Puotilan Taikatalvi - merellisiä tunnelmia, sienimetsä, merirosvolaiva ja paljon muuta jännää

 

Pari päivää sitten kurkistettiin Puotilan Taikatalven Joulumaahan ja tänään vieläkin värikkäämpiin tunnelmiin. Samalla sisäänpääsymaksulla voi nähdä siis sekä perinteistä joulua että myös trooppisia tunnelmia ja Ihmemaan sienineen, kukkineen ja perhosineen. Kartanon puutarhasta voi kulkea valtavan suurien tattien katveessa, nähdä upean merirosvolaivan, löytää aarrearkun, ihailla flamingoja ja sulavalinjaisia delfiineitäkin. Kun lähdet portilta kulkemaan vasemmalle niin varmasti yllätyt ja huokaat ihastuksesta värikkään Taikatalven tässäkin osiossa. Puotilan Taikatalvi on yllätyksiä täynnä joten lähdetäänpä tutkimaan mitä sieltä oikein löytyy. 

Upeita, suuria perhosia, joiden siivet välkkyvät kuin jalokivet kilpaa valojen kanssa Puotilan Taikatalvessa. 

Entäs nuo upeat riikinkukot, jotka tunnetaan parhaiten kauniista, silmäkuvioisesta laahuksestaan, jota kukot esittelevät uljaasti soidinaikaan. Itse asiassa tuo valtava laahus ei ole linnun pyrstö, vaan upea viuhka koostuu riikinkukon pitkistä peitinhöyhenistä.  

Mitä pidemmälle kuljetaan sen erikoisempia kukkia vai pitäisikö sanoa "valokasveja" tulee vastaan...

Tässä Ihmemaassa on todella isoja lumpeita, jotka ikään kuin kelluvat ohuen lumivaipan päälle. Nuo värit  ovat lumoavia....

Kulkiessani ihan "Liisana Ihmemaassa" mietin koska Valkoinen Kani mahtaa tulla juosten jonkun puun takaa hokien ja taskukelloaan hermostuneesti katsoen "Voi hyvänen aika, olen myöhässä!" Lewis Carrollin kirja oli yksi minun lempikirjoistani lapsuudessa. 

Kohta kuljetaankin jo korkeiden kukkien ja "sienipuiden" metsässä silmät pyöreinä väreistä. 

Kulkiessani Puotilan puutarhassa muistan yhtäkkiä Liisa Ihmemaassa kirjasta kohtauksen, jossa puhuvat pullot yllyttävät Liisaa juomaa, jotta kasvaisi isoksi. Liisa tekee työtä käskettyä mutta hänestä tulee melkein jättiläinen. Onneksi vastaan tulee kakku, jossa lukee "SYÖ MINUT" ja Liisa kutistuu nyt ihan pikkuruiseksi.

Lisää jänniä, valtavan suuria kukkia tai ovatko ne sittenkin sieniä? Joka tapauksessa upeita!

Seuraavaksi löytyvät kukat ovat minusta selkeästi Liisa Ihmemaan "laulavia kukkia". Tässähän alkaa jo odottamaan koska törmää Hulluun Hatuntekijään eli päästäänkö tässä vielä teekutsuillekin...

Teekutsuille ei kuulu kutsua jo parempi siirtyä vaan suosiolla Puotilan Taikatalven seuraavaan maailmaan, jossa palmut huojuvat eli trooppisiin tunnelmiin ollaan menossa. 

Komea Merirosvolaiva on ankkuroitu siniseen laguuniin. Tämähän on kun suoraan Pirates of the Caribbean -elokuvasta. Jään jo odottamaan milloin legendaarinen kapteeni Jack Sparrow astuu laivan kannen. 

Vaaleanpunainen flamingo seisoskelee laivan läheisyydessä. Linnun eivät todellakaan synny vaaleanpunaisena, vaan ne syövät itsensä värikkäiksi. Flamingot elävät nimittäin äyriäisillä ja levällä, joiden sisältävät karotenoidit aiheuttavat sulkapuvun värin. Mielenkiintoista!

