Näytetään tekstit, joissa on tunniste baletti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste baletti. Näytä kaikki tekstit

joulukuuta 28, 2024

Mitä tehdä välipäivinä - missä tapahtuu ja mitä?

 

Tuntuuko siltä, että ylenpalttisen jouluruuan syömisen ja kaiken maailman makean herkuttelen sekä usean päivän kyläilyjen tai joululeffojen katselun jälkeen voisi olla hyvä tehdä jotain muuta vaihteeksi? Ei hätää sillä pääkaupunkiseudulla on vaikka mitä kivaa tekemistä, jossa osassa pääsee myös liikkumaan ja samalla polttamaan niitä joulupäivien aikana kertyneitä kaloreita. 

Mitä jos menisit silittämään ja syöttämään jäkälää ihan oikeille poroille Nuuksiossa? Tai tekisit happihyppelyn katsellen kauniita Espan puiston, torikortteleiden tai Aleksin joulukadun valoja? Samalla voisit ehkä ihailla myös Stockmannin legendaarista jouluikkunaa muiden lasten tai lastenmielisten kanssa. Tarjolla olisi myös Saiturin joulu Ooppera/Baletin esittämänä eli legendaarinen joulusatu ilkeästä saiturista. Espoon tuomiokirkko tarjoaa Espoo Barokin joulukonsertin, jonne on vapaa pääsy sekä mahdollisuuden samalla katsella valo- ja äänitaidetta kirkon ympäristöstä. Hopi hopi - nouse jo sohvalta...

Nuuksion poropuisto - pala Lapin eksotiikkaa Espoossa







Kuva Susanna Almén

Jos haluat kokea ripauksen pohjoisen taikaa sinun ei tarvitse matkustaa Lappiin saakka vaan voit ottaa suunnaksi Nuuksion Poropuiston! Osoitteessa Nuuksiontie 83, Espoo näet pohjoisen poroja. Tarkemmat ajo-ohjeet tästä.

Nuuksion Poropuistoon saapui neljä poroa Suomen Lapista jouluna 2013. Keväällä 2019 porotokkaan liittyi vielä kaksi poroa lisää. Helmikuussa 2021 tokka täydentyi vielä suloisella valkoisella vasalla eli nykyään poroja on yhteensä seitsemän. Emänsä menettänyt poron vasa sai Facebookin nimiäänestyksen jälkeen nimeksi Helmi. Vasa oli menettänyt emänsä eli oli melkoinen ihme, että pikku Helmi on selvinnyt hengissä. 

Valkoinen poro on harvinainen ja värinsä takia se pärjää usein luonnossa heikommin kuin lajitoverinsa. Valkoinen väri kun ei suojaa poron vasaa pysymään piilossa Lapin luonnossa saalistajilta. Uskomuksen mukaan valkoinen poro tuo kuitenkin onnea porotokkaan. Minä vierailin Nuuksion Poropuistossa maaliskuun alussa 2023. 






Talvisesongin aikana poropuisto on avoinna lauantaina ja sunnuntaina. Tässä seuraavat aukioloajat. Joulupukkikin oli tavattavissa joulukuun alkupuolella mutta nyt hän on matkustanut takaisin Korvatunturille lepäilemään jouluaaton lahjojen jaon jälkeen.

su 29. joulukuuta 2024 klo 12:00 - 15:00
to 2. tammikuuta 2025 klo 12:00 - 15:00
la 4. tammikuuta 2025 klo 12:00 - 15:00
su 5. tammikuuta 2025 klo 12:00 - 15:00
la 11. tammikuuta 2025 klo 12:00 - 15:00
su 12. tammikuuta 2025 klo 12:00 - 14:00

Sisäänpääsymaksu: Suosittelemme ostamaan liput etukäteen verkkokaupastamme: https://smashop.johku.com/fi_FI/vierailut-nuuksion-poropuistossa

Pääsymaksut yleisinä aukioloaikoina: 25€ aikuinen, 10€ lapsi (4-11v.) ja 60€ perhe (2 aikuista ja 2 lasta).

Pääsymaksu sisältää: Jäkälää poroille syötettäväksi, tunnelmallisessa kodassa on tarjolla joulukuussa glögiä ja pipareita, muina aikoina nokipannukahvia korvapuustit.

