lokakuuta 01, 2024

Syysvärit ja -kasvit ovat vallanneet kesähuoneen poikkeuksellisen aikaisin

 






Kulunut kesä on ollut monella tapaa poikkeuksellinen meidän kesähuoneen eli parvekkeen osalta. Kun starttasin blogin kohta 12 vuotta sitten olen vuodesta 2015 eteenpäin aina esitellyt meidän asuntomme "ylimääräisen kesähuoneen" - kuten sitä aina leikkisästi olen kutsunut - kasvit ja kukkaset. Minulle kauniin runsaasti kukkiva parveke on aina ollut kunnia-asia. 

Olen saanut nyt kuluneen kesän aikana useita viestejä teiltä lukijoilta miksei Marjon matkassa -blogissa ole esitelty ollenkaan kukkivaa kesähuonetta? Kommentoidessani Kristiinan K -blogiin hänen upeita kesäistutuksiaan taisin vähän jo vähän vihjailla, että "nyt viherpeukalolla ei ole onnea matkassa parvekekukkiensa kanssa". 









Perinteisesti pelargoniat olivat viime lokakuussa muuttaneet isäni luo talveksi. Yleensä pelargoniat ovat viihtyneet hänen luonaan ja aloittaneet versomaan uutta vihreään kun valon määrä keväällä lisääntyy. Tänä vuonna näin ei käynyt mikä kummastutti minua paljon! En tiedä johtuiko siitä, että pelargoniat olivat jo melko vanhoja vai "suuttuivatko ne vain jostain" mutta keväällä ei vihreää alkanut näkyä kuin kahdessa. Yritin elvyttää näitä jäljelle jääneitä sitkeitä sissejä mutta huonolla menestyksellä. Eli loppujen lopuksi jouduin siipi maassa luovuttamaan ja kärräsin pelargoniat biojätteisiin. 









Keväällä huhtikuun viimeisinä päivinä meidän parvekkeelle ilmestyi kuudes mustarastaan pesä, josta olin taas aivan innoissani. Aloin jo asennoitua siihen kun mustarastaan munien määrä parvekkeella lisääntyi, että parvekkeemme tulisi olemaan kesäkuun puolelle lintujen käytössä. Toisin taas kävi eli kun pesässä oli viisi munaa joku ryökäle kävi taas kähveltämässä ne joten emolinnut hylkäsivät tyhjän pesän. Olin todella surullinen tapahtumasta mutta sitten onneksi muistin, että yhdet poikueen olen onnistunut kasvattamaan ilman niiden joutumista surman suuhun. 

Pääsin siis poikkeuksellisesti ostelemaan kasveja kesähuoneeseen jo toukokuun puolivälin jälkeen. Minulla on vuosia ollut vaaleanpunaisia pelargonioita mutta nyt päätin ostaa valkoisia ja punaisia. Amppeliin pääsi runsaasti kukkiva vaaleanpunainen pelargonia. Hankin myös perinteisesti sinertäviä lobelioita, jotka yleensä kukkivat hyvin runsaasti meidän parvekkeelle kun niitä vain muistaa ahkerasti kastella. Innostuin ostamaan myös aivan pieniä suloisia vaaleanpunaisia neilikoita sekä ison runsailla kukilla varustetun daalian, joka antaisin hyvin näkösuojaa. Jostain kumman syystä minä ostin myös markettoja vaikka olen joskus pyhästi vannonut ettei niitä koskaan enää tule meidän kesähuoneeseen. 

Parvekekukat olivat ihan voimissaan muutamia viikkoja kunnes huomasin, että marketoissa oli kirvoja. Pieniä vaaleanvihreitä kirvoja oli kaikissa marketoissa, joten eristin ne yhteen nurkkaukseen parvekkeella ja aloitin kirvojen torjunnan. Olen tehnyt tämän kerran aiemmin elämäni aikana joten ajattelin, että "peace of cake" joten tutut Marttojen aiemmin hyväksi havaitut ohjeet käyttöön. Käytin mäntysuopavettä koska en Mimmin takia halunnut ottaa parvekkeella käyttöön järeämpiä toimenpiteitä. Tein mäntysuopaliuoksen, jossa 10 litraan noin 20 asteista vettä laitettiin 2-3 dl nestemäistä mäntysuopaa. 