Seuraavaksi löydän itse aivan huikean aarrearkun luota. Mitä aarteita ja rikkauksia tämä onkaan pullollaan... Ehkä parempi vain katsoa kuin koskea kun vieressä on lonkeroitaan heiluttava mustekala. 

Seuraavaksi silmiini osuus meritähti tai siis ihan valtavan suuri meritähti. Tiedätkö, että meritähti on eläin, joka kuuluu selkärangattomiin, piikkinahkaisiin eläimiin, eikä sillä ole ollenkaan päätä. 

Onnistuin näkemään myös delfiinin!

Ja tuolla palmujen alla on merihevonen, jotka muuten ovat ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen nähdä. Ne siis uivat hassusti pystyasennossa ja liikkuvat värisyttämällä eviään. Aika veijareita!

Oi, mitä aarteita olisi tarjolla...

Silmäni osuvat seuraavaksi jättiläissimpukkaan, jonka sisällä on helmi. Simpukat suojaavat itseään alkamalla kehittää ärsykkeen ympärille kovaa helmiainetta, josta sitten syntyy luonnonhelmi. 

Rva Kepponen hamuilee aarrearkun sisältöä mustekalan lonkeroista välittämättä! 

Lisää flamingoja ja kalojakin löytyy tästä trooppisesta puutarhan osasta. Olisiko tuo kala lepakkokala... Ja nähtiinhän myös riikinkukko koiras, joka näin upeasti esitteli sulkiaan meille. Taisi olla kosioaikeissa ♥ 

On aika päättää kierros ihan huikeissa Puotilan Taikatalven satumaailmoissa ja palataan taas takaisin todellisuuteen. Ihana oli tämänkin osio Joulumaan ohella. Marjon matkassa suosittelee! 

Lippuja Puotilan Taikatalvi tapahtumaan voi ostaa portilta tai vaihtoehtoisesti jo etukäteen netistä. Tarjolla on myös perhelippuja. Lipunmyynti sulkeutuu puoli tuntia ennen puiston sulkemista. Alueelle ei voi ottaa mukaan koiria koska siellä on niille ihan liikaa ärsykkeitä. Opaskoirat pääsevät toki avustettavan mukana puistoon. Koska parkkitilaa on rajallisesti kannattaa jättää auto pidemmälle tai tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Puotilan Taikatalvi löytyy tutusta osoitteesta eli Puotilan Kartano, Puotilantie 7, 00910 Helsinki.

Hiirien joulukalenterin luukut 8. - 10.12.

 

Tänään blogissa avataan Hiirien joulukalenterin luukut 8. -10.12. Yleisön pyynnöstä on minun henkilökohtaisella Facebook sivulla ilmestyvä joulukalenteri jaettu myös täällä blogissa. Pitkä on perinne väsäillä tätä joulukalenteria sillä tämä on jo 14 kerta kun kalenteri tehdään. Vanhaa sanontaa lainatakseni "lapset ovat terveitä kun ne leikkivät" ja tämä sama pätee meihin aikuisiin. Joulunkalenterin tekeminen on minulle todella mieluista ja hauskaa puuhaa. 

Sain lukijaltani kysymyksen onko joulukalenterin aiheet ja tapahtumat lyöty lukkoon jo hyvissä ajoin etukäteen? Kaikki lähtee siitä mitkä "hahmot" seikkailevat kunkin vuoden kalenterissa. Koko tarinaa ei ole hahmoteltu vaan mennään aika fiiliksen mukaan toki ottaen vähän myös huomioon mitä oman elämän joulupuuhailuissa tapahtuu. Tietyt päivät kuten itsenäisyyspäivä ja Lucian päivä ovat sellaisia, joissa ei voi varioida mutta muuten kalenterin teossa on vapaat kädet ja rennot otteet. 

