Mustarastaat tekivät taas pesän ja neljä poikasta meidän parvekkeelle

 

Huhtikuun 21. päivänä ilokseni huomasin, että meidän parvekkeen pöydälle oli aloitettu tekemään linnunpesää. Tiesin heti pesän muodosta ja aiemmasta historiasta, että pesäntekijä olisi mustarastas ♥ Ihan ensimmäinen pesä ilmestyi kesähuoneemme kukkahyllykköön jo keväällä 2016 kun olin viikon työmatkalla Hollannissa. Neljä kauniin, sinivihreää munaa ilahdutti minua suuresti kunnes eräänä päivänä munat olivat kadonneet. Joku oli ilkimys (harakka, varis, naakka, orava) oli käynyt pesällä. Muistan kuinka kyyneleet kihosivat silmiini kun jouduin poistamaan pesän parvekkeelta. 

Vuosien saatossa tämä upea keväinen pesänrakennus tapahtuma on toistunut jo 8 kertaa. Vuonna 2020 viisi poikasta onnistui kuoriutumaan ja lentämään myös pois pesästä ♥ Kaikki muut pesät valitettavasti aina tuhottiin. Tänä keväänä sain kokea parvekkeen ikkunan läpi toisen kuoriutumisen ja neljän poikasen kasvun ja lennon maailmalle ♥ 

Mustarastas naaras rakensi kahdessa päivässä todella upean pesän parvekkeelle. Naaras myös valitsee pesäpaikan ja rakentaa pesän yksin. Mustarastas on myös paikkauskollinen lintu. Olin vähän kauhuissani siitä, että aina aiemmin pesä on rakennettu suojaisempaan paikkaan. Tänä keväänä pesä nimittäin ilmestyi pääsiäiskukkien keskelle parvekepöydällä olevaan isoon kukkalaatikkoon. Tuntui jotenkin pelottavalta, että mahdolliset "munavarkaat" näkisivät pesän taivaalta. Toisaalta mietin, että pesä oli ihan parvekkeen sisäseinää vasten joten ehkä sitä ei ollut helppoa huomata kuin siitä, että mustarastaat vierailevat myöhemmin parvekkeella jatkuvasti.

Mustarastaan pesä on minusta äärimmäisen kauniisti tehty. Koiras saattaa toisinaan auttaa keräämällä rakennusmateriaalia mutta meidän parvekkeella pesänteko aikaan koirasta ei kyllä näkynyt. Naaras teki pesän ihan itsekseen. Mustarastaan pesä on syvän maljamainen ja sen materiaaleina on korsia, ohuita oksia, sammaleita ja lehtiä sekä niihin sekoitettua maa-aineista. 

Ensimmäinen muna ilmestyi mustarastaan pesään 24.huhtikuuta. Kaikkina aiempina vuosina naaras on käynyt munimassa aina hyvin aikaisin aamulla koska herättyäni olen aina tarkistanut pesän ja siellä on ollut muna. Tänä vuonna muninta tapahtui aina klo 13-14 välillä. Toinen muna löytyi pesästä 25.4., kolmas 26.4. ja neljäs 27.4. Seuraavana päivänä munia ei enää ilmaantunut joten naaras alkoi istumaan uskollisesti pesällä ja haudonta käynnistyi. Haudonta kestää 11-14 vuorokautta. 

Kun naaras lennähti jaloittelemaan ja syömään tuli koiras pesälle vahtimaan tulevia poikasia ♥ Vastuuntuntoinen iskä selkeästi! Poikasia hautoo vain naaraslintu eli uros voi tulla pesälle vahtimaan kun emo on poissa mutta se ei haudo.

Ystäväni laittoi minulle huolestuneen viestin liittyen pesintään parvekkeella pienkerrostalon 3.kerroksessa.  "LuontoPortin sivuilla sanottiin, että mustarastaan pesä on yleensä maassa tai puussa, yleensä 3 metrin korkeudessa. Miten ne poikaset pääsevät alas teidän parvekkeelta kun maahan on matkaa kymmeniä metrejä?" 

