Lailan Pullisen veistospuisto & kotimuseo esittelee tänä kesänä Kotona taiteessa -näyttelyn

 

Jos Laila Pullisen veistospuisto & kotimuseo Vantaan Sotungissa eivät vielä ole tuttuja ei hätää sillä niihin sekä Ateljee-gallerian Kotona taiteessa -näyttelyyn on aikaa tutustua tänä kesänä vielä 1.syyskuuta asti. Entiseen vanhaan kartanomaisemaan sijoittuu hyvin ainutlaatuinen museokohde. Ollaan paikassa, josta löytyy historiallisia kerrostumia vuosisatojen takaa kartanosta, jota ei enää ole.

Nissbackan kartano oli kuvanveistäjä Laila Pullisen aviomiehen Magnus Ramsayn lapsuuden koti, jonka tulipalo valitettavasti tuhosi 1934. Palaneen kartanon rauniot jäivät pystyyn Rauniopuistoon, joka löytyy parin sadan metrin päästä veistospuistosta. Pullinen itse joutui myös lapsuudessaan jättämään oman kotinsa Terijoella talvisodan puhjettua 1939 kun Tyyne-äiti pakeni sotaa lapsineen Lappeenrantaan. Sota vei perheen kotitalon mutta myös perheen isän, joka kaatui rintamalla. 

Tyyni Pullisen naivistinen maalaus Kotitalo Terijoella, 1985.  Kuva, Nissbackan media-arkisto 

"Mitä jää jäljelle, kun kaikki menetetään? Missä on koti, kun kartanon päärakennus tuhoutuu tulipalossa tai vasta valmistunut hirsinen kotitalo jää sodan jalkoihin isän taistellessa rintamalla? Ramsayn ja Pullisen perheitä yhdistävät 1930-luvulla samankaltaiset kokemukset, ja tämän kokemuksen keskiössä on kodin menetys – asia, joka on surullisen ajankohtainen myös meidän aikanamme." 

Nissbackan kartanon päärakennus, kuva Finna

Tämän kesän Kotona taiteessa -näyttely Ateljee-galleriassa jatkaa 50-vuotisjuhlaansa juhlivan Vantaan kaupungin "koti" -teeman mukaisesti kuratoidussa näyttelyssä häivyttäen rajapintaa yksityisen ja julkisen välillä. 

"Vanhan kartanon ajoilta esineitä on säilynyt niukasti, koska käytännössä kaikki tuhoutui päärakennuksen tulipalossa joulukuussa 1934. Sen suurempaa arvoa onkin täten annettu niille fragmenteille ja sirpaleille, joita on säilynyt: vanhan 1796 Jakob de la Motten aikaisen päärakennuksen kukkapenkistä löytynyt kahvikupin sirpale, tulipalon tuhkasta löytynyt Venäjän vallan aikainen sotilasmanttelin nappi, jossa on Ramsayn suvun motto ”ora & labora” (tee työtä ja rukoile) sekä muuta harvinaista esineistöä." 

Kukkapenkistä löytynyt kahvikupin sirpale, joka on vanhan 1796 Jakob de la Motten aikaisen päärakennuksen ajalta. Kuva, Nissabackan media-arkisto 

Nissbackan kartanon tulipalon tuhkasta löytynyt Venäjän vallan aikainen sotilasmanttelin nappi. Kuva Nissbackan media-arkisto 

Nissbackan kartanon tulimereltä säästyi vain ns. Hakunilan "Akropolis" eli kivijalka, kellarikerros, portaat ja eteläinen sisäänkäynti pylväineen. Helsingin Sanomat kirjoitti 25.1.2019 artikkelin "Kuusi pylvästä rapistuu hylättynä Vantaan Nissaksessa - Taustalta löytyy tarina, joka johtaa dramaattiseen yöhön vuonna 1934." Vuonna 2013 Vantaan kaupunki ja kaupunginmuseo kunnostivat yhdessä raunioita. Silti ajan hammas ja vandalismi on jo nakertanut raunioita vuosi vuodelta yhtä enemmän. Jotain pitäisi tehdä ettei tätä paikkaa tuhotaan lopullisesti. 

