helmikuuta 28, 2015

Hoitorituaali hiuksille

Ehkä muistatte aiemmista hiuspostauksistani, että olen jäänyt totaalisen koukkuun Kerastasen Chronologiste kaviaari hiushoitoon. Inochin Kaisu oli muutamia kertoja vihjaillut kampaamokäyntieni yhteydessä, että vuoden 2015 alussa Kerastaselta olisi tulossa jotain ihan uutta ja jännittävää. Nyt viimeisellä tapaamiskerrallamme sain kuulla, että Kerastase on lanseerannut täysin uuden teknologisen innovaation Chronologiste hoitosarjan. 

yläoleva kuva on lainattu netistä

Lainaan tähän nyt suoraan Kerastasen omilta sivuilta muutaman lauseen kun en itse tätä innovatiivistat teknologiaa osaa paremmin omin sanoin selittää teille :)

"Kérastase Chronologiste hoitosarja sisältää harvinaista ja ainutlaatuista ABYSSINE -molekyyliä, joka on löydetty Tyynenmeren vulkaanisesta merenpohjasta. Abyssine on mikrolevän tuottama polysakkaridi, joka sietää äärimmäisiä olosuhteita.  Bioteknologian avulla L’Oréal  Advanced Research -laboratoriot ovat onnistuneet tuottamaan tätä molekyyliä synteettisesti ja löytäneet sen ihoa parantavat ominaisuudet.  Chronologiste -tuotteissa ABYSSINE, yhdistettynä GLUCO LIPIDEIHIN ja BISABOLOL -ainesosiin, antaa erittäin syvävaikutteista hoitoa ja tekee hiuksista uskomattoman kauniit ja satiinin pehmeät.

L’Oreal Advanced Research on inspiroitunut kaviaarin rakenteesta ja poikkeuksellisesta elvyttävästä vaikutuksesta  ja on kehittänyt VITAL CONCENTRATE OF PEARLS –yhdisteen jolla saadaan Kérastase hoitorituaalille uusi ulottuvuus. Chronologiste-hoitorituaali on kokonaisvaltainen uudistava kauneudenhoito-ohjelma hiuksille."


Inochissa koin uskomattoman rentouttavan hiusrituaalin seuraavilla tuotteilla. 

Kerastase Le Soin Gommmage Rénovateur –kuorintavoide, jolla Kaisu teki mikrohionta kuorinnan ennen varsinaista pesua. Kuorinnan avulla hiuspohjaa valmistellaan vastaanottamaan muita tuotteita. Kuoriva hieronta myös aktivoi kivasti päänahan verenkiertoa ja tuntui taivaalliselta. Kuorintavoide sisältää Abyssinea ja F-vitamiinia. F-vitamiini on sekoitus kolmesta välttämättömästä tyydyttymättömästä rasvahaposta: arakidoni-, linoli- ja linoleenihaposta ja sitä ei synny elimistössä. 


Seuraava vaihe hoitorituaalissa olikin sitten hiustenpesu Kerastase Le Bain Revitalisant -shampoolla. Myös shampoo sisältää Abyssine molekyyliä ja sen muut aineosat ovat F-vitamiini, Keramidit sekä E-vitamiinijohdannainen. Shampoo puhdistaa hiuspohjaa edelleen, silottaa hiuskuitua tehden niistä samalla ilmavat ja helposti liikkuvat. Shampoon tuoksu on miellyttävä.




 
Shampoopesun jälkeen hiukseni saivat Kerastase La Créme De Régenération -hiusnaamion. Ylellinen naamio sisältää sekä Abyssine molekyyliä että minulle jo hyvinkin tuttua kaviarin Vital Concentrate of Pearls -yhdistettä, jotka Kaisu sekoitti keskenään Inohcin hämyisessä rauhallisessa pesuhuoneessa. 


Hoidon viimeinen vaihde on sitten Kerastase Le Parfum En Huile -hiustuoksu. Tuoksussa yhdistyy teeruusu, vaalea puu, myski ja mirhamin öljyuute. Tuoksu on hienostunut eikä yhtään liian voimakas koska minun herkkä nenä ei sellaista sietäisi. Tämä on Kerastasen ensimmäinen hiustuoksu ja se on luotu mestari parfymööri Alberto Morillaksen johdolla. Ihana!