Keskusteltuani ystäväni kanssa, joka on yliopistolla tutkimusteknikkona ja rengastaa lintuja työkseen antoi vastauksen kysymykseen. "Mustarastaan poikanen hyppää ja liitää alas parvekkeelta ihan omatoimisesti. Se ei yleensä loukkaannu, koska on erittäin kevyt ja sen luut ovat joustavat." Pesäpoikasajan jälkeen emot ruokkivat pensaiden suojiin piiloutuneita poikasia vielä 2-3 viikkoa. 

Ensimmäinen poikanen kuoriutui 9. toukokuuta aamulla ja toinen poikanen saman päivän iltana. Kaksi muuta poikasta olivat kuoriutuneet 10. toukokuuta joko yön aikana tai aikaisin aamulla. Kun kurkkasin pesään kello 7 aikaan kaikki olivat pesässä ja emo oli vienyt jo kuoretkin pois pesästä. Minä avasin aina nopeasti olohuoneen tuuletusikkunan ja nappasin kuvan pesän tapahtumista. Koko pesintäaikana en uskaltanut käydä kertaakaan parvekkeella koska emo ja poikaset olisivat häiriintyneet kun parvekkeen ovi oli ihan pesän vieressä. 

Toinen haasteellinen juttu oli valokuvien ottaminen "likaisten ikkunalasien läpi parvekkeelle". Olin juuri sillä viikolla kun pesä ilmestyi parvekkeellemme miettinyt ikkunoiden pesua mutta haaveeksi jäi joten osa valokuvista näyttää "suttuisilta ikkunoiden takia"- pahoittelut. 

Toukokuun 16. päivänä poikasille oli kasvanut jo höyhenten lisäksi myös sulkien alkuja. Niiden silmät olivat jo auenneet ja odottivat nokat ammollaan ruokaa emoilta, jotka kantoivatkin sitä nälkäisille poikasille koko ajan. Poikaisten keltaiset nokat olivat vähän väliä ammollaan kun ne odottivat lisää ruokaa itselleen. Oli mielenkiintoista seurata verhojen takaa mitä parvekkeella tapahtui. 

Toukokuun 22. päivänä pesässä alkoi olla jo aika ahdasta kun kaikki neljä poikasta olivat jo melkoisesti kasvaneet. Mustarastaan poikaset viettävät pesässä aikaa 12-16 vuorokautta eli reilut kaksi viikkoa. Aamulla kaikki poikaset olivat vielä pesässä ja emot kantoivat niille ahkerasti ruokaa. Ja hetken kuluttua yksi poikasista oli hypähtänyt pesästä pois viereiseen kukkalaatikkoon miettien varmaan kuumeisesti seuraavaa siirtoa. Oli siis aika jättää pesä ja rohkeasti lentää pois parvekkeella.

Pesään jäi kolme poikasta kun jouduin lähtemään asioille ja kun palasin reilun tunnin kuluttua kotiin pesässä oli enää kaksi poikasta. Uros oli kuin kannustamassa ja rohkaisemassa kahta viimeistä poikasta jättämään pesän. Toinen poikasista keräsi rohkeutta vielä hetken parvekkeen reunalla ennen kuin se levitti siipensä ja lähti. Viimeinen poikanen seurasi reippaasti perässä ja niin kaikki poikaset oli saatu onnellisesti maailmalle. 

Oli todella upeaa taas jälleen kerran päästä seuraamaan mustarastaiden pesäpuuhia ja nähdä miten munista kehittyy uusia mustarastaita. Tunnen olevani etuoikeutettu kun meidän parveke on suosittu pesimispaikka vuodesta toiseen. Aina pesintä ei onnistu koska sääolosuhteet keväällä voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Saalistajat eli isommat linnut tai oravat voivat myös ryöstää munat pesästä. Meidän ihmisten aiheuttama melu, puiden kaataminen tai leikkaaminen voi säikäyttää emot hylkäämään pesänsä. Luonnossa eläminen on armotonta ja siellä toimitaan luonnon lakien mukaan. Tämä mustarastas pariskunta tekee varmasti vielä toisen ja ehkä kolmannenkin pesueen. Toivon kaikkea hyvää mustarastas pariskunnalle ♥♥