Pienessä matkamuistopuodissa on tarjolla mm. poronluusta tehtyjä koruja ja esineitä, joko itselle tai lahjaksi. Ihanan leppoisa tunnelma ja porojen syöttäminen sekä silittäminen on upea kokemus!








Espan puiston jouluinen ilme  






Espan puisto on sekä kesällä että myös talvella minun lempipuistoni. Täällä blogissakin on ollut monia kirjoituksia Espasta ja tästä voit kurkistaa miten vähäluminen talvi oli 2015. On ollut vuosia, että on saanut kauniisti valkoisen jouluisia valokuvia Espalta mutta eipä tänäkään jouluna saatu lumivaippaa juuri aatoksi Etelä-Suomeen. Porot, valaistu joulukuusi ja punainen reki on sijoitettu keskelle puistoa, jossa seisoo ylväästi kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin patsas, joka aikoinaan oli ensimmäinen julkinen muistomerkki Helsingissä. Espan puisto avattiin jo vuonna 1812, joten paljon ovat vanhat puistoa reunustavat lehmukset nähneet vuosisatojen aikana. Hurmaavia ovat myös vanhat kioskit, jotka Eteläespan puolella ovat puisen koristeellisia 1893-1909 ajalta. Pohjoisespan puolen ns. rullalankakioskit ovat puhdasta funkistyyliä. 









Koko Espan puisto on kauniisti valaistu aina Ravintola Teatterista legendaarisen kauniiseen Kappeli ravintolaan saakka puiston Kauppatorin puoleisessa päässä. Puiston ympäröivät vanhat historialliset rakennukset ovat myös monet valaistuja ja tämän puiston ympäristössä vanhoja taloja riittää. Valitettavasti juuri nyt Pohjoisespan puolella on monessa talossa menossa saneerauksia joten ne on huputettu. Onneksi upea Grönqvistin talo on edelleen näkyvissä. 

Kappeli jouluvalaistuksessa vuodelta 2022. 

Aleksin joulukatu ja torikorttelit 








Aleksanterinkadun avajaiset ovat aina joulun alun virittävä tapahtuma, joka kerää tuhansia ihmisiä katsomaan avajaisseremoniaa kulkueineen. Vuonna 1949 kun säännöstely oli vihdoin sodan jälkeen helpottanut Aleksin kauppiaat koristelivat kadun ensimmäisen kerran kuusiköynnöksillä, joiden yhteispituus oli peräti kolme kilometriä. Kadun ylle viritettiin myös 4000 lamppua valaisemaan joulua ja saman verran joulupukkeja oli kadun varren liikkeiden ikkunoissa. Samana vuonna myös kuusi muuta Helsingin katua sai jouluvalaistuksen. Fabianinkadulla kerrotaan olleen valaistuja jättienkeleitä leveine hameineen. Ihmiset olivat haltioissaan kun taas oli elämää ja valoa sotavuosien sekä säännöstelyn jälkeen. Tästä voit lukea lisää historiaa joulukadusta

Katariinankatu Torikortteleissa.

Torikorttelit Senaatintorin ja Kauppatorin välissä ovat myös todella kauniisti valaistuja joulunaikaan. Tähän Aleksin ja Pohjoisespan väliseen alueeseen kuuluu neljä korttelia, joiden nimet ovat Elefantti, Leijona, Sarvikuono ja Dromedaari. Kun katsoo tarkasti voi nähdä katujen nimen yhteyteen kiinnitettyjä eläinhahmoilla varustettuja sinisiä kylttejä.

Kuva lainattu Wikipedia




Sofiankatu on yksi lempikatuni. 

Saiturin joulu, Suomen Ooppera/Baletti


Kuva Ooppera/Baletti, Saiturin joulu, Janne Kouhia ja Frans Valkama

Charles Dickernsin joulutarina "Saiturin joulu" on tarina hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Tämä tarina on lumonnut teatteriyleisöjä jo 180 vuoden ajan. Itse saituri Ebenezer Scrooge ei välitä lähimmäisistään vaan on kylmä ja kopea ihminen. Yöllä joulun henget nappaavat miehen vieden hänet menneisyyteen, nykyisyyteen ja myös tulevaisuuteen. Ymmärtääkö Scrooge joulun merkityksen selviää esityksen aikana...