8.12.2024

Yön aikana oli tapahtunut ihan kummia! Pihan leikkimökin seinään oli ilmestynyt tonttuovi. Eikä siinä vielä kaikki sillä postilaatikon ja tikkaiden lisäksi tonttu oli jättänyt pihalle myös autonsa vai pitäisikö ihan puhua pikkubussista. Kulkuneuvo oli totta kai joulunpunainen ja sen etuosaa sekä auton kylkiä koristivat jouluiset havuköynnökset.

Oven pieleen oli unohtunut pari joululahja pakettia ilman lahjansaajan nimeä. Tontusta itsestään ei näkynyt vilahdustakaan - ei edes tonttulakin kulkusen helinääkään kuulunut.

Leikkimökin verhot oli vedetty tiiviisti ikkunan eteen ja savupiipusta nousi savua, joten olisiko tonttu kenties mennyt vaikka päiväunille. Naapurin marsupoika oli sitä mieltä ettei tonttua varmasti näin joulun alla saisi häiritä kun tontulla oli juuri "kiireisin sesonkiaika meneillään".

Joulunpukin apulaisina tontut kun käyvät ennen joulua kurkkimassa lukemattomista ovista ja ikkunoista miten lapset käyttäytyvät ja tekevät merkintöjä joulupukille toimitettavaa raporttia varten. Huh huh mitä puuhaa, tuumivat kaverukset päätään pudistellen. Ei se tonttunakaan olo ole kovin helppoa tai ainakaan näin joulun alla.

Äiti hiiri ehdotti, että jätetään tonttu nyt seikkailemaan Höyhensaarille hetkeksi ennen kuin sen täytyy taas sännätä kiireisiin joulupuuhiinsa. Äiti toi termoskannussa kuumaa mehua ja korvapuusteja tontun oven taakse ja vannotti poikia ettei herkkuja oltu tarkoitettu heille vaan tontulle.

"Muistakaa pojat, että joulu lähestyy ja pitää olla kiltisti" huikkasi äiti mennessään.

9.12.2024

Tänään oli juuri oikea päivä pitää joulukorttitalkoot. Joulukortit kun pitää postittaa viimeistään 12.12. klo 24 mennessä, jotta ne menevät joulutervehdyksen ikimerkillä (1,60 €) perille. Toki joulukortteja voi lähettää 16.12. saakka mutta sitten pitää hankkia kotimaan ikimerkki (2,50 €) korttiin.

Mukaan joulukorttien tekoon kutsuttiin naapurin tyttö Milla. Äiti oli leiponut herkullisia joulupullia ja keittänyt kaakaota kermavaahdon kera, jotta energiaa korttien tekemiseen sekä kirjoittamiseen riittäisi. Joulukortti perinne on vähentynyt viime vuosina mutta hiiret ovat vannoutuneita joulutervehdysten lähettäjiä. "Joulukortteja on kiva sekä tehdä että myös lähettää ja saada itsekin" he tuumivat yhteen ääneen. Itse tehty joulukortti on myös upea antaa ystävälle, sukulaiselle tai tuttavalle.

Korttiin voi joko piirtää tai maalata vaikka vesiväreillä jotain jouluista. Yksi tekniikka on leikata lehdistä jouluisia kuvia ja käyttävää niitä joulukorteissa personoiden jokaiselle kortinsaajalle juuri omanlainen joulukortti.

Jos laitat joulukorttiin kimalletta ja jotain muuta "ikään kuin irtoavaan" se kannattaa postittaa kirjekuoressa. Postilla on jouluna ihan valtava ruuhka ja kauniisti tehty "ulokkeellinen kortti" voi saapua perille "hyvinkin riisuttuna mallina".

Nyt luovuus valloilleen ja jouluisia ajatuksia sekä kuvia piirtelemään!

10.12.2024

Tänään hiiret matkasivat torille katselemaan joulukuusia. Aina ennen on joulukuusi haettu omasta metsästä mutta nyt kun silta saaristoon on korjauksessa ei kuusta päästä hakemaan sieltä.

