tammikuuta 31, 2023

Mimmin sterilointi ja vähän mutkikkaampi toipumisprosessi

 

Tammikuun 19.päivälle oli varattuna vihdoin Mimmille sterilointi ennen kuin hän ehtii täyttää kaksi vuotta 5.huhtikuuta. Olin aluksi kaavaillut, että toimenpide olisi tehty jo viime kesänä 1.juoksun jälkeen mutta eläinlääkärimme jäi vuorotteluvapaalle joten siirsimme suosiolla toimenpiteen toisen juoksun jälkeen. Kun kävimme tapaamassa eläinlääkäriä Espoon eläinsairaalassa Evidensiassa loka-marraskuun vaihteessa sovittiin, että hormonaalisen kierron kannalta paras aika tehdä sterilointi olisi tammikuun alku. Silloin myös Mimmin valeraskaus olisi ohi. En itse ollut huomannut valeraskautta koska hän ei tehnyt mitään pesää tai hoivannut pehmojaan mutta eläinlääkäri näki sen Mimmin nisistä. 

Vein Mimmin torstaina aamuna kello 7.40 Espoon eläinsairaalaan ja sovimme pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Forellin kanssa, että Mimmin sterilisaatio tähystysmenetelmällä muutettaisiin sterilisaatioksi leikkausmenetelmällä koska koiran elopaino on vain 5,8 kg. Tarja hoiti edesmennyttä Minnietä sen viimeisen elinvuoden aikana niin sympaattisen ammattitaitoisesti, että halusin ehdottomasti juuri hänen jatkavan myös Mimmin lääkärinä ja tekevän operaation. Minä palasin kotiin etätöihin ja Mimmi jäi eläinsairaalaan.

Kello 13 aikaan sain tekstiviestin "Hei! Mimmin leikkaus meni hyvin ja voit tulla hakemaan kun ehdit. T. Tarja." Oli helpottavaa kuulla, että kaikki oli sujunut mallikkaasti ja lähdin noutamaan potilasta kotiin. Kun Minnie aikoinaan steriloitiin yli 15 vuotta sitten en ihan tarkkaan muista miten hän käyttäytyi kotiutuessaan. Mimmi käveli vähän sekavan oloisena "laulaa ulisten" pieneläinhoitajan kanssa luokseni. Tuo ääntely johtui hoitajan mukaan siitä, että kun koira on ollut narkoosissa ja "sitten herätetään siitä ei eläin oikein tiedä miten reagoisi outoon olotilaansa". Mimmi oli saanut lääkettä mahdollisiin kipuihin joten siitä tuo "laulelu" ei johtunut. Sain mukaan potilaalle annettavat lääkkeet sekä tarkat ohjeet miten toimitaan seuraavan kahden viikon ajan.

Kotona minä jatkoin etätöitä palavereissa ja Mimmikin rauhoittui lopulta aloittaen nukkumisen.  Ensimmäinen ilta meni leikkauksen jälkeen todella mukavissa merkeissä ja kävimme kerran ulkona nopeasti hoitamassa asiat. Mimmi sai kerrallaan muutamia teelusikallisia toipumisen tueksi kehitettyä ja rakenteeltaan pehmeää täysravintoa (Royal Canin Veterinary Diet Dog Gastro Intestinal wet). Ruoka tuoksui minustakin todella herkulliselta mitä harvoin koiramurkinat tekevät. Normaalisti Mimmi syö päivittäin kuivanappuloita, jotka ovat sen herkkua (Royal Canin Breed Jack Russell Adult) mutta nyt niitä ei toipilaalle voinut antaa. 

Ihan koko tätä lääkearsenaalia Mimmi ei saanut heti leikkauksesta mukaansa. 

Seuraavana päivänä Mimmi jatkoi toipumistaan "tötterönsä" ja haavapuvun kanssa. Koira oli selkeästi jo virkeämpi kuin edellisenä päivänä ja ruokakin maistui pieninä annoksina edelleen. Perjantai iltana tilanne kuitenkin muuttui yllättäen kun Mimmi alkoi ripuloimaan kotona niin ettei edes ulos ehditty. Itse mietin vielä tässä vaiheessa, että olin antanut varmasti Mimmille liikaa ruokaa. Ripulointi jatkui läpi yön parin tunnin välein ja klo 4 lauantai aamuna päätin soittaa Espoon eläinsairaalaan. Sovimme pieneläinhoitajan kanssa, että jos vain mitenkään voisimme olla kotona vielä pari tuntia niin olisi parempi tulla vasta klo 7 jälkeen. Klinikalla oli vuoronvaihto silloin. 

Vein Mimmin sitten Espoon eläinsairaalaan aamun valjettua. Kun haavapuku otettiin kokonaan pois koiralta huomattiin, että puku oli aiheuttanut etutassujen kyynärtaipeisiin ärtyneet kohdat Mimmin ihoon. Olimme pitäneet haavapukua ripuloinnin alettu niin ettei se ollut enää Mimmin takapäässä. Itse leikkaushaavaa koira ei aristanut ja sen vatsa tuntui eläinlääkärin palpoidessa normaalilta. Sovittiin, että Mimmi jää nesteytykseen sekä häneltä otetaan verikokeet tulehdusten poissulkemiseksi ja hoidetaan ripulia pahoinvointilääkkeillä. Päivystävä eläinlääkäri selitti, että kun koira on ollut narkoosissa voi sen elimistö nukutuksen jälkeen reagoida annettujen lääkkeiden kanssa mistä voi aiheutua mahdollisesti ripulointia. Sterilisaatio on kuitenkin aika iso toimenpide eläimelle ja myös stressaava. 