Nissbackan kartanon rauniot, Rauniopuisto 

Liekeiltä säästyivät myös Carl Ramsayn siskon Märtha Mullerin (os. Ramsay) valokuvakokoelma, jossa on runsaasti historiallisia valokuvia vuosisadan vaihteesta ja Nissbackan kartanon loiston vuosilta. Laila Pullisen jäämistöstä 2015 löytynyt valokuvakokonaisuus on ensi kertaa nähtävänä nyt Ateljee -gallerian näyttelyssä. 

Historian lehtien havinaa vanhoissa mustavalkoisissa valokuvissa albumissa. 

 

Esillä on myös Märtha Ramsayn (os. Armfelt) ja Wava Armfeltin kirjeenvaihtoa 1920-30 luvuilta. Mustekynällä kauniilla käsialalla taiteiltuja kirjeitä on vaihdettu puolin ja toisin sisarusten kesken. Märtha ja Wava olivat kasvaneet Wiurilan kartanossa Halikossa Salon lähellä. 

Kuva Nissabackan media-arkisto

Laila Pullinen ja Jaakko Sievänen piknikillä. Kuva Nissbackan media-arkisto

Ateljee -galleriassa on esillä myös sekä Laila Pullisen että taidemaalareiden Esko Tirrosen ja Jaakko Sieväsen nuoruudentöitä 1950-luvulta. Asetelmien lisäksi on maalauksissa esiintyvää esineistöä vielä jäljellä Pullisen kotimuseossa. 

Näyttelyssä on esillä myös Nissbackan viimeisen pehtoorin, Rauno Jaakkolan maalauksia Nissbackan kartanon eri historian vaiheista. Jaakkola teki pitkän uran maanviljelyksen sekä karjatalouden parissa ja eläköidyttyään hän alkoi maalaamaan tauluja. Laila Pullinen opasti Jaakkolaa alkuun maalaamisessa. Jaakkola puolestaan avusti maansiirtotöissä kuvanveistäjää kun hän toteutti maareliefejään. Oheisessa taulussa on kuvattua kartanoa 1930-luvulla.

Laila Pullinen, Dike, Oikeuden jumalatar (Omaggio à Isto) 2003

Laila Pullinen, Vestan Neitsyt I-III 2008

Laila Pullisen veistospuisto on vaikuttava elämys. Tässä veistospuistossa pitää ehdottomasti päästä kävelemään, kuuntelemaan, haistelemaan ja kokemaan se kokonaistaideteos, jonka historiallinen maisema ja kuvanveistotaide muodostavat yhdessä. 

Laila Pullinen, Viimeiset (Viimeinen Flora / Viimeinen Apollo) 1970

Laila Pullinen, Muinainen meri (Jääkauden jälkeinen ranta) 1987

Veistospuistosta löytyy myös hyvin mielenkiintoinen maareliefi Muinainen Meri. Näillä paikoilla ovat aikoinaan iskeneet rantaa Yoldianmeren aallot jääkauden jälkeen noin 8000 vuotta ennen meidän ajanlaskumme alkua. Laila Pullinen on muovannut aallot maahan siihen missä aikoinaan on ollut merenranta. 

Laila Pullinen, Jeanne d'Arctic, pronssi 1974

Luonnonkivestä muurattu Viljamakasiini kätkee myös sisäänsä Laila Pullisen töitä. Viljamakasiini tarjoaa upeat puitteet esitellä pienempiä Pullisen töitä, joita sieltä löytyykin viitisenkymmentä. Tilan korkeus kiviseinineen ja jännä valoa antavat sinne upeat myös taiteteoksille. 

.

Laila Pullisen kotimuseo avaa oven kurkistaa miten Pulliset ovat asuneet. Kotimuseossa on lämpimän kotoinen ilmapiiri ja siellä on esillä myös Laila Pullisen henkilökohtaisia valokuvia mm. omista vanhemmistaan. Seinillä on paljon taidetta ja tauluja, taiteilijan 60-vuotisjuhlista kuivattuja ruusuja kimpuittain ja lukematon määrä mielenkiintoisia kirjoja. Seinille on ripustettuna myös oman äidin Tyyne Pullisen maalaamia naivistisia tauluja. 