Hiiret katselivat eri kokoisia ja näköisiä joulukuusia samalla miettien ääneen "Miksi ihmeessä kotiin ylipäätänsä hankitaan joulukuusi?". Vieressä kuusia kauppaava nainen kertoi "Joulukuusi symboloi ikivihreyttä ja elämän jatkuvuutta pimeimpänä vuodenaikana. Se muistuttaa valon voitosta pimeydestä ja on siten tärkeä osa joulun juhlintaa."

Toinen kuusikauppias mies jatkoi "Arvellaan, että joulukuusi tulee 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Jotkut uskovat, että perinne alkoi Baltiasta." Kolmas myyjä lisäsi vielä "Aikoinaan joulupuun ei tarvinnut olla vain kuusi vaan tarkoitukseen sopivat muutkin ikivihreät puut, kuten mänty tai kataja." Hiiri sisaruksia nauratti koska joulukuusi puun pitäisi olla. "Miten sitä nyt mäntyä tai katajaa edes koristelee?" he miettivät.

Kotona äiti tiesi vielä kertoa lisää joulukuuseen liittyvää. "Koristepallot ovat korvanneet ennen vanhaan koristeina käytetyt omenat ja muut hedelmät. Molemmat symboloivat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Ennen kuin värikkäitä pallokoristeita oli tarjolla, hedelmiä saatettiin kääriä myös hopean- tai kullanvärisiin papereihin. Joulukuusenkoristeiden on myös sanottu viittaavan joulun lahjoihin."

Puotilan kartanon taikatalvi on värikäs fantasiapuisto, josta löytyy myös ihana joulumaa

 

Puotilan kartanon puutarha on muuttunut aivan huikeaksi taikamaailmaksi joulukuun alussa. Pihapiiriin ja puutarhaan on sekä lapsille että myös meille aikuisille rakennettu upeasti hohtava ja värikäs fantasiapuisto. Ja valoahan me todella tarvitsemme näihin vuoden pimeimpiin aikoihin piristykseksi ihan jokainen. Puutarhassa voi kulkea jo Halloweeks tapahtumasta tuttuja reittejä valokasvien, taikapuiden ja merellisen satumaailman halki kuin olisi mukana itse sadussa. 

Välillä teki melkein mieli nipistää itseään poskesta oliko kaikki nähty edes totta vai unta? Olen matkoillani maailmalla nähnyt monia teemallisia valotapahtumia sekä -puistoja ja pakko rintaa röyhistäen todeta, että tapahtumajärjestäjä Heikki Kouvo on onnistunut luomaan puiston, joka hakee vertaistaan. Puotilan Taikatalvi vei minun sydämeni! 

Ihanan isoja joulupalloja pihapiirissä. Tuollainen voisi olla kiva omalla parvekkeella! 

Joulupukin valoreki oli suloinen joten valokuvata piti oikealta ja vasemmalta! 

Jouluinen veturi veti perässään jouluasuun sonnustautuneita junavaunuja.

Taikatalven pihapiirissä on totta kai jouluinen teema! Itse Joulupukki on paikalla aina 23.joulukuuta saakka. Arkisin punanutun tavoittaa klo 15.00-21.00 ja viikonloppuisin sekä pyhinä klo 17.00-21.00. Totta kai me Rva Kepposen kanssa myös asetuimme kuvaan Joulupukin kanssa. Ja taisimme me siinä vähän supista Joulupukin korvaan vienoja lahjatoiveitamme. 

Rva Kepponen mietti, että kun Pukilla oli niin "kovin tuttu ääni, että olisiko hän joskus käynyt Kepposilla jouluaattona". Sehän on täysin mahdollista vaikka eihän se Pukki taida ihan yksin ihan kaikkialle Petteri Punakuonosta huolimatta ehtiä. Onneksi jouluaattona on myös Joulupukin apulaisia auttamassa tärkeässä joululahjojen jaossa kaikille kilteille lapsille ja aikuisille. 

