Lauantaina 11.huhtikuuta oli jännä päivä sillä olimme sopineet kahvittelutreffit Rva Kepposen kanssa peruskorjattuun Vuosaaren kartanoon. Olin ajanut monia kertoja Nordsjön kartanon ohi kun palasin Kahvila Kampelasta vuosien varrella. Mietin aina vanhan talon historiaa ja kuvittelin mielessäni miltä tuon kartanon sisällä on näyttänyt vuosisatoja sitten. Kartano oli ollut tyhjillään vuodesta 2015 lähtien, jolloin tiloissa ollut päiväkotitoiminta päättyi. Syksyllä 2021 kartanosta järjestettiin avoin huutokauppa ja määräaikaan mennessä saatiin 25 tarjousta. Tulin äärimmäisen iloiseksi kun luin, että Ranskalainen kauppa Oy voitti tarjouskilpailun ja maaliskuussa kartano 2022 siirtyi uudelle omistajalle.
Olin tutustunut uuteen omistajaan Riikka-Maria Lemminkiin jo kesällä 2019 kun vierailin Vanhan Vääksyn alueella olevassa kaupassa. Vaaleanpunainen talo oli täynnä ihania ranskalaisia tuotteita ja suussasulavia herkkuja, joten seuraavana kesänä tein uusintavierailun sinne. Ranskalainen kauppa siirtyi Haagaan, jossa en koskaan ehtinyt vierailla mutta nyt kauppa sijaitsee todella upeasti peruskorjatussa Vuosaaren kartanossa.
Kuva Museovirasto / Nordsjön kartano 1936
Vuosaaren kartanon alueella on ollut asutusta jo 1200-1300 -luvuilla. Itse Nordsjön gårdin historia ulottuu 1540-luvulle, jolloin ensimmäiset maininnat Vuosaaren neljästä kylästä ja niiden kahdeksasta tilasta kirjattiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan veroluetteloihin. Suomi on osa Ruotsin kuningaskuntaa näihin aikoihin eli Suomea hallitsija oli siis Ruotsin kuningas.
Kuva Nationalmuseum / Kuningas Kustaa Vaasa
Ranskalaisen kaupan sivuilta löytyi lisää mielenkiintoista tietoa Vuosaaren kartanoon liittyen.
"Kartanon omistus on vaihdellut vuosien varrella. Vuonna 1684 Vuosaaren ratsutila siirtyi Helsingin pitäjän kirkkoherrana toimineelle Andreas Laurentii Nycopensisille, joka oli kotoisin Ruotsin Nyköpingistä. Hän oli valmistunut Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1643, jonka lisäksi hän opiskeli vielä Rostockissa. Helsingin kirkkoherran virkaan Nycopensis astui vuonna 1664. Ennen Helsinkiin muuttoa hän toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1649. Hänet tunnettiin myös kirkkokuorojen uranuurtajana ja hän aloitti seurakunnassaan kirkonkirjojen pidon. Lisäksi hän julkaisi kristillisiä ruonoja.
Vuosaaren kartanoa voi pitää yhtenä Helsingin merkittävimmistä kartanoista, ja se on säilyttänyt ainutlaatuisen ilmiasunsa osin 1800-luvun tyyliin. Päärakennuksen arvellaan valmistuneen 1800-luvun alkupuolella, jonka jälkeen siihen on lisätty eri vuosikymmeninä erilaisia kerrostumia, joiden ansiosta kartano poikkeaa muista Helsingin kartanoista. Sekä kartano että sen ympäröivä puisto ovat suojelukohteita, mikä kertoo niiden historiallisesta ja kulttuurillisesta arvosta."
Kuva Vuosaaren kartano Facebook
Vuosaaren kartanoon valmistui laajennusosa (vasemmalla oleva korkea rakennus) vuonna 1897 ja arkkitehtina toimi silloin Waldemar Aspelin. Riikka-Maria Lemminki totesi seuraavasti Helsingin Uutisten haastattelussa. "Julkisivu tulee uusia ja ajatuksessa on rakentaa terassi salitilan jatkeeksi. Sitten on erillinen kellari, josta on suunniteltu viinikellaria. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä tämän vuoden, eivätkä ehkä vielä seuraavankaan vuoden projekteja. Nyt vedetään vähän happea kunnostustöiden osalta." Valtavan pitkän projektin jälkeen äärimmäisen viisasti ajateltu!
Kun astuu Vuosaaren kartanon kuistille huomaa jo miten paljon vanhoja esineitä ja erilaisia huonekaluja tiloissa on. Täällä kohtaavat sekä ranskalaisuus että myös minusta suomalaisuus sulassa sovussa. Minähän olen todellinen esteetikko eli ihailen, arvostan ja tutkin kauneutta, taidetta sekä esteettisiä arvoja.
Aulatilassa on upea vanha kakluuni ja katossa olevat kattokruunut ovat Huittisten Seurahuoneen yökerhosta kerrottiin Helsingin Sanomien artikkelissa. Minä rakastan tuota uusrenessanssi peiliä! Itselläni on pianon päällä vähän vastaava, joka on ollut aikoinaan kaapin yläosana. Tästä voit kurkistaa miltä minun peilini näyttää. Tälle tyylisuunnalle oli tyypillistä juuri koristeelliset elementit kuten sorvatut nupit ja kaiverrukset sekä pähkinäpuu tai tummaksi petsattu puu. Myös tapetit olivat todella hurmaavat!
