LEGO® Jurassic World näyttely vie dinosaurusten maailmaan

 

Jos haluat nähdä dinosauruksia ja rakentaa myös niitä legendaarisista legopalikoista niin sinun kannattaa ehdottomasti tänä kesänä suunnata Malmin jäähalliin, Helsingissä. Minä huomasin jo toukokuun alkupuolella, että Suomeen olisi tulossa suoraan Pariisista kesäkuussa mielenkiintoinen LEGO® Jurassic World näyttely. Pariisilaiset olivat saaneet nauttia tästä huikeasta kokemuksesta joulukuusta toukokuuhun. 

Omaan lapsuuteeni ovat totta kai kuuluneet legopalikat ja dinosauruksiin taisin viimeistään hurahtaa 1993 kun Steven Spielbergin ohjaama Jurassic Park mullisti elokuva-alan yhdistämällä animatroniikkaa ja tietokonegrafiikkaa. Näyttely soveltuu minun mielestäni ihan kaiken ikäisisille eli vauvasta vaariin ja hyvin eri-ikäisiä siellä olikin käyntini aikana. 

Malmin jäähallin ulkopuolelta löytyi hyvin parkkitilaa. Kannattaa muistaa, että parkkialue on maksullinen (0,50€/tunti EuroPark) eli lunasta pysäköintilippu ennen näyttelyyn ja dinosaurusten sekä legojen maailmaan sukeltamista. 

Ensimmäisenä silmiini osui näyttelytilan aulassa oleva valtavan suuri ja upeasti legopalikoista rakennettu dinosaurus. Olin sen verran tohkeissani, että unohdin katsoa sen nimen. Päättelen kuitenkin, että tämä olisi Suchomimus eli suomeksi "krokotiilin matkija", joka oli varhaisliitukaudella n.125-112 miljoonaa vuotta sitten Nigerissä elänyt spinosauridae-heimon lihansyöjädinosaurus. Sillä näytti olevan huomattavan krokotiilimainen pitkä ja matala kallo sekä leuat. Melkoinen otus! 

Ja sitten rohkeasti sisälle LEGO® Jurassic World näyttelyyn. Lipun olin ostanut jo etukäteen netistä (lippu.fi) joten ei tarvinnut jonottaa. Näyttelyssä kuljettiin Jurassic Worldin ikonisten porttien läpi. Pääsin tutustumaan salaperäisen laboratorion kulisseihin. Näin myös pienten vauvadinosaurusten aitauksen - voi miten söpöjä ne olivatkaan! Mutta kannattaa muistaa, että tämän seikkailun varrella törmäsin myös todella jättimäisiin dinosauruksiin - hirmulisko Triceratops, nopeajalkainen Velociraptor ja Tyranosaurus Rex sekä myös todella pitkäkaulaiseen Barchiosaurukseen. 

Ja mikä parasta nämä kaikki oli todella rakennettu legopalikoista! 

Malmilla esillä olevan näyttelyn ovat luoneet sertifioitu LEGO-ammattilainen ja LEGO Master Australia -ohjelman päätuomari Ryan "Brickman" McNaught tiiminsä kanssa. Tämän näyttelyn rakentamiseen on alun perin kulunut kaksi vuotta ja 10 000 rakennustuntia - melkoinen urakka! Tässä näyttelyssä on myös tarjolla jokaiselle osallistujalle legopalikoita, joista saa siis ihan luvan kanssa rakentaa dinosauruksia. Näyttely on interaktiivinen ja ahkerasti täällä kyllä myös tartuttiin legoihin ja uppouduttiin niiden kasaamiseen. 

Kuva Newcastle Weekly 2020, Ryan McNaught

Vuonna 1993 tuli ensi-iltaan Steven Spielbergin ohjaama, Michael Crichtonin samannimiseen romaaniin  perustuva yhdysvaltalainen tieteis- ja seikkailuelokuva. Ensi-iltaan en ehtinyt mutta pari päivää myöhemmin kävin katsomassa ja leffa vei mennessään eli hurahdin vielä enemmän dinosauruksiin. Elokuva kuvattiin Kauain saarella, Havaijilla ja siitä tulikin aikanaan maailman menestynein elokuva. 