Lippuja näyttäisi olevan vielä hyvin jäljellä 30.12. näytökseen. 






Kuva Ooppera/Baletti, Saiturin joulu, Samuli Poutanen 

Espoon Barokin perinteinen joulukonsertti, Espoon tuomiokirkko







Kuva Johannes Wilenius 

Espoon tuomiokirkossa on maanantaina 30. joulukuuta 2024 klo 19 Espoon Barokin perinteinen joulukonsertti. Välipäivien joulukonsertissa kuullaan tänä vuonna Heinrich Schützin Joulutarina (Historia der Geburt Jesu Christi). Teos kantaesitettiin todennäköisesti vuonna 1660 Dresdenissä säveltäjän ollessa 75-vuotias. Se jakaantuu osioihin, joiden aiheita ovat Jeesuksen syntymä, Enkelin puhuminen paimenille kedolla, Idän tietäjät, Pako Egyptiin, Betlehemin lastenmurha ja Paluu Egyptistä.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma 20 €.

Lepotilassa valo- ja äänitaideteos, Espoon tuomiokirkon ympäristö 

Espoon tuomiokirkon ympäristössä on myös jo 20. joulukuuta avattu Lepotilassa valo- ja ääntaideteos, joka on siis vapaasti katsottavissa ja koettavissa. Olen itse kaavaillut meneväni sinne huomenna sunnuntaina eli teos on nähtävillä ke 1.1.2025 klo 20.00 asti. Kyseessä on omatoimisesti kuljettava valo- ja ääniteos, jonka valosuunnittelusta vastaa Joakim Udd ja äänestä Ringa Manner. Ohessa muutama valokuva vuoden 2022 vastaavasta tapahtumasta. 






Ja totta kai myös Puotilan Taikatalvi on edelleen avoinna Puotilassa sekä myös Joulumaa














Mukavia välipäiviä ja sunnuntaita kaikille! Ei enää montaa päivää jäljellä vuotta 2024....












toukokuuta 02, 2018

Baletti Katariina I on tuhkimotarina tavallisen tytön kohoamisesta keisarinnaksi

Yhteistyössä Tallink Silja Oy, Visit Tallinn ja 40+blogit

Lasten saduissa ihan tavallinen ilkeiden sisar- ja äitipuolen piinaama tyttörukka voi valloittaa tanssiaisissa prinssin sydämen ja saada itselleen sekä prinssin että puoli valtakuntaa. Ja satu päättyi aina lauseeseen "ja he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti". Pääsin pari viikkoa sitten Tallinnassa katsomaan keväällä 2018 ensi-iltansa saanutta Katariina I -balettia, jossa esitetään yhdenlainen todellisuuteen ja historiallisiin tapahtumiin perustuva Tuhkimotarina. Baletti kertoo kiehtovan tarinan Pietari I:n puolisosta Katariinasta. Baletin on tehnyt Toomas Edur ja musiikin on säveltänyt Tauno Aints. 


Katariinan historiallisesta taustasta ei olla täysin varmoja. Historioitsijat ovat arvelleet, että Katariina olisi syntyjään ollut nimeltään Marta Skowronska ja kotoisin ehkä Liivinmaalta. Marta (Katariina) oli ehkä puolalaistaustaisen talonpojan Samuel Skowronskan tytär. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Katariina kasvoi kuitenkin kasvattina ja apulaisena luterilaisen papin ja raamatunkääntäjän Ernst Gluckin perheessä.


Kun Marta (Katariina) oli seitsemäntoista vuotias hän avioitui ruotsalaisen rakuunan Johan Crusen kanssa. Heidän avioliittonsa kesti vain viikonpäivät sillä kun ruotsalaisjoukot vetäytyivät kaupungista myös Cruse poistui maisemista. Venäläiset valtasivat kaupungin ja Marta sekä pastori Gluck siirrettiin Moskovaan. Marta pestattiin marsalkka Seremetevin talouteen ja myöhemmin ruhtinas Aleksandr Mensikovin talouteen apulaiseksi. Aleksandr Mensikov oli keisari Pietari I läheinen ystävä ja toimi myös Suomen kenraalikuvernöörinä.