Hiukseni föönattiin ja kiharrettiin joten olin valmis astumaan keväiselle helmikuiselle kadulle tukka hulmuten. No, totta puhuakseni annoin Kaisun taas vähän saksiakin tukkaa ja mietimme josko alkaisin jatkossa kasvattamaan otsatukkaa osittain pois mutta siitä täytyy vielä neuvotella :) Olen kotona käyttänyt tuotteita nyt muutamia kertoja ja ollut äärimmäisen tyytyväinen tähän uuteen Kerastasen hoitosarjaan. Kotispassani ei hoitorituaali ole yhtä juhlava ja päähierontakin on enemmän amatöörimaista mutta tuotteet tekevät hiuksistani todella liikkuvan ilmavat ja lisäävät niiden kiiltoa entisestään. Tuoksu myös hurmaava eikä yhtään liian päällekäyvä hiustuoksussa. 




Marjo kiittää taas Hiusmuotoilu Inochia ja luottokampaajaansa Kaisua hyvästä hoidosta sekä tuotteista. Nähdään taas Unioninkadulla maaliskuussa. Bloggaus on tehty yhteistyössä Inochin kanssa. 









helmikuuta 27, 2015

Pellavainen iltavietto maaseudulla

Eilen illalla oli kanta-asiakasiltaa Country Whiten idyllisessä kartanopuodissa Kirkkonummella. Tihkusateen ja hurrrrrjan pimeän ajomatkan jälkeen oli ihanaa pujahtaa sisälle kodikkaasti lyhdyillä varustettuun entiseen suurtalliin viettämään puolitoista tuntista Arte Pura tuotteiden parissa. Pakko myöntää heti alkuunsa, että minulle tämä tuotesarja ei ollut ennen tätä iltaa kovin tuttu vaikka olinkin netistä kurkkinut vähän ennakkoon tuotteiden kuvia.. Paikalla olivat Ullan ja Country White tyttöjen lisäksi myös Arte Puran omat edustajat Nana Frazén ja Tuija Gavalas kertomassa tästä italialaisesta ylellisestä tuotemerkistä.


Arte Puran tuotteet valmistetaan pääosin pellavasta mutta niissä on käytetty muitakin luonnonkuituja kuten puuvillaan. Arte Puran tytöt kertoivat, että puuvilla on eurooppalaista mutta pellava tulee Venäjältä. Tuotteet värjätään käsin ja ne valmistetaan luonnonmukaisin keinoin. Värejä mallistossa on peräti 25 kappaletta joten tuotteita voi siis tilata myös jollain mallistossa olevalla sävyllä. Sävyt ovat hyvin pehmeitä kaikki vaikka joukossa oli limevihreää ja turkoosiakin. Kaikki värit myös sointuvat toisiinsa hyvin.




Arte Puran mallisto koostuu tekstiileistä kattaukseen, makuuhuoneeseen ja kylpyhuoneeseen. Mallistossa on myös hurmaavia naisten vaatteita sekä astioita ja pitsillä varustettuja kynttilöitä. Tekstiileihin saa halutessaan aitoja Swarovskin kristalleja koristeeksi ja ne on kiinnitetty lasertekniikalla, joten kristallit eivät irtoa pesujen yhteydessä. Myös koristepitsejä nappeja, strasseja helmiä voi lisätä tekstiileihin.

Meille esiteltiin melko ihana hupullinen kylpytakki, jonka sisäpuoli oli froteeta mutta ulkopuoli pellavaa. Samaan sarjaan oli saatava kylpytotohvelit ja todella kaunis pitsillä varustettu iso kylpypyyhe. Myös meikkilaukku ja pari käsilaukkumalliakin löytyi. 



Arte Puran tuotteet on pakattu kauniisiin laatikoihin ja isommat tuotteet kuten kuvan päiväpeitto tulevat omissa kasseissaan. Arte Puran verhoissa on pellavakankaan päällä kaunis läpikuultava organza kangas ja verhot ovat pituudeltaan aina 300cm mutta niiden voi antaa laskeutua huolimattomasti lattialle saakka tai kuten suunnittelija Daniela Cavaletti itse tekee solmimalla ne. Jos verhoja täytyy lyhentää Ulla vinkkasi, että niistä voi hyvin ommella tyynyliinoja.

Country Whitella on mallistossaan tiettyjä valittuja malleja mutta kaikkia netistä löytyviä Arte Pura korkealuokkaisia tuotteita voi toki tilata heidän kauttaan. 


Äärimmäisen kauniita tuotteita ja voisin hyvin ajatella ostavani vaikka muutaman valkoisen tyynyliinan kotiin makuuhuoneeseen. Isompia kokonaisuuksia tuskin hankkisin koska tyyliltään tuotteet ovat minulle ehkä aavistuksen liian romanttiai. Arte Puralla on myös jänniä maissityynyjä myynnissä sisätyynyiksi omiin tyynynpäällisiinsä. Saimme hypistellä maissityynyä ja meille vakuuteltiin, että maissityynyt eivät paakkuunnu. Onko kenelläkään lukijoistani kokemuksia moisista tyynyistä?