Elokuvia on tehty yhteensä seitsemän. Sarja jakautuu kahteen osaan eli alkuperäiset kolme Jurassic Park -trilogian leffat (1993, 1997, 2001) ja neljään Jurassic World -elokuvaan (2015, 2018, 2022, 2025). En olen nähnyt yhtään Jurassic World elokuva mutta koko trilogian olen varmasti katsonut useampiakin kertoja. 

Legopalikoista sai rakennella oman mielen mukaan pieniä dinosauruksia. Ja tarjolla oli eri värisiä legopalikoita ja hauskoja versioita näytti syntyvän innokkailta rakentelijoilta. Ja vakuutan, että kaikki eivät olleet lapsia vaan joukossa oli myös meitä aikuisia! "Lapsi on terve, kun se leikkii ja niin ovat myös aikuiset leikkiessään." sanoi aikoinaan yksi viisas vanha ihminen. Joten luovasti vain mukaan tekemään dinoja! 

Seuraavasta tilasta löytyi todella pieniä dinosauruksia. Tosin nuo alla olevassa kuvassa näkyvät vihreät jalat kuuluivat kuitenkin valtavan suurelle Brachiosaurukselle, joka oli myöhäisellä jurakaudelle 154-153 miljoonaa vuotta sitten elänyt kasvissyöjä dinosaurus. Coloradon osavaltiosta löydettiin vuonna 1900 Grand River Canyonin alueelta Brachiosauruksen useita fossiileita. Myös Tansaniasta on löydetty näitä pitkän kaulan mutta todella pienen pään omaavia dinosauruksia 1908. Ihminen näyttää todella pieneltä dinosauruksen vieressä... 

Kuva Wikipedia 

Stygimoloch dinosaurus on näyttelytekstin mukaan ollut vain 1,4 metriä korkea ja 200 kiloa painava joten "siis pieni" verrattuna isoihin dinoihiin. Stiggy - kuten häntä leikkisästi kutsutaan näyttelyssä - on elänyt 72 miljoonaa vuotta sitten. Teksti jatkaa kuvailua seuraavasti "Pieni mutta ärhäkkä stygimoloch-suvun jäsen, jolla on piikkirivi takaraivossa." Vertaus "rotevasta jalkapallosankarista ja Tasmanian tuholaisesta" sai hymyilemään. Tämä veijari on selkeästi ollut pieni mutta pippurinen!   

Tiesitkö, että legopalikat keksi aikoinaan tanskalaisen puusepän poika Godtfred Kirk Christiansen Billundissa. Vuonna 1949 hän aloitti valmistamaan isänsä Ole Kirk Christiansenin kanssa muovisia toisiinsa lukkiutuvia palikoita. Nykyisin käytössä olevien palikoiden kiinnitysjärjestelmä patentoitiin 1958. Sana LEGO tulee tanskan kielen sanoista "leg godt" eli "leiki hyvin". Aika nerokas keksintö ja nimi minusta! Suomeen legot tulivat vuonna 1960 ja ne esiteltiin ensimmäisen kerran isolle yleisölle saman vuoden keväällä Torniossa pidetyillä lelumessuilla. Loppu onkin sitten historiaa! Varmasti moni meistä on rakentanut legoista lapsena vaikka mitä. 

Dinosaurukset lisääntyivät munimalla. Löysin mielenkiintoisen Tekniikan Maailman artikkelin vuodelta 2021 (alk.per. Birmingamin yliopisto), jossa kerrottiin, että "20 vuotta sitten Kiinasta löytyneen myöhäisliitukautisen dinosauruksen munan tutkimus on paljastanut, että dinosaurukset kuoriutuivat jo kymmeniä - mahdollisesti satoja - miljoonia vuosia sitten nykylintujen tavoin". 

