Näytetään tekstit, joissa on tunniste vappu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vappu. Näytä kaikki tekstit

joulukuuta 29, 2025

Marjon matkassa -blogin yhteenveto 2025

 

Vuoden viimeisiä päiviä tässä viedään ennen kuin vuosi 2025 voidaan hyvästellä ja toivottaa uusi tervetulleeksi juhlallisin menoin. Minulla on aika monena vuonna ollut tapana tehdä jonkinlaista yhteenvetoa kuluneen vuoden osalta blogissa. On mielenkiintoista summata itselleen sekä myös teille lukijoille mitä blogissa on tapahtunut viimeisen 12 kuukauden ajalla tai mitkä postaukset ovat olleet luetuimpia. Olen aloittanut bloggaamisen aikoinaan joulupäivänä 2012 eli pari päivää sitten starttasi jo 14. vuosi bloggausta. 

OMG 😉 niin se aika vain vierii vaikka tuntuu, että juurihan minä aloitin kirjoittamisen ja valokuvaamisen. Päivääkään en vaihtaisi pois enkä missään tapauksessa edes miettisi blogin lopettamista tai siirtymistä pelkästään Instagramiin. Bloggauksia aion jatkaa edelleen sekä myös Instagramia mutta esimerkiksi TikTokia en ole ladannut enkä edes harkitse tekeväni sitä. En koe, että TikTok on minun kanavani.

Tässä 2025 vuoden luetuimmat postaukset. 

Vuoden 2025 luetuin postaus oli vierailuni Håkansbölen Hehku-valotapahtumassa, jossa oli esillä Alexander Reichsteinin upeaa valotaidetta kartanonpuistossa. Mystisiä hehkuvia hahmoja menneisyydestä mukanaan paljon historian havinaan. 

Toiselle sijalle lukijamäärissä kipusi postaus "Jääkauden jättiläiset" näyttely Heurekassa. Yleensä Heureka kiinnostaa ja vuonna 2019 "Jättimäiset dinosaurukset" oli myös kärkikahinoissa mukana. Eläimet, biologia ja historia kiinnostavat selkeästi lukijoitani. 

Kuva: ARS Armonlinna 

Kolmannen sijan sai postaus "ARS Armonlinnan kesänäyttely", joka selkeästi kiinnosti todella monia. Kaksi vahvaa ja erilaista taiteilijaa Katariina Souri ja Johanna Oras olivat tuoneet omaa taidettaan esille historialliseen Strömforssin ruukkiin. Armonlinna on tilana todella intiimi ja kutsuva. 

Neljänneksi luetuin postaus oli odotetusti "Tropicario - trooppinen eläintalo Helsingissä". Lukijoitani selkeästi kiinnostavat eläimet ja myös epätavallisemmat eli käärmeet, liskot, hämähäkit ja muut matelijat. Olen viimeksi käynyt Korkeasaaressa 2021 LUX Korkeasaari -tapahtumassa joten nyt pitää ehdottomasti keväämmällä mennä kurkkimaan eläintarhan kuulumisia. Korkeasaaren eläinpostaukset ovat yleensä olleet aina luetuimpien joukossa. 

Viidennelle sijalle ylsi postaus "Kotini vanhin esine - haastepostaus". Tartuin blogikollega Kristiina Koon heittämään haasteeseen ja kirjoitin todella vanhoista meidän suvussamme periytyneistä esineistä. Morsiusvakka, posliinia yli sadan vuoden takaa, talonpoikaistuolit 1920-luvulta. Taisin unohtaa pesukomuutin ja kapiokirstun esittelyn mutta ne ehkä joku toinen kerta. Posliinit olen ostanut eli ne eivät ole alun perin olleet suvussamme. 

Kaikki DIY postauksen kuvat on lainattu netistä, pääosin Pinterestistä. 