Kun meille kotiin tuli jouluaattona Joulupukki oli tapana laulaa aina joku joululaulu kunniavieraalle. Usein miten se taisi olla koulusta jo tuttu joululaulu Joulupukki. Säästimme Rva Kepposen kanssa Joulupukkia ja emme laulaa luikauttaneet hänelle mitään kun otettiin selfietä. 

"Joulupukki, joulupukki, valoparta, vanha ukki. Eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää! Oothan meille vanha tuttu, puuhkalakki, karvanuttu. Tääl on myöskin kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset."

Meillä on jouluun kuulunut aina "polkagris" karamellikeppejä ja ilokseni huomasin, että näitä puna-valkoisia keppejä oli myös somisteena Puotilan taikatalvessa. 

Voi miten suloinen joulumökki kuin "aikuisille rakennettu piparkakkutalo joulusomisteilla". 

Rva Kepponen istahti hetkeksi kävelymme lomassa rekeen ja seurakseen hän sai todella suloinen pikkuneidin. Me vierailimme Puotilan kartanon taikatalven fantasiapuistossa itsenäisyyspäivän iltapäivällä joten ihmisiä on maltillisesti liikkeellä. Ihan varmasti kun tieto puistosta tavoittaa somen kautta ihmiset täällä on varmasti muitakin joulusta ja värikkäistä valoista pitäviä kävijöitä. Meidän vierailumme aikana oli valkoista luntakin tuomassa sitä jouluista tunnelmaa puutarhaan. Kyllä jouluun kuuluu ehdottomasti lumi edes vähäinen. Toivotaan, että sitä on vielä jouluaattonakin! 

Joulumaassa kävellessä voi tulla niin nälkä kuin janokin mutta ei hätää! Syötävää ja juotavaa voi ostaa sekä Puotilan kartanon Svenkan piharakennuksesta että tapahtuma-alueella sijaitsevasta kojusta. Sen verran tohkeissamme olimme Rva Kepposen kanssa, että meiltä jäi joulukaffet pullien kera nauttimatta. Muistimme vasta autolle tultuamme, että jotain unohtui. Jos mietit miten toimia jos tulee tarvetta "käydä pikkulassa" niin WC tila löytyy Puotilan kartanosta. Puistoon kannattaa pukeutua lämpimästi ja varustautua hyvillä jalkineilla vaikka puiston kulkureitit onkin katettu puisilla levyillä voivat lumi/jää tehdä niistä liukkaita.  

Nyt joulukuussa tapahtumassa on joulumaa ja todella Joulupukki 23.joulukuuta saakka paikalla. Loppiaisena joulupainotteisuus vaihtuu interaktiiviseen teemaan, jossa kävijät pääsevät vuorovaikutukseen valojen kanssa. Odotan jo innolla mitä em. tarkoittaa joten siitä pitää mennä ottamaan selvää sitten kun loppiainen koittaa. Kannattaa ottaa seurantaan @puotilantaikatalvi Instagramissa niin sieltä näkee aina mitä on tapahtumassa. 

Kelkkailevat lumiukot olivat myös suloisia!

Lippuja Puotilan Taikatalvi tapahtumaan voi ostaa portilta tai vaihtoehtoisesti jo etukäteen netistä. Tarjolla on myös perhelippuja. Lipunmyynti sulkeutuu puoli tuntia ennen puiston sulkemista. Alueelle ei voi ottaa mukaan koiria koska siellä on niille ihan liikaa ärsykkeitä. Opaskoirat pääsevät toki avustettavan mukana puistoon. Koska parkkitilaa on rajallisesti kannattaa jättää auto pidemmälle tai tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Puotilan Taikatalvi löytyy tutusta osoitteesta eli Puotilan Kartano, Puotilantie 7, 00910 Helsinki.

Tähän postaukseen keräsin kuvia ja tunnelmia Joulumaasta mutta samalla reissulla kiersimme myös Puotilan Taikatalven muutkin osat. Palataan toisessa postauksessa Liisa Ihmemaassa maailmaan ja merellisten palmujen, valomeren ja merirosvolaivan maisemiin. Tässä pari kuvaa niistä. 