Seuraavaksi olikin sitten mahdollisuus hypistellä Arte Puran tuotteita ja nauttia kuppi kuumaa ihanan vadelma-juustokakun kanssa. Ehdin vaihtaa myös muutaman sanan Country Whiten Kajaaniin muuttaneen Helenen kanssa bloggaamisesta ja tulevista asuntomessuista. Kiva oli tavata ja kovasti odottelen Hampton Hovin päivityksiä.

Kiva ilta ja mukava tuulahdus Italiasta Arte Puran kautta! 


helmikuuta 22, 2015

Helmikuisen Vanhan Porvoon kaduilla

Sateisen harmaasta säästä huolimatta Vanha Porvoo näytti eilen yhtä idylliseltä kuin kesäaikaan. Tosin koko päivän vihmonut vesisade vaikeutti kuvaamista ulkona ja mukulakivikaduilla sai todella myös tiiviisti tuijottaa jalkojaan etteivät vetisen jäiset kivet kaataneet kulkijaa. Monet jyrkät kadut olikin varustettu "Ei talvikunnossapitoa" kylteillä. Sitkeästi porvoolaiset vanhan kaupungin asukkaat silti ajoivat kapeilla kadulla tosin noita jyrkimpiä mukulakivikatuja välttäen. 

Kirkkokadulle lastaamaan pysäköity pakettiauto pakotti paikalliset tekemään todella "läheltä piti" ohituksia  ja erittäin tyylikkäästi ne näyttivät sujuvan. Ehkä Porvoon autokouluissa ajetaan myös harjoitusajoa näillä kaduilla :) Oma automme oli turvallisesti pysäköity Rihkamakadulle. Porvoossa on muuten aktiivisia lappuliisoja joten pysäköintimaksut kannattaa hoitaa ettei Porvoo päivä pääty ikävään tuulilasissa heiluvaan muistutukseen. Tästäkin on omakohtaisia kokemuksia vuosien takaa.... 





Vanhimmat talot Porvoossa ovat satoja vuosia vanhoja ja miljöö vanhassa kaupungissa todella ydyllinen. Ihanat mainoskyltit talojen edessä saivat monet muutkin kuin bloggaajanne kuvailemaan niitä. Porvoon kaduilla törmää aina turisteihin kuten mekin eilen ja yllättävän moni heistä näytti olevan japanilaisia. Edes huono sää ei tuntunut haittaavan kartan ja turistioppaan kanssa liikkuvaa tyttötrioa, jotka kohtasimme useita kertoja päivän aikana.


Riimikko on erilainen lelukauppa Vanhassa Porvoossa. Lelukauppa on toiminut jo 29 vuotta ja nykyään kaupalla on myös verkkokauppakin. Kaupan valikoimissa on ihania isoja nukkekoteja, metallisia polku- ja potkuautoja, muoti- ja paperinukkeja, puuleluja, kotileikki tavaroita pikkuemännille ja myös leluja miehille ja pojille. Riimikon nettisivuilta löydätte mitä tuo viimeinen osio pitää oikein sisältää.... :)

Riimikon näyteikkunassa hiihti aivan ihana jänis rytmikkäästi.


Vanhassa Porvoossa on oivat mahdollisuudet sekä isompaan että vähän pienempäänkin herkutteluun. Cafe Klockan, osoitteessa Välikatu 8-Jokikatu 43 tarjoaa keittoja, salaatteja sekä pientä suolaista ihanien leivonnaisten lisäksi. Ravintola Timbaali puolestaan on muuttunut kesäravintolaksi ja avaa siis ovensa taas lämpimien kelien saavuttua mutta Cafe Klockan on avoinna ympäri vuoden.
Koska Cafe Klockan oli tupaten täynnä me valikoimme vastapäiväisen kahvilan.


Tee-ja Kahvihuone Helmi, osoitteessa Välikatu 7 on jo vuodesta 1983 tarjonnut erikoisuutenaan runebergintorttuja ympäri vuoden kun kansallisrunoilija Runebergin kotikaupungissa kerran ollaan. Hauska oivallus kaikille tortuista pitäville! Kahvila sijaitsee katutasossa mutta yläkerran salongeissa on mahdollista pitää juhlia tai kokouksiakin tarvittaessa. Talon takana sijaitseva syreenien reunustama Aittapiha on ihana paikka kesällä kun pionit ja särkytsydän kukkivat. Helmen ainulaatuisessa buduaarissa on mahdollista viettää myös romanttinen yö 1700-luvun rakennuksen suojissa. Cafe Helmessä kuvaaminen oli kiellettyä mutta yrityksen Facebook-sivuilta näette miltä näyttää tiukkailmeinen hovimestari Helmeri :)




Otin yhden kuvan kauniista salongissa olleesta valkoisesta puvusta muistoksi tästä paikasta ja hyvästä lohipiirakasta....se vaan oli niin äärettömän kaunis ja minä siis kuriton....sorry....