Pionien lumossa

On se aika keväästä kun meillä on koko ajan pioneja maljakossa. Olen aina pitänyt pioneista ja niistä tulee mieleen isoäitini upeat pionipenkit kesämökillä Vihdissä ja isäni lapsuuden kotitalon pionit Oinasjoella omenapuiden katveessa. Pioneita sai aina isovanhempien kukkapenkistä kotiin vietäväksi kun lähdettiin mökiltä kotiin. Pioni on todella kaunis kukka ja pionin tuoksu on myös hurmaava. Pioni kuuluu vanhoihin perinneperennoihin. Euroopassa pionien kasvatus on alkanut jo 1500-luvulla, mutta Kiinassa jo paljon aiemmin. 

Mummolan pionit kukkivat Oinasjoella Vihdissä.

Isovanhempien kesämökillä Otalammella Vihdissä kukki myös valkoisia pioneita. Valkoisista pioneista ja muista valkoisista kukista löydät lisää tietoa Riina Hifumin kirjasta "Valkoisten kukkien lumo" -kirjasta tekemästäni postauksesta vuodelta 2022.  

Träskandan kartanon puutarhasta löytyy myös todella runsaasta pioneita näin keväällä. Valitettavasti linkissä kerrottua Kahvila Aijua ei ole enää olemassa. 

Näin upeasti pionit ovat kukkineet Kukkaiselämää blogia pitävän Sadun puutarhassa 2022. Kiitos Sadulle kuvan lainaamisesta. 

Pioni on ehdottomasti yksi puutarhan rakastetuimmista, pitkäikäisimmistä ja näyttävimmistä monivuotisista kasveista. Kukka tunnetaan juuri suuresta koostaan, kerroksellisista terälehdistä ja sen usein myös hurmaavasta tuoksusta. Pionin tuoksua on kuvattu sanoilla "kukkainen ja makea, muistuttaa usein ruusua, liljjaa tai freesiaa, ja siinä voi olla häivähdys hunajaa tai raikkaita sitrushedelmisä". Toki tuoksun voimakkuus vaihtelee lajeittain. Toiset ovat lähes tuoksuttomia, osa on mietoja mutta jotkut lajikkeet ovat erittäin tuoksuvia. Minä rakastan tuoksuvia pioneita! 

Pioni-lajikkeista minulla on usein maljakossa Coral Charm pioneita, joissa tapahtuu jännä värin vaihtuminen. Vastaavia sisarlajikkeita ovat "Coral Sunset" ja "Pink Hawaiian Coral". Coral Charm pionin suuret, puolikerrotut kukat kokevat todella jännän metamorfoosin. Vaaleanpunaisesta tulee ensin korallinpunainen, josta se hennon keltaisen kautta muuttuu vähitellen lähes valkoiseksi. Pionin saa säilymään maljakossa kun muistaa leikata siihen imupinnan eikä missään tapauksessa leikkaa vartta saksilla. Imupintoja ei myöskään saisi leikkaamisen jälkeen kosketella omilla sormillaan. 

Yun Shouping, Peonies / Song Dynasty (12th Century).

Peonies, traditional Chinese painting.

Peonies, tradiotinal painting. 

Pionit (lat. Paenonia) on pionikasvien (Paeoniaceae) heimon ainoa suku. Pioneja esiintyy luonnonvaraisena Aasiassa, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Pioni symboloi kauneutta, kunniaa ja rakkautta. Kiinassa Qing -dynastian aikaan pionista tuli Kiinan kansalliskukka, jota käytettiin paljon niin sisustuksessa kuin taiteessakin. Pionin majesteettinen olemus ja hurmaava tuoksu on pitänyt sen suosittuna vuosisatojen ajan. 

