Terveisiä Suomen Turusta! Kesäloman ensimmäisenä päivänä matkattiin Aurajoen rantamille. Käytiin tasapuolisesti "täl pual jokke" ja myös "tois pual jokke". Edellinen Turku visiitti onkin tehty viime elokuussa joten eikös se ole ollut korkea vierailla taas ihanassa Suomen Turussa.
Ai, miten niin Suomen? Turku-nimi juontuu venäläisperäisestä tori-sanasta. Turku on silloin tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena Venäjän omista torista. Tämän sanonta on vakiintunut käytäntöön jo 1200-1300 -lukujen vaihteessa. Tuolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Tällä reissulla matkaa taitettiin kävellen joen molemmilla puolilla mutta jos menet Turkuun kehotan edes kerran ajamaan Förillä ja muistamaan ohjeen "Älä lähre mihenkkäs enneku föri on kii kaijas ja puami ylhäl." Hauska kokemus tämä föri ajelu on joka tapauksessa!
Turussa luon aina kaihoisia katseita vanhoihin taloihin, joista kaikki eivät valitettavasti säilyneet "Turun taudilta". Jokivarren Casagrandentalon päädyssä komeilee latinankielinen teksti "Omnia vincit amor" eli rakkaus voittaa kaiken. Talo tunnetaan myös Ingmannin talona. 1970-luvulla talo oli äärimmäisen huonossa kunnossa ja siksi myös purku-uhan alla.
Arkkitehti Benito Casagrande osti kuitenkin talovanhuksen itselleen aloittaen pikku hiljaa kunnostaa ja saneerata sitä Museoviraston valvonnassa. Casagranden isoisä oli nimittäin pitänyt talossa kauppaa 1900-luvun alkupuolella. Valtavan työmäärän ja ponnistelujen tuloksena vanha talo sai uuden elämän sekä Casagrandelle tärkeä talo säilyi. Rakkaus omiin juuriin ja arkkitehtuuriin voitti kaiken!
Minulla oli vakaa aikomus käydä Turun tuomiokirkossa mutta kirkko olikin suljettu häiden takia. Ymmärrettävää toki, että monet hääparit ovat varanneet kirkon kesälauantaisin. Siellä taisi olla myös julkkishäätkin päivän päätteeksi, tiesivät iltapäivälehdet ainakin kertoa. Oli mielenkiintoista hetki seurata häävieraiden saapumista kirkkoon. Helteinen kesäpäivä ei varmasti helpottanut tämänkään hääparin hääkuvien ottamista tuomiokirkon aukiolla. Omat kevyet kesävaatteetkin liimautuivat hikisesti ihoon paahtavassa ilmassa.
Seuraavaksi siirryttiin Uudenmaankadun toiselle puolelle, jossa torstaista saakka oli vietetty Kansainvälisiä suurmarkkinoita. Markkinoiden keskeinen idea on tuoda eri maiden ja maakuntien erikoistuotteet esille siten, että niitä ovat esittelemässä ja myymässä alkuperäiset valmistajat. Markkinoilla oli 110 kauppiasta 35 eri maasta. Eurooppa oli vahvasti esillä mutta oli joukossa Aasiasta ja Amerikastakin kauppiaita. Erikoisteema tänä vuonna oli "Maailma on kaunis!"
Helsingissä nämä markkinat ovat 13.-22.9. Narikkatorilla ja Lasipalatsin aukiolla. Muut markkinapaikkakunnat Suomessa löytyvät suurmarkkinoiden nettisivuilta.
Turussa suurmarkkinat olivat levittäytyneet Läntiselle ja Itäiselle Rantakadulle Aurajoen varteen. Pakko myöntää, että helteisessä ilmassa emme ihan kaikkea jaksaneet kiertää ja katsoa vaikka välillä vähän tankattiin ruokaakin. Koska meidän matkamme jatkui vielä Turunlinnaan ei ollut oikein mahdollisuutta ostaa mitään ruokatarvikkeita kotiin viemisiksi. Vähän harmitti kun muutama juusto ja markkara jäivät polttelemaan. Oliiveja ostin kyllä mutta nekin on jo syöty, Hyviä olivat!
Vanhalla Suurtorilla sijaitsevasta Brinkkalan talosta löytyi Palonin pop-up kesäkauppa ja ihana Minna. Tästä voit kurkistaa miltä viime kesänä Palonin Fiskarsin kesäkauppa näytti. Kauppa on nyt Taito Varsinais-Suomen tiloissa, ihanan kirjakahvilan naapurissa 31.7. saakka. Avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-16. Kannattaa seurata Palonin Facebook sivua niin saa lisätietoa aukioloajoista.
Palonista löytyy kotimaisen muodin ja muotoilun mielenkiintoiset nimet ja kestäviin arvoihin luottavat tekijät. Mm. Hurmås, Munkaa, Ideakoru, PaaPii Design, Maria Jokela, Lempiväri.... Marjon matkaan lähti SaritaCeramics keraamiset mäyräkoira jääkaappimagneetit.
Kun siirryttiin toiselle puolelle jokea niin siellä iskin silmäni Taidepaja Caron keramiikkaan. Caron tuotteet ovat mynämäkeläisen Carola Gunellin valmistamia. Hän käyttää töissään korkeapolttoista savea, joten kaikki käyttöastiat ovat vesitiiviitä, uuninkestäviä ja konepestäviä. Myös lasitteet ovat ruoka-aineille sopivia. Poikkeuksena muutamat raku-poltetut koristeastiat.
Itse ihastuin Taidepajan Caron töiden muotokieleen. Ne olivat persoonallisia ja myös omalla tavallaan vähän sadunomaisia. Rakastuin heti noihin pupuihin, jotka olivat pukeutuneet "hienoihin takkeihin" ja yksi tuollainen lähti Marjon matkaan. Nyt pupu istuu makuuhuoneen hyllyllä meillä kotona. Minun pupuni ei ole näissä kuvissa koska sitä kuvan ottohetkellä jo käärittiin paperiin.
Näin freesinä lähdin aamulla kotoa Turkuun mutta jo tässä vaiheessa päivää oli valkoisesta lierihatusta luovuttu ja tukkakin oli liiskaantunut hiestä pitkin päätä. Me siirryimme seuraavaksi Turunlinnaan mutta se onkin sitten ihan oman postauksen arvoinen juttu...
Mukavaa uutta viikkoa kaikille!