Kuudennen sijan sai postaus "käsillä tekemisestä" tai siis askartelusta "DIY ideoita" eli mitä voi tehdä erilaisista kipoista, kupeista, lautasista ja kulhoista. Kun aikoinaan 2012 perustin blogin on sen sisällön kuvaukseen blogin etusivulle kirjoitettu seuraavasti. "Kirpputorien, aarteiden penkomisen ihanuudesta ja löytämisen riemusta. Toisen romu voi olla minun aarteeni. Ihanien asioiden ihailusta ilman, että niitä on aina pakko omistaa." Edelleen allekirjoitan em. ajatukset yli 14 vuoden takaa. 

Seitsemäs sija meni aika yllättäin "Hyvää vapunpäivää" postaukselle. Ehkä vappusimat, tippaleivät ja donitsit vetivät lukijoita vai olisiko se sittenkin ollut kuva kukkivasta kirsikkapuusta? Toisaalta myös usein vappupostauksissa jaan Kevätpörriäisestä napattuja lasten keksimiä vitsejä, jotka ovat ihan huikeita. Lapsilla on kyllä sana hallussa näissä sutkauksissaan! 

Sijalle kahdeksan kiilasi postaus "Kuhakoski on Uudenmaan suurin vesiputous". Yleensä luontoon, järviin, mereen ja eläimiin keskittyvät postaukset kiinnostavat teitä lukijoita. Ensimmäisinä koronavuosina kun kävimme edesmenneen Minnie russelini kanssa katsomassa ja kokemassa lukemattonia luontopolkuja, luonnonsuojelualueita, hiidenkirnuja jne. lukijoita oli todella runsaasti. 

Yhdeksäs sija meni postaukselle "Reidar Särestöniemi 100-v näyttely". Minun käynti Didrichsenin taidemuseossa meni tosi hilkulle ennen näyttelyn loppumista koska näyttelyyn oli aina todella pitkä jono. Maria Didrichsen vinkkasi onneksi minulle, että klo 18 jälkeen ei juurikaan ole enää jonoa. Otin vinkistä vaarin ja ehdin 30.toukokuuta nähdä vihdoin upean Maailmanranta -näyttely. Museo oli vielä avoinna kaksi päivää minun käynti jälkeen. Onneksi ehdin koska tämä värikylläisyys oli lumoavaa! 

Kymmenennen sijan sai postaus "Paraisten surrealistinen kalkkikivilouhos". Tämä avolouhos on käsittämättömän suuri eli 150 metriä syvä ja pinta-alaltaan se vastaa noin 150 jalkapallokenttää. Minulle tuli mieleen legendaarinen Mad Max -elokuva "Beyond Thunderdome" omasta nuoruudestani, jossa näyttelivät Mel Gibson ja Tina Turner ihan näitä vastaavissa maisemissa. 

Olen kirjoittanut nyt kuluvana vuonna blogiin tähän mennessä 102 postausta ja varmasti vielä pari on tulossa. Jossain vaiheessa postauksia on syntynyt paljon enemmän eli v.2019 186 postausta, v. 2018 peräti 203 postausta ja v. 2017 187 postausta. 

Kävin kurkkaamassa koko blogiurani luetuimmat postaukset tähän mennessä ja lista on aika yllättävä minusta. Aina ei nimittäin pysty itse arvailemaan etukäteen mikä postaus on luettu/pidetty ja mikä taas vähemmän luettu/ei niin mielenkiintoinen.

Never say never - postaus  2014    / näyttökerrat 43851               

Mustarastaiden pesintä ihastuttaa ja vihastuttaa  postaus 2020   /  näyttökerrat 18964  

Loviisan Vanhat Talot postaus 2014   /  näyttökerrat 18760 

Kolonoskopia ja "viime hetki" 2019  /  näyttökerrat 11182  

Jugenlinna linnan metsän keskellä - Nummelan parantola 2020  / näyttökerrat 9847  


Kahvila Aiju löytyy Träskändan kartanon pihapiiristä 2021  / näyttökerrat 9756  

Isoja näyttökertoja ovat saaneet myös postaukset Ravintola Meiccu, Kopparnäsin virkistysalue, Enni Idin värikäs taiteilijakoti, Mustarastaat lähtivät, Linnunlaulun eleganssia ja Linnanmäki iik!WEEK muutamia mainitakseni. 

