joulukuuta 31, 2015

Uudenvuoden odotusta.... ♥♥♥

Vuoden 2015 viimeinen päivä - uudenvuoden aatto. JIHUU!
 ♥♥♥

Ulkona paukkuvat jo raketit ja meillä on korkattu shampanjapullo. Nyt on just oikea hetki nauttia tämä hyvän ystävän asuntokauppojen avittamisesta saatu Taittinger :) Joskus sitä onnistuu saattamaan yhteen myyjän ja ostajan, joista molemmat vielä tuttujani ♥ Ja maku niin ihanan runsaan helmeilevä....mutta silti pehmeä...kippis!


Koiruuden on hankittu sitten ihan erilaisia uudenvuoden aaton "cocktail". Kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa joulukuun alussa markkinoille tullutta Sileo geeliä. Koska karvakaverilla on tötterö vielä päässään eikä raukka pääse piiloutumaan sängyn alle tai komeroon helpotetaan oloa näin. Nyt vain toivotaan, että tämä toimii - peukut pystyyn! 






Oikein hyvää vuodenvaihdetta kaikille lukijoilleni. Palataan ensi vuonna asiaan pienellä vuosikoosteella mutta sitä ennen juhlitaan kukin tahoillamme tätä iltaa. Jos ammutte raketteja muistakaa suojalasit ja lopettakaa jookos sitten viimeistään kello 02.00. 
Nuo karvakaverimme ovat muuten kovilla jos koko yön paukkuu. Muiskis ja pus pus teille kaikille. 

 ♥♥♥ Happy New Year's Eve  ♥♥♥

joulukuuta 30, 2015

Maailman suurin himmeli

Himmelit ovat aina jossain syystä viehättäneet minua. Olen miettinyt, että mistä tämä innostukseni himmeleitä kohtaan on oikein saanut alkunsa? Lapsuudenkodissani ei koskaan ole ollut himmeleitä eikä edes isovanhempien taloissa. Yritin juuri kaivella muistini hatarista sopukoista onko jollain sukulaisella ja tuttavaperheellä joskus ollut himmeleitä joulun aikaan? Ei nyt tule mieleen tädin tai isosedän olohuonetta tai keittiötä, jossa katosta olisi roikkunut himmeli.  

Himmeleissä minua luultavimmin koukuttaa niiden taidokkaasti tehdyt muodot ja kolmiulotteisuus, jossa on jotain hyvin arkkitehtonista. Tällaiselle rakennustaiteesta ja arkkitehtuurista suunnattomasti pitävälle bloggaajalle himmelit edustavat sellaista kädentaitoa ja geometrisuutta, jota haluaisin itsekin joskus kokeilla. Himmelit ovat liikkuvia mobileita, jotka myös muuttavat muotoaan ilmavirran vaikutuksesta ja ikäänkuin elävät.



 Facebookissa on muuten Modernit Himmelit ryhmä, jossa olen alkanut klikkailla innoissani kuvia vähän erilaisista timantinmallisista himmeleistä auki ja tutkinut niitä tarkemmin. Perinteiset himmelithän ovat olleet pyramidinmuotoisia ja ne on tehty aina oljista. Modernien himmelien materiaali voi olla vaikka mustaa, valkoista tai punaista eikä sen edes tarvitse olla välttämättä olkea. Himmeleitä saa syntymään vaikka juomapilleistä kun on riittävän näppärä käsistään.



Aiemmin himmelit olivat perinteisiä pirttien joulukoristeita, joiden annettiin olla esillä aina seuraavaan juhannukseen saakka. Modernit himmelit voivat hyvin koristaa kotia ja olla osa sisustusta koko vuoden ajan. Aikoinaan himmeliä on muuten pidetty myös onnenkaluna, joka takasi hyvän viljasadon seuraavalle vuodelle. Materiaali himmeleihin on saatu omalta tilalta ja siitä on kekseliäästi tehty koriste kotitupaan jouluksi. Suomeen himmelit ovat rantautuneet Ruotsista mutta myös Keski-Euroopassa on tehty himmeleitä. 