Tiettävästi pionien viljelyä on harjoitettu Kiinassa jo yli 4 000 vuoden ajan. Aluksi niitä sai kasvattaa vain keisarillisissa puutarhoissa ja sieltä tiettävästi juontaa juurensa myös se miksi pionia kutsuttiin kuninkaiden kukaksi. Suomeen pioni on tuotu jo 1600-luvulla. Jos asuisin talossa, jossa minulla olisi oma piha siellä oli ehdottomasti pionipenkki. 

Näin upeasti Sälinkään kartanon puutarhassa kukkiat pionit kesällä 2016.

Kesällä 2023 olen juuri aloittanut loman ja pioneita hankittu taas kotiin. 

"Pionin tarinaan liittyy kaksi myyttiä. Kreikkalaisen mytologian mukaan pioni sai nimensä Paeonilta, joka oli jumalten lääkäri. Paeon suututti opettajansa Asclepiuksen löydettyään Plutolle parannuskeinon pionin juurista. Zeus pelasti Paeonin Asclepiuksen kynsistä muuttamalla hänet pioniksi. 

Toisen myytin mukaan nimi tulee Paeonia nimiseltä nymfiltä, jonka kauneus lumosi Apollon. Rakkauden ja kauden jumalatar Afrodite muutti hänet kateuden takia pioniksi." Interflora 

Pionin kukkia näkyy myös paljon sekä maalauksissa että myös esimerkiksi tapeteissa. 

Kiinalaisessa kulttuurissa pionia kunnioitetaan "kukkien kuninkaana", joka symboloi vaurautta, menestystä, kunniaa ja korkeaa sosiaalista asemaa. Nämä "rikkauden ja kunnian kukat" edustavat naisellista kauneutta, rakkautta ja onnea. Niitä käytetäänkin usein häissä ja kiinalaisen uuden vuoden juhlissa tuomaan hyvää energiaa. 

Onko sinulla jo maljakossa pioneita leikkokukkina? Tai omassa puutarhassa kasvamassa jo pulleita pionin nuppuja, jotka auetessaan ovat hurmaavia? Pionin (istutettavan taimen tai jaetun juurakon) voi antaa lahjaksi puutarhan ystävälle, sillä se on pitkäikäinen ja arvostettu kasvi, joka kukkii samalla paikalla jopa vuosikymmeniä. 

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille 🌸🌺🌸

Pirteän puuhakas kevät perjantai

 

Eilen perjantaina oli aivan ihana ja mielenkiintoinen toukokuun päivä! Aurinko paistoi, linnut lauloivat ja lämpömittarikin oli kohonnut melkein +15C asteeseen. Perjantai iltapäivääni sekä myös iltaan mahtui aika paljon kivoja tapahtumia. Hyvä ystäväni on joskus ihmetellyt ettei hän ymmärrä "Miten ehdit käydä vaikka missä?". Myönnän, että joskus tulee sellaisia päiviä, että aikatauluni voivat vaikuttaa toisesta henkilöstä kovin tiukoilta mutta itse saan vain lisää virtaa kun olen liikkeellä. 

Minusta siirtyminen paikasta toiseen ei ole yhtään stressaavaa koska taidan olla luonteeltani vähän "vierivä kivi". Nappasin Mimmin mukaan ja sitten iltapäivällä lähdimme liikkeelle. Suunnitelmat muuttuivat vähän matkan varrella mutta sekään ei haitannut minua yhtään - elämässä kun sattuu ja tapahtuu!

Mimmi ihaili lähimetsässä valkovuokkoja ja yritti myös vähän maistella niitä....ja sitten matkaan!

Olin saanut kutsun ihanalta Storytoldin Thealta "Tervetuloa tutustumaan Artebenen tyylikkäisiin paperituotteisiin ja nauttimaan lasillinen kuplivaa työviikon päätteeksi." Tilaus pidettäisiin Flowers and Wine -myymälässä osoitteessa Fredrikinkatu 51-53. Onnistuin ilokseni saamaan viimeisen katuvarsipaikan Kansakoulukadulta ja melkein hihkuin onnesta, koska iltapäivällä liikenne Kampissa on aina melko jumissa ja parkkipaikat varattuja. 