Vuonna 1703 ruhtinas Mensikov esitteli suojattinsa Martan Pietari I:lle ja hänestä tuli keisarin rakastajatar. Pari vuotta myöhemmin 1705 Marta kääntyi ortodoksiksi ja otti nimekseen Jekaterina Aleksejevna (Katariina). Pietari I ja Katariina avioituivat salaa jo vuonna 1707. Virallisesti pariskunta avioitui juhlallisin ortodoksimenoin vasta 1712. Pietari ja Katariina saivat peräti 11 lasta, joista valitettavasti vain kaksi varttui aikuisikään saakka.


Pietari I oli hallitsijana tarmokas ja hän vei läpi huomattavia uudistuksia Venäjällä sekä perusti laivaston. Pietari pyrki myös juurruttamaan maahansa länsieurooppalaisia tapoja ja mm. parran käyttö oli kiellettyä miehillä. Pietari kärsi kuitenkin agorafobiasta eli avaran paikan kammosta. Katariina pystyi aina rauhoittamaan miestään hänen kammoissaan ja olemaan muutenkin puskurina maailmaa vastaan kun Pietari oli ahdistunut tai kärsi päänsäryistä.


Katariinan asema vahvistui entisestään kun hän seurasi miestään Turkin sodan Prutin sotaretkelle 1711 ja osallistui rauhanneuvotteluihin. Katariinan panos rauhanneuvotteluissa oli merkittävä ja rauhanehdot jäivät Venäjän osalta kohtuulliseksi. Vuonna 1714 Pietari kruunasi Katariinan Venäjän keisarinnaksi ja vuonna 1724 kanssahallitsijakseen Moskovan Uspenskin katedraalissa.

Vuonna 1718 aloitti Pietari rakennuttamaan Kadriorgia Katariinalle kesäpalatsiksi Tallinnaan. Kadriorg eli Katariinanlaakso sai nimensä Pietarin rakkaan vaimon Katariinan mukaan. Pietari ja Katariina eivät koskaan ehtineet nähdä valitettavasti Kadriorgin palatsia valmiina. Pietari kuoli keuhkokuumeeseen 1725 ja Katariina julistettiin keisarinnaksi. Katariina puolestaan kuoli aivoverenvuotoon 1727 toukokuussa. Katariina on kuollessaan 43-vuotias.


Baletti kertoo tanssillisesti - ei ehkä ihan perinteisen baletin keinoin - Katariinan ja Pietarin kauniin ja koskettavan rakkaustarinan. Baletin musiikki on äärimmäisen kaunista ja vie hyvin mukanaan kohtauksesta toiseen. Puvut, joita olin nähnyt jo Estonia-teatterin kierroksella olivat erittäin kauniin näköisiä myös lavalla. Lavastuksella on näyttävyyttä ja mukana myös sopivasti huumoriakin. Kardiorgin puistoa tekevien puutarhurien tanssiesitys on hauskan erilainen. Baletti sisältää herkkiä Pietarin ja Katariinan välisiä tanssiosuuksia unohtamatta myös joukkokohtauksia, jolloin lavalla nähdään liikettä usean tanssijan voimin. Hovinarri (tästä voit kurkata hänestä kuvan ennen esitystä) toimii kujeilevan humoristisena lisänä hovikohtauksissa. Baletti oli elämyksellinen kokonaisuus ja suosittelen lämmöllä!


Kadriogin palatsi- ja puistokokonaisuus täyttävät muuten 22.7.2018 300 vuotta ja sen kunniaksi tullaan järjestämään suurenmoisia näyttely- ja ulkoilmatapahtumia. Puistossa on mahdollista osallistua mm. opastetulle puistokierrokselle. Jos et vielä ole tutustutunut Kardiorgin kannattaa se ensi kesänä ottaa haltuunsa.

Näyttely "Kadriorg 300" on avoinna 21.7. - 21.10.2018. Näyttelyn keskiössä ovat ihmiset: hallitsijat, kesävieraat, sanataiteilijat, kuvataiteilijat, elämäntaiteilijat. Näyttelyesineet - historialliset puvut, taideteokset, asiakirjat ym. - ovat Erimitaasista, Aleksandr Vassiljevin säätiöstä sekä Viron ja Latvian museoista. Kadriorgin palatsi itsesssään on jo kaunista katsottavaa.