Triceratops on kolmisarvinen liitukaudella (66 miljoonaa vuotta sitten) elänyt kasvinsyöjä, jonka tunnistaa helposti kolmesta sarvesta - yksi lyhyt kuonon päällä ja kaksi pitkää silmien yläpuolella - sekä myös päätä suojaavasta suuresta ja luisesta kaulurista. Triceratops on 9 m pitkä ja pituudesta 2,3 metriä oli sen kalloa. Otuksella oli korkeutta noin 3 metriä ja painoakin noin 8500 kg joten se vastasi noin viittä meidän nykyään tuntemaa sarvikuonoa painoltaan. 

Ankylosaurus (kutsutaan myös panssariliskoksi) eli myöhäisliitukauden lopulla 68-65 miljoonaa vuotta sitten. Laji oli vahvarunkoinen ja raskasrakentinen dinosaurus, jolla oli matala ja pituuttaan leveämpi kallo. Muut strategiset mitat olivat 6,25 m pitkä, 1,5 m leveä, 1,7 m korkea ja painoa noin kuusi tonnia. Hienosti on saatu legoilla rakennettua tuo Ankylosauruksen panssari. 

Tässä vielä kuva valtavan suuresta Brachiosauruksesta päästä Malmin näyttelystä. Vaatimattomat mitat 26 m pitkä ja 15 m korkea. Aiemmin arvioitiin, että Brachiosaurus olisi painanut jopa 50 tonnia, mutta vuonna 2012 brittitutkijat arvioivat sen painon olevan vain 23 tonnia. Suuri se on ollut joka tapauksessa.  

Lisää legopalikoita, joista voi rakentaa dinosauruksia oman mielensä mukaan. 

Kannattaa katsella myös kattoon koska sieltä voi bongata lentäviä dinosauruksia. Pteranodon on elänyt Pohjois-Amerikassa myöhäisellä liitukaudella (n.90-70 miljoonaa vuotta sitten). Tämä lentävä lisko on ollut 1,83 m pitkä ja sen siipiväli on ollut jopa 9 metriä! Pteranodon uros on ollut huomattavasti naarasta suurempi eli paino on vaihdellut 20-93 kg.

Delta ja Blue ovat kuvitteellisia dinosauruksia. Ne ovat keksittyjä Velociraptor-yksilöitä, jotka ovat esiintyneet Jurassic World -elokuvissa osana Owen Gradyn kouluttamaan raptorilaumaa. Itselleni nämä olivat ihan uusia tuttavuuksia koska en ole nähnyt näitä myöhempiä dinoelokuvia. Aika hurjia otuksia molemmat ja niiden silmät olivat suorastaan pelottavia.

Lisää kuvia lentävästä Pteranodon liskosta. Kaikkiin tehtyihin legohahmoihin on merkitty myös tunnit kauanko rakentamiseen on mennyt aikaa ja kuinka monta legopalikkaa kussakin dinosauruksessa on. On näissä ollut kyllä rakentamista!  

Uskaltauduin mennä näin lähellä hurjaa Tyrannosaurus Rex dinosaurusta! Tämä tyranniliskojen kuningas on elänyt liitukauden lopun Maastricht-vaiheessa 68-65 miljoonaa vuotta sitten ja se on ollut sukunsa ainoa laji. Tyrannosaurus Rex oli yksi viimeisistä liitukauden joukkosukupuutossa kuolleista dinosauruksista. Olisi upeaa nähdä joskus Chicagossa Fieldin luonnonhistoriaalisessa museossa näytteillä oleva Tyrannosaurus Rex, jonka pituus on 12,8 m, paino noin 7 tonnia, korkeus lantion kohdalta 4 m, kallon pituus 1,5 ja hampaiden pituus 19-30 cm. Melkoinen mötkäle! 