Minulla oli vakaa aikomus osallistua Kansallismuseon maailman suurimman himmelin tekoon nyt syksyllä mutta valitettavasti se ei ajanpuutteen ja kireiden aikataulujeni takia mahtunut ohjelmaani. Kansallismuseon jättihimmeliä rakennettiin 17.11.-18.12. museon pääaulassa 12-16 välillä tiistaista perjantaihin. Lisäksi isommille ryhmille järjestettiin erillisiä työpajoja. 

Kansallismuseon jättihimmeliä oli rakentamassa 1000 ihmistä, jotka tekivät 8 metriä korkean himmelin, jonka pisin sivu on peräti 4 metriä. Ihan pientä väkerrystä ei ole siis tehty joukkovoimalla. Koko himmelin idea oli se, että mitä suurempi tästä himmelistä saadaan tehtyä niin sitä enemmän onnea se tuottaa koko Suomelle vuonna 2016. Olisin kyllä halunnut olla tekemässä tätä kun olen ollut innolla kasaamassa pahvilaatikoista Lastensairaalaa Taiteiden yössä ja viime vuonna ollut Emmassa tekemässä Jättiläisiäkin, joita en harmikseni nähnyt ihan valmiina. 



Kansallismuseon Jättihimmeliä voi käydä ihailemassa Kansallismuseon aulassa veloituksetta aina Nuutinpäivään saakka. 13.tammikuuta himmelit, joista tämä jättiläinen koostuu myydään halukkaille. Tämä maailman suurin himmeli on muuten tehty meriruo'sta eikä perinteisestä oljesta. Meriruoko oli materiaalina kestävämpää ja helpompaa käsitellä.


Kansallimuseon upean aulan kattofreskot ovat muuten Akseli Gallen-Kallen tekemiä ja pohjautuvat niihin samoihin Kaleva-aiheisiin, joita Akseli maalasi jo Suomen Paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Itse museohan edustaa kansallisromanttista arkkitehtuuria ja on kolmikko Geselius-Lindgren-Saarinen suunnittelema. Jos heidän kotitalonsa Hvitträsk ja Marjon matka sinne kiinnostaa niin klik tästä linkistä




Toivotaan, että tämän himmelin koko kertoo siitä, että Suomella tulee menemään paljon paremmin ensi vuonna 2016, joka muuten alkaa ihan kohta....

joulukuuta 27, 2015

100% Christmas

Tämän bloggauksen otsikko on suoraan lainattu sosiaalisessa mediassa kiertävästä ja monien jakamasta ohjeesta mistä 100% joulu oikein koostuu tai mitä sen pitäisi pitää sisällään. 

100% Christmas
Take it easy.
Relax.
Eat, drink and be merry.
Do not diet.
Smile. 
Vannon kautta kiven ja kannon, että itse noudatin tänä jouluna ihan kirjaimellisesti tuota ohjetta ja olen ylpeä itsestäni. Minulla oli piparkakut koristelematta vielä jouluaatto aamuna mutta en ottanut siitä mitään stressiä vaan joulupuuroa keittäessäni koristelin aattona tarvittavan määrän ja loput sitten joulupäivänä. Meidän jokaisen ensimmäisestä adventista jouluun valmistautuneen paitaan pitäisi ehdottomasti kiinnittää tuo ohje jouluaattona, jotta muistaisimme päästää sen joulun hengen sisälle ja rauhan laskeutumaan kaiken kiireen jälkeen itseemme ja kotiimme. 

L


Joulun valmistautuminen ja joulun viettotapamme varmaan periytyvät sieltä omasta lapsuudenkodistamme. Meillä oli tapana kun olin pieni tytön tylleröinen, että jouluna koti siivottiin oikein perusteellisesti. Matot vietiin ulos pakkaseen ja lumeen - ja ennenhän joulut olivat aina valkoisia muistaakseni - ja matot piiskattiin oikein kunnolla pölyistä. Myös vuodevaatteet tuuletettiin parvekkeella ja puhtaat, valkeat lakanat levitettiin sitten mankeloituna sänkyihin. Pakko myöntää, että joskus kyllä kaipaan mankeloituihin lakanoihin pujahtamista vaikka kotona asuessani inhosin lakanapyykin käsittelyä äidin kanssa. Niiden vetäminen oli kyllä hauskaa puuhaa :)