Museokortilla pääset tutustumaan Laila Pullisen veistospuistoon, kotimuseoon, Viljamakasiiniin ja Ateljee -galleriaan mistä löytyy Kotona taiteessa -näyttely. Pihapiirissä toimii museon aukioloaikoina Café Anja & Annikki. 

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo löytyvät osoitteesta Sotungintie 4, 01200 Vantaa. Kohde on avoinna 1.9. asti torstaista sunnuntaihin klo 11-17. Pääsylippuun sisältyvä opastus avoinna olopäivinä klo 11-17. 

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin nyt 🌞

 

Aloitin eilen vihdoin kesäloman, jota kyllä oli odotettu jo kesäkuun alusta lähtien. Tuntui todella helpottavalta kirjoittaa perjantai iltapäivällä out of office -viesti "Olen paikalla taas 5.elokuuta" ja hyvän kesän toivotukset. Työrintamalla on ollut todella kiirettä kuten olen täällä blogin puolellakin kertonut mutta uusi kollegani on nyt aloittanut joten tilanne normalisoitui onneksi. Viimeinen työpäivä oli itse asiassa aika leppoisa koska puolet suomalaisista taitaa juuri nyt lomailla. Ihan hyvä näin koska muistan myös sellaisia lomallelähtöjä, joissa on viimeinen viikonloppu painettu töitä tukka putkella jotta voidaan rauhassa sitten kirmaista kesälaitumille. Lomalle on mukavampi laskeutua ihan rauhassa!

Kuva Werns

Olen onnistuneesti välttänyt kesäalennusmyynnit sekä verkossa että kaupoissa! Nopea selaaminen netissä vakuutti minut etten välttämättä tarvitse kuin alusvaatteita, joita onnistuinkin hankkimaan kohtalaisen edullisin hinnoin. Sen sijaan ettei päälle pantavaa löytynyt olen jo parin viikon ajan  pyörinyt netissä etsien itselleni alennuksessa olevaa sisilialaista "pääruukkua". Olen vuosia sitten viettänyt kaksi ihanaa viikkoa Sisiliassa asuen Naksoksen kaupungissa itärannikolla mutta koko saari Palermoa lukuun ottamatta tuli kierrettyä aika huolellisesti. 

Jos et ole koskaan käynyt Sisiliassa niin ehdottomasti suosittelen matkustamaan sinne. Kulttuuria, arkkitehtuuria, hyvää ruokaa, ystävällisiä ihmisiä ja paljon katsottavaa. Ihastuin jo tuolloin perinteisiin sisilialaisiin "pääruukkuihin" mutta en raaskinut ostaa niitä. Myös kuljettaminen kotiin vähän arvelutti. Ruukut ovat kuitenkin jääneet kummittelemaan päähäni ja nyt kun löysin saksalaisen Wernsin nettisivuilta näitä ihanuuksia olen kahden vaiheilla tilatako vai ei?

Kuva Visit Sicily 

Värikkäiden sisilialaisen pääruukkujen takana on traaginen tarina. Nämä maurien päät ovat Sisilian symboli, jotka tunnetaan legendan mukaan muuallakin maailmassa. Alun perin maurit olivat Luoteis-Afrikan berbereitä eli muinaisen Mauretanian asukkaita. Myöhemmin maureiksi on nimitetty Pohjois-Afrikan islaminuskoisia berbereitä, arabeja ja mustia sekä nykyisen Mauritanian mustien ja berberien jälkeläisiä. 

Kuva Etzy 

Maurien päät ovat värikkään tyylikkäitä käsinmaalattuja keraamisia koristemaljakoita. Ne edustavat sisilialaista kulttuuria ja taitavaa kädentaitoa ollen todella suosittuja sisilialaisia matkamuistoja, joita kutsutaan myös nimellä "graste". Maljakkopariin kuuluu turbaanipukuisen miehen kasvot ja kruunupäisen naisen kasvot. Molemmat ovat koristeltu koruilla, kukilla ja sitrushedelmillä. Nämä päät maljakoissa kertovat itse asiassa tarinan intohimosta, petoksesta, kateudesta ja kostosta. 