Tein kuten joskus vuosia sitten häätäessäni kirvoja kukista olin tehnyt eli parin päivän välein suihkuttelin sumutepullolla mäntysuopavettä. Kirvat eivät olleet sumutuksesta moksiskaan vaan olivat siirtyneet marketoista myös pikkuneilikoihin. Eristin myös pikkuneilikat mutta mikään ei auttanut vaan marketat ja neilikat oli lopulta pakko heittää pois. Ostin Rustasta värinokkosia, jotka tunnetaan myös nimellä isokirjopeippi koska parvekkeemme näytti ihan autiolta. 

Tunsin itse ihan surkimukseksi kun kirvat vielä loppupeleissä onnistuivat myös kukistamaan daalian, joten päätin ettei meidän "epäonnisesta kesähuoneesta tehdä mitään postausta blogiin". Onneksi ne jättivät rauhaan pelargoniat! 








Parvekkeella ovat vielä pelargoniat vähän aikaan sekä ruukuissa että amppelissa. Värinokkoset jatkavat myös vielä eloaan tuoden kivasti väriä parvekkeelle. Värinokkosia olen hankkinut nyt muutamina kesinä ja ollut oikein tykästynyt juuri niiden värikkyyteen sekä runsaaseen kasvuun. Hankin syysistutukset Rustasta jo syyskuun alussa eli callunoita, syklaameita ja marjakanervia. Myös muratteja on kesän jäljiltä aika monta tuomassa vihreyttä. Taisin jo elokuun puolivälissä korvata kuolleen daalian pallokrysanteemilla, joka ei enää kyllä kuki mutta antaa vihreyttä parvekkeelle. Marjakanerva on myrkyllinen koiralle joten Mimmiltä on pääsy kielletty parvekkeelle. 







Syklaameista minulle tulee rakkaita muistoja mieleen isoäidistäni ja hänen sisarestaan Aili-tädistä. Heillä oli usein punaisia tai valkoisia syklaameja loppukesästä ja alkusyksystä ilahduttamassa sekä tuomassa väriä kotiin. Syklaami ei viihdy lämpimässä huoneessa eli kukat tulee sijoittaa aina viileälle ikkunalaudalle. 

Värikkäillä syklaameilla on myös kiehtova historia ja niitä kasvatettiin englantilaisissa puutarhoissa jo 1500-luvulla. Alun perin syklaamin mukuloilla on ruokittu sikoja. Nimi syklaami onkin peräisin kasvin vanhasta kreikankielisestä nimestä "kyrlaminos", joka suomennettuna tarkoittaa sianleipää. Syklaamin rapeat, litteänpyöreät mukulat ovatkin aikoinaan tarjonneet ravitsevaa ruokaa vuoristoseuduilla laiduntaville karjuille ja emakoille. Antiikin aikana jopa uskottiin, että syklaamipitoinen ravinto parantaisi sianlian makua. Mene ja tiedä onko näin tapahtunut! 








Syklaamin kukat ovat minusta äärimmäisen herkkiä. Harvoin tulee kasvissa kiinnitettyä huomiota myös sen lehtiin mutta syklaamin tummanvihreissä lehdissä on jännä hopeanhohtoinen suonitus ja kuviointi. Olen onnistunut pitämään syklaamit vielä hengissä vaikka sitä pidetään vaikeasti hoidettavana kasvina. Tosin syklaamit eivät ole kovin pitkäikäisiä eli niiden sesonki on elokuusta joulukuuhun eli joskus syklaameja näkee myös joulukukkina. 

Olen vähitellen pääsemässä yli epäonnisesta kesäparvekkeesta ja kirvojen hyökkäyksestä. Ehkä minulla on vain aina aiemmin ollut tuuria parvekekukkieni kanssa koska yhden ainoa kirvasodan olen käynyt kohdallani mutta siitä on aikaa varmaan yli 20 vuotta. Silloin voitin nuo pirulaiset mutta tämä uusi joukkio voitti minut. Lokakuun ensimmäisenä päivänä tuli myös tieto siitä, että Plantagen Suomi on asetettu konkurssiin. Tuntui todella ikävältä uutiselta koska minä olen vuosia asioinut Plantagenissa ja ollut ihan tyytyväinen sekä palveluun että kasveihin. 