LEGO® Jurassic World näyttely on avoinna 6.syyskuuta 2026 asti Malmin jäähallissa. Näyttely avautui jo 6.kesäkuuta ja minä vierailin siellä 25.6. Näyttely on avoinna 21.6.-7.8.2026 klo 10-18 (viimeinen sisäänpääsyaika klo 17). Näyttelyssä järjestetään myös aikuisille suunnattuja K18-iltoja eli ensimmäinen oli 2.7. ja toinen on tulossa 12.7. Em. iltoihin myydään vain lippuja klo 17-18.30 slotteihin vain aikuisille ja näyttely on silloin avoinna klo 19.30 asti. 

Myynnissä myös dinosaurus aiheisia kirjoja, julisteita, paitoja ja pehmoleluja.

Elokuun 8. alkaen näyttely on avoinna pe klo 13-19, la ja su klo 10-18 (viimeinen sisäänpääsyaika klo 17). Syyskuussa näyttelyn viimeisinä viikkona aukiolot ovat seuraavasti: ke-pe klo 13-19, la-su 10-18 (viimeinen sisäänpääsyaika klo 17). 

Malmin jäähalli löytyy osoitteesta Talttakuja 6 ja sieltä löytyy myös kahvio. Liput lippu.fi kautta. 

Marjon matkassa suosittelee lämmöllä niin lapsille kuin myös aikuisille, jotka pitävät sekä legoista että myös dinosauruksista. 

Huhtikuisia hetkiä ja ihanaa kevättä

 

Minusta tuntuu, että juurihan huhtikuu alkoi ja ensi viikolla se jo loppuu! Tuntuu siltä, että kevät on mennyt todella hurjaa vauhtia niin luonnossa kuin muutenkin elämässä. Ensimmäiset sinivuokot löysin jo 29.maaliskuuta kun olin Mimmin kanssa koiralenkillä entisen lukioni lähellä. En muista, että olisin koskaan aiemmin nähnyt sinivuokkoja näin aikaisin. 

Minusta ne lapsena kukkivat aina toukokuun alussa tai lähempänä äitienpäivää. Seisoin Mankkaalla liikennevaloissa kun bongasin tienpientareella leskenlehtiä 2.huhtikuuta ja pakkohan minun oli pysähtyä valokuvaamaan ne. Valkovuokot puhkesivat Espoossa kukkaan reilu viikko sitten mutta vielä en ole niitä hennonnut kerätä maljakkoon. 

Lapsena sitä tuli aina mietittyä, että miksi ihmeessä kasvin nimi voi olla leskenlehti? Vasta aikuisena löysin tarkempaa tietoa tästä keväisestä kukkijasta, jota kansankielessä on aikoinaan kutsuttu myös siansilmäksi, vilukukaksi ja armottomanlehdeksi. Itse asiassa leskenlehti-nimelle on ainakin kaksi eri selitystä. Leskenlehti on vanhemmiten alapinnaltaan lämmin ja yläpinnaltaan kalju sekä viileän tuntuinen kuin lesken se kylki, josta puolison lämpö on poissa. Toisen selityksen mukaan kasvin nimi johtuu sen kahden olomuodon eriaikaisuudesta: ensin ilmestyy kukkavana ja vasta kukkien kuihduttua kasvavat suuret lehdet. 

Kuva Petra Hackmann

Mimmi alias Stablebuddys ♥ Linda täytti 5-vuotta huhtikuun 5.päivänä! Yläkuvassa päivänsankari syntymäpäivänään pääsiäissunnuntaina ja keskimmäisessä kuvassa hän on juuri muuttanut meille asumaan toukokuun 2021 lopussa. Alimman kuvan sain Petralta vähän ennen kun pääsin katsomaan pentuja ihan livenä 10.toukokuuta. Koska edellinen jackrusselini oli nimeltään Minnie niin päätin kutsua uutta pentua Mimmiksi. Ja se miksi kasvattaja nimesi pentueen juuri näillä nimillä on ihan oma tarinansa. 