Lapsuudenkodissa joulusiivoukseen kuului imuroinnin ja lattioiden pyyhkimisen lisäksi pölyjen pyyhkiminen, joka minusta on aina ollut hauskaa puuhaa. Kylpyhuoneen pesu ei koskaan ole kuulunut Top Ten -listalleni mutta silti teen sen kiltisti koska minusta siivoaminen on nykyisillä välineillä ja aineilla myös paljon helpompaa kuin ennen. Tai sitten olen itse kehittynyt tekemään asiat rationaalisemmin ja aloitan myös joulukiireen kesyttämisen vähän aiemmin välttääkseni sen ihan viimeisen loppurutistuksen. 

Toisaalta olen varmaan myös laiskistunut joidenkin asioiden suhteen ja koira taloudessa pitää kyllä huolen siitä, että juurikin imuroidussa kodissa on aina koirankarvoja. En myöskään enää siivoile kaappeja pahemmin ennen joulua. Tosin tänäkin jouluna vein Fidan keräyslaatikkoon aika monta muovikassillista vaatteita. Innostuin myös käymään vanhojen laskujen pinoa pari päivää ennen jouluaattoa kunnes tajusin, että juuri tämä puuha ei taida nyt kuulua ohjelmaan ihan ykkösjuttuja.... 



Lapsuudenkodissani isä haki kuusen omasta metsästä maalta noin viikkoa ennen jouluaattoa ja se odotteli parvekkeella h-hetkeä. Kuusi nostettiin sisälle vasta aatonaattona ja yhdessä koristelimme kuusen. Joulukuusesta tuli ainakin parina vuotena sisälle ötököitä, jotka heräsivät talvihorroksestaan lämpimässä kodissa. Isä aina arvioi kuusen oksia ja suoruutta sitä kuusenjalkaan laittaessaan - jalka oli isoisäni tekemä - ja mietti olisiko sittenkin pitänyt ottaa joku toinen kuusi metsästä. Kuusen koristeet olivat ihania ja osa niistä oli todella vanhoja. 

Joulupalloja ei missään tapauksessa saanut pudottaa koska ne olivat lasisia ja isovanhempien peruja. Muistan myös sellaisia jouluja kun kuusenkynttilät olivat aitoja ja niitä piti sitten erikseen vahtia etteivät pala liian kauan. Meillä joulukoristeet otettiin esille vasta jouluviikolla. Itse otan joulua esille maltillisesti ettei kaikki tule sitten ihan ähkynä aatonaattona mutta siitä pidän kynsin ja hampain kiinni, että jouluni jatkuu loppiaiseen saakka. 




Koska olemme asuneet aina meren läheisyydessä ja pääkaupunkiseudulla jouluumme on kuulunut myös kalaa joulupöydässä ja toki myös mätejä sekä nyt myöhemmin lisäksi erilaisia äyriäisiä. Isovanhempieni joulupöydässä oli kinkun lisäksi aina myös "raavaan lihaa" koska isoisä piti täysikäisen naudan lihasta ja hänestä se kuului jouluun. Isovanhemmilla syötiin myös riisipuuroa ja sekahedelmä- tai rusinasoppaa jälkiruuaksi kermavaahdon kanssa ennen kahvipöytään siirtymistä. Muista lapsuudesta, että olin isovanhempien joulupäivän lounaan jälkeen aina ihan pyörryksissä. Tarjolla oli aina myös Fazerin ihania tryffeleitä ja sekalaisia, ranskanpastilleja, rusinoita ja pähkinöitä. 