Kuva Etzy

Legenda kertoo, että maurien herruuden aikana Sisilian Kalsan arabikorttelissa, Palermon sydämessä asui kaunis tyttö, joka rakasti kasvien hoitoa parvekkeellaan. Eräänä päivänä komea mauri mies kertoi tunteistaan kaunista, nuorta tyttöä kohtaan ja heidän välilleen syntyi läheinen suhde. Mies ei kuitenkaan ollut ihan rehellinen tytölle sillä on unohti kertoa, että hän oli vain käymässä Sisiliassa ennen paluutaan takaisin itään vaimonsa ja lapsiensa luokse. Kun tyttö sai tietää asian todellisen laidan legendan mukaan "vihreäsilmäinen hirviö" valtasi hänet. 

Kuva Werns 

Petetty, nöyryytetty ja nolattu nuori tyttö ei kestänyt ajatusta miehen lähdöstä ja hänen hylkäämistään joten hän surmasi maurin tämän nukkuessa. Tyttö leikkasi maurin pään irti ja käytti sitä maljakkona, johon hän istutti basilikan silmun. Tyttö kasteli basilikaa omilla kyyneleillään surren kuollutta mauria ja ajan kuluessa basilika kasvoi rehevästi. Basilikan nimen muuten oletetaan johtuvan kreikan sanasta "vasilikos" eli kuninkaallinen / kuninkaan yrtti. Romaniassa basilikaa pidetään rakkauden symbolina. Basilika on ristiriitainen yrtti koska toisaalla sitä on pidetty pahuuden ja toisaalla ilon sekä onnen yrttinä. 

Kuva Werns

Tytön naapurit olivat kateellisia hänen runsaasti kasvavasta basilikasta siis kuninkaan yrtistä joten he tilasivat itselleen maurin päätä muistuttavat keraamiset maljakot. Joten maurilaisten maljakoiden perinne alkoi tästä vai alkoiko?

Toisen tarinan mukaan nämä maurien päämaljakot edustavat nuoren parin mahdotonta rakkautta. Nuori tyttö oli sisilialainen ja vielä aatelista syntyperää kun hänen rakastajansa taas arabi mies. Kun rakkaussuhde tuli julki kerrotaan, että tytön vanhemmat sekä suku olisivat julmasti mestauttaneet heidät molemmat katkaisemalla heidän päänsä. Tämän tarinan mukaan tytön ja arabi nuorukaisen päät muutettiin maljakoiksi, jotka sitten ripustettiin parvekkeelle varoitukseksi muille rakastavaisille. Tästä syystä sisilialaiset maljakot valmistetaan aina pareittain kahden yhdessä murhatun rakastavaisen muistoksi. 

Kuva Etzy

Minä haluan kallistua uskomaan tuohon jälkimmäiseen tarinaan eli siihen ettei perhe ja yhteiskunta hyväksynyt tytön ja arabin välistä suhdetta. Eli itse asiassa minun tulisi siis hankkia molemmat päät yhdessä jos haluan kunnioittaa tätä sisilialaista legendaa ja sen kertomaa tarinaa. Toisaalta meidän olohuoneeseemme riittäisi yksi "päämaljakko". 

Kuvat NatureQueens

Ja tässä kun olen etsinyt näitä maljakkokuvia minä myös törmäsin pellavaisiin "kalavaatteisiin". Tuolla otsikkokuvassa on muutamia esimerkkejä näistä todella veikeistä kesäisistä housuista, mekoista ja paidoista sekä tuossa yllä olevassa kuvassa. En ole kovin suuri pellavan ystävä koska en pidä sen "ryppyisyydestä" mutta näissä "kalavaatteissa" joku puhuttelee. Onko se valko-sini-punaisuus, merihenkisyys vai joku muu? En osaa sanoa mutta luulenpa, että joudun ehkä ennen maljakko ostosta tilaamaan jotain pellavaista... 

Ehdin eilen lauantaina piipahtamaan Wennborgin marjatilalla Hyvinkään Kytäjällä. Tästä voit kurkistaa mitä herkkuja siellä oli tarjolla. 