Tällä hetkellä Marjon matkassa -blogissa on sivun näyttöjä yhteensä 2.794.425 eli kovasti tässä odottelen milloin 3 miljoonaa menee rikki! Vielä tarvitaan tuohon seuraavaan etappiin 205.275 näyttökertaa. Ehkä tässä kesään mennessä ollaan tuossa 😉

Haluan kiittää kaikki lukijoitani kuluneesta vuodesta 2025  Kommenttinne ilahduttavat aina minua eli niitä saa edelleenkin laittaa. Kiitos myös niistä ideoista, joista olen saanut sähköpostiini marjoltnn202@gmail.com. Jotain lukijatoiveita on toteutettukin blogihistorian aikana. Kiitos myös ihan mahtaville blogikollegoille, joiden kanssa yhteen hiileen puhaltaminen antaa voimaa ja toisen tukeminen on mahtavaa 








toukokuuta 01, 2025

Hyvää vapunpäivää 🎈

 








Oikein hyvää vapunpäivää ja toukokuun ensimmäistä kaikille 🎈Meidän vappuun on kuulunut herkuttelut sekä ruokapöydässä että myös makean jälkiruoan kera. Eikös vappuun kuulu aina perinteisesti tippaleivät ja sima sekä myös munkit. Itse en niinkään välitä munkeista joten päädyin tarjoamaan kuorrutettuja donitseja, jotka kyllä tuntuivat maistuvan. Tippaleivistä suosin aina Fazerin tuotteita koska ne ovat ihanan rapeita. Tosin tippaleivän koostumusta on muutamia vuosia sitten ehkä vähän muutettu koska ennen ne olivat sellaisia ihanan "suussa hajoavia"

Sima on ihan kaupan hyllystä napattua kun en ehtinyt laittaa omaa simaa ajoissa tulemaan. Lisäsin siihen sentään rusinoita tuomaan "nostalgisen fiiliksen". Muistelen aina kaiholla oman äitini ja isoäitini tekemiä simoja, jotka olivat todella maistuvia. Itse en ainakaan vielä ole saanut aikaan yhtä hyvää simaa kuin aiemmat sukupolvet. Ehkä harjoitus tekee mestarin...







Naapurintalon kirsikkapuu kukki näin kauniisti kun olimme Mimmin kanssa lenkillä. Upeat olivat myös värikkäät orvokit toisen talon kukkapenkissä. Olin jopa vetämässä yo-lakkia päähäni vappupäivän kunniaksi mutta jätin kuitenkin suosiolla sen kotiin. Kuten olen aiempinakin vappuina täällä blogissa kirjoitellut on yo-lakki jotenkin todella kummasti kutistunut vuosien saatossa koska se hädin tuskin mahtuu päähäni. 

Tiedän satavarmasti ettei ylioppilaspäähineeni ole missään vappubiletyksissä myöskään vaihtunut koska se on merkitty. Onhan sitä tuiki tärkeää mutta myös turhaakin tietoa varastoitu omalle kovalevylle melkoinen määrä elettyjen vuosien varrella mutta tuskin se pään ympärysmittaa kasvattaa. Onko muilla vastaavia kokemuksia omasta yo-lakistaan?

Viimeinen kerta kun minulla on ollut ainakin valokuvien perusteella yo-lakki päässäni niin, että se on edes jotenkuten mahtunut löytyy blogipostauksesta 2017 kun olimme vappubrunssilla Perobassa. Tässä kuvassa näyttää siltä, että lakki olisi jo ollut vähän liian pieni vai mitä tuumitte? 