Sain noutaa Mimmin kotiin kello 18 lauantai iltana ja se näytti jo paljon pirteämmältä. Mimmi jatkoi vielä toipilasruoan syöntiä ja lisäksi minun piti antaa sille vielä kotona kaoliinipektiini-liuosta tasoittamaan vatsan toimintaan. Em. on nestemäistä täydennysrehuvalmistetta, joka auttaa  tasapainottamaan ripuloineen koiran suolistoa. Eli ruiskulla pullosta määrätty annos muutamia kertoja päivässä suun kautta nautittavaksi. Sunnuntai päivä sujui ihan leppoisasti ja Mimmi sai hoidettua ulkolenkeillä "isompia asioitaan".

Maanantaina Mimmin ruokahalu kasvoi entisestään se oli todella pirteä iltapäivään saakka jolloin muuttui yhtäkkiä oudon apaattiseksi. Ei tullut kutsuttaessa luokse vaan tuijotteli vain lattiaan jossain kauempana. Huomasin myös, että koira hinkkasi takapäätään lattiaan toistuvasti eli joku häntä siellä  tuntui häiritsevän. Onneksi sain varattua vielä maanantai illalle 3.käynnin eläinsairaalaan koska halusin tarkistaa ettei voinnissa ole tapahtunut mitään muutosta huonompaan.

Meillä sattui mieletön yhteensattuma eli lääkäri, jolle saimme ajan oli erikoistunut ihosairauksiin. Eläinlääkärille oli myös itsellään kolme russelia kotosalla joten rotukin oli hyvin tuttu. Mimmin haava oli edelleen siisti mutta alueet sekä vatsassa että niissä kyynärtaipeissa olivat ärtyneet. Tämä pieni näppyläinen, pinnallinen ihotulehdus varmasti kutitti Mimmiä ja aiheutti sille tukalan olon. Mimmi sai nahan alle Cytopoint-injektion, josta on seuraavat 4-6 viikkoa apua allergiatyyppiseen kutinaan. Lisäksi tyhjennettiin Mimmin anaalirauhaset ja samalla eläinlääkäri huomasi, että hännässä oli pinnallinen märkivä tulehdus ns. hot spot. Ei siis ollenkaan ihme, että takapäätä hinkattiin lattiaan!


Kotiin viemisinä saimme lisää lääkkeitä eli häntään Isaderm-voidetta tulehtuneelle alueelle puhdistamisen jälkeen. Myös vatsan ja kyynärtaipeiden alueita puhdistetaan Cortavance-kortisoniliuoksella kahdesti päivässä. Yllättävän hyvin Mimmi on antanut hoitaa itseään. Lisäksi se käyttää kauluria aivan mallikkaasti vielä ainakin huomiseen kun leikkauksesta on kulunut tasan kaksi viikkoa. 

Tässä Mimmi ennen leikkausta ja kauluria luun kimpussa. Onneksi kauluri on kohta historiaa!

Vaikka jossain vaiheessa tästä steriloinnista toipumisesta tuli omistajalle vähän orpo ja turvaton olo karvakaverin puolesta on Mimmi itse ollut kyllä todellinen taistelija. Mimmi on ollut leikkisä ja iloinen häntää heiluttava oma itsensä kun on saatu apua ikäviin vaivoihin. Mimmi oli jopa siellä Espoon eläinsairaalassa ripulista toipuessaan ottanut hyvin pontevasti kantaa aina muissa häkeissä tapahtuviin asioihin ja puuhakkaasti hän oli myös yrittänyt irrottaa kanyylia etujalastaan. Eläinlääkäri sanoi minulle puhelimessa kun kyselin potilaan vointia "Etkö kuule kuinka täällä häntä heiluu jo kun touhukas Mimmi tarkkailee ympäristöään valppaana iloisena ja kaikkeen osallistuen?" 

Mimmi on ollut todella reipas tämän kaiken keskellä mutta halunnut ehkä enemmän kuin normaalisti istua sylissä tai maata emäntänsä vieressä. Nyt jatketaan vielä toipumista ja tehdään päivä päivältä pidempiä lenkkejä mutta edellekään ei saisi kovasti riehaantua kun tapaa koirakamuja. Mimmi ♥♥♥





tammikuuta 26, 2023

LWT22 - Kerttula on talokaunotar Skinnarbyssa

 

Palataanpa vielä kerran aurinkoiseen viikonloppuun viime elokuussa ja Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan yhden esittelemättömän talokaunottaren osalta. Tähän harmaaseen tammikuun päivään saa tuoda nyt kesäisen tuulahduksen Kerttulan hurmaava ja pieteetillä kunnostettu vanha hirsihuvila. Kesällä 2019 Avoimet puutarhat -tapahtumassa kävin jo ihailemassa Kerttulan upeaa 120 vuotiaan torpan ympärille rakentuvaa vanhaa perinnepuutarhaa ja hyötypuutarhaa. Mikä kukkaloisto, lukuisia omenapuita, syreeneitä ja parsaakin kasvoi rehevässä puutarhassa. 