Kävellessäni kohden tuota historiallista vuonna 1932 valmistunutta Rakennusmestarien taloa minulle tuli mieleen yhdet ratkiriemukkaat firman pikkujoulut, jotka järjestettiin juuri tässä samassa paikassa vuosia sitten. Nykyään rakennuksessa toimii Clarion Hotel Mestari, joka avattiin toukokuussa 2022. 

Flowers and Wine -liikettä Fredalla pitää yrittäjä sekä kukkakauppias Piia Toikka ja liike on perustettu 2024. Paikka on erikoistunut tekemään tilauksesta kukkakimppuja ja -asetelmia. Yrityksen nettisivuilla kuvaillaan, että "Tyylimme on eleganttia, katseenvangitsevaa ja hieman villiäkin. Inspiroidumme englantilaisten puutarhojen rehevyydestä ja boheemisuudesta luoden kuitenkin tasapainoisia ja näyttäviä kukka-asetelmia sekä kimppuja." Ihailin vitriinissä olevia pulleita pionien nuppuja sekä neilikoita. 

Liikkeestä voi siis hankkia kukkia kotiin tai ystävälle ja samalla nauttia lasillisen viiniä. On mahdollista istahtaa viihtyisään ikkunanurkkaukseen hetkeksi nauttimaan baaripöydän ääressä viiniä kun floristi tekee kukkakimppua tai -asetelmaa. Todella viehättävät ja viihtyisät tilat. Koirat ovat aina myös tervetulleita liikkeeseen ja heille on tarjolla omia herkkuja sekä vettä. Tilassa pidetään myös kukkiensidonta ja viinitilaisuuksia sopimuksen mukaan. 

Nappasin yllä olevat kuvat liikkeen kotisivuilta koska tilaisuudessa oli vähän haastavaa ja vaikeaa kuvata ihmisten takia. Äärimmäisen viihtyisä paikka. 

Suomen palkituin sommelier Samuli Angelov valitsee Flowers & Wine liikkeen viinit. Valikoimasta löytyy kuratoitua punaviiniä, valkoviiniä, kuohuviiniä ja shampanjaa. Minä jätin suosiolla viinit väliin koska edessä oli vielä autoilua pariinkiin paikkaan kuluvan päivän aikana. 

Pääsimme tilaisuudessa tutustumaan myös Artebenen paperituotteisiin, joita esitteli Inspiration 4 You Oy:n Tatjana Himanen. Artebene on jo vuonna 1985 perustettu saksalainen perheyritys, joka tunnetaan korkealaatuisista ja huolella suunnitelluista tuotteistaan. Artebenen valikoima kattaa tuhansia tuotteita arkeen ja juhlaan, kuten paperi- ja toimistotarvikkeita, kortteja, lahjapakkauksia sekä lifestyle-tuotteita. 

Toinen humoristinen ja hauskoja tuotteita arkeen valmistama yritys on Legami. Yritys on perustettu Milanossa 2003 ja valikoimasta löytyy sekä arjessa että juhlassa käytettäviä paperi- ja juhlatuotteita, toimistotarvikkeita ja lifestyletuotteita. Yritys on hiilineutraali ja ottaa kestävän kehityksen huomioon. 

Em. tuotteita voi Suomessa ostaa mm. Rosebud-kirjakaupoista sekä valikoiduista kukka- ja lahjatavaraliikkeistä sekä museokaupoista. Minä ihastuin Artebenen laadukkaisiin muistikirjoihin ja Legamin "leppäkerttu tuotteisiin", jotka saivat hymyilemään. Kiitos mukavasta tilaisuudesta.

Thea Ekholm (toinen vas.), Tatjana Himanen (kesk.) ja Piia Toikka (oik.)