Tuli elävästi mieleen oma lapsuus kun näin tänään karanneen ilmapallon lentävän taivaalla. Karkulaisesta en ehtinyt napata valokuvaa joten oheinen kuva on lainattu netistä. Olen yhden ainoan kerran lapsena jotenkin pitänyt huonosti vappupallostani kiinni joten se lensi taivaantuuliin vain vähän sen jälkeen kun olin sen saanut. Olimme Lasipalatsin edessä perheen kanssa vappupäivänä ja sinne se punainen vappupalloni lensi kohden nykyistä Kampin kauppakeskusta, jossa niihin aikoihin oli vielä linja-autoasema. Muistan, että olin todella surullinen kun pallo karkasi taivaan tuuliin. Lapsena vappupalloa yritettiin säilyttää todella pitkään vapun jälkeenkin tai ainakin minä sekä kaverini teimme niin. Ilmapallot saattoivat kestää parvekkeella jopa parikin viikkoa vapun jälkeen kunnes ne sitten löytyivät joku aamu tyhjentyneinä.

Ostin ennen vappua tämän kevään ensimmäiset pionit. Minä rakastan pioneita ja nyt olikin jo aika siirtyä tulppaanikaudesta seuraavien kukkien pariin. Unohdin laskea montako tulppaani punttia ehdin ostaa tänä keväänä mutta olen varma, että niitä oli kyllä AIKA monia. Kotona pitää aina olla tuoreita kukkia maljakossa tuomassa iloa ja väriä sisustukseen. Pionit herättävät ihania muistoja isoäidin kukkapenkeistä Otalammen kesämökillä ja upeasti kukkivista pioneista, joita sai aina kotiin viemiseksi. En yhtään ihmettele, että pioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoista. Tarhapioneita on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien ja Suomessa se yleistyi koristekasvina 1800-luvulla. Pionin pulleat nuput ovat myös suloisia. 

Pioni on myös siitä aivan mainio leikkokukka, että se vaihtaa väriä. Tai jos ollaan tarkkoja niin pionilajikkeet "Coral Charm" ja Coral Sunset" ovat niitä, jotka maljakossa olleessaan ovat kuin kameleontit eli ne siis todella vaihtavat väriä. Syy siihen miksi pioni vaihtaa väriä on itse asiassa hyvin selkeä ja ymmärrettävä. Kukkien tärkein tehtävä luonnossa on lisääntyä. Hurmaavat tuoksut ja voimakkaat värit houkuttelevat puoleensa pölyttäjiä, jotka sitten siirtävät siipiensä ja ruumiinsa mukana siitepölyä kukasta toiseen. Kun kukka on täydessä värissä se vetää puoleensa paljon pörriäisiä mutta haalea kukka viestittää, että se on "on jo ehtoopuolella joten ei kannata tulla". 

Pörriäisistä onkin luontevaan siirtyä aivan hulvattomaan Kevätpörriäiseen ja kevään 2025 numeroon. Jos Kevätpörriäinen ei ole sinulle tuttu niin kerrottakoon, että se on vuosittain keväällä julkaistava Helsingin ala-asteiden oppilaiden keväisiä tarinoita ja kuvia sisältävä lehti, joka kannattaa ehdottomasti ostaa. Lehteä julkaisee Helsingin luokanopettajat ry. Lehti on perustettu jo vuonna 1949 kun kansakoulunopettaja Onni Laukama sen keksi. Vappupäivän kunniaksi tähän loppuun muutamia helmiä tämän kevään numerosta. Lapset ovat kyllä luovan nerokkaita keksimissään tarinoissa. 