Eli joudun ehkä pyörtämään sen etten osta alesta mitään kesävaatteita. Never say never! Hyvää lomaa kaikille lomaa viettäville ja tsemppiä jos et vielä ole lomalla! 

The Tall Ship Races Helsinki 2024

 

Suuret purjelaivat saapuivat taas Helsinkiin heinäkuun 4.päivänä ja 7. heinäkuuta ne jatkavat seuraavaan satamaan. Kilpailu järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Tapahtuman tarkoitus on edistää yhteisen purjehdustapahtuman kautta nuorten koulutusta ja yhteistyötä kansallisuuteen, kulttuuritaustaan, uskontoon ja sosiaaliseen taustaan katsomatta. Tapahtuma tuo kuhunkin tapahtumakaupunkiin useita kymmeniä suuria ja todella näyttäviä purjealuksia miehistöineen. 

Ensimmäisenä blogivuotenani 2013 järjestettiin edellisen kerran The Tall Ship Races tapahtuma Helsingissä. Muistan, että silloin taisin käydä peräti kolme erillistä kertaa katselemassa laivoja koska minä sekosin ihan täydellisesti isoista purjelaivoista. Kirjoitin blogipostaukseen seuraavasti.

 "Vannoutunut maakrapu hurahti viime viikolla ihan totaalisesti suuriin purjelaivoihin ja muihinkin veneisiin kierrellessään Hietalahden ja Jätkäsaaren rantoja. The Tall Ship Races Helsinki 2013 - tapahtuma sai minut nimittäin useana päivänä ihailemaan mahtavia purjealuksia ja nauttimaan tapahtumasta paikan päällä. Jopa perjantai illan väri-ilotulitus tuli koettua laivojen soittaessa sumutorviaan pimenevässä illassa - melko vaikuttavaa sanoo maakrapu."

Rakas pääkaupunkimme Helsinki toimii yhtenä kilpailun isäntäsatamana 4. - 7.7.2024 ja tapahtuman odotetaan keräävän kaupunkiin 500 000 kävijää. Laivat ovat aivan Helsingin ytimessä eli Eteläsataman, Kauppatorin, Katajanokan, Kanavarannan ja Pohjoisrannan alueilla. Itse tapahtuma-alueet ovat avoinna 4.-6.7. klo 11-22 ja sunnuntaina 7.7. klo 11-16 ennen lähtöä seuraavaan satamaan. 

Upeaa on myös se, että Tall Ships Races on Euroopan suurin maksuton koko perheen tapahtuma, joka tarjoaa runsaasti ohjelmaa sekä yleisölle että myös laivojen miehistölle. Tänä vuonna isäntäsatamia on kuusi, joista peräti kolme sijaitsee Suomessa. Helsingin lisäksi Liettuan Klaipeda, Viron Talllinna, Suomen Turku, Ahvenanmaan Maarianhamina ja Puolan Szczecin. 

Fryderyk Chopin, Puola 1982

Fryderyk Chopin on uusin suurista puolalaisista laivoista. Se rakennettiin 1990-1992 Dora-telakalla  Gdanskissa. Alus on nimetty puolalaisen Fredric Chopinin mukaan. Säveltäjä ja pianovirtuoosi Chopin oli yksi harvoista musiikin lapsineroista, joka lyhyen elämänsä aikana ehti säveltää runsaasti suosittuja pianosävellyksiä. Aluksella on todella pitkä kokkapuomi, jonka ansiosta alukseen voi laittaa viisi pääpurjetta, joiden avulla voidaan hyödyntää myös keveitä tuulia merellä. Aluksen miehistössä on kahdeksan henkilöä ja koulutettavia mahtuu mukaan 47.