Kerttula (kuvassa oikealla) on 120 vuotta vanha ja sitä on jatkettu uudisosalla (vasen kuva). Kuva kesältä 2019 Avoimet puutarhat -tapahtuman yhteydestä. 

Silloin ei ollut mahdollista päästä itse päärakennukseen sisälle vaan tapahtumassa oli avoinna ainoastaan upeasti kunnostettu punamultainen piharakennus kesähuoneineen. LWT22 -tapahtuma johdatteli minut vihdoin myös Kerttulan sisätiloihin ja täytyy sanoa, että onneksi minä ehdin tähän etäkohteeseen. Todella hurmaava talo ja sen sisustus puhutteli myös!

Kymmenen vuotta sitten 2012 Bulevardilla Helsingissä asuneet Luru Hirva ja Masa Karhula ostivat Kerttulan. Talosta oli alun perin tarkoitus tulla vain kesäasunto ja kakkoskoti mutta toisin kävi. Maalaiselämä viljavine peltoineen ja vehreän vihreä maisema vei mukanaan. Mainostoimistoyrittäjät karistivat Helsingin tomut jaloistaan lopullisesti ja siirtyivätkin asumaan Kerttulaan Loviisan Skinnarbyhyn ihan ympärivuotisesti. Pariskunnan suloisen Kerttu-koiran mukaan talovanhus nimettiin Kerttulaksi.

Kuva suloisesta Kertusta kesältä 2019 Kerttulan pihalla. 

Vanhojen talojen remontin kanssa tulee aina yllätyksiä ja niin kävi myös Kerttulan osalta. Vuosien saatossa talon sisätiloissa alkuperäiset hirret oli levytetty piiloon ja lattialankut peitetty maalikerroksilla. Kun vanhat levytykset poistettiin kävikin ilmi, että sekä hirsiseinä että lattialankut olivat vaurioituneet ajan myötä. Omistajat aloittivat mittavan remontin ja talon vaurioituneet osat korjattiin. Kyllä kannatti ahkeroida ja remontoida sillä Kerttula on nyt kuin koru sekä sisältä että ulkoa. 

Kun astuu sisälle Kerttulan auringon valaisemalle kuistille voi jo nähdä sielunsa silmin kuinka tuon pöydän ympärillä istutaan kesäiltana vaikka rapujuhlien merkeissä ystävien kanssa kilistellen. Kukallinen tapetti tuo tähän tilaan talvellakin kesäisen pirteän ilmeen ja seinällä olevat olkihatut muistuttavat maalaiselämän verkkaisuudesta. Täällähän ollaan peltojen keskellä kuin herran kukkarossa sekä turvassa että omassa rauhassa. 



Seuraavaksi kurkistin sisälle "musiikkihuoneeseen" jossa varmasti soitellaan pianoa omaksi iloksi tai viihdyttämään kyläileviä ystäviä. Kulmakaapissa näytti olevan hurmaavia värikkäitä laseja, joista voisi siemailla vaikka jälkiruokaviiniä siinä musisoinnin lomassa. Pianon päällä oleva patsas on varmasti isäntäpariskunnan omaa taidetta, jota löytyi myös muista sisätiloista sekä puutarhastakin. Sisustuksessa on käytetty pääasiassa kirppislöytöjä ja antiikkia. Talossa oli paljon mielenkiintoisia ja kauniita yksityiskohtia. 

Ihana, vanha putkiradio - ehkä toimivakin - toi tilaan nostalgisen fiiliksen. Ja nuo kalalautaset!



Aikoinaan isännillä on seinillä pyssyjä, joita käytettiin kun käytiin metsässä kaatamassa riistaa. 

Iso tila pitää sisällään sekä avokeittiön saarekkeineen että istuinnurkkauksen sekä perinteisen lautaskaapin. Tilasta tulee vähän mieleen entisaikojen taloissa ollut tupa, jossa oli nurkassa leivinuuni sekä seiniä kiertävät penkit. Tupa käsitti aikoinaan perinteisen maalaistalon yhden päädyn ja  Kerttulassakin tilasta ikkunoita avautui ainakin kahteen suuntaan ja lisäksi luonnonvalo tuli vielä viereisen huone - kamarin - ikkunoista.


Keittiön saareke jakoi tilan hauskasti kahteen osaan ja jätti keittiökaapit sekä kodinkoneet taakseen. Hauska idea ripustaa paistinpannut seinälle kuten ravintolan keittiöissä. Tässä taloudessa tehdään ihan varmasti hyvää ruokaa. Keittiön hyllyllä kuivatut sienet kertoivat myös siitä, että isäntäpariskunta on intohimoisia sienestäjiä. Melkein tunsin nenässäni ihanan sienimuhennoksen tuoksun. Omnomnom!

Tuvasta johti pieni ovi toilettiin, joka oli super naisellinen. Alakerrasta löytyi mielestäni myös erillinen kylpyhuonetila sieltä kuistin puolelta.