Jouluuni kuuluu myös hyasintteja ja amarylliksia. Jos isoäitini eläisi vielä hän varmaan ihmettelisi meidän tapaamme nykyään irrottaa mullat hyasinteista ja laittaa niitä laseihin ja maljakkoihin suoraan sipuleissaan esille. Toisaalta näyttäväthän ne erilaisilta ja uudenlaisilta eikä sipuli tarvitse multaa ympärilleen. Hyasinttien tuoksu on ihana ja haluaisin, että minulla olisi niitä paljon. Onneksi ovat niin edullisia joulukukkia, että yhden lakattua kukkimasta voi helposti korvata sen toisella. Joulutähdistä en ihan hirveästi välitä ja tämän asian olen varmaan perinyt äidiltäni. Lisäksi joulutähdethän ovat melko myrkyllisiä joten koiratalouteen eivät edes siis suositeltavia. 



Lahjojen jakaminen on aina yhtä jännää vaikka ollaan aikuisia. Tosin emme osta enää aikuisille kuin jotain ruoka/herkuttelulahjoja. Meillä käy joulupukki joka toinen vuosi kun jouluaattona on mukana kummityttöni, veljeni tyttö 8v. Joulupukkeja en muuten tänä jouluaattona nähnyt yhtään ja sekös minua vähän harmitti. Yleensä olen aina aattona törmännyt ainakin yhteen punanuttuun. Lapsuuden jouluista muistan useammankin joulupukin, jotka tuntuivat silloin melko pelottavilta partoineen ja vaatteineen. Lopulta joulupukki lakkasi vierailemasta meillä ja tonttu vain toi lahjasäkin oven taakse. Lapsena myös laskimme veljeni kanssa kuinka monta joululahjaa olimme saaneet ja uni ei millään malttanut tulla silmään kun lahjoja piti tutkia ja ihastella myöhään yöhön. 


Hautausmaalla käyminen on myös tapa, jonka olen omaksunut lapsuudenkodistani. Isoäitini mukaan haudalla tulee ehdottomasti käydä jouluaattona mutta tänäkään vuonna emme ehtineet sinne aattoiltana vaan vasta joulupäivän iltana. Onneksi siellä oli käynyt muita sukulaisia ja kynttilät paloivat kauniista lumettomuudesta huolimatta. Kävimme aiemmin myös hautausmaa retken yhteydessä iltapäivän joulukirkossa mutta ajanpuutteen takia siitä on viime vuosina luovuttu. Parikymppisenä kävin useana jouluna myös jouluaamuna aikaisin kirkossa ihan silmät ristissä mutta kaunis tilaisuus ja sai laulaa sydämensä pohjasta jouluvirsiä. 



Oma kotini on jo muutamia vuosia pukeutunut jouluna valko-puna-vihreäksi. Jossain vaiheessa suosin hopeanväriä ja valkoista joulukodissani mutta punainen on vuosi vuodelta vallannut enemmän ja enemmän tilaa itselleen. Tosin maltillisesti! Olin ostavinani valkoisen amarylliksen mutta jostain kumman syystä se onkin hennon vaaleapunainen. Kaunis sekin ja joulukiireessä sattuu selkeästi kömmähdyksiä :) mutta onneksi ei tämän vakavampaa. 

Tosin kuten olen olen tainut täällä jo pari joulua sitten kirjoitella saattaa joulukiireissä polttaa kätensä silitysrautaan pöytäliinaa silittäessä ja samalla katsoessa Turun joulurauhan julistusta. Tai saada veitsen terän kämmensä läpi ja tikit kun kiireessä lanttulaatikon teon jälkeen tiskaa vähän huolimattomasti. Joulurauhan julistus on muuten ihan ehdoton joulun aloittamisen hetki ja sen jälkeen viimeistään pitää ottaa ihan rauhallisesti ja noudattaa 100% Christmas -ohjetta. 



Jouluuni kuuluu myös polkagris, punavalkoiset karamellisauvat. Toin niitä aikoinaan aina Kööpenhaminan Tivoli-reissuilta, jotka ajoittuivat aina joulukuun alkuun. Nyt Tuomaan markkinoilta löytyi hyviä polkagrisejä ja taisin ostaa yhden satsin jo Country Whiten Oitbackan liikkeestä. Fazer tryffeleitä kaipailen aina jouluna mutta Brunberg ja Wienernougat ovat myös hyviä.