Valo kulkee Kadriorgissa -tapahtumassa 20. - 21.9.2018 on valofestivaali puistossa konserttien lisäksi. Kadriorgin puisto on valtava 70 hehtaarin alue kokonaisuudessaan ja sen esikuvana on ollut Ranskan Versailles. Lisää Kadriorgin tapahtumista voit lukea tästä.

Jos haluat kurkata minun aiempaan postaustani Katariinan kesäkodista se löytyy tästä
Kaikki balettikuvat ovat Harri Rospun ottamia / Rahvusooper Estonia.


Balettimatkalla olivat mukana myös rakkaat blogikollegat

Lumo lifestyle
Balettimatka Tallinnaan
Outi's life
Tallinna here we come ja Baletissa
Minäkö keski-ikäinen

huhtikuuta 29, 2018

Balettitunti Tasapisi tasakaalissa ja Estonia-teatterin talokierroksella

Yhteistyössä Tallink Suomi Oy, Visit Tallinn ja 40+blogit

Stuudio Tasapisi tasakaal

Trendikkäältä Kalamajan alueelta Tallinnasta löytyy vanha romanttinen puutalo, jossa sijaitsee Stuudio Tasapisi tasakaal. Viime viikonlopun ikimuistoisella 40+ balettimatkallamme meille oli varattu opastettu balettitunti tässä sympaattisessa mielen ja kehon hyvinvointitalossa. Tuo talon hauskalta kuulostava nimi tarkoittaa "pikku hiljaa / vähitellen tasapainoon". Balettitunnin tulisi ohjaamaan jo eläkkeellä oleva entinen primaballerina Dagmar Rang-Saal. Dagmar on tanssinut mm. Tchaikovskyn Pähkinänsärkijässä ja Prinsessa Ruususessa. Pääsisimme siis todellisen ammattilaisen balettitunnilla! Vähän oli perhosia vatsanpohjassa miten tästä selvittäisiin...


Minä olen lapsuudessasi tanssinut balettia useampia vuosia. En valitettavasti päässyt opinnoissani vielä kovin pitkälle kun balettiopettajani totesi ruumiinrakenteeni olevan liian pitkä balettiin. Harmitti jättää baletti kesken koska lapsen silmin ballerinat olivat maailman kauneimpia olentoja kun he harsohameissaan liihottelivat lattialla keveästi kuin perhoset. Itse asiassa baletti on todella fyysistä kehonhallintaa, jossa vaaditaan sekä notkeutta että kärsivällisyyttä tehdä lukemattomia toistoja kehittyäkseen. Vaihdoin myöhemmin aikuisiällä jazztanssiin ja näitä samoja baletin perusasioita sielläkin tarvittiin. Tanssiminen liikuntamuotona on kyllä aivan ihanaa!


Dagmar oli päättäväinen opettaja, joka osasi vaatia oppilailtaan mutta myös kehua meitä kun onnistuimme. Kävimme läpi tutut baletin jalkojen ja käsien asennot ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen. "Ja jalat auki lonkista lähtien! Muistakaa nilkkojen ojennus." Yritimme kuvitella sitä "kuminauhaa katosta", joka vetää ja pitää kehomme ylväässä ryhdissä. Käsien oikeita ja kauniita asentoja. Kokeiltiin jopa piruetin tekemistä ja katseen pitämistä siinä yhdessä pisteessä riittävän kauan ennen pään lopullista kääntämistä. Reilun tunnin jälkeen tunsi kyllä tehneensä ja paita oli hikinen. Baletti on niin fyysinen ja vaativa laji, että sitä ammatikseen harjoittavat jäävät eläkkeelle Suomessa jo 44 vuotiaina. Jos balettitanssija loukkaantuu vaikka katkaisemalla akillesjänteensä voi eläkeikä kutsua jo aiemminkin.


Joukkomme notkein oli selkeästi Outi's lifen Outi, joka pääsi täyden spagaattiin. Itse en ole siihen koskaan päässyt vaikka nuorempana olen melko lähellä ollutkin. Hyvä Outi!