Lada keksi uuden sähköauton. Mikä sen nimi oli? Ladattava. / Olavi, Pyry, Simo, Jacob, Elia 3A

Miksi kirja oli surullinen? Sen tarina oli päättymässä. / Mohamed, Aayan & Elmeri 6B

Mikä on akvaarion vastakohta? Akmuorio. / Aapo, 3PS

Miksi aurinko paistaa? Sen takia kun se ei osaa keittää. / Aki, Jooa

Mitä haamu sanoi toiselle? Uskotko ihmisiin. / 4C, Anni & Erika

Mikä on poliisien lempiruoka? Voronkäristys. / 3, Madeleine

Pikku-Kalle sai syntymäpäivälahjaksi paidan, jossa on kuva laivasta. Pikku-Kalle esitteli paitaansa seuraavana päivänä koulussa kavereilleen: minulla on ALUSpaita. / 5C, Sei

Mikä on Kanadan vastakohta? / Kukkoda. 3C, Elsa

Millä liikunnanopettaja tuli kouluun? Urheiluautolla. / 3A Veikko & Eemeli 

Mitä mielensä pahoittanut puuseppä teki? Laatikoston. / 2A Kaisa

What do you call man without a body and nose? Nobodynose.  / 5A Joel

Mikä on robotin lempimusaa? Metalli. / 1B Frida

Miten sinun vappusi on sujunut? Kuuluiko siihen simaa, tippaleipiä tai munkkeja/donitseja? Olitko perinteisellä vappupiknikillä vai muissa vappuhulinoissa? Onko omassa vapussasi jotain erityisiä perinteitä, jotka toteutuvat joka vuosi? Vai menetkö fiiliksen mukaan? Kivaa loppuviikkoa!



huhtikuuta 30, 2024

Se on kevään juhla taas käsillä joten vappua vaan kaikille tasapuolisesti

 







Hyvää vappuaattoa sinne ruutujen toiselle puolelle! Vappu on todella vanha kevään juhla. Vapun alkuperäinen historia ulottuu aina 700-luvulle ja vuonna 710 syntyneeseen Wessexiläiseen Walburga-nimiseen naiseen. 

Varakkaan perheen tyttärenä Walburga laitettiin jo 10-vuotiaana luostariin, joka oli tarkoitettu naisille, jotka eivät menisi naimisiin. Hän siirtyi myöhemmin elämässään veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. 

Ensimmäisenä naisena Walburga valittiinkin jo johtajaksi, abbedissaksi luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuona aikana hänen virkanimityksensä todella kohahdutti, sillä sekaluostareissa piti yleisen tavan mukaan olla aina miesjohtaja.  

Pieni vapunviettäjä, kuvaaja Tuntematon

Johtamalla vaikutusvaltaista luostaria Walburgasta tuli yksi tärkeimmistä naisista kristillisessä Euroopassa. Hän oli myös oivallinen esimerkki niistä etenemismahdollisuuksista, joita lahjakkailla naisilla oli keskiajalla. 

Sata vuotta kuolemansa jälkeen 879 katolilainen kirkko ja paavi Hadrianus II kohottivat Walburgan pyhimykseksi. Juhlapäiväksi tuli 1. toukokuuta, jolloin vietetään Vapun ja Valpurin nimipäivää. 



Vappua on juhlittu jo 700-luvulla kevään juhlana, jolloin toivotettiin tervetulleeksi lämpimämpi vuodenaika samalla myös juhlistamalla luonnon valtaisaa heräämistä uudelleen pimeän pitkän talven jälkeen. Luonnon muuttuminen keväällä on melkein omin silmin havaittavissa eli voi melkein sanoa, että hiirenkorvat kasvavat silmissä ja versoja puskee maan läpi kohisten. Lisääntynyt auringonvalo ja lämmin ilma saavat kaiken tämän kukkimisen ja luonnon puhkeamisen aikaan kuin sormia napsauttamalla.  

Kuva Volker von Bonin

Meillä Suomessa vappu on kuulunut myös maatalouden vanhoihin merkkipäivää, jolloin karja on päästetty toukokuun alusta laitumelle. Suomen rannikkoseuduilla oli tapana vapun kunniaksi myös sytyttää juhlatulia palamaan, jolloin tulen loimutessa voitiin vaikka tanssia tai pitää muuten vaan hauskaa unohtamatta vappujuomia olutta ja simaa. 

Vappuun on kuulunut myös pahojen henkien poisajaminen soittamalla kelloja tai toitottamalla torvia. Savu ja metelöinti kelloilla sekä torvilla on suojannut karjaa petoeläimiltä laitumella. 