Jouluaamuina on myös ihana lojua pitkään vuoteessa kun yömyöhään on tullut valvottua lähes jokaisena iltana. Myös pyjamassa ja yöpaidassa tulee vietettyä melko paljon aikaan ennenkuin taas pukee ylleen jotain jouluista ja lähtee syömään herkkuja. Myös teevee tarjoaa ihan kelvollista ohjelmaa jouluna ellei sitten joululukeminen vie voittoa. Onneksi tänä jouluna säät ovat olleet todella ihanan aurinkoisia ja melkein epätodellisia joulukuun ilmaksi joten pitkiä lenkkejä on tehty koiruuden kanssa. Ulkoilulenkkien aika raukka vapautuu hetkeksi tötteröstään mutta muuten olemme pitäneet sitä tiivisti karvakaverin päässä. Mielestäni silmä näyttää jo paremmalta eli lääkkeet ja terapeuttinen linssi taitavat auttaa. 





Huomenna palataan sitten muutamaksi päiväksi arkeen ja työn pariin ennen uuden vuoden juhlistamista. Tänä vuonna ei jouluaikaan valitettavasti pysty lomailemaan enempää.
Miten teidän joulunne on sujunut? Tuliko kivoja lahjoja? Näittekö joulupukkia?

Ai, niin meinasin ihan unohtaa Marjon matkassa -blogi täytti kolme vuotta 25.12.2015. Joulufriikkinä ihmisenä polkaisin blogin käyntiin joulupäivänä. Katselin ihan ensimmäisiä kirjoituksia ja jotain kehittymistä on vuosien varrella tapahtunut. Kiitos kaikille teille, jotka seuraatte blogiani ja jaksatte kommentoida. Ollaan kuulolla    

joulukuuta 24, 2015

Joulua joulua joulua ja viimeiset luukut avautuvat

Suomen Turku on julistanut virallisesti  joulurauhan ja Suomi hiljentyy perheen, ystävien ja rakkaiden kanssa joulun viettoon. Haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille oikein hyvää ja ilontäytteistä joulua! Kiitos, että olette lukeneet blogiani kuluneen vuoden aikana ja aktiivisesti myös kommentoineet tekstejäni. Olette ihania kaikki! Nyt siirryn itse jouluaaton juhlistukseen mutta kannattaa pysyä taajuudella sillä joulufriikkinä tulen ainakin varmaan postaamaan tänne kuvia.

Avataan vielä ne viimeiset Ada Hiiren Adventtikalenterin luukut ja kiitetään myös kalenterin seuraajia ja faneja. Ehkä ensi vuonna taas sitten joku toinen hahmo seikkailee kalenterissa... Kalenteria on kiva tehdä ja ihanaa, että sitä aina innolla odotellaan

20.12.2015

Tänään on Äiti Hiiri ottanut esille paljon punaista - sitä näyttää olevan 
kotona ihan kaikkialla. Lumiukko kranssi ripustettiin pianon päälle ja Ada 
tarkistaa, että kaikissa lumiukoissa palaa varmasti valot. Enää neljä yötä jouluaattoon, 
miettii Ada Hiiri vähän jännittyneenä....  


21.12.2015

Ada Hiiri leipoo lisää piparkakkuja kun edelliset piparit ovat oudosti hävinneet 
keittiön isosta piparkakkupurkista :) "Onkohan kotitonttu käynyt syömässä ne..." 
miettii Äiti Hiiri :) "Leivotaan nyt vaan lisää..." tuumii Ada. Tänään tehdään 
oikein paljon uusia piparkakkuja niin niitä sitten riittää myös tontuille 
ja muillekin syötäväksi  


22.12.2015 

Vaikka tänään ei ole vielä aatonaatto kannettiin joulukuusi jo sisälle Hiirien 
kotiin ja Ada Hiiri sai koristella sen :) Ada oli niin iloinen kun kaikki ihanat
 koristeet löytyivät laatikoista eikä kukaan ollut sotkenut niitä 
säilytyksen aikana. "Kylläpä kuusi näyttää hienosti koristellulta." 
sanoivat Äiti ja Isä Hiiri yhteen ääneen  


23.12.2015

"Tuleekohan jouluaatoksi lunta?" miettii Ada Hiiri. Adalla on 
uusi punainen kelkka, jolla olisi kiva laskea mäkeä mutta missään 
etelässä ei ole lunta. Olisi kiva pyöritellä myös lumiukkoja. 
"No, huomenna se nähdään. Yksi yö enää nukuttava ja sitten on jouluaatto."  