Jos haluat varata balettivalmennusta vaikka syntymäpäiväsankarille tai polttareihin ota yhteyttä katre@tasapisi.ee tai stuudio@tasapisi.ee. Balettitunnin hinta riippuu ryhmän koosta ja opettajasta. Stuudio Tasapisi tasakaalista löytyy myös joogaa ja meditaatiota. Ihana paikka ja tutustumisen arvoinen ehdottomasti! Koko talo huokui sellaista menneen maailman rauhallisuutta ja harmoniaa.


Estonia-teatteri 

Osoitteessa Estonia puistetee 4 seisoo keltavalkoinen ylväs rakennus Estonia-teatteri. Tämän teatterirakennuksen suojissa toimii Viron kansallisooppera ja -baletti sekä valtion sinfoniaorkesteri. Olen pitkään haaveillut vierailusta tänne ja nyt viikko sitten pääsin sekä kurkistamaan teatterin melkein jokaiseen sopukkaan talokierroksella että nauttimaan huikean kauniista Katariina I baletista. Elämässä kannattaa haaveilla asioita koska usein haaveilla on taipumus toteutua...


Estonia-teatterin ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren, jotka ottivat osaa rakennuksesta järjestettyyn suunnittelukilpailuun 1908. Wivi Lönn oli huikea naisarkkitehti ja uranuurtaja, joka loi pohjaa koko naisarkkitehtikunnan syntyyn Suomessa. Lönn suunnitteli perinteisesti miehelle kuuluneet rakenneratkaisut ja Lindgren julkisivujen koristeet, vaikka heidän omat aikalaisensa luulivat asian olevan ihan päinvastoin.

Estonia-teatterin rakennutti Tallinnan virolainen Estonia-seura ja se valmistui 1913. Rakennus oli monitoimitila, jossa oli 900-paikkainen teatterisali, 1200-paikkainen konserttisali, kasino, ravintola ja biljardisali, liiketiloja ja eri seurojen kokoushuoneita. Tyyliltään rakennus oli jugendia. Talosta tuli Viron kansallinen päänäyttämö, jossa esitettiin teatteria, oopperaa ja balettia. 23.huhtikuuta 1919 rakennuksessa kokoontui myös Viron tasavallan perustava kokous.


Kuvanveistäjä August Weizenberg lahjoitti teatterille kaksi marmoripatsasta Hämarik ja Koit. Alkuperäiset patsaat on sijoitettu nykyään Kumun taidemuseoon. Teatterin Valkoisessa Salissa juodaan väliaikakahvit ja täällä pidetään myös Viron tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja.  

Toisen maailmansodan Tallinnan suurpommituksessa 9.maaliskuuta 1944 kärsi myös Estonia-teatteri suuria vahinkoja. Rakennus peruskorjattiin vuosina 1946-1947 arkkitehti Alar Kotlinin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen korjauksessa innoitti 1930-luvun uusklassismi ja sodan jälkeisen ajan stalinistinen klassismi. Rakennuksen sivufasadit säilyivät ennallaan mutta muita muutettiin huomattavasti. Rakennuksen sisätiloissa näkyy myös uusklassismi.  


Estonia-teatterin kattomaalaus on vuodelta 1947 ja se on Elmar Kitsin, Evald Okasin ja Richard Sagritsin käsialaa. Kattomaalauksessa yhdistyy sosialistinen teema ja impressionistinen toteutus.

Estonia-teatteria on mittavasti remontoitu ajanmukaiseksi koko 2000-luvun ajan niin, että satavuotias talo vastaa tämän päivän oopperalle, baletille ja konserttitoiminnalle asetettuihin vaatimuksiin.


Estonia-teatteri tarjoaa aina perjantaisin (viroksi) ja lauantaisin (englanniksi) opastettuja talokierroksia lähes koko teatteritalon kiertämiseen. Kierros lähtee 17.30 teatterin pääaulasta ja ehdottomasti suosittelen osallistumaan tällaiselle kierrokselle. Olen kerran aiemmin päässyt kurkistamaan Helsingin Kansallisoopperan vastaavalla kierroksella teatterin salaisiinkin paikkoihin ja seisomaan isolla näyttämöllä edessäni satoja tyhjiä penkkejä. Tuntui aika juhlalliselta!