Tällä kapealla kujalla olisi ehdottomasti tarvittu IceBugeja päästäkseen ylös. Jätimme tällaiset kujat suosiolla väliin vaikka asustuksemme muuten oli sellaista metsurilookia, että vähän hävetti mennä kahviloihin ja liikkeisiin sisälle. Tosin täytyy muistaa, että aloitimme reissun jääveistoa seuraamalla joten lämpimät, vettä pitävä vaatetus ja kunnon kengät olivat ihan must! Näillä kujilla ei edes kesällä kävellä korkkareilla....


Päätimme, että seuraavalla Porvoon reissulla tullaan syömään salonkikelpoista pizzaa tähän useiden bloggaajien kehumaan Bar & Restaurant Gabriel 1763, osoitteessa Jokikatu 20. Cafe Helmen lohipiirakoiden ja salaatin jälkeen ei enää yksinkertaisesti kuin silmät vetäneet ruokaa. Pizzoilla näytti olevan todella hauskoja nimiä: Pormestari, Rautakauppa, Pellinki ja Jubilee. Miljöö näytti ulkoa katsottuna todella mukavalta ja ulko-ovesta tulvahti herkullisia tuoksuja. 

Paikka meni siis must to visit -listalle.




Jätin kuvaamatta kaikki sisustusliikkeet tällä reissulla koska olin unohtanut ladata Lumiani ennen lähtöä ja jo näiden kuvien ottaminen sai puhelimen koko ajan piippaamaan "akkuvirta todella vähissä". Laitan niistä postausta sitten vaikka pizzareissun yhteyteen....Porvoossa nimittäin on paljon hyviä liikkeitä ja jopa valinnan vaikeutta missä kaikkialla ehtii käydä..



Vanhimpiin Porvoon rakennuksiin kuuluva punainen nk. Porvoon Linna on Jokikadun varrella numerossa 14. Rakennus kuuluu niihin kivitaloihin, jotka pystytettiin Porvoon tuhoisan vuoden 1760 tulipalon jälkeen. Tässä aikoinaan kaupungin hienoimpana pidetyssä rakennuksessa on yöpynyt niin kuningas Kustaa III, Kaarle-herttua, Kustaa IV Aadolf kuin tsaari Aleksanteri I. Talon asukkaana on ollut viimeisen 15 vuoden ajan myös Remu Aaltonen ja tämän "linnanherran" kotia onkin ahkerasti esitelty eri lehdissä. Upea koti upeassa talossa - ei tosin minun tyyliseni.






Porvoon Raatihuoneen tori on vilkas kauppapaikka kesällä mutta nyt talvilauantaina siellä oli kovin hiljaista. Vanhassa Raatihuoneessa on esillä Albert Edelfeltin maalauksia, Ville Vallgrenin veistoksia ja Porvoossa toimineen Iris-tehtaan tuotantoa kuten Louis Sparren suunnittelemia huonekaluja ja A.W.Finchin keramiikkaa. Raatihuone on ollut merkittävässä roolissa 1809 Porvoon valtiopäivien aikana, kun aatelissääty ja porvarissääty kokoontuvat rakennuksen toisen kerroksen saleissa.



Porvoon vanha tuomiokirkko on suosittu vihkikirkko ja eilenkin siellä oli juuri alkamassa häät kun pääsimme kipuamaan ylös kirkonmäelle. Emme onnistuneet kurkkaamaan kirkkoon sisälle mutta näimme vilauksen kauniista morsiamesta. Tämä kirkko on todella kokenut kovia historiansa aikana. Useat tulipalot ja sota ovat runnelleet kaunista kirkkoa. Myös ikävä tuhopoltto oli tuhota kirkon muutamia vuosia sitten. En ole koskaan ollut Porvoossa joulukirkossa mutta haaveissani olisi joskus päästä tänne jouluna. Myös sulhanen näytti ehtivän kirkkoon ennen vihkimisen alkamista...