24.12.2015

Suomen Turku julistaa juuri joulurauhaa ja Ada Hiiri seuraa 
sitä televisiosta Äiti ja Isä Hiiren kanssa :)
"Kohta Joulupukki voi lähteä matkaan" miettii Ada Hiiri. 
Ada Hiiri toivottaa kaikille kalenterin seuraajille Oikein Hyvää Joulua  
Kiitos kalenterin seuraamisesta vuonna 2015  


joulukuuta 22, 2015

Huoli omasta karvakaverista

Parin viikon takaisella eläinlääkärikäynnillä todettiin russeliriiviölläni vasemman silmän sarveiskalvossa kaksi haavaumaa. Koiralle määrättiin antibioottitipat ja kipulääkkeitä sekä totta kai se ihana tötterö päähän ettei karvainen potilas hoida itse liian innokkaasti silmäänsä. Olen yöajaksi armahtanut koiruuden ja antanut sen nukkua ilman töttöröään. Muutenkin koira päässään pitkä, muovinen struutta on vähän huono yhdistelmä kodissa varsinkin yöaikaan. Jos koira lähtee vaikka juomaan tai jaloittelemaan törmäilee se raukka huonekaluihin päähineensä kanssa.

Silmä ei valitettavasti lähtenyt paranemaan toivotulla tavalla joten tälle päivälle oli varattuna koirien silmiin erikoistunut eläinlääkäri Malmilla. Pelkäsin jo, että myöhästymme kun matka Animagi Apexiin kesti melkein tunnin ruuhkassa. Eläinlääkäri Anna Valtonen joutui ensimmäiseksi korjaamaan neidin hätäpissat lattialta ja minua toki suututti mutta eihän sitä toinen pelolleen voi mitään. Yleensä Minnie on todella rohkea vastaanotolla mutta vieras ihminen ja paikka sai ilmeisimmin toisen suunniltaan.

Varmoin ja ystävällisin ottein Anna tiputteli erilaisia nesteitä kipeään silmään ja sitten sammutettiin huoneen valot - ihan kuten meillä ihmisilläkin silmälääkärissä - ja tutkailtiin silmään pikkuvalon kanssa. Kyllä siellä ne haavat edelleenkin olivat silmässä ja nyt pitäisi saada ne paranemaan etteivät muutu kroonisiksi, jutteli Anna ihanan rauhoittavasti kun omistajana varmaan näytin juuri siltä, että pillahdan itkuun. Totta kai sitä tulee surulliseksi kun toinen on sairas!

Vaihtoehtoja olisi kuulemma kaksi. Ensimmäinen vaihtoehto olisi terapeuttinen koiran silmään asetettava piilolinssi, joka suojaisi kipeää sarveiskalvoa ja antaisi sen rauhassa parantua vähentäen myös koiran tuntemaan kipua. Negatiivinen puoli piilolinssissä olisi se, että se voisi luiskahtaa pois silmästä ja hukkua. Linssi hinta on nimittäin peräti 70€. Saisin kyllä mukaani purkin, johon voisin napata pudonneen linssin (jos sattuisin näkemään kun se putoaa tai löytäisin sen). 


Toinen vaihtoehto - jos ymmärsin tämän nyt oikein - olisi raaputtaa koiran sarveiskalvoa "neulalla" ja saada näin paraneminen jotenkin käynnistymään. Koska en ole eläinlääkäri saatan selittää tämän ihan päin mäntyä tai väärin. Eläinlääkäri kertoi, että toimenpide saisi myös silmän ensin kipeytymään enemmän ja sitten katsottaisiin lähtisikö paranemaan vai ei. Maallikkona puntaroin vaihtoehtoja ja neulan raaputtaminen silmässä kuulosti jotenkin niin kauhealta etten todellakaan halunnut sitä vaihtoehtoa. Olin lukenut etukäteen netistä, että myös vilkkuluomi voitaisiin ommella hetkellisesti kiinni mutta tähänkin Anna totesi ettei paranemista voitaisi silloinkaan kunnolla seurata. No to myself - älä lue ennakkoon tietoa netistä ja kuvittele pahinta vaihtoehtoa koska muitakin on vaikka et itse niitä netistä löydä!