Näimme ennakkoon jo minkälaisia lavasteita ja rekvisiittaa käytettäisiin kohta alkavassa baletissa Katariina I. Lattiaa vielä puunattiin balettitanssijoita varten ja laskeutuvien rakenteiden toimintaa varmisteltiin usean työmiehen voimin. Saimme kurkistaa myös lavastepajaan, jossa näiden näytösten mitä mielikuvituksellisempia lavasteita valmistetaan. Kaikista produktioista rakennetaan aina ensin pienoismallit, joita lähdetään sitten työstämään oikeaan kokoon näyttämölle.


Myös jalkineiden valmistaminen sujuu teatterin omien seinien sisäpuolella. Lukematon määrä eri kokoisia kenkälestejä siististi hyllyillä  odottamassa tekijöitä. Kuulimme oppaalta, että työn alla olivat juuri Pinokkion kengät. Nuo siniset pitkäkärkiset kengät näyttivätkin ihan Pinokkion kengiltä :)



Estonia-teatterin puvusto ja ompelimo olivat myös vaikuttavia. Erilaisia pukuja ja totta kai myös kymmeniä tutuja siististi henkareissa varustettuina käyttäjien nimillä. Kauniita kankaita, paljetteja, koristenauhoja, nappeja, pitsejä ja kaikkea sellaista, jota tarvitaan kun luodaan upeita pukuja eri produktioihin. Täällä olisi tehnyt mieli hypistellä ja ihastella kaikkea naisellisen kaunista.


Teatterissa olivat myös valmiina kohta alkavan Katariina I baletin puvut, kengät ja vannealushameet. Käytävää kulkiessa näkyi ovissa aina ballerinojen nimiä ja siellä sisällä sitten valmistauduttiin jo maskiin ja hiuksiin kovaa vauhtia. Vaikka h-hetki oli ihan kohta käsillä tuntui kaikki hyvin rauhalliselta ja organisoidulta kuten varmasti näin isossa talossa aina onkin.


Muutamia pinnejä vielä pitämään lettikruunua kiinni ja punaa huuliin - sitten rooliasuun ja lavalle!



Sain ilokseni napattua kuvan myös Katariina I hovinarrin roolissa tanssivasta balettitanssijasta, joka selaili vielä kännykkäänsä ennen esityksen alkua. Meidän oli aika päättää mielenkiintoinen teatterikierros kulisseissa ja siirtyä omille paikoillemme ennen esityksen alkua. Ensi kerralla lupaan esitellä Katariina I baletin, joka oli lumoavan ihana ♥


Balettimatkalla olivat mukana myös rakkaat blogikollegat

Lumo lifestyle
Balettimatka Tallinnaan
Outi's life
Tallinna here we come ja Baletissa
Minäkö keski-ikäinen

huhtikuuta 22, 2018

Viikolla matkattiin helteisen Amsterdamin kautta tuuliseen Tallinnaan ja takaisin


Kuluva viikkoni ei ole ollut ihan tavallisemmasta päästä. Lähdin keskiviikko aamuna kukonlaulun aikaan työmatkalle, josta palasin perjantai iltapäivällä kotiin. Matkalaukun sisällön pikainen päivittäminen ja lauantai aamuna 40+ bloggaajien balettimatkalle Suomenlahden yli Tallinnaan. Palasin pari tuntia sitten kotiin väsyneenä mutta onnellisena. Vaikka tällä viikolla unet ovat jääneet aika vähäisiksi on ollut ihan huikeaa. Olen lentänyt helteiseen Hollantiin ja olen seilannut vähän tuulisempaa Tallinnaan. Uusia kokemuksia ja makuelämyksiä on tullut roppakaupalla.


Tässä pieni pikakatsaus viimeiseen viiteen päivääni. 
Tarkempaan postausta on tulossa kun olen ehtinyt selvittää kuvani :) 


Amsterdamin Harbour Clubilla syötiin lounas terassilla huhtikuussa! Lämpötila kohosi Hollannin pääkaupungissa peräti 27-29°C asteeseen vaikka kevät oli sielläkin ollut pari viikkoa sitten myöhässä. Talvi oli Hollannissa kova ja jopa kanavat olivat jäätyneet.