Guayas, Equador 1977

Guayas purjelaiva on rakennettu Equadorissa 1977. Kaikki isot purjelaivat olivat kauniita mutta jotenkin itse ihastuin eniten juuri tähän "valkoiseen kaunottareen". En käynyt yhdessäkään laivassa sisällä vaan tyydyin ihailemaan niitä ainoastaan ulkoapäin. Minusta tuntui, että Guayas purjelaivan kannella oli koko ajan aivan mielettömästi ihmisiä eli joku tässä laivakaunottaressa puhutteli myös meitä suomalaisia. Laivassa liehui myös valtavan suuri ja värikäs Equadorin lippu, joka sekin ehkä houkutteli ihmisiä paikalle. Miehistön jäseniä laivalla on 96 ja koulutettavia mahtuu mukaan 57.

• 
  

Edellisen Helsingin 2013 The Tall Ship Races kilpailun purjelaivat olivat paljon lähempänä toisiaan tai ehkä vain pienemmällä alueella. Nyt tuntui siltä, että isommat laivat oli sijoitettu Kauppatorin kupeeseen ja sitten muita pienempiä veneitä oli Kanavarannassa, Pohjoisrannassa ja Katajanokalla. Turussa 2013 laivat olivat Aurajoen molemmin puolin eli tutustuminen laivoihin tapahtui joenvartta liikkuen. 

Dar Mlodziezy, Puola 1982

Puolalainen Dar Mlodziezy on ollut Gdynian merenkulkuakatemian omistuksessa vuodesta 1982. Äärimmäisen kauniin aluksen nimi tarkoittaa nuoruudenlahjaa. Dar Mlodziezy korvasi aiemman Dar Pormozan fregatin, joka koulutti tulevia kauppa- ja kalastuslaivastojen upseereita yli 50 vuoden ajan. Dar Mlodziezy on ollut 25 vuoden ajan mukana Tall Ship Races kilpailussa. Alus on kiertänyt maapallon ympäri ja osallistunut myös Australian 200 vuotisjuhlapäivään Sydneyssä. 

Alukseen mahtuu 130 koulutettavaa ja vakinaista miehistöä 32 henkilöä. 

Purjelaivat Kanavarannan, Pohjoisrannan ja Katajanokan puolella

Pienemmissä luokissa olevia purjeveneitä löytyy Kauppatorin ulkopuolelta monia. Kannattaa jatkaa matkaansa kohden Kanavarantaa, Pohjoisrantaa ja Katajanokkaa. Jos olet autolla liikenteessä kannattaa varautua liikenneruuhkiin. Eilen jossain vaiheessa autoletka seisoi pitkään Presidentinlinnan edessä kun Katajanokalle ei pystynyt kääntymään kuin vain toisesta risteyksestä. Onneksi liikenteenohjaus sujui hyvin ja kaikki halukkaat löysivät nämä purjeveneet vähän pienemmissä puitteissa. 

Tapahtuma on avoinna vielä sunnuntaina 7.heinäkuuta ennen kuin purjelaivat jatkavat eteenpäin Tallinnaa kohden. Purjelaivoja on nähtävillä 50 eli katsottavaa riittää yllin kyllin. Useiden laivojen kannelle on päässyt myös vierailemaan ja samalla on pystynyt tutustumaan laivaan vähän lähemmin. Purjelaivat on minusta niin komeita olivat ne isompia tai vähän pienempiäkin. 

Suuret purjelaivat palaavat Turun Aurajokeen 18. - 21.2024 eli jos missaisit Helsingin vielä on mahdollisuus nähdä nämä kaunottaret uudemman kerran. 

Maarianhaminassa purjelaivat ovat nähtävillä 24. - 27. heinäkuuta eli sielläkin laivoihin voi vielä tutustua niin halutessaan. Alukset levittäytyvät Maarianhaminan länsisatamasta kaupungin keskustaan. 

Ehdottomasti vahva suositus käydä kurkistamassa vanhoja purjelaivoja jos mahtuvat omaan kesäaikatauluusi. Purjelaivoissa on jännää menneen maailman henkeä ja laivan kannella ollessaan mieleen tulvahtaa lukemattomat vanhat elokuvat, joissa matkustetaan laivalla ympäri maailman meriä. Mukavaa ja ehkä merellistäkin viikonlopun jatkoa!

SS2024 muodissa punotut niinikengät ja laukut ovat taas IN

 

Kaikki postauksen kuva on lainattu netistä. 