Joko sinulla on syysistutukset tehty pihalle, parvekkeelle tai terassille? Minkälaisia kukkia laitat syysistuksiin? Ovatko syklaamit tuttuja vai ihan tuntemattomia kukkia? Mukavaa viikonjatkoa! 







syyskuuta 27, 2024

Luksuslaukut kuorrutetaan nyt maksimaalisesti laukkukoruilla - less is more?

Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä.

"Less is more." sanonta taitaa ihan alun alkaen olla saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehti ja muotoilija Ludwig Mies van der Rohen lausuma. Arkkitehtuurissa ja muotoilussa sanonta tarkoittaa sitä, että yksinkertaisuudella ja hillityllä voi olla usein paljon voimakkaampi vaikutus kuin liiallisella ja koristeellisella sekä todella monimutkaisella. 


Moni yhdistää em. sanonnan ranskalaiseen muotialan uranuurtajaan ja yhteen 1900-luvun vaikutusvaltaisempaan ihmiseen muotialalla. Coco Chanel kiteytti aikoinaan "vähemmän on enemmän" legendaariseen lauseeseensa "Before you leave the house, look in the mirror and take one thing off." Eli vaikka kuinka tekisi mieli "koristautua kuin joulukuusi" ulos lähtiessään kannattaa jättää vielä yksi asun osa tai asuste suosiolla kotiin. Coco myös opetti, että "Tyylikkyys on kieltäytymistä." Em. tarkoittaa, että runsaus ei määritä eleganssia vaan asia on ihan päinvastoin. Kohtuullisuus on tyylikästä. 







Kun katsoin Kööpenhaminan muotiviikkojen valokuvia uusista käsilaukku trendeistä laukkukoruineen mietin mielessäni, että nyt Coco kyllä kääntyy haudassaan ympäri. Vaikuttajien, trendsettereiden, somettajien ja lukuisten julkkisten käsivarsilla keikkui Balenciaga City Bag koristeltuna ihan käsittämättömillä ja sekä todella runsailla laukkukoruilla. Hello Kitty, vihreä Teletappi Hipsu, pieni nallekarhu ja jonkinlainen erilaisista muovihelmistä tehty ketju!


Balenciaga laukussa on niin paljon laukkukoruja, että itse laukkua ei melkein erota koruvuoren alta. Mietin mielessäni miten paljon nämä laukkukorut mahtavat painaa? Meillä naisilla on kuitenkin myös itse laukussa kannattavia esineitä, jotka nekin tuovat painoa. Itse olen aina pyrkinyt siihen ettei mitään turhaa painoa kanneta mukana. 








Balenciaga laukkuihin on mahdollista hankkia tuollainen "Old School" laukkukoru, jossa on antiikkihopeaa, antiikkikultaa, messinkiä, sinkkiä, rautaa, mustaa sekä sinistä nylonia hintaan 1150 euroa! 

Minulle tästä laukkukorusta tulee mieleen muistoja kun olen ollut nuorena tyttönä töissä kaupassa. Omat vaatteet jätettiin metalliseen pukukaappiin, jonka lukkoon sopi juuri tuollainen avain, jossa oli muovinen avaimenperä kertomassa oman kaapin numeron. Minulle tämä avaimenperä tuo mieleen raskaan työn, menneen maailman ja enkä todellakaan haluaisin roikuttaa tätä luksuslaukun laukkukoruna. 









Vuonna 2017 esiteltiin Fendin mallistossa karvaisia pom pomeja laukkukoruina. 

Laukkukorut eivät todellakaan ole mikään uusi ilmiö vaikka ne viime vuosina ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Itse asiassa laukkukoruja on ollut olemassa jo vuosisatoja. Jo muinaisessa Egyptissä ihmiset kiinnittivät laukkuihinsa pieniä muistoesineitä torjumaan pahoja henkiä. Keskiajalla laukkukorut toimivat merkkinä siitä kenelle mikäkin laukku kului ja ne myös korostivat laukun omistajan varallisuutta sekä vaikutusvaltaa.












Miu Miun käsilaukkuun on päätynyt Mikki Hiiren ja nallekarhun lisäksi myös keltainen ankka, jotka vielä menettelevät minusta laukkukoruina jos haluaa "olla lapsenmielinen". Mutta kantamalla messinkistä, painavaa kellarikomeron lukkoa sekä valtavaa määrää avaimia niiden muovisten ikävien "numerolappujen" kera en voi sille mitään, että minulle tulee mieleen joko huoltomiehen tai perinteisen talomiehen varusteet päästä yleisiin kellaritiloihin tekemään ihan oikeita ja raskaita töitä. 