Vapun viettäjiä Havis Amandan suihkulähteen luona Kauppatorilla. 
Valokuvaaja Volker von Bonin, 1966.

Vappua on vietetty työläisten ja ylioppilaiden juhlana 1800-luvulta lähtien. Kun Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1.5.1886 kahdensantunnin työpäivää ja he myös saivat sen tuli 1.toukokuuta päivänmäärästä tärkeä työväenliikkeelle joten ei siis ihme, että sitä vuosittain on juhlistettu. Suomessa vapun juhlintaan on vuosia kuulunut myös vappumarssit, joissa on vaadittu iskulauseissa työläisten olojen parantamista. 



Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla asuneelle on yksi vapun tunnetuin perinne ollut varmasti Mantan lakitus vappuaattona. Tapahtuma on perinteisesti aina alkanut  Mantan patsaan pesulla kello 17 ja kutreilleen valkolakin Mant on saanut kello 18. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat lakittavat vuorovuosina Mantan. 

Mutta vasta vuoden 1951 jälkeen Manta on virallisesti saanut valkolakin päähänsä. Sitä ennen Manta lakitettiin aina salaa vappuaaton ja vappupäivän välisenä yönä. Patsas lakitettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuoden 1909 vappuna. 

Tänä vuonna Havis Amandaa ei lakiteta koska neitokainen on edelleen HAM:in suojissa restauroinnissa ja palaa omalle paikalleen Kauppatorille vasta elokuun alussa. Mutta ei hätää sillä Taideyliopiston ylioppilaskunta on tehnyt "Vara-Mantan", joka saa vappuaattona lakin päähänsä Kansalaistorin juhlallisuuksissa. 

Suomessa on nähty hurjia helteitä mutta myös lumisia maisemia kun vappua vietetään. Viime keskiviikkona kun kaivoin auton yli 20 cm lumivaipan alta esille mietin "mitäköhän tästä vapusta tulee". Lumet ovat kuitenkin jo sulaneet ja lämpötila on noussut pääkaupunkiseudulla yli +15C eli todella lämpimissä puitteissa tätä vappua saadaan viime viikon takatalven jälkeen viettää. 

Poika ja vappupallo 1959, valokuvaa István Rácz. 

Vappu merkitsee meille kaikille vähän erilaisia asioita. Joku haluaa perinteiselle huviajelulle eli autotallista kaivetaan avoauto esille ja lähdetään kurvailemaan kaupungille. Toinen taas menee picnicille Kaivopuistoon ja toivoo lämmön jatkuvan. Puistopicnikit ovat vuosi vuodelta lisänneet suosiotaan. Vappulounas on myös yksi varteenotettava vaihtoehto nimenomaan vappupäivänä. Ravintoloissa kuhinaa riittää ja kaikki eivät edes mahdu mukaan. 

Vappuna järjestetään konsertteja, tanssiaisia ja jopa erikoisnäytöksiä leffateattereissa juhlan kunniaksi unohtamatta teatteria ja oopperaa. Joku meistä haluaa ehdottomasti serpentiiniä, tippaleipiä. omatekoista simaa ja ilmapallon ennen kuin voi aloittaa vapun juhlinnan. Toiset meistä viettävät kuitenkin vappua töissä eli kaikille ei edes vappu ole vapaa- ja juhlapäivä. 

Oikein mukavaa vappua kaikille missä sitä sitten vietättekään!



 

huhtikuuta 30, 2023

Vappuna sataa aina vettä tai keli on muuten vain huono - totta vai tarua?

 








Vappuaatto +6C° ja meillä Espoossa harmaan pilvinen taivas, josta on ainakin jo kerran ripotellut vähän vettä. Kuluneen viikon aikana on yksi tärkeimmistä puheenaiheista lehdissä ollut vappuaaton säätila. Otsikot ovat julistaneet päivittäin mm. "Vapun sää on sekava ja hieman tavanomaista viileämpi", "Lämpötila jää vappuna todennäköisesti alle kymmeneen asteeseen.", "Jopa lumisateet ovat mahdollisia!", "Vappua juhlitaan koleassa säässä", "Ajokeli huono Pohjois-Pohjanmaalla lumen takia". 