SS2024 muodissa on useita erilaisia kenkäsuuntauksia, joista minä haluaisin nostaa esille ehkä meillä Suomessa vähemmän tunnetut niinestä punotut kengät ja laukut. Punottujen jalkineiden historia vie meidät yli neljäntuhannen vuoden taakse muinaisten egyptiläisten aikaan. Tuolloin valmistettiin yksinkertaisia sandaaleita nahasta, palmunlehvistä, papyruksesta ja oljista. 

Vuonna 2015 Lontoon Victoria ja Albert -museon kenkänäyttelyssä oli esillä todennäköisesti vanhin säilynyt kenkäpari, joka oli egyptiläisestä kaislasta punotut jalkineet 1550-1070 eaa. 

Olin haaveillut tuon kenkänäyttelyn näkemisestä mutta valitettavasti aikataulut töiden suhteen eivät mahdollistaneet Lontoon matkaa. Laitan tähän linkin tuohon ihan mielettömään näyttelyyn. 

Victoria & Albert museossa esillä olleet, ennen ajanlaskumme alkua kudotut palmunlehtisandaalit, joissa varpaiden päästä pohja on kierretty ikään kuin ylöspäin. Jalkapöydän ylikulkevat punotut nauhat muodostavat puolestaan silmukan pitämään sandaalit jalassa. 

Punottuja kenkiä on historian saatossa tehty monissa eri maissa. Koska nahkaa ei ollut aina saatavilla niin piti turvautua halvempiin ja helposti saatavampiin materiaaleihin. Puun nilasta saatavaa kuitua kutsutaan sanalla niini. 

Meillä Suomessakin kasvava metsälehmus eli niinipuu tuottaa niintä. Myös palmuista on mahdollista saada niintä. Parhaita niintä saadaan raffiapalmun lehdistä. 

Suomalaiset tuohivirsut ovat hyvä esimerkki siitä miten Pohjolassa punottiin aikoinaan koivun tuohesta sekä jalkineitä että kantolaukkuja / reppuja. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että molemmat tuohivirsut olivat ikään kuin "toisen jalan kenkiä" joten ne ovat saattaneet tuntua jaloissa hieman epämukavalta. Ehkä ei osattu tehdä tuohivirsuja peilikuvana toiseen jalkaa vai johtuiko vain laiskuudesta... 

Punotuissa kengissä näkyy hyvin se miten taitavia tekijöitä entisaikoina on löytynyt joko omasta perheestä, suvusta ja naapurista. Kädentaidot ja kärsivällisyys ovat olleet arkipäiväisiä asioita ja sitä mitä on tehty on myös rakastettu. 

Kevään-kesän 2024 muodissa näkyy todella paljon raffiapalmun lehdistä valmistettuja kenkiä. Jalkineita on sekä naisille että miehille ja myös laukuissa sekä kasseissa näkyy palmulehdistä punottua tyylikkyyttä. Punotut kengät ovat kesäisiä ja näyttävät hyvältä hieman päivettynyttä ihoa vasten. 

Pellavaiset valkoiset tai luonnonväriset housut ja puserot täydentävät minusta hyvin luonnonmateriaalista tehtyjä jalkineita. Sandaaleita löytyy huikean korkeilla koroilla sekä ihan tasapohjaisia flip-flop -tyylisinä sandaaleita. Jokaiselle on siis jotain tarjolla!

Veneton alueelle vuonna 1966 perustetun italialaisen muotitalo Bottega Veneton raffiapalmun lehdistä punotuissa sandaaleissa on korokepohjat ja korkeat korot. Sekä sandaali että pistokas malli maksavat 1600€ joten ihan halvimmasta päästä merkin tuotteet eivät ole. Alun perin tuotemerkki perustettiin myymään ylellisiä ja mahdollisimman korkeatasoisia nahkatuotteita. Nykyään yrityksestä löytyy kaikkea kodin sisustustavaroista koriste-esineisiin. 

Gucci-konserni osti yrityksen vuonna 2001 ja muutoksen tuulet muuttivat Bottega Veneton ylelliseksi muotitaloksi, josta löytyy sekä miesten että naisten mallistot, jotka koostuvat valmisvaatteista, kengistä, käsilaukuista, asusteista, tuoksuista ja koruista. 