Tuota oikeanpuoleista laukkua ei minusta voi mainostaa "Create the most personal handbag with selected cute charms from LV, Miu Miu and more." Sen verran monta raskasta lukkoa on tähän käsilaukkuun otettu "laukkukoruksi" ettei varmaan punttisalilla juurikaan tarvitse käydä rautaa nostamassa 😁



Laukkukorut voidaan valmistaa hyvinkin erilaisista materiaaleista kuten nahasta, metallista, kankaasta ja jopa muovista. Suosittuja laukkukoruja kautta vuosien ovat olleet erilaiset helmet, pom pomit ja tupsut. Laukkukorut ovat myös voineet olla luonnonmateriaaleja eli simpukankuoria, höyheniä jne. joista on tehty sitten koristeita laukkuihin. 










Louis Vuittonin tuunattuna jokaisen omien laukkukoru mieltymysten mukaan. Less is more....???














Louis Vuittonin alkusyksystä 2024 myyntiin tullut "Rabbit Doll" on minusta katseenvangitsijana hauska ja leikkisä. Laukkukorun on suunnitellut kiinalainen nouseva taiteilija Sun Yitian yhteistyössä LV:n kanssa. Inspiraatio laukkukoruun on saatu Yitianin ikonisesta "ilmapallo installaatiosta". Verrattuna metallisiin lukkoihin ja avainnippuihin minä kantaisin paljon mieluummin tätä pupua laukkukorunani. 




Jopa legendaarisen Jane Birkinin voi tuunata itsensä näköiseksi minusta jos sen tekee kuten tuossa vasemmalla olevassa kuvassa. Oikeasta kuvasta tulee taas itselleni sellainen "huoltomies/talonmies" fiilis. Birkin-laukku syntyi näyttelijä, laulaja Jane Birkin ja Hermèsin entisen toimitusjohtaja Jean-Louis Dumasin tapaamisesta 1980-luvun alussa. Janen henkilökohtaiset tavarat putoilivat hänen laukustaan  joten hän myönsi tarvitsevansa käytännöllisen laukun, jossa olisi paljon säilytystilaa tavaroille. Tästä voit kurkistaa pari vuotta tekemääni "Kori- ja punoslaukku postaukseen", koska Jane Birkin myös suosi elämänsä varrella ihan tavallista punottua koria "käsilaukkunaan"

Summa summarum oma mielipiteeni laukkukorujen suhteen liitetään ne luksuslaukkuun tai ihan tavalliseen käsilaukkuun on hyvin minimalistinen. Voisin ajatella laittavani ehkä yhden laukkukorun käsilaukkuuni kiinni "halutessani vähän hupsutella". Mutta kiinnittävän laukkukorun pitäisi edustaa minulle sellaista esinettä tai asiaa ettei itse koru muuta koko laukun ilmettä ihan erilaiseksi. En halua siis muistuttaa raskaiden lukkojen ja avainnippujen kanssa jotain huoltohenkilöä vaan naisellista naista. 



Catwalkeilla on nähty myös hyvin erikoisia "nallekarhuvaatteita", joista minun on ihan pakko lainata tähän loppuun pari valokuvaa. Odotan mielenkiinnolla mihin nämä liittyvät....









syyskuuta 21, 2024

Ihmemaa X (2024) - Purkutaiteen Keravan näyttely on huikea

 

Samuli Suonperä, Top Secret, kuva: Purkutaide 

Jos et vielä ole ehtinyt käymään Keravalla Ihmemaa X (2024) - Purkutaiteen näyttelyssä ei hätää sillä tämä huikea näyttely on avoinna vielä syyskaudellakin. Lauantaina ja sunnuntaina 24.8. - 20.10. klo 10-17 ja syysloma viikolla 15.10. - 20.10. tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Koronakesinä 2020 ja 2021 keravalainen purkukuntoinen kerrostalo muuttui upeaksi Taiteen kotitaloksi, jossa vieraili kesäkuukausien aikana peräti 50 000 kävijää! En yhtään ihmettele suurta yleisöryntäystä koska Keravan Ahjossa sijaitseva näyttely oli jotain sellaista mitä ei oltu aiemmin nähty. Kaikki eivät edes mahtuneet voimassaolevien koronarajoitusten takia välttämättä sisälle mutta sitten tultiin uudelleen seuraavana päivänä jonottamaan Taiteen taloon. Keravan purkutalosta tuli melkoinen ilmiö, jota tultiin katsomaan pidemmältäkin Suomesta. Tästä voit kurkata kesän 2020 näyttelyyn ja tästä 2021 näyttelyyn blogini kautta. 