Voisikohan tätä pikkuhuonetta kutsua vanhan ajan termien mukaan kamariksi tai kammariksi kuten oma isoäitini tätä olisi kutsunut. Kamarit olivat vanhoissa taloissa erillisiä huoneita, jotka olivat arvokkaampia tiloja kuin tupa, pirtti tai keittiö. Tällaiset huoneet oli aikoinaan tarkoitettu makuuhuoneeksi tai vierashuoneiksi. Aikoinaan isäntäväki nukkui kamarissa ja piiat sekä rengit itse tuvassa. Kesäaikaa voitiin asua vähän väljemmin kun voitiin muuttaa nukkumaan aittoihin pihalle. 

Entisaikoina on tilaa kodeissa ollut paljon vähemmän eikä juurikaan yksityisyyttä. Tästä voit kurkistaa postaukseeni Helsingin Kirstinkadulla sijaitsevaan Työväenmuseoon, jossa esitellään yhdeksän hellahuonetta, joiden koko on ollut vain 18m2 tai 22m2 koko perheelle ja ehkä kortteereille eli sukulaisille tai tutuille, jota majoittuivat väliaikaisesti tuttujen nurkkiin tultuaan kaupunkiin töihin.  

Tästä kamarista löytyi paljon kauniita yksityiskohtia ja esineitä. Tuo vanha sifoni oli upea!

Olin sen verran kuumissani helteisenä päivänä etten enää kiivennyt katsomaan yläkerrassa olevaa makuuhuonetta vaan suuntasin sen sijaan tutkimaan vanhaa, punamultaista piharakennusta, jonka huoneisiin olin ihastunut jo 2019 Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Kesäaikana myös isäntäpari muuttaa nukkumaan piharakennukseen.



Piharakennuksesta löytyy näiden todella kauniiden huonetilojen lisäksi myös ahkerasti käytössä oleva sauna sekä vierashuone. Pihalla oli myös saunojille palju. 

Isäntäväen kesäinen makuuhuone piharakennuksessa. Täällä nukkuu ihan varmasti hyvin ja näkee mukavia unia!

Kerttulassa vierailu oli elämys ja nähtävää oli todella paljon. Kiitos Luru ja Masa, että avasitte kotinne Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Ja upeaa, että pelastitte tämän talovanhuksen herättämällä sen taas henkiin ja uuteen loistoonsa ♥♥♥





tammikuuta 17, 2023

Kolme asiaa - blogihaaste

 

Aina silloin tällöin me bloggaajat saamme blogihaasteen, joka puhuttelee ja johon on kiva tarttua. Nämä blogihaasteet ovat toisten bloggaajien eli somettajien alulle panemia haasteita, joilla pyritään porautumaan bloggaajaan persoonana enemmän. Tyypillinen blogihaaste sisältää joukon kysymyksiä, joihin vastataan parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus myös käy kuten minulle nyt eli bongaa hauskan blogihaasteen, johon päättää itse tarttua vaikka kukaan siihen ei varta vasten ole sinua haastanut mukaan. 

Löysin Kristiina K blogista "Kolme asiaa" - blogihaasteen, joka puhutteli minua. Muutama muukin blogikollega - mm. Outi's lifen Outi - on jo vastannut haasteeseen joten päätin minäkin sitten raottaa teille ajatuksia näin sateisen harmaana tammikuun päivänä. Alun perin tämä blogihaaste taitaa olla lähtöisen ruotsalaisesta blogista, josta Kristiina oli sen bongannut. 

Tässä on minun KOLME ASIAA -listaukseni.

KOLME ASIAA JOIDEN TEKEMISTÄ OLEN LYKÄNNYT

1. Kierrättää ylimääräiset tavarat pois verkkokellarista

Tämä kapean pitkän kellarin kuva muistuttaa paljon omaa komeroamme. Kuva Ramblingrenovetors

Verkkokellarini on taas parin vuoden jälkeen päässyt sellaiseen tilaan, että sen osalta on nyt ehdottomasti otettava ryhtiliike. Kellarikomeromme on kapea ja pitkä joten jos siellä on yhtään liikaa tavaraa on järjestystä vaikea hallita. Ja juuri nyt sinne on kertynyt aivan liikaa tavaraa. Ennen joulua kävin kotona perinteisen loppuvuoden kaappien siivousprojektin eli karsin aina vaatteita ja tavaroita lahjoitettavaksi. 

Kellarissa ja kotona on turha hillota asioita, joista voi olla apua ja hyötyä jollekin toiselle niitä tarvitsevalle. Olin marraskuussa todella tyytyväinen Fidan noutopalvelusta joten aion tässä kellariprojektissa hyödyntää myös heidän palveluaan tulla hakemaan tavarat suoraan kellarikomerostamme.  

2. Järjestää tärkeät paperit ja tuhota tarpeettomat 


Kuva Pexels

Toinen alkuvuoteeni aina kuuluva juttu on edelliseltä vuodelta kertyneiden papereiden käyminen läpi. Normaalisti olen tehnyt tämän heti uudenvuoden päivän jälkeen mutta nyt ollaan jo tammikuun puolivälissä enkä ole tarttunut vielä toimeen. Vuoden aikana tulee säästettyä paljon ihan turhaa laskukopiota, "lippuja ja lappuja" jne. jotka saavat sitten silputtuna lähteä edelleen kierrätykseen. Tämä "paperisavotta" on nopeasti yleensä tehty mutta nyt sitä on jostain syystä venytetty jo liikaa.  