Todella hurmaavat ovat myös Dries van Noten merkin raffiapalmusta punotut sandaalit, jotka olisivat nyt tarjouksessa MyTheresa verkkokaupassa hintaan 696 €. Alkuperäinen hinta on ollut 995 € joten 30 prosentin alennuksella olisivat nämä hyvin naiselliset kaunokaiset lunastettavissa itselle. 

Stella Mc Cartneyn raffiapalmusta tehty Falabella Tiny Tote Bag on todella suloinen mutta omaan budjettiin vähän tyyris 799 €. Mietin kuumeisesti onko Stella nimennyt laukun maailman pienimmän hevosrodun Falabellan mukaan? Rotuhan on saanut nimensä sitä Argentiinan Buenos Airesin ulkopuolella kasvattaneen perheen mukaan. 

Kesällä 2020 kun vierailin Rehndahlin kotieläintilalla näin siellä kaksi todella suloista Falabellaa, jotka kuumana kesäpäivänä ottivat ihan rauhallisesti aitauksessaan ja niitä sai myös vähän silitelläkin. Älykkään ja pitkäikäisen minihevosen säkäkorkeus on vain 60-80 cm!

Bootz.comin kautta olisi mahdollista tilata itselleen Weekend Max Maran espandrillokset hintaan 157,50 € ja koossa 36 joten aivan liian pieni jalalleni. Tarkempi tarkastelu myös paljasti, että nämä kengät eivät olekaan raffiapalmusta punottuja vaan niiden päällinen on tavallista puuvillaa!

Saksalaisen Charles & Keith verkkokaupan kautta löysin aika hauskan vähän lieriönmuotoisen kesälaukun, jossa pohja on aitoa nahkaa ja laukku muuten on punottua raffiapalmun lehteä. Hinta ei ole päätähuimaava eli 80 euroa!

Amerikkalaisen Loeffler Randall Shoes yrityksen mallistossa on ballerinat, joista minulle tuli kengän punonnasta mieleen perinteiset tuohivirsut - toki huolitellummat mutta jotain samankaltaisuutta koin näissä kahdessa kovin erilaisessa jalkineessa. Ballerinojen hinta olisi ollut 275,36 €.

Raffiapalmun lehdistä punotut sandaalit korkeilla platformeilla löytyivät Roger Vivierin mallistosta. Roger Vivier (1907-1998) oli ranskalainen muotisuunnittelija, joka oli erikoistunut kenkiin. Vivier tunnetaan parhaiten modernilla stilettokorolla ja kromatulla soljella varustetuista kengistään, joita 50- ja 60-lukujen kuuluisuuden suosivat. Nämä sandaalit saisi omakseen 1245 eurolla ja kokojakin näytti olevan vielä ihan kivasti jäljellä!

Pradan Mononlith crochet cage sandaaleissa on päällisosat virkattu raffiapalmun lehdistä. Kunnon "traktoripohjat" nostavat käyttäjää varmasti 5 cm pidemmäksi. Hintaa sandaaleilla on 1120 €! Jotain sympaattisista noissa virkatuissa osissa on mutta muuten nämä eivät puhuttele minua.

Shoe Connection merkin Maeva Heels pistokkaat on varustettu neliön muotoisella korolla ja raffiapalmu päällysteellä. Hintana näille oli netissä 219,90 €.

Valinnanvaraa siis löytyy jos haluaa hankkia itselleen vielä kuluvalle kesälle niinestä tai raffiapalmusta punotut kengät ja laukun. Olen kurkkinut itse vähän kotimaisia alennusmyyntejä mutta mitään hyvää joka olisi ollut ihan pakko tilata en ole löytänyt. Miten siellä ruudun toisella puolella eli oletko tehnyt alelöytöjä? Jos olet niin mitä on tarttunut mukaan? Minulla alkaa toiseksi viimeinen viikko ennen kesälomaa joten vielä pitäisi vähän aikaa jaksaa ahertaa.

Hyvää uutta viikkoa kaikille! 

1.