Päädyimme siis terapeuttiseen piilolinssiin. Ne teistä, jotka ehkä käyttävät piilolinssejä voitte ajatella, että miten linssi saadaan koiran silmää ja miten se siinä pysyy? Itsekin kyselin näitä samoja juttuja mutta Anna vakuutti minulle, että linssi olisi paljon suurempi kuin ihmisten piilolinssit ja asettuisi kyllä paikoilleen. Tosin se voisi kyllä ponnahtaa silmästä poiskin huonolla tuurilla.

Koiran silmää puudutettiin lisää tipoilla ja eläinhoitaja myös kutsuttiin paikalla. Täytyy kyllä sanoa, että todella kiltisti russeliriiviö antoi laittaa linssin silmäänsä. Itse halasin sitä takaapäin ja hoitaja piti kuonoa hellästi kiinni kun eläinlääkäri Anna asetti linssiä. En voinut katsoa kun ajattelin, että näyttää ihan hirveältä prosessilta. Muutama minuuttia ja linssi oli silmässä. Se meni todella hienosti!


Saimme antibioottitipat, tekokyyneleitä, kipulääkkeitä ja silmänpuudutetta kotiin. Kontrolliaika on uudenvuoden aattona ellei jotain hälyyttävää tule ennen sitä. Koputan puuta!!!! Huoli omasta koiruudesta on suuri ja yritän helpottaa sen oloa silittämällä ja pitämällä sylissä. Kipulääke auttaa myös nukkumaan ja Minnie on rohkea koira ja taistelijaluonne. 

Kirjoittelin ihan kyyneleet silmissä Facebookin jackrussell ryhmään tapahtumasta ja sieltä tuli tukevia kommentteja. Oli kiva myös kuulla kolmannesta vaihtoehdosta, joka sekin vaikutti todella ihmeelliseltä. Kahdella russelilla oli koiran omasta verestä erotettu seerumia, jota oli sitten viikon ajan pudotettu koiran haavaiseen silmään ja haavat olivat hävinneet. Toki tässäkin nyt taas maallikot keskustelivat keskenään joten siirsin tämän ajatuksen nyt syrjään...


Kyllä lääketiede on ihmeellistä! Löysin googlesta linkin, jonka mukaan näitä piilolinssejä muuten on myös kissoille ja koirille. Nyt vain toivotaan, että pikkupotilas paranee. Uni parantaa ja lääkkeet sekä tuo tötterö auttaa myös vaikka inhottava onkin!

Tänään piti koristella joulupipareita mutta nyt ei ole oikein muita kiireiltä ehtinyt. Koira on mennyt joulun edellä ja ehtiihän sitä vielä huomennakin. Minnie    

joulukuuta 20, 2015

Viime hetken joululahja vinkkejä

Jos joku joululahja ystävälle, rakkaalle, vanhemmille, lapsille, lemmikille, kummille, mummille, ukille tai naapurille on vielä vähän hakusessa niin ei hätää. Keräsin pienen vinkkilistan lahjaideoista, joita voi sitten soveltaen käyttää tai jos omat ideat alkavat olla jo ihan lopussa. 


Miten olisi omalle lemmikoiralle koiransuklaarasia! Meillä on aina ollut tapana antaa myös Minnie koiralle paketti jouluaattona. Usein ruokalahjat tuoksuvat niin voimakkaasti, että paketin avaaminen käy todella pikaisesti kun lahjansaaja on iskenyt hampaansa pakettiin. Ainakin Sellon apteekissa myytiin näin hauskasti pakattua koiransuklaata karvakavereille. 