Eilen kaupassa kuuntelin kahden naisten juttelevan todella huolestuneina siitä ettei koskaan ole lupailtu yhtä surkeaa vappua säiden puolesta mitä nyt 2023. Molemmat heistä olivat sitä mieltä ettei sää koskaan suosi vappua ja tänä vuonna on todella surkea sääennuste kuten ylipäätänsä aina Suomessa vappuna.



Ylioppilaita vappu ajelulla mahdollisesti Alppilassa. Valokuvaaja Sakari Pälsi 1926.

Vapun viettäjiä Havis Amandan suihkulähteen luona Kauppatorilla. Valokuvaaja Volker von Bonin, 1966.

Epätoivoinen vappupallokauppias 1967 Helsingissä. Valokuvaaja Erkki Laitila. 

Kotiin tultuani päätin etsiä faktaa liittyen vapun säähän koska itse en koe ollenkaan niin, että vappuna sää olisi aina ollut huono. Toki muistan vapun jolloin nuoruuden ja hölmöyden innolla lähdin viettämään kevään juhlaa Espoosta Helsinkiin jalassani sandaalit ja valkoiset housut. Big mistake, huge mistake! Viisas nuori nainen olisi vilkaissut lämpömittaria tai säätiedotusta pukeutuen lämpimämmin ettei olisi sitten yömyöhällä kotiin palatessa olla ihan umpijäässä. No siitä tuli sitten nuha ja yskä kun ei ottanut asioista selvää ennakkoon. Se, että kalenterissa vaihtuu huhtikuu toukokuuhun ei automaattisesti tarkoita kesän alkamista. Prosessi menee vuosittain omalla painollaan emmekä me voi säälle yhtään mitään. 

Ylioppilaat marssivat vapunpäivänä 1929 Heikinkadulla eli nykyisellä Mannerheimintiellä. Valokuvaaja W.W. Wilkman / Helsingin Kaupunginmuseo

Ylioppilaiden vapun viettoa ravintola Alppilan edustalla Alppipuistossa 1928. Valokuvaaja Sakari Pälsi.

Poika ja vappupallo 1959, valokuvaaja István Rácz.

Valburg, vappu 1930, valokuvaaja Hugo Sundström.

Ilmatieteen laitos on kerännyt tietoa säästä peräti vuodesta 1829 tähän päivää. Noihin 194 vuoteen on mahtunut mukaan myös aika paljon dataa siitä "onko vappuna aina satanut tai keli ollut muuten vain huono". Korkein mitattu kylmyysennätys on ollut Helsingissä vuonna 1851 jolloin yön alin lämpötila on laskenut peräti -8C° asteeseen! Tuossa kelissä kyllä toppatakki, pipo ja kunnon kaulaliina olisivat olleet ainoat oikeat vappuvaatteet. Helsingistä ja muualtakin Suomesta löytyy lukuisia vanhoja valokuvia, joissa Helsingissä on ollut myös lunta. Pääkaupungin lämpöennätys Helsingin Kaisaniemessä on mitattu vuonna 1998 ja se on ollut peräti 18,9C°! Tuolloin ne sandaalit ja valkoiset kesähousut olisivat olleet juuri oikea asuste vapun juhlitaan.

Pikkutyttö vappuna vappuhuiskun kanssa 1959, valokuvaaja István Rácz.

Vapunpäivä 1930, valokuvaaja Hugo Sundström

Tämän postauksen otsikon hiihtokuva Ullanlinnanmäeltä on varmasti otettu vuonna 1957, joka oli viimeinen "kunnon luminen vappu". Mutta räntää ja lunta on tuonkin vuoden jälkeen tullut. Ja voi tulla tänäkin vuonna mutta tuskin Helsingissä kuitenkaan. 