3. Aktivoituminen koirakirppiksillä

Kun rakas Minnie siirtyi 2021 helmikuussa sateenkaarisillalle minulle jäi paljon hänen ulkovaatteita, jotka pitäisi laittaa myyntiin netin koirakirppiksille. Ensin elättelin toivetta, että seuraava russelini perisi nämä aivan ihanat asut mutta valitettavasti Mimmi on kooltaan niin paljon pienempi ettei näin tullut tapahtumaan. 

Osaa vaatteista Mimmi voi käyttää mutta lähes uusia talvipomppia on parikin kappaletta, joista joku vähän suurempi russeliriiviö saisi itselleen lämmikettä ylle. Olen tunnesyistä lykännyt tätä myyntiin laittamista mutta nyt on aika kypsä toteuttaa tämä projekti. Nyt pystyn tämän tekemään joten tuumasta toimeen!

KOLME ASIAA JOITA KAIPAAN

1. Aurinko ja lämpö

Olen syntynyt kesäkuun lopussa joten ikuisena kesälapsena minä kaipaan jo malttamattomana kevättä ja kesää. Meidän leveysasteilla on neljä vuodenaikaa enkä sitä halua millään muotoa muuttaa koska niin tulee ollakin. Silti sääolot ovat ensin valtavien lumimyräköiden jälkeen menneet nyt niin vetisiksi, että toivoisin jo muutosta. En muista milloin aurinko olisi pilkistänyt meille Espoossa. Ehkä pikaisesti reilu viikko sitten vai onko siitä jo kaksi. Olen seonnut laskuissani! Aurinko on aina lupaus myös tulevasta lämmöstä ja uuden kasvukauden alkamisesta. 

2. Uudet perunat

Minulla on vuosia ollut tapana laittaa pakastimeen ihan ensimmäisiä uuden sadon perunoita, jotta niiden upeasta makuelämyksestä saadaan nauttia myöhemminkin. Yritän valita mahdollisimman tasakokoisia varhaisperunoita - yleensä Annabelle lajiketta - tulevaa herkkuhetkeä varten. Puhdistan/pesen perunat ja esikiehautan niitä suolavedessä 3-5 minuuttia. 

Jäähtyneet perunat vain sitten pakastepussissa pakastimeen, josta ne voi sitten ottaa esille jouluaattona ja laittaa kiehuvaan veteen kypsymään vielä hetkeksi. Ihana kesän maku kielellä jouluaattonakin perunoiden kautta. Tänä vuonna unohdin pakastaa perunat joten tämän makuelämys jäi nyt kokematta. Jos et ole kokeillut koskaan niin suosittelen. 

3. Metsä- ja luontoretkiä Mimmin kanssa 

Porkkalanniemi toukokuussa 2020 ja upea merimaisema. 

Minulle liikkuminen luonnossa on todella tärkeä juttu koska se ravitsee sekä mieltä että kehoa. Luonnossa kävely tuulettaa ajatuksia ja virkistää antaen puhtia päivään. Oikukas talvisää toi ensin niin paljon lunta ettei metsiin oikein voinut lähteä tarpomaan umpihangessa ilman lumikenkiä pienen koiran kanssa. Seuraavaksi alkoivat vesisateet, jotka sulattivat kyllä lunta tehokkaasti mutta polut ne muuttivat niljakkaan jäisiksi. 

Haluaisin kävelylle vaikka Porkkalanniemeen meren äärelle mutta sääjumalat eivät ole olleet oikein suosiollisia tänä talvena meille. Odottelen malttamattomana tulevia metsälenkkejä! 

KOLME ASIAA JOTKA OLEN PANNUT MERKILLE

1. Ihmisten välinpitämättömyys on lisääntynyt

Kuva Pexels

Kauppakeskuksen ovella itkee pieni poika, joka on hukannut äitinsä tai toisinpäin mutta kukaan ei mene auttamaan poikaa. Dementoitunut vanhus poukkoilee välillä kevyen liikenteen väylällä välillä ajotiellä mutta autot vain väistelevät häntä pysähtymättä. Koira tärisee todella viluissaan kaupan ulkopuolella lumisateessa mutta omistajaa ei näy eikä kuulu. 

Kaikki em. ovat olleet tapauksia, joita olen ollut itse todistamassa tässä viimeisten vuosien aikana. Minä puutun aina jos näen, että joku tarvitsee apua koska en voi koskaan tietää koska olen itse se avuntarvitsija. Aina voi lohduttaa toista ja hälyttää apua paikalle mutta minusta pitää reagoida eikä vain kyynisesti kävellä ohi.

2. Sesonkituotteet ovat kaupassa aina vain aikaisemmin esillä

1.joulukuuta lähikaupassamme oli jo Runerbergin torttuja. 

Tästä aiheesta olen kirjoittanut kokonaisen blogipostauksen 2018 otsikolla "Miksi elämme koko ajan 'edellä aikaamme'" -postauksen. Kun koululaisten syyslomat on pidetty kaupassa on joulusuklaat joulumusiikin pauhatessa. Joulukuun alussa lähimarket tarjoilee jo Runebergin torttuja ja pahoittelee asiakkaalle ettei laskiaispullia ole vielä saatu. 