Tämän kesän Ihmemaa X (2024) on esillä entisessä Anttilan tavaratalossa ihan Keravan ydinkeskustan kävelykadun varrella. Kesän suurnäyttely avautui 1.6.2024 klo 10 ja toissa sunnuntaina 8.syyskuuta minä olin 37007 kävijä! Jään mielenkiinnolla odottamaan kuinka paljon näyttelyssä tuleekaan vierailemaan ihmisiä siihen mennessä kun se sulkeutuu. Teoksia tähän näyttelyyn on ollut tekemässä 240 erilaista taitelijaa. Koko näyttelyalueen laajuus on peräti 4000 m2. Kun menet näyttelyyn kannattaa huomioida, että tuntia ennen näyttelyn sulkeutumista pääset vielä sisälle. Purkutaide on keravalainen kollektiivi, joka keskittyy taide- ja kulttuuritoteutusten tuottamiseen purkua odottaviin kiinteistöihin eli siis tämäkin rakennus häviää jossain vaiheessa katukuvasta. 

Samuli Suonperä, Top secret - Suonperä on toiminut vuodesta 2005 kuvataiteilijana. "Kuvallisen ilmaisun myötä taiteestani on tullut väline mm. yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintuomiseen. Myöhemmin löydetty urbaani katutaide, etenkin kantaaottavat sapluunatyöt New Yorkin sekä eurooppalaisten kaupunkien kaduilta, kehittivät taiteellista työskentelyäni edelleen. Ne toivat tauluihini heijastuman yksilön mahdollisuuksista saada äänensä kuuluviin kaupallisuuden läpitunkemassa kaupunkikuvassa."









Säde Numminen, Pionikausi - tamperelaisen Säteen maalauksia on tulossa Helsinkiin Maunulaan ja Gumbostrandiin marraskuussa. Pionit ovat minun lempikukkiani joten pidin tästä paljon. 

Studio Viis -kollektiivi "Mystinen avaruus"


Studio Viis on Lahdessa, Kiveriössä toimiva vapaa ja itsenäinen taiteilijaryhmä. Kollektiivi koostuu tukea tarvitsevista ammattitaiteilijoista sekä taidementoreista. Minua puhutteli tässä Mystisessä avaruudessa sen leikkimielisyys ja värikkyys. Sarvikuonot oli suloisia samoin erilaiset isommat eläinhahmot, joita tilaan oli tuotu. 






Pallo & Osek, Turku "Kovat on kovia."





Pallo & Osek ovat tuttuja mm. Kera-kollektiivin töistä Espoosta. Osek on turkulainen ja tehnyt graffiteja vuodesta 1997. Osekille on tyypillistä, että työn lopullinen idea syntyy vasta maalauspaikalla. Pallo puolestaan muuttaa tyyliään jatkuvasta koska hän kertoo kyllästyvänsä nopeasti maalaamaan samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Tunnistin heidän työnsä heti myös Keravalta koska olin nähnyt töitä Kerassa. 

Näyttelyn lukuisat oppaat erotti hyvin oranssien t-paitojen avulla ihmisvilinästä. 

Heidi Vuorio "Tonnin seteli aka Isot pojat" 





Hotelli Helkassa (jonne minä en valitettavasti ehtinyt) on tamperelaisen Heidi Vuorion "ensimmäisen sukupolven" Tonnin seteli -maalauksia nähtävillä. Tonnin setelit on ylistys yhtenäiskulttuurille, pirkanmaalaiselle huumorille ja suomalaisuudelle. Vuorion Tonnin seteli -raja on saanut alkunsa halusta tehdä värikokeiluita sekä kiinnostuksesta toistoon taiteenmuotona. Kummelin kuudennen tuotantokauden päätösjaksossa vuonna 2000 esitettiin ensi kertaa Tonnin seteli sketsi, joka on noussut yhdeksi Kummelin tunnetuimmaksi siitä myöhemmin tehdyn internet-meemin ansiosta. 