Seuraavaksi kipittelin autolle viemään Mimmiä rokotukseen Espoon Eläinsairaalaan ja samalla hän sai myös punkkilääkkeet. Toivon hartaasti ettei alkavasta kesästä tulisi kovin "punkkipitoista" koska Mimmi nukkuu nykyään meidän sängyssä. Ja vaikka kuinka olen tutkinut ulkoilujen jälkeen sitä niin nyt ennen punkkilääkkeen antamista on mieleeni hiipinyt aina yöllä ajatus punkeista.... 😦 

Seuraavaksi otettiin suunnaksi Vuosaaren kartano ja se valkosininen mekko, jota en jaksanut sovittaa kun kävin siellä Rva Kepposen kanssa huhtikuussa. Ensiksi piti toki tankata vähän energiaa itseensä eli otin pienen herkkulautasen, jossa oli juustoja, croisantteja, pikkumunkki, makkaraa ja hilloa. Oli muuten todella makoisa joten suosittelen. Viikonloppuisin olen nähnyt kartanon kahvilan sivuilla myös vielä isompia ja runsaampia herkkulautasia. Valitettavasti minulle oikeaa kokoa tunikamekosta ei löytynyt mutta toivottavasti niitä on tulossa lisää kesää kohden. Minua jäi myös polttelemaan yksi toinen vaate...

Seuraavaksi päätin ajaa Roihuvuoren kirsikkapuistoon katsomaan kuinka paljon ihmisiä siellä olisi viettämässä hanamia jo ennakkoon. Virallista Roihuvuoren hanamia vietetään vasta helatorstaina mutta kirsikkapuut ovat jo nyt ihan täydessä kukassa. Karppiviiritkin oli nostettu lammen ylle. Ei ollut mitään mahdollisuutta pysäköidä autoa mihinkään joten luovutin ja päätin käydä kurkkimassa puita sunnuntaina. Ylempi kuvista on kevään 2023 Roihuvuoren hanamista ja se on otettu toukokuun puolivälissä. Alempi kuva on naapuritalomme pihalta ja se on napsaistu reilu viikko sitten. Niin ne vuodet vaihtelevat myös kirsikkapuiden kukkimisen kanssa.

Ajattelin vielä ajaa tarkistamaan missä vaiheessa Torkkelinmäen magnolioiden kukkiminen on. Oli juuri oikea hetki käydä katsomassa näitä upeita kaunottaria. Olin niin iloinen, että täällä edes onnisti kun Roihuvuoren kirsikankukkia en päässyt ainakaan vielä eilen ihailemaan. 

Magnolia on minusta kevään kukkivien puiden ehdoton kuningatar. Magnolia lumoaa sekä kauneudellaan että huumaavalla tuoksullaan ohikulkijan. On ihan pakko pysähtyä ihailemaan tätä keväistä näyttävää puuta tai pensasta. Katsoa tarkkaan sen lehdettömille oksille ilmestyneitä puhtaanvalkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia. Kellertäviäkin magnolioita on ja haaveilen joskus näkeväni tällaisenkin kaunottaren. Aika ympärillä ikään kuin pysähtyy kun silmien edessä on niin paljon upeaa kauneutta. Karuilla oksilla herkkiä mutta samalla hyvinkin vahvoja magnolian kukkia. Kukkia, jotka olivat olemassa jo silloin kuin dinosaurukset aikoinaan tallustelivat maapallon pinnalla. 

Siinä valokuvatessani kuulin takaa tutun äänen "Täällähän on tuttuja!" Ja kun käännyin ympäri niin Rva Kepponen oli tullut Hra Kepposen kanssa myös Torkkelinmäelle katselemaan magnolioita. Melkoinen yhteensattuma! Siinä sitten vaihdettiin kuulumisia puolin ja toisin mm. Roihuvuoren hanamin osalta. Hain myös Mimmin autosta tervehtimään Kepposia ja hän oli toki todella iloinen rapsutuksista. Hauska extempore tapaaminen. Ja sitten olikin aika lähteä kotiin kun koiruus mulkoili emäntäänsä kuin odottaen iltaruokaa. Aika tehokas iltapäivä eli paljon ehdittiin tehdä sekä nähdä. 

Hyvää sunnuntaita kaikille!