Puotilan Taikatalvi on todella kokemisen arvoinen ja elämyksellinen paikka!

Anna's Joulumaa tarjoaa jouluisia lahjaideoita sekä eläinten rapsuttelua tänäkin vuonna

 

Ihanan elämyksellinen Anna's Joulumaa pop up on taas avattu Mäntsälän Nummisissa. Minähän "ikuisena jouluttajana" menetin sydämeni jo vuosi sitten ihan totaalisesti tälle hurmaavalle paikalle peltojen keskellä, maaseudun rauhassa. Löysin pop-upin myynnin silloin ihan sattumalta Facebookin newsfeedistä ja olen siitä vieläkin todella iloinen. 

Anna's Joulumaassa kun saa kauniiden joulutavaroiden katselun ja shoppailun lisäksi myös rapsutella suloisia eläimiä sekä nauttia viihtyisässä kahvilanurkkauksessa kupin kahvia vaikka joulutortun ja piparin kera. Tänä vuonna sain Annalta kutsun VIP-avajaisiin jo 14.marraskuuta ja seuraavana päivänä Joulumaa avattiin virallisesti. Jos et vielä ole ehtinyt käydä niin ei hätää sillä Anna's Joulumaa on avoinna 22.joulukuuta asti. 

Ensimmäisen käyntimme perinteitä noudattaen aloitimme tälläkin kertaa tutustumisen eläimistä. Päätin ottaa myös Mimmin jaloittelemaan automatkan jälkeen. Vuosi sitten rohkea jackrusselini oli hyvin tohkeissaan karvakavereista ja olisi halunnut tehdä enemmänkin tuttavuutta itseään huomattavasti suurempien eläinystävien kanssa. Anna's Joulumaahan oli muuttanut kaksi todella suloista aasia Kropu ja Pepa, jotka selkeästi rakastivat porkkanoita. Ruumiinrakenteeltaan aasi muistuttaa todella paljon hevosta, mutta eroaa siitä selkeästi pitkien korviensa takia. Aasit ovat myös hevosia pienempiä eli niiden säkäkorkeus on tavallisesti 110-140 cm kun hevosten on 147-170 cm vähän rodusta riippuen. 

Kuva lainattu Anna's Joulumaan Facebook-sivulta 

Aasit Kropu ja Pepa kiinnostivat myös Mimmiä joka olisi hyvin mielellään tehnyt heidän kanssaan tarkempaa tuttavuutta. Kesy aasi on yksi vanhimpia kotieläimiä. Se on kesytetty afrikanvilliaasista noin 5000 vuotta sitten. Aaseja käytettiin aikoinaan kantojuhtina. Yleensä aaseja on pidetty itsepäisinä ja jopa tyhminäkin eläiminä mutta itse asiassa aasit ovat vain hitaita ja todella rauhallisia eläimiä. 

Aasit taitavat olla "sellaisia funtsailijoita" eli "parempi ensin vähän katsoa eikä heti ryntäillä suinpäin" tyyppejä. Eikös tuollainen käytös ole enemmänkin merkki älykkyydestä ja harkitsevaisuudesta kuin tyhmyydestä tai itsepäisyydestä? Aaseilla voi myös ratsastaa mutta unohdin kysyä Annalta miten näiden veijarien kanssa toimitaan. 

Katsastimme vielä lampaat ennen kuin Mimmi siirtyi lepäilemään omaan boxiinsa autossa. Yli-innokkaan jackrusselin kanssa valokuvaaminen kun on ihan hippasen haastavaa kun toinen säntää hihnassaan sinne tänne kielloista huolimatta mielenkiintoisten hajujen perässä. Lampaat asustelivat aasien viereisessä karsinassa mutta olivat enemmän keskittyneitä syömään kuin pitämään meille seuraa. 