Hyvissä ajoin tammi-helmikuun vaihteessa on kaupoissa jo pääsiäinen, joka menee kivasti päällekkäin vapun kanssa. Minusta tuntuu, että kaupan sesongit ovat vain kiihdyttäneet tahtiaan eli kronologisuus tai itse juhlat ovat ihan sivuseikka kun kauppa puskee tavaraa suloisen sekaisesti kuluttajalle. 

3. SS2023 muodissa jatkaa edelleen vihreä väri

Kevään/kesän 2023 muodissa on todella paljon erilaisia materiaaleja, värejä ja kuoseja. Vähän sellainen "jokaiselle jotain" mallisto tullaan näkemään. Minua ilahduttaa se, että vihreä säilyy edelleen muodissa vaikka Pantonen Magenta onkin vuoden väri. Viime kesänä hankkimani vihreät mekot sekä myös kengät ovat siis ihan muodissa tulevanakin kesänä. Jossain vaiheessa voisinkin tehdä tänne blogiin katsauksen ensi kesän mielenkiintoisesta kenkämuodista. 

KOLME ASIAA JOTKA TEKEVÄT MINUT ILOISEKSI

1. Mimmin iloinen tervehdys kun tulet kotiin 

Kotiin on aina mukava palata kun on koiranomistaja. Ei sillä ole merkitystä oletko ollut viemässä vain muutaman minuutin roskia vai viettänyt pari tuntia asioilla kun tulet kotiin koska vastaanotto on aina yhtä iloinen. Mimmi heiluttaa häntäänsä ihan vimmatusti vai pitäisikö sanoa, että koko koira heiluu hännän mukana tahdissa. Hän haluaa antaa paljon pusuja myös omistajalle eli sellaisia koko kasvojen "märkiä kielareita". Usein Mimmi haluaa tämän jälkeen vielä hetkeksi syliin istumaan. Todella lämmin vastaanotto, 

2. Tulppaani sesongin alkaminen

Uuden vuoden jälkeen voi aina alkaa odottamaan sitä koska saa ostaa kotiin ensimmäiset uuden sadon tulppaanit. Itse asiassa minä otin tässä jo vähän varaslähdön ja otin jo lähimarketista joulukuun alussa kimpun valkoisia tulppaaneita. Joulukiireissä en varmaan ehtinyt laittaa niistä edes Instaa. Varsinainen tulppaani sesonki on nyt käynnistynyt ja olen ostanut ensimmäiset vuoden 2023 pari päivää sitten. 

Rakastan tulppaaneita ja tulen ihan varmasti ostamaan niitä tästä eteenpäin vähintään yhden kimpun per viikko. Tulppaaneista tulee mieleen lukuiset työmatkat Amsterdamiin ja upea vierailuni keväällä 2016 Keukenhofin tulppaanipuistossa Lissessä

3. Ateneum avautuu taas remontin jälkeen huhtikuussa

Ateneumin taidemuseo avautuu nyt 14.huhtikuussa 2023 vuoden tauon jälkeen. Ateneum on ehdottomasti yksi suosikki museoni Helsingissä ja olen kaivannut sinne pääsyä. Museo suljettiin maaliskuussa 2022 ison ilmanvaihtoremontin takia. Museoon on toki voinut tehdä virtuaalivierailuita mutta niistä puuttuu aina se olennainen eli tilan upea arkkitehtuuri ja henki. 



Albert Edenfelt, Pariisin Luxembourgin puistossa 1887, Suomen Kansallisgalleria/kuva Hannu Pakarinen

Ensimmäinen kokoelmanäyttely on nimeltään "Ajan kysymys". Seuraavaksi avautuu toukokuussa kattava Albert Edenfelt näyttely, joka esittelee Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvan taiteilijan kansainvälisestä näkökulmasta. Lokakuussa on luvassa Väriä & valoa - impressionismi Suomessa ja maailmalla -näyttely, joka esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta ajanjaksolta 1860-1916. 

KOLME ASIAA JOITA SUOSITTELEN

1. Ota aikaa itsellesi ilman somea 

Kuva Pixabay

Olen viime aikoina pannut merkille miten paljon älyluuri kahlitseekaan meitä ihmisiä. Jos seistään kaupan kassajonossa useimmat meistä kaivavat kännykät esillä siinä jonottaessaan. "Jos ihan vain ajankuluksi vähän surffaan Facessa ja Instassa" mietitään. Sitten uppoudutaankin netin syövereihin eikä huomata, että jono alkaakin liikkumaan ja pitäisi jo nostella tavaroita hihnalle kiireen vilkkaan. 

Olen itse nyt alkaneen 2023 vuoden kunniaksi päättänyt, että puhelinta ei tulla ihan koko ajan näkemään hyppysissäni. Suosittelen samaa kokeilua muillekin. Vaikka voin koiralenkeillä ottaakin valokuvia minun ei tarvitse niitä välttämättä heti lisätä someen. 

