia ja "nuorison hullaantumista".
Juhannukseen liittyvät myös monet perinteiset juhannustaiat, joiden avulla entisaikana uskottiin paljastavan tulevan puolison. Seitsemän kukan kerääminen tyynyn alle näyttää unessa tulevan puolison. Käen kukuntojen määrä paljastaa puolestaan sen kuinka monen vuoden kuluttua pääset naimisiin. Jos käki on hiljaa niin häitä tanssitaan vielä saman vuoden aikana. Kurkistus kesäyönä alasti kaivoon tai veteen paljastaa myös tulevan puolison. Juhannuskokon savun suunta puolestaan paljastaa mihin suuntaan tulet avioitumaan. Jos käännät vasemman jalan sukan nurinpäin nukkumaan mennessäsi ja laitat kantapääsi alle rahan näet unessa puolisosi.
Oikein mukavaa, aurinkoista, makoisaa ja leppoisaa juhannusta kaikille! Jos olet allerginen esimerkiksi heinille niin jätä pyöriminen pelloilla kesäyönä alasti ettet saa ihottumaa tai punkkeja itseesi. Ja myös ne kukat pois sieltä tyynyn alta. Laita vaikka mieluummin se nurinperin sukka kolikon kanssa jalkaan. Ja muista käyttää pelastusliivejä kun menet vesille.
.jpg)