"Petra nimesi tämän pentueen hauskasti 90-luvun supermallien mukaan. Supermallien aika alkoi kun Britannian Voguen tammikuun 1990 kansikuvassa olivat ikoniset Cindy Crawford, Christy Turlington, Linda Evangelista, Naomi Campbell ja Tatjana Patitz. Minun oli ihan pakko fiilistellä ikivanhalla Georg Michaelin Freedom -videolla tässä pari viikkoa sitten tulevan "superpentuni" saapumista. Tuolla videolla nämä supermallit olivat pääosassa ja Georg Michaelista ei näkynyt vilahdustakaan tässä nostalgisen legendaarisessa videossa." 

Mimmi on superihana tyyppi ja aina iloinen! Hän rakastaa myös liikkumista erilaisissa paikoissa eikä koskaan pitkästy pitkienkään automatkojen aikana. Aina ystävällinen hännänheilutus kun nähdään ihmisiä tai toisia koiria. Tästä voit kurkistaa postaukseen meidän ihan ensimmäisestä tapaamisesta viisi vuotta sitten. 

Kuvat Sarcsigge arkkitehtitoimisto 

Huhtikuun 8.päivänä matkasin Hanna Sumarin kutsumana ennakkonäytökseen katsomaan Kulttuurikasarmi Gildaan elokuvaa Putoamisen ääni (In die Sonne schauen). Olin pyytänyt Rva Kepposen avecikseni elokuviin. Meille molemmille oli ihan ensimmäinen kerta kun pääsimme kurkistamaan Helsingin entisen linja-autoaseman sisälle sen jälkeen kun se muutettiin Kulttuurikasarmiksi 2023. 

Kuva Sarcsigge arkkitehtitoimisto 

Lasipalatsin ja Kampin keskuksen väliin jäävä vanha linja-autoasema oli 1700-1800 -luvuilla armeijan Turun kasarmin piharakennus. Itse kasarmi raunioitui jo sisällissodassa 1918 ja sen tilalle rakennettiin 1936 Lasipalatsi. Linja-autoasema toimi tuossa vanhassa kasarmin talousrakennuksessa aina vuoteen 2005 asti kunnes uusi, maanalainen Kampin bussiterminaali valmistui. 

Alkuperäinen Gilda-elokuvan juliste on lainassa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) / Kuva Petteri Bülow / Yle 

Kultuurikasarmin Gilda salissa oli aivan ihanat penkit - kuin nojatuolissa olisi istunut! Ja mikä parasta kahden istuimen välissä oli pyöreä pöytä, johon pystyi laskemaan virvokkeensa. Tarjoilusta voi nauttia siis myös itse elokuvan aikana eli elokuvateatterin salien ovien läheltä voi myös helposti noutaa lisää syötävää tai juotavaa elokuvan aikana. 

Kuvat Fabian Gamper / StudioZentra

Elokuva Putoamisen ääni palkittiin 2025 Cannesin elokuvajuhlilla juryn palkinnolla. Ohjaus Mascha Schilinkski, käsikirjoitus Louise Peter. Rooleissa Hanna Heckt, Lea Drinda, Lena Urzendowsky, Laeni Geiseler, Filip Schnack, Susanne Wuest ja Luise Heyer. Elokuva kestää peräti 155 minuuttia eli 2,5 tuntia. Elokuva oli minusta mielenkiintoinen ja vaati koko ajan tarkkuutta koska siinä seurataan neljää eri sukupolvea, joiden koti on samalla maatilalla Altmarkissa, Elbejoen rannalla Saksassa. 

Jokaisella tytöllä ja naisella on elokuvassa elämä joko talon tyttärenä tai palvelijana mutta se ei ole helppoa. Elokuva kertoo arjesta ja siitä selviämisestä vuosien saatossa eri aikoina. Jokainen päähenkilö eri aikakautena kokee myös väkivaltaa omassa elämässään. Elokuva virtaa eteenpäin kuin valkokankaalla nähtävä Elbejoki. 

Katsoja saa päätellä asioita hiljaisuudessa tai painostavan musiikin säestyksellä. Elokuva ei ole todellakaan helppo mutta minä pidin siitä kyllä. Sen kerroksellisuus ja eri ajankuvat  herättivät paljon kysymyksiä, jotka jäivät pyörimään mieleen. Taisin nähdä siitä myös jotain unta seuraavana yönä. 