2. Tartu hetkiin - Carpe diem!

Nykyisessä hektisessä elämänmenossa moni tuntuu vain paahtavan eteenpäin päivittäin tiukkojen aikataulujen mukaan. Aina ei tarvitse suorittaa vaan on äärimmäisen tärkeää myös pysähtyä välillä ja ennen kaikkea tarttua pieniin tärkeisiin hetkiin ihan päivittäin. Ohessa oleva kuva on 1.koronakeväältä kun minun oli ihan pakko tarttua hetkeen carpe diem -asenteella ja "poimia päivän" auringonlasku! 

Jokainen hieno auringonlasku on tallentamisen arvoinen kokemus. Johan aikoinaan roomalainen viisas runoilija Horatius kehotti Leuconoe -nimistä naista käyttämään jokaisen käsillä olevan hetken varoittaen naista samalla luottamasta liiaksi tulevaisuuteen. Koskaanhan ei tiedä mikä hetki tai mikä auringonlasku on ehkä se viimeinen.

3. Tee asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi ja muista unelmoida

Viime vuosiin on mahtunut paljon ikäviä maailmanlaajuisia kriisejä kuten pandemia ja Ukrainan sota, jotka ovat tuoneet meidän jokaisen elämäämme harmaita ellei peräti mustia pilviä. Meillä jokaisella on erilainen resilienssi selvitä vaikeiden ja ikävien asioiden käsittelystä. Arjen haasteissa, stressissä ja lukuisissa muutoksissa tarpominen on kuluttavaa. 

Tee vastapainoksi kaikelle ikävälle juuri sellaisia asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi ja energisoivat. Joku menee crossfitiin, toinen taidenäyttelyyn, kolmas teatteriin ja neljäs ilmajoogaan koska nuo asiat tuottavat hyvää oloa ja lisäävät endorfiinia. Älä unohda unelmoida!

KOLME ASIAA JOTKA HALUAN TEHDÄ PIAN

1. Pientä pintaremonttia

Minulla on vireillä suunnitelmia keittiöni kaappien ovien suhteen eli niiden väri tulisi vaihtumaan jossain vaiheessa tässä keväällä. Olen kypsytellyt tätä väriasiaan jo jonkin aikaan mutta vieläkään se ei ole ihan täsmällisesti jäsentynyt mielessäni. Minulla on todella suuri hinku ja palo uudistaa ilmettä mutta pari pikku asiaa pitää vielä tarkistaa ennen kuin ryhtyy tuumasta toimeen. 

Tulee mieleen viisaan isoäitini neuvot "Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty." eli tässä asiassa vaikka haluaisin sen toteutuvan "pian" kaiken on oltava valmiiksi mietittyä kun toteutus alkaa. 

2. Haluan nähdä ja kokea pari "must to see" -taidenäyttelyä 

Collection,Kakkonen/ EMMA - Espoon modernin taiteen museo, kuva Ari Karttunen / EMMA

Minulla on poltellut jo pitkään muutama todella mielenkiintoinen taidenäyttely, joihin olen ajatellut suunnata heti kun on vain aikaa. Amos Rexin Hans Op de Beeckin Hiljainen paratiisi on ehdottomasti nähdä ja joka kerta kun ajan Lasipalatsin ohi mietin, että "ensi viikonloppuna". Didrichsenin taidemuseon Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta on 29.tammikuutta asti joten sinnekin pitää ehdottomasti ehtiä. Kolmas näyttely löytyy Espoon modernin taiteen museo EMMAsta eli Kakkonen Collection. 

3. Hankkia kotiin hienohelman - siis uuden viherkasvin

Kuva Keskipohjanmaalainen / Outi Yli-Arvo

Olen monta vuotta haaveillut vanhan ajan viherkasveista ja nimenomaan kasvista nimeltään hienohelma eli Asparagus densiflorus 'Sprengeri'. Tämä vihreä "parsakasvi" on todella perinteinen huonekasvi, joka on jo 1890-luvulla löytyi salin nurkasta tuomassa vihreyttä tilaan. Ruukkuparsojen kasvattaminen on siis todella säilyttänyt suosionsa yli sata vuotta ja nyt minä haluan on hienohelman. 

En haasta ketään mukaan tähän "Kolme asiaa -blogihaasteeseen" mutta kiva olisi lukea mitä vaikka Kepposet -blogin Rva Kepponen vastasi näihin samoihin kohtiin.











tammikuuta 13, 2023

Nuutinpäivä 13.tammikuuta päättää meidän joulun

 

Tänään 13.tammikuuta vietetään Nuutinpäivää, joka perinteisesti aina on päättänyt jouluajan minun lapsuudenkodissani. Meillähän "hyvä Tuomas joulun tuopi ja paha Nuutti pois sen viepi" eli vasta jouluviikolla kotiimme alkaa ilmestyä joulukoristeita pikku hiljaa. Tämä on perinne, jonka olen oppinut jo isoäidiltäni joten haluan kunnioittaa sitä omassa elämässäni yhtenä edellisiltä sukupolvilta opittuna traditiona. 

Tänään Nuutinpäivänä on kulunut tasan 20 päivää perinteisen joulurauhan julistuksen Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona kello 12 eli vanhan pohjoismaisen lainsäädännön mukainen ajanjaksoa umpeutuu. 