Perinteisellä kanavaristeilykierroksella aluksen katto oli avoinna kun söimme aamiaista porottavan auringon alla. Tuntui ihanan kesäiseltä. Tummia sukkahousuja piti visusti pitää jalassa koska sääreni näyttävät talven jälkeen kahdelta valkoiselta parsalta enkä ollut ehtinyt "siistiä" edes niitä.


Ehdin vihdoin piipahtaa Moco museossa katsomassa modernia taidetta. Vanha jugendtalo on huikea kontrasti Banksyn ja Liechtensteinin puhutteleville töille. Erittäin mielenkiintoinen kierros! Museon ulkopuolella kukki kaunis vaaleanpunainen puu, joka ei kuitenkaan ollut kirsikka joten hanamia en vielä ole viettänyt. Ken tuntee puun vinkatkoon...


Kävimme myös Van Gogh museossa, jossa oli teemanäyttely Van Gogh in Japan. Onkohan täällä koskaan sellaista päivää tai hetkeä ettei talo ole tupaten täynnä taiteesta kiinnostuneita...?


Näin magnolian kukkivan - niin kaunis! 


Uusi mielenkiintoinen Restaurant Circl oli tutustumisen arvoinen paikka. Hyvä ruoka, erittäin kiinnostava sisustus, jossa on esimerkiksi kierrätetty puulattia betonin sijaan. Ravintola löytyy pukumiesten business kaupunginosasta Zuidas, joka on täynnä korkeita pilvenpiirtäjiä.


Tallink Megastarin business loungessa syötiin herkullinen aamiainen, jossa totta kai myös munakokkelia ja pekonia, joita otan aina brekkarilautasella kun yövyn jossain muualla kuin kotona. Olen laiska tekemään niitä kotona - pitäisi ryhdistäytyä!


Kalamajan alueella vierailin talossa, jolla oli hauska nimi "Tasapisi tasakaal", joka kuulemma suomennettuna tarkoittaa "pikkuhiljaa tai vähitellen tasapainoon". Talossa odotti oikea ballerina, joka ohjasi meille balettitunnin. Ja kuinkas sitten kävikään selviää myöhemmin...


Baletin jälkeen nautittiin herkullista lounasta Tallink City Hotellin alakerran Sume ravintolassa. Hotelli on minulle entuudestaan hyvinkin tuttu ja sillä on erinomainen sekä keskeinen sijainti. 


Ensimmäistä kertaa pääsin vierailemaan Tallinnan kansallisoopperassa ja baletissa. Komea suomalaisten arkkitehtien suunnittelema rakennus on tuttu lukemattomilta Tallinnan matkoilta mutta nyt näin myös upeat sisätilat. 


Pääsimme mukaan myös talokierrokselle, jossa vierailtiin kaikkialla rakennuksen syövereissä. Puvut, maskit, lavasteet, peruukit jne. tulivat tutuksi oppaan kertoessa niistä ja talon historiasta.


Ensimmäistä kertaa istuin myös katsomassa uutta balettia Katariina I Tallinnassa. Huikea!

Kuva lainattu tallinna24.ee sivuilta.


Tänään aamiaisen jälkeen tutustuin oppaan kanssa Pietarin talomuseoon. Koskaan ennen en ole ehtinyt käydä katsomassa miten keisari Pietari I asui aikoinaan Tallinnassa ollessaan.


Totta kai kävimme myös Kadriorgin palatsissa kun ihan vieressä oltiin. Palatsin vaihtuva taidenäyttely Aivazovskin merimaalauksista ehdittiin myös katsastaa. Kuulin myös cembalon soittoa!


Paluumatkalla Tallink Megastarilla maistui lounas taivaalliselta ja päivän kävelyt olivat aika tehokkaasti kuluttaneet kaloreita. Ostin tax freesta Seikon kellon, jota olin kuolannut pitkään ja totta kai myös Lancomen "ryppyvoidetta".


Että sellainen viikko tällä kertaa! Mielenkiinnolla odotan onko ensi viikko yhtä vauhdikas :)