Comptoir de Famillen "pieniä tuoksuvia piirakoita" huonetuoksuiksi raikastamaan ilmaa. Mietoja ja luonnollisia tuoksuja, joita voi sitten lisätä mukana tulevasta tuoksupullosta. Durancen Marseille palasaippua valmistetaan Provencessa keskellä laventelipeltoja. Ranskalainen saippua keitetään vanhan, perinteisen reseptin mukaan oliivi- ja palmuöljystä. 


Tätä herkullista LeComptoir De Matihilden oliivihilloa ei voi todellakaan vastustaa. Mustaoliivihillo sopii hyvin vaikka juustojen ja keksien kaveriksi. LeComptoirin tuotteita myy Country White sekä Oitbackassa että Tuomarinkylän kartanopuodeissa. Pakko myöntää, että tässä joulua odotellessa olen jo nautiskellut yhden purkillisen tätä ihanuutta... mums!


Tyylikkäitä Ekbladin tuoksukynttilöitä on hauska sekä antaa että saada. Ekbladin soijatuoksukynttilöistä löytyy kuusen, mangon ja greipin raikkaat tuoksut. Kynttilän lahjapaketti on niin kaunis, että siihen riittää vaikka vain rusetti ympärille. 


Tuikkukynttilöitä voi sytyttää jouluna kotiin enemmänkin ja uusi suosikkini tuikuista on Kastehelmi. Oli muutenkin upea juttu, että Oiva Toikan klassikko Kastehelmi palasi uudelleen tuotantoon. Tuikkuja löytyy monia värejä ja sitä jouluista Karpalo punaistakin on valittavissa :)
Kastehelmeä voi mielestäni käyttää hyvin myös Iittalan Kivi-tuikun kaverina. 


Lasinen pumppusaippupullo kylpyhuoneeseen nestesaippuaa varten on kiva yksityiskohta sisustuksessa. Itse täytän usein oman saippuapulloni nestesaippuoiden ikisuosikilla Bliw saippualla. Suosin mustikan tuoksuista Bliw-saippuaa. Kuvan pullo on Indiskan syysvalikoimasta mutta varmaan muualtakin löytyy hauskoja ja tyylikkäitä pumppusaippuapulloja. 


Naisella ei koskaan voi olla liikaa koruja vai mitä mieltä olette tytöt? Marudesign on mukava uusi tuttavuus ja mikä parasta "Design from Finland" - kotimaisuus kunniaan! Korujen yksikertainen muotokieli puhuttelee ja klassikkotähtikorut ovat kauniita. Myös isot peilikirjainkorut kannattaa tsekata! Marudesigin koruja löytyy mm. Country Whiten valikoimista. 


Laadukkaita tekstiileitä löytyy Svaneforsin valikoimista. Keittiöpyyhe ja patalappu ovat oivallinen valinta vaikka mummille tai kummille. Laaja värivalikoima, josta varmasti löytyy jokaiselle jotain.


Kynttilöitä tulee poltettua jouluna ja kotimainen Puttipaja on yksi suosikkini ja mikä parasta myös on kotimainen avainlipputoimittaja. Punainen käsintehty Joulun taika tuoksukynttilä on hyvä lahja ja tuliainenkin näin joulun aikaan. Puttipajan kynttilät valmistetaan Vaajakoskella. Svaneforsin joulukoristeista voi myös kerätä pienen joululahjan ystävälle :)


Tigerissa on hauskoja ja edullisia pikkulahjoja. Metallinen tonttusalkku sopii hyvin leikkeihin pikkuväelle ja miksei vaikka eväslaatikoksi retkelle. Sydämen muotoinen rasia sisältää sydänkarkkeja ja näitä "sydämiä" kehoitetaan ottamaan vain  yksi päivässä  


Tuomaan Markkinat ovat avoinna vielä tiistaihin 22.12. saakka ja sieltä voi käydä ostamassa vähän joulukarkkeja kuten näitä polkagris keppejä ja vanhanajan tikkunekkuja.

Leppoisaa alkavaa viikkoa ja enää muutama yö jouluaattoon.... 
Osa postauksen tuotteista on saatu: Country White ja Villa Tremondo.