Shetlanninponi Dianne eli Didi toimi viime vuona kärryponi pihamaalla pikkulapsille. Kun vierailin Anna's Joulumaassa ei lunta vielä ollut maassa marraskuussa mutta nythän maa on valkoisen joten poniajelulle pääsevät halukkaat pihamaalla. Tuo iso punainen rusetti poniaitauksen ovessa oli itse asiassa ns. tuolirusetti, jolla voidaan joulun aikaan tai yleensä juhlissa somistaa tuolien selkänojaa. Rusetteja oli myynnissä mutta en valitettavasti löytänyt linkkiä niihin eli ehkä ne on jo loppuunmyyty. 

Tottakai myös eläimillä pitää olla oma joulukuusi. Toisesta karsinasta löytyi Hertta niminen poni eli Didin varsa. Didihän oli raskaana kun se saapui Annalle eli yhden ponin hinnalla saatiinkin yllätys yllätys kaksi ponia. Ponit ovat kyllä todella suloisia ja Anna's Joulumaan Instagramissa on todella hurmaavia videoita, joissa juuri Hertta taitaa olla vierailulla ihan itse liikkeen puolella. Käykääpä kurkkimassa!  

Ennen siirtymistä itse myymälä puolelle kävin katsomassa myös pihapiirissa oleva Juhlaladon, jossa esillä on myös aivan ihania joulukattauksia ja tavaroita. Tässä rakennuksessa on myös Joulupukki paikalla tiettyinä päivinä ja ajat kannattaa tarkistaa Anna's Joulumaan sivuilta tarkemmin. Joulupukin reki poron kera on jo valmiina odottamassa valokuvaa pukin asettuvia. 

Esillä on myös aivan hurmaava punainen Massey-Fergusson 35 traktori, jonka kanssa saa myös aika hienon joulukuvan itsestään. 

Juhlaladossa on esillä vaikka mitä kivaa ja jouluista. Marjon matkaan sieltä lähti punainen talolyhty, koska lyhtyjä ei koskaan ole liikaa näin talviseen aikaan. 

Hurmaava vanha vesikelkka, josta minulle tuli mieleen isoäidin kanssa kesämökillä vietetty koulun hiihtolomaviikko ja lumikengät. Huristelimme vesikelkalla alas isosta mäestä eikä edes kaaduttu. 

Seuraavaksi siirryin itse liiketilan puolelle, jossa jo vallitsikin kotoisa puheensorina kun kutsuvieraat siellä kilistelivät lasejaan katsellessaan kauniita joulukattauksia. Jonkun mielestä ainoa joulu on punainen kun taas toinen ajattelee, että joulun kuuluu olla valkoinen. Molemmat koulukunnat löytävät Anna's Joulumaasta omaan jouluunsa juuri oikeaa sekä mieluista väriä. Kun ovesta astutaan liiketilaan punainen joulu on oikealla ja valkoinen vasemmalla. Joten sitten vain kohden omaa suosikki väriään. 

Ihania jouluisia tekstiileitä, piparkakkutyynyjä - pehmeyttä jouluun ja kotoiluun!

Olen aina rakastanut näitä "snowglobe" koristepalloja. En muista kutsuttiinko niitä lapsena lumisadepalloiksi vai pyrypalloiksi mutta ne olivat ihania. Oli ihana katsella kun lumihiutaleet leijuivat pallon sisällä kun heilutit palloa. 

Hauskoja ja vähän erilaisia ideoita joulunpöydän kattaukseen. Talolyhtyjä ei koskaan voi olla liikaa. 

Olen joulumukien ostokiellossa koska niitä alkaa olla jo liikaa. Nuo marjoilla somistetut purkit olivat myös kivoja. Jouluastioita ja muitakin joulutarvikkeita on mukava hankkia mutta niiden säilyttäminen on hankalaa joten ostaakseen uutta täytyy ensin laittaa entisiä vastaavasti kiertoon. Näin netissä jonkun amerikkalaisen perheen joulun aloituksen, jolloin varastosta kannettiin perheen olohuoneeseen varmaan 20 muovista säilytyslaatikkoja joulukoristeita, joka minunlaisellekin "jouluttajalle" oli ihan järkyttävä määrä. 