Häiriköt-päämaja "Suuri aalto"

Häiriköt-päämaja on kulttuurihäirintään keskittynyt sivusto. Se tunnetaan erityisesti mediaan, mainoksiin, ympäristöpolitiikkaan, saamelaisten oikeuksiin, kolonialismiin, eläintuotantoon ja kuluttamiseen liittyvästä kritiikistään. Keravalla on esillä "vastamainoksia" eli nämä eivät ole mainoksia eivätkö todellakaan myy mitään. 

Suuri aalto -installaatio on rakennettu hiekkarannalle, jossa on muovia monissa muodoissa. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat oikeasti keränneet kesällä 2023 kaiken tämän muoviroskan Itämeren rannoilta. Suojelluista saarilta ja luodoilta on löytynyt kalaverkkoja, rantatuoleja, poijuja, fendereita... Ääni, joka kuuluu teoksen yhteydessä ei todellaan ole aaltojen kohinaan vaan muovista tulevaa rapisevaa ääntä. 











Oli aika karmivaa lukea näyttelytekstistä seuraava lause. "Arvioiden mukaan meriin päätyneen muoviroskan määrä ylittää niissä elävien kalojen yhteenlasketun massan vuoteen 2050 mennessä."😢


Valmennustalo Jenga "Pesä"


Valmennustalo Jenga tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa 18-29 -vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Valmennusjakson aikana he voivat hyödyntää omaa osaamistaan mutta tehtäviä ei tarvitse osata etukäteen. Jengassa ohjataan ja opastetaan nuoria. 

Jengassa nuoret aikuiset ovat suunnitelleet ja rakentaneet yhdessä "Pesä" -nimisen tilataideteoksen Ihmemaa X-purkutaidenäyttelyyn. Teos käsittelee sekä masennuksen että ahdistuksen monimuotoisuutta ja selviytymistä niistä. Minua teokset todella koskettivat ja kostuttivat silmänurkkia. Vaikeita asioita on käsitelty taiteen avulla ja toivottavasti saatu myös apua itselle siinä tehdessä.














Leima otsassa


Leima otsassa "Leima otsassa" on anonyymin katutaiteilijan teos mielenterveydestä. Psykiatrisen diagnoosin koodi on jokaisen työssä näkyvän ihmisen otsaan merkittynä. F-koodi voi aiheuttaa syrjintää, häpeää, marginalisointia ja sosiaalisia ongelmia. Toisaalta leima on näkymätön. 



Taustalla oleva työ on helsinkiläisen kuvataitelija Juha Lahtisen "Closest To Happiness".


Poppamaija - Aika tulla esiin. Inna Pulkkinen (taiteilija nimeltään Poppamaija) on maalannut hahmojaan ympäri Eurooppaa ja Aasiaa. Hän on viimeisenä käynyt valloittamassa Latinalaista Amerikkaa. 

Luke Nicol, Mona Lisa 





Kanadasta Suomen Turkuun muuttanut Luke Nicol on ottanut Purkutaiteen Keravan näyttelyyn ikonisen Mona Lisa maalauksen varioitavaksi. 


Round: "Antigraffiti" - graffiteja ja hip-hop kulttuuria elämäntapana viidellä vuosikymmenellä.


Kuvataiteilija Jarno Sinivaaran töihin tutustuin ensimmäistä kertaa Keravan Purkutalossa 2020. Hänen herkät ihmishahmot pastellisissa sävyissä puhuttelevat minua joka kerta yhtä vahvasti. Jarnon tyylin tunnista jo kaukaa työn nähdessään.

Piparit: "Maallisten ilojen punktarha"




Piparit on jo vuonna 2000 syntynyt bändi, työryhmä ja perhe. Nelihenkisen ryhmän jäseniä ovat Silja Kauppinen, Aino Riiho, Iris Tomanszewski ja Anni Vainio. Piparit on hurraa-huuto niin ystävyydelle, pehmeydelle kuin myös punkasenteelle. Teoksessa on käytetty kierrätystekstiileitä kierrätystekniikalla mm. ryijysolmuja, tuftausta, ompelua ja verhoilua löytyy työstä. 