Joulurauhan julistus 2014, kuva Kari Vainio / Turun kaupunki

Nyt joku miettii, että miksi ihmeessä tuollainen joulurauha on aikoinaan edes pitänyt julistaa? Syyt ovat olleet hyvinkin yksinkertaiset eli järjestyksen säilyminen ja turvallisuus. Juhlapyhät toivat entisajan ihmisille ylimääräistä vapaa-aikaa jolloin myös syntyi levottomuuksia ja samalla oli suuri vaara tulipalojen syttymiselle myös. Asuttiin ahtaasti puisissa rakennuksissa ja lämmittäminen sekä valaistus hoidettiin avotulen avulla. 

Jos rikkoi joulurauhaa siitä seurasi rangaistus. Joulurauhan julistus on Pohjoismaista ainoana säilynyt elävänä meillä Suomessa. Lähetystä seurasi teeveen välityksellä jouluaattona yli miljoona kansalaista. Itse Turkuun oli tänä jouluna kerääntynyt 10000-15000 ihmistä katsomaan jo yli 700 vuotta vanha joulurauhan julistusperinnettä. 

Elsa Beskov, Petterin ja Lotan joulu - Nuuttipukki tulee 

Minulle Nuutinpäivä lopettaa joulunajan mutta päivään on aikoinaan kuulunut myös muita traditioita. Isoäitini kertoi, että hänen lapsuudessaan Nuutinpäivänä oli liikkeellä villejä Nuuttipukkeja, jotka olivat pukeutuneet väärinpäin käännettyihin turkkeihin tai lampaantaljoihin. Kasvoillaan Nuuttipukeilla oli tuohinaamarit ja päätä koristivat sarvet.

Nuuttipukkeina liikkuvat olivat nuoria mieshenkilöitä, jotka kiertelivät talosta toiseen kovasti metelöiden ja vaatien olutta itselleen. Joulurauha kun ei enää ollut voimassa niin ehkä tämän uhmakkuuden takana vähän sellainen "keväällä irti päässeet vasikat laitumelle" -meininki. 

Kuva Lux Fennica

Alun perin Nuutinpäivän nuuttipukkiperine on rantautunut meille Suomeen Ruotsista. Nuutinpäivä on ollut kalenterissa nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1708 lähtien. Nuutinpäivänä on alun alkaen muisteltu kahta tanskalaista pyhimystä, jotka ovat olleet Tanskan suojeluspyhimys Pyhä Knut ja herttua Knut Lavard. Molemmat Knutit kokivat jo varhaisella keskiajalla marttyyrikuoleman. 

Knuuttipukki perinne alkoi muuttua myöhemmin lasten perinteeksi ja sen on säilynyt nimenomaan Lounais-Suomessa. Kirjoitin viime vuonna kattavasti Nuutinpäivän postaukseen Nuuttipukeista ja Nuuttiperinteestä eli tästä pääset vielä tarkemmin kurkistamaan mitä kaikkea Nuuttipäivän viettoon liittyy.  


Joulusta luopuminen on aina vähän haikeaa mutta samalla kun amaryllikset ovat jo vetämässä viimeisiään voi miettiä tulppaanien hankkimista niiden tilalle. Amarylliksen kukat eivät ole ihan tässä loistossa mitä näissä viikon takaisissa kuvissa mutta edelleen tuo valkoinen amaryllis, josta on leikattu jo yksi kukkavana maljakkoon kukkii todella upeasti. Ensimmäiset valkoiset tulppaanit hankin jo ennen joulua mutta marketeissa on ämpärikaupalla erivärisiä tulppaaneita, joita sitten tulevina viikkoina tulee taas kauppareissuilta napattua mukaan. 

Kollaasi Puutarhurin Majan alenurkan muutamasta tuotteesta. 

Todellinen joulufani ja "penninvenyttäjä" on tarkkana nyt menneen sesongin joulutuotteiden kanssa ja tekee tarvittavia hankintoja jo ensi joulua silmällä pitäen. Minä kotiutin viime tammikuun alussa joulukoristeita/somisteita nettikaupoista ja niin olen tehnyt myös tänä vuonna. Löysin Puutarhurin Maja nimisestä Tampereella sijaitsevasta nettiliikkeestä ensi vuoden joulukalenteriin jo rekvisiittaa. Mitä ostin jää salaisuudeksi ensi joulua ajatellen mutta tuolla heidän löytönurkassaan on kaikkea kivaa edullisesti. 

Kollaasi Emma's & Mama's alenurkan muutamasta tuotteesta.

Viime vuonna löysi puolestani Emma's & Mama's verkkokaupan, josta tilailin tuotteita myös joulualesta edulliseen hintaan joulun jälkeen. Nuo led-valoilla varustetut taulut ovat hauskoja ja viime vuonna tilasinkin heiltä Wolkswagen -joulukalenterin led-valoilla. Toki olen katsonut myös mitä muut sisustusverkkokaupat tarjoavassa alessa. Joulujuttuja ja todella hyviä löytöjä voi tehdä seuraavissa verkkokaupoissa: Newport, Jotex ja Ellos. Jos Pähkinänsärkijöitä vielä haluaisi niin Newportlla niitä olisi alennuksessa. Useampaa hahmoja eri väreissä löytyy ja erittäin sopuisaan hintaan. 

Nyt toivotan kaikille oikein hyvää perjantai iltaa ja alkavaa viikonloppua!