Ilmatieteen laitos kertoo vapun lumitilanteesta Suomessa seuraavasti kotisivuillaan. 

"Lunta oli Helsingissä maassa eniten vuoden 1941 vappuna: aattona 31 cm ja päivänäkin 27 cm. Viimeisimmät lumiset vaput pääkaupungissa olivat vuonna 1956, aattoaamuna maassa 3 cm, ja 1957 satoi lunta taivaan täydeltä jo aattona ja vappupäivänä. Sanomalehtileikkeen kuvan mukaan ylioppilaat hiihtivät (oikeilla suksilla siis) Ullanlinnanmäelle vappuaamuna ainakin 10-20 cm loskassa. Aamulla 1957 Helsinki valkeni lumisena eikä ollut ainuttakaan ilmapallokauppiasta näkösällä. Lumihiutaleita leijui Helsinki-Vantaalla 1999 ja Kaisaniemessä 1994 sekä Itä-Helsingissä 2005 ja Kaakkois-Suomessa myös 2007. Vappupäivänä 2011 saatiin Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessakin lumikuuroja koleassa ilmassa."

Pariskunta vappuna merenrannalla 1959, valokuvaaja István Rácz.

Vappu Tähtitorninmäellä lumisissa maisemissa!

Vappupäivän viettoa kahvilassa 1959, valokuvaaja István Rácz.

Vapun aikaan on sattunut myös hervottomia helteitä vuosien saatossa. Vuonna 2000 ja 1998 juuri ennen vappua pääkaupunkiseudulla helle helli vaan kuinkas sitten kävikään? Kuin salama kirkkaalta taivaalta ilma lähtikin kylmenemään juuri ennen vappuaattoa ja loppujen lopuksi lämpötilan suhteen vappusää oli täysin tavanomainen. Säätä voi ennustaa jo nykyään melko hyvin mutta aina on olemassa se pieni muuttuja, joka viime tipassa tulee sotkemaan helteisen vapun suunnitelmat.

Tyttö ja vappuhuisku 1959, valokuvaaja István Rácz.

Pessimisti toteaisi, että jos ei sada lunta niin vettä ainakin sataa vappuna - se on ihan selvä juttu! Tämänkin väittämän Ilmatieteen laitoksen lähes kahdensadan vuoden tallennettu data pysyy kumoamaan. Vappuna ei siis sada aina, ja se on tarkistettavissa Ilmatieteen laitoksen taulukoista. Ja ne vapun sankat lumisateet ovat lähes myytti maan eteläosissa!"

"Sadetta sattuu vappuaamulle aika harvoin maan eteläosassa, oikein koleina vappuina toki myös etelässä nähdään lunta tai räntää. Näin tapahtuu keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa! Maan keski- ja pohjoisosien sateisina vappuina lunta sataa keskimäärin noin joka kolmantena ja Lapissa joka toisena sadevappuna. Vappuna 2005 satoi lunta ja räntää Itä- ja Pohjois-Suomessa reilusti, mutta myös pääkaupunkiseudun itä- ja pohjoisissa osissa havaittiin heikkoja lumikuuroja vielä aamupäivällä. Läntisissä kaupunginosissa ja Espoossa sen sijaan oli poutaa. Vuoden 2011 vappua säestivät paikalliset lumikuurot myös Etelä-Suomen taivaalla."


Kisumisu mukana vappuhumussa 1959, valokuvaaja István Rácz.

Oli sää siis mikä tahansa tänä vappuna siitä ei minusta kannata turhaan ottaa itselleen murhetta ja huolta. Pukeutumalla oikein selviämme hyvin vähän kylmemmässäkin kevätsäässä. Suksiakaan en lähtisi etsimään kellarista uudelleen esille. Terassilla ei ole pakko istua nenä punaisena vain sen takia, että "nyt on vappu ja näin kuuluu tehdä aina vappuna"

Oikein hyvää, iloista ja mukavaa vappua kaikille!