Valari "Malmi Vice" Tynkkynen: "GET PAID"


Valari "Malmi Vice" Tynkkysen teos "Get Paid" esittelee tutun brändin ihan uudessa valossa. Jo 1912 perustettu Sun-Maid on maailman suurin kuivatettujen hedelmien ja rusinoiden tuottaja. Lainaan tähän näyttelytekstissä olleet lauseet. 

"Käteistä rahaa on ollut aina." Aarnio, Jari Seppo 2015
Onko GET PAID kapitalistinen, antikapitalistinen vai onko se pelkästään. Päätä itse.
Malmi Vice on mitä vaan, muttei kuka vaan. 
Vuodesta 2005. Sitä mitä haluaa, vähemmän sitä
mitä halutaan. Koko Suomen laajuinen paikallinen ilmiö.
Kiitos ensimmäisen polven graffitimaalarit.
Ilman teitä ei olisi tätä."









Helena Falkenberg "Tea and No Sympathy"



Falkenbergille taide on väline tutkia omaan naiseuteen liittyviä teemoja ja haastaa yhteiskunnan asettamia odotuksia ja rajoituksia naisille. Teoksen pääosassa on patriarkaalisen yhteiskunnan kontrolloiva ote naisten ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen ja seksuaalisuuteen. 

Saara ja Eveliina Lakso: "Pink Magic"


Saara ja Eveliina Lakso ovat taiteilija pariskunta, joka haluaa teoksella Ping Magic juhlistaa tyttöyttä ja queer-rakkautta. 

House Like a Glory Hole: "House of 100 Glory Holes"


Head Like a Glory Hole on saanut alkunsa jo 2021 taideprojektista, jonka keskiössä ovat hahmot Dead buddy ja Pönttönainen. "Viemäristö romantiikkaa keltaisen lumen ja onnellisten ihmisten synkästä pohjolasta." Ryhmä tekee taidetta kuljettamalla keltaista wc-pönttöä mukanaan ja samalla etsitään sopivia kohteita, joista voitaisiin ottaa kuva. Inspiraationa ryhmällä on popkulttuuri ja poptaide.



House of 100 Glory Holes on myös kunnianosoitus vanhoille kauhuelokuville. Piristävän erilainen osa Ihmemaan X tarjontaa Keravalla. Ensin olin ehkä vähän hämmentynyt leikatuista päistä kattokruunussa tai aivoista pakastimessa mutta kauhuleffojen suurena fanina tämä kyllä aukesi minulle ja pidin. Jotain makaaberia tässä oli kyllä. Mutta synkkyyden, luotaantyöntävyyden, epämiellyttävyyden ja jopa pelon lisäksi se hymyilytti minua - jopa melkein nauratti. 








LOOP & JR: "Parempi överit ku vajarit"



LOOP & JR: "Kun tehdään, niin tehdään, kun selitellään, niin selitellään. Ja tällänen me tehdään."  

Juha Lahtinen & Karoliina "Carot" Kujala: "Together We Stand"


Seinämaalaus on ensimmäinen yhteistyö Juha Lahtisen ja Karoliina "Carot" Kujalan tekemänä. Lahtinen on tunnettu räiskyvistä väreistä, kasvoista ja abstrakteista pinnoista. Karoliina puolestaan eläinhahmoista. 







Ihmemaa X, Purkutaiteen Keravan näyttely löytyy osoitteesta Kauppakaari 1, Kerava. Lauantaina ja sunnuntaina 24.8. - 20.10. klo 10-17 ja syysloma viikolla 15.10. - 20.10. tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Huom! Lippukassa sulkeutuu klo 16. Aikuiset 12 €, lapset 10 € (alle 12v) ja sylilapset ilmaiseksi.
Näyttely on esteetön. Avustaja ilmaiseksi EU:n vammaiskortilla. Lemmikkieläimisiä näyttelyyn ei voi viedä. Näyttely soveltuu myös lapsille valvovan aikuisen seurassa. 

Ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa Ihmemaa X -näyttely, jossa on väriä ja ilottelua mutta mukana myös tärkeitä sekä vakaviakin asioita. Mukavaa viikonloppua kaikille!


Skatelaudoista tehty valaisin. Keke Leppälä, Robert Kosenius ja Maria Björklund, kuva Ihmemaa X