"Ensimmäisen maailmansodan alkaessa 1910-luvulla 7-vuotias Alma yrittää selvittää itselleen valokuvaa äidistään kuolleen lapsen kanssa, joka muistuttaa häntä itseään lähes täydellisesti. 1940-luvun alussa murrosikäinen Erika sitoo jalkansa matkien jalastaan amputoitua setäänsä, joka makaa heidän talonsa yläkerrassa. Nykyteini Lenka puolestaan vierailee maalaistalossa berliiniläisten vanhempien kanssa ja ihastuu sairaaloiseen naapuriinsa, jonka äiti on kuollut keuhkosyöpään 1980-luvun DDR:ssä. Nuori Angelika puolestaan on kummallisessa suhteessa kahden miespuoleisen sukulaisensa kanssa."

Elokuva on nähtävissä mm. Finnkinon teattereissa (Helsinki, Oulu, Tampere), Kino Hirvi (Äänekoski), Kino Kilta (Turku), Kino Kuvakukko (Kuopio) ja Kino Iiris (Lahti) muutamia mainitakseni. 

Meidän parvekkeelle ilmestyi taas jälleen kerran 21.huhtikuuta mustarastaan pesän alku. Itse en olisi kiinnittänyt rakenteluun mitään huomiota kun istuin selin mutta Mimmi taisi huomata kun mustarastas naaras oli lennellyt parvekkeella tuoden sinne pesänrakennus tarpeita. Lopulta käännyin itsekin ympäri kun mustarastas äännähteli kun Mimmi alkoi haukkumaan. Pesä oli jo hyvällä alulla ja seuraavana päivänä se oli jo ihan valmis (alempi kuva). 

Minua huolestuttaa kun nyt en ole nähnyt mustarastas naarasta parvekkeella. Mietin kuumeisesti ettei se nyt vain häiriintynyt siitä, että käänsin vähän paremmin tuota kukkalaatikkoa parvekepöydällä. Lintu ei ollut parvekkeella kun kävin siellä pikaisesti. Ylipäätänsä pidän tätä pesäpaikkaa vähän riskialttiina kun kaikki aiemmat pesät on tehty aina kukkahyllyyn, jossa tavallaan on ollut "katto ylemmästä hyllytasosta". 

Tämä on nyt 8.pesä, jonka mustarastaat ovat rakentaneet parvekkeellemme vuosien saatossa mutta ainoastaan 2020 viisi poikasta onnistui kuoriutumaan ja lentämään myös pois pesästä. Kaikki muut pesät on tuhottu joko variksen, harakan tai oravan toimesta. Viime keväänä pesää ei edes alettu rakentamaan ja mietin, että ovatko jo luovuttaneet. Saa nähdä miten tässä käy. Aamulla kurkkaan taas ikkunasta onko yön aikana tullut munia. Ne kun ilmestyvät sinne aina öiseen tai aikaiseen aamuaikaan. On tämä taas jännää! 

Kävin viime viikolla Tampereella Coxassa tarkistuttamassa leikatun lonkkani. Ehdin samalla reissullani pikaisesti piipahtaa myös Milavidassa katsomassa uuden näyttelyn "Mies - jätkä, keikari, herrasmies" -näyttelyn, joka oli todella upea. Tulossa postausta kun ehdin käydä valokuvat läpi. Näyttely on avoinna 27.2.2026 - 21.3.2027. 

Ja minun isoäitini joulukaktuksesta saatu pistokas on päättänyt kukkia nyt kevään kunniaksi. Normaalisti se on aina säännöllisesti kukkinut marras-joulukuun vaihteessa. 

Miten sinun huhtikuusi on sujunut? Oletko löytänyt sini- ja valkovuokkoja tai leskenlehtiä jo? Onko omakohtaisia kokemuksia mustarastaan pesinnästä omalla parvekkeella, pihalla tai kodin muussa ympäristössä jo havaittu? Aurinkoista loppuviikkoa!