Pakkohan tuolle uusrokokoo tyyliä edustavalle vaaleanpunaisella sametilla verhoilulle sohvalle piti hetkeksi istahtaa. Hauska oli myös tuo kissatyyny käsilaukun kera. Rokokoo tyylinen kulmakaappi oli "kuin piste iin päällä". Kartanosta löytyi myös L.M. Ericssonin & Co seinäpuhelin tuolta 1900-luvun alkuvuosilta. Puhelun aloittamiseksi piti ensin pyörittää puhelimen sivussa olevaa veiviä joka pyöritti laitteen sisällä olevaa generaattoria, joka puolestaan loi sähkövirran. Sitten pääsit keskuksen puhelunvälittäjälle, joka vastasi ja yhdisti sinut haluttuun numeroon manuaalisesti kytkemällä johdot oikeisiin reikiin. Vähän monimutkaisempaa kun meidän kännykän näppäily 😉
Seuraavaksi siirryttiin katselemaan mitä kaikkia herkkuja olikaan tarjolla kahvilan puolella. Vitriinissä oli "sen seitsemää sorttia" sekä makeaa että suolaista. Harmi kun en huomannut kuvata tuota taivaallista vitriiniä tarkemmin. Kahvilassa oli aurinkoisena lauantai päivänä todella runsaasti kahvittelijoita, joten kannatti käydä ensi "itse salin" puolella varaamassa pöytä. Kakkupalat ovat todella runsaat kuten myös minun suolainen piirakkani. Erittäin hyvä hinta-laatusuhde ja taivaallisen maukkaita!
Kuva: Museovirasto
Olimme vähän arkisemmin pukeutuneet kuin nämä rouvat valkoisissa, korkeakauluksissa puseroissa ja pitkissä, mustissa hameissa 1800-1900 -lukujen taitteessa. Helsingin Sanomien jutussa todettiin ettei Museovirastossa ole tarkempaa tietoa keitä kuvassa olevat henkilöt ovat. Sali oli yllättävän saman oloinen kuin yli sata vuotta sitten. Upea vanha kakluuni löytyi edelleen tilasta - tosin sitä ei enää voi käyttää takkana vaan lämpöpatteri hohkaa lämpöä saliin. Salin tapeteissa on yhtäläisyyttä sadan vuoden taakse ja totta kai nykyiset tapetit ovat Ranskasta!
Salin kakluunin tyyli muistutti minusta empire-tyyliä, jota Napoleonin aikana ihannoitiin. Tulisijan kruunaa koristeellinen päätykolmio, jossa on kaiverrettuja lehtiä ja myös simpukkamainen muoto. Punainen friisi eli palkiston keskimmäinen osa löytyi jo antiikin arkkitehtuurista. Koristeellinen maljakkoaihe, juhlaköynnökset ja nauhat kuuluivat myös antiikin tulisijoihin. Upeasti entisöity kakluuni!
Myös karvakaverit ovat tervetulleita Vuosaaren kartanoon.
Seuraavaksi siirryimme Rva Kepposen kanssa kurkistamaan mitä kaikkea ihanaa oli tarjolla Ranskalaisen kaupan valikoimissa. Ensimmäisessä salin viereisessä huoneessa oli "ihania mustia naisten pillerihattuja varustettuna mustalla verkolla". Itse asiassa nämä eivät kyllä ole varsinaisesti hattuja vaan ne ovat fasinaattoreita (engl. fascinator) eli hienostuneita, usein pienikokoisia hiuskoristeita, joita käytetään päähineen tapaan juhlallisissa tilaisuuksissa. Nämä fasinaattorit kiinnitetään joko pannan, kamman tai klipsin avulla hiuksiin. Aika hauskoja! Ihania värikkäitä ranskalaisia mekkoja oli myös tarjolla upeissa väreissä.
Kun kipusimme portaat tuohon myöhemmin rakennettuun kartanon laajennusosaan sieltä löytyi lisää kaikkea kivaa. Rva Kepponen löysi täältä aivan ihanat kesäsandaalit. Minä iskin silmäni ihanan taivaansinisiin mekkoihin mutta en jaksanut alkaa sovittelemaan joten täytyy palata myöhemmin paremmalla ajalla katselemaan kesämekkoja. Myös miehille on tarjolla ranskalaisia lippalakkeja!
Aivan hurmaavia lastenvaatteita vaikkapa häihin tai muihin kesän isompiin juhliin löytyi yhdestä huonetilasta. Koruja, laukkuja, huiveja ja tuoksusaippuoita oli myös myynnissä. Minä ihastuin myös monissa huoneissa rekvisiittana oleviin mallinukkejen päihin, jotka veivät ajassa ehkä 50-60 -luvuille. Näistä tuli sellainen jännä nostalginen tunnelma. Kaikki myytävät tuotteet ovat Ranskasta.
Kahvilan viereisessä huoneessa oli myynnissä myös keittiöpyyhkeitä, serviettejä, ranskalaista limonadia, öljypulloja, ranskalaisia säilykkeitä, hilloja ja keksejä. Eli valikoima Ranskalaisessa kaupassa on todella runsas!
Ranskalainen kauppa löytyy osoitteesta Itäreimarinkuja 14, Vuosaari, Parkkipaikka löytyy noin reilun sadan metrin päästä kartanosta, jonne kuljetaan hiekkapolkua puiston läpi. Liikuntarajoitteisia varten pääoven edestä löytyy ramppi eli alakerroksen tiloihin kahville ja osaan liiketiloista pääsee myös vaikka pyörätuolilla. Tarkemmat aukioloajat löytyvät Ranskalaisen kaupan Facebook-sivuilta.
Kiitos Riikka-Maria, että sinä pelastit Vuosaaren kartanon ja annoit sille uuden elämän. Maltan tuskin odottaa mitä kaikkea tulee vielä tapahtumaan tässä rakennuksessa ♥♥♥