Olen joskus Porvoossa kävellessäni miettinyt, että se voisi olla mukava kaupunki asua - ainakin kesällä. Ja asua nimenomaan Vanhassa Porvoossa juurikin tällaisessa puutalossa ihanan, sinisen sydänkoristeella varustetun oven takana....sitä lottovoittoa edelleen odotellen....



Vanhassa Porvoossa näkyi jo keväisesti tulppaaneja - tosin leikkokukkina ämpäreissä kaupan somisteena tai kukkakaupoissa myynnissä. Ihan vielä niin pitkällä kevät ei ole vaikka eilen joku ystäväni oli laittanut Facebookiin kuvan maasta ylös puskevista krookuksen taimista ja on vasta helmikuun loppu. Tuleeko siis sittenkin aikainen kevät kuten jotkut ovat ennustaneet? Helmililjat kukkivat ja houkuttelivat minut melkein ostamaan niitä kotiin.



Porvoon Jokikatu on antiikinystävän must to go paikka. Jokikadun Antiikki & Vallen Aitta on liikkeistä ehdottomasti suurin. Vallen Aitat sijaitsevat joenrantaan johtavan pihakadun varrella molemmin puolin ja niissä on ihana kuljeskella kuumana kesäpäivinä tekemässä löytöjä tai vain katselemassa menneen ajan lumoa. Talvisin aitat ovat kiinni mutta muistaakseni avautuvat jo huhtikuussa ilmojen lämmetessä. Muita hyviä antiikkiliikkeitä ovat Antique House ja Tuulan Aitta.

Minulle uusi tuttavuus on Pehtoorin Perikunta, Jokikatu 37. Kohtuuhintaisia vanhoja tavaroita verrattuna moniin muihin antiikkiliikkeisiin alueella. Pehtorin Perikunnan seinäkyltin mukaan myynnissä on kaikki muu paitsi myyjä, tiski ja liikkeen koira. Hauskan humoristinen paikka!
Kiva esillepano emalisista retro astioista ja huonekaluista. Oranssi tuoli oli varsinainen väriläikkä kahvipannun kera harmaassa lauantai säässä :)





Porvoosta löytyy myös paljon kirppiksiä ja second hand puoteja. Rihkamakadulla oleva Kellarikirppis on paikka, jossa en ole itse vielä koskaan ehtinyt poiketa mutta täytyy vierailla joku kerta. Kellarikirppiksen ulkoseinässä olivat ne ihanat seinämaalaukset, joista olin napsinut kuvat edelliseen postaukseeni. Doris & Duke's Second Hand, Kirkkokatu 3 on myös täynnä kaikkea kivaa. Toinen kirpparikeskittymä on Porvoon ydinkeskustan ulkopuolella Tarmolassa, joka on lähellä Brunbergin tehdasta. Brunbergin ihania makeisia ei tarvitse mennä tehtaalle saakka ostamaan vaan Vanhan Porvoon Välikatu 4 myymälästä löytyy kaikkia herkkuja makeannälkään.


Porvoon reissuilla on aina päästävä katsomaan myös jokivartta. Ravintolalaiva Gluckaufe odottaa kesää ja terassikelejä. Gluckaufen terassille ovat myös koirakaverit tervetulleita. Joki oli vielä jäässä on meidän vaatteet alkoivat tuntua aavistuksen kosteilta sateen ja ulkona kävelyn johdosta joten teki mieli jo ottaa suunnaksi auto ja sisätilat.


Ennen kotiinlähtöä piti vielä pysähtyä Porvoon joen ylittävän sillan jälkeen ja painovoiman lakeja uhmaten laskeutua jäistä "ei talvikunnossapitoa" kävelytietä pitkin ottamaan pari kuvaa joenrannan punamultaisista ranta-aitoista. Aittojen punaisesta väristä voimme kiittää Ruotsin kuningasta. Kun Kustaa III aikoinaan saapui Suomeen kaikki hänen kulkureitillään olleet rakennukset saivat maalipinnan. Myös japanilainen tyttötrio oli liukastelemassa täällä Uggeillaan ja vilkutimme heille kotiin lähtiessämme. Toivottavasti tytöt pystyivät pystyssä....



Porvoo on kauniin kiehtova kaupunki myös talvella ja siihen liittyy niin paljon mielenkiintoisia tarinoita sekä rakennuksia historiasta. Muistelimme autossa sitä kohtalokasta kalasoppaa, joka sytytti Porvoon vuonna 1760 ja poltti Tuomiokirkkoa sekä paria korttelia lukuun ottamatta koko kaupungin. Marjon matka tulee kalasopan sijaan seuraavaksi suuntautumaan tänne pizzalle....
joskus vähän keväämmällä....Tack och adjö Borgå! Vi ses igen.....