Puiset poronpäät ovat ilmeisesti pannunalustoja - en tosin ehtinyt googlettaa millä nimellä ovat puodin valikoimissa. Aika hauskoja ja vähän harmittaa etten ostanut yhtä tuollaista kotiin. 

Punaisia joulukoristeita olen jo keräillyt muutaman vuoden ja nyt löytyi täältä muutamia lisää. Kuvassa näkyvä piparkakkutalo koriste oli kaunis mutta toistaiseksi jätin sen ostamatta. Minullahan on melko iso "ikipiparkakkutalo", jonka hankin muutamia vuosia sitten. 

Lisää kodintekstiileitä jouluun ja lasipurkki, jonka kantena on joulupukin tai joulutontun jalat!

Olisikohan näitä  jackrussellin jouluasuja vielä jäljellä Mimmille...?

Seuraavaksi siirrytään valkoisen joulun puolelle. Olen jossain vaiheessa elämääni viettänyt koristeiden kannalta hyvin valko-hopea-vihreää joulua. Tällä hetkellä meillä joulu on punainen ja valkoinen väritykseltään. Omistan monia joulukoristeita, jotka ovat jo todella vanhoja. Osa niistä voi olla jopa isoäitini jäämistöstä eli en vaihda tyyliä joka joulu uuteen. Minulla moniin joulukoristeisiin liittyä tärkeitä muistoja vaikkapa omasta lapsuudesta tai lapsuudenkodistani joten niistä en halua luopua. 

Kulkiessani Anna's Joulumaassa yritin oikein seurata ovatko ihmiset enemmän valkoisen kuin punaisen joulun kannalla mutta aika tasaisesti ainakin kutsuvierasavajaisissa ihmiset jakaantuivat eri jouluvärien kesken. 

Itse ehkä kokisin, että kuvan kaltainen ikään kuin lumen peittämä joulukuusi vielä hyvin hillityillä koristeilla olisi omaan makuun ehkä vähän vaisu ja väritön. Mutta kuten sanottua makuja ja mieltymyksiä on todella monia. Jokainen sisustaa sekä myös koristelee joulunsa juuri niillä väreillä, joista hän pitää. Tiedän yhden pariskunnan, joka avioiduttuaan sain ensimmäisen riidan aikaiseksi ennen joulua aiheesta minkälainen joulun pitäisi olla. Molemmilla oli hyvin vahvat ja mutta toisistaan eroavat mielipiteet joulusta. Ystäväni tekivät kompromissin eli he ovat onnellisesti edelleen naimisissa mutta joka toinen joulu on valkoinen ja toinen punainen. 

Kauniita hopeanvärisiä poroja tai peuroja valkoisen joulun puolella. Punaisella puolella taisi näkyä enemmän kullanväriä somisteissa. 

Toisaalta kultaa ja hopeaa voi olla samassakin esineessä kuten tässä jouluporossa. Sarvipää aihe toistuu myös sohvatyynyissä hauskasti. 

Anna's Joulumaa löytyy osoitteesta Koivulantie 37, Mäntsälä. Anna's Joulumaahan ei ole sisäänpääsymaksua vaan kaikki ovat tervetulleita.  

Aukioloajat ovat perjantaisin klo 12-20, lauantaisin klo 10-18 ja sunnuntaisin klo 10-15. Joulupukin vierailuajat kannattaa tarkistaa Anna's Joulumaan nettisivuilta. 

Joulumaasta löytyy myös kahvila, josta löytyy lähileipomon tuoreet joulutortut ja muut herkulliset leivonnaiset. 

Lapsille on tarjolla mm. jännittävä tonttujahti, askartelunurkkaus ja ponikärryajelu lauantaisin ja sunnuntaisin. Tilan suloisia eläimiä pääsee silittelemään ja rapsuttamaan. 

Voit vierailla myös Anna's Home Collection liikkeessä, joka löytyy Järvenpäästä osoitteesta Rantakatu 5 tai verkkokaupassa.