Hyvää Suomen luonnon päivää

Tänään elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää. Siniristilipun saa nyt ihan luvan kanssa vetää salkoon joka niemeen, notkoon ja saarelmaan meidän kotimaisen upean luonnon kunniaksi. Virallinen liputuspäivästä tulee vasta 2023 mutta nyt jos koska on jo hyvä harjoitella joten liput vain rohkeasti liehumaan. Jos sinulla ei ole mahdollista liputtaa voit myös pukeutua sinivalkoiseen asuun juhlistaaksesi päivän teemaa. Mene luontoon kävelemään ja nauttimaan maisemista, jotka voit vaikka ikuistaa valokuvaksi ja jakaa sen sitten somessa #suomenluonnonpäivä ja #liputanluonnolle.

"Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat." Lippulaulu

Lehmiä kesälaitumella Karjalohjalla.

Punamultainen mökki, Glims talomuseo, Espoo.

Ensimmäisen kerran Suomen luonnon päivää vietettiin 2013. Olen äärimmäisen ylpeä siitä, että 2017 Suomesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka liputti oman luontonsa kunniaksi. Toivottavasti toimimme esikuvana muille maille siitä miten omaa ainutlaatuista luontoa tulee arvostaa, kunnioittaa, suojella ja vaalia, jotta se säilyy myös meidän jälkipolvillemme monimuotoisena. Jos luonnon monimuotoisuus köyhtyy liikaa on sillä vakavia vaikutuksia sekä luontoon että meidän ihmisten hyvinvointiin. Ihmisten onkin osattava elää tasapainossa luonnon kanssa ettemme köyhdytä sitä liikaa. Luontotyyppien muutokset johtuvat maatalouden tehotuotantojärjestelmistä, rakentamisesta, louhinnasta, metsien, merien, jokien, järvien ja maaperän liiallisesta hyväksikäytöstä, haitallisten vieraslajien leviämisestä, saastumisesta ja yhä enemmän myös maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta. 

Ahvenanmaa, Klobben, Silverskär

Juhannusruusu kukkii.

Karvalaukku kuten sitä minun lapsuudessa nimitettiin eli karvarousku.

Raasenporin linnan lähellä mereen laskeva pieni joki. 

Minulle luonto on äärimmäisen tärkeä elementti ja pyrin päivittäin myös liikkumaan luonnossa. Luonto rauhoittaa ja selvittää ajatuksia. Olen lukemattomia kertoja kertonut kuinka voin mennä hetkeksi kesken hektistä työpäivää tuijottamaan merenrantaa kaukaiseen horisonttiin ja selvittämään samalla ajatuksiani. Se auttaa aina ja asiat vain loksahtavat sen jälkeen paikoilleen. Veden vuosituhansien aikana hiomat sileät rantakalliot ja niiden väri saavat ottamaan aina uusia valokuvia. 

Hangon Rakkaudenpolku, Hangon punaista graniittia

Maalaismaisema, Elonkierto Jokioinen 

Tullisaaren kartanopuiston vanhat puut syysväreissä

Hevonen Fiskarsin perinneajoissa

Metsä tarjoaa myös aina uutta nähtävää vuodenaikojen mukaan. Kevään ensimmäisten kukkien sini- ja valkovuokkojen puhkeamista on jännä seurata vuosittain. Ensin näkyy vain hentoisia varsia ja kun lämpö sekä auringonsäteet lisääntyvät koittaa se päivä kun metsä onkin kukkia täynnä. Yhtä kutkuttava juttu ovat myös tienvarsilla ja ojanpenkoilla kasvavat keltaiset leskenlehdet. Melkein kisaillaan kaverien kanssa kuka bongaa ensimmäisen tulokkaan. Jos minut nähdään kävelemässä ojanpohjilla keskittyneenä olen etsimässä leskenlehtiä joten älä häiritse :)

Kevään ensimmäiset sinivuokot.

Nopeasti sinivuokkojen jälkeen myös valkovuokot valtaavat alaa metsästä. 

Jussi Two-Seven, Vulpes vulpes maalaus sähkökaapin kyljessä, Mäntän kuvataideviikot 2019. Viime viikolla näimme Espoossa pöyhkeä häntäisen aidon ketun iltahämärissä. Kaveri ei pelännyt ihmisiä lainkaan. Kuvaa en ehtinyt harmikseni napata. 

Sänkipelto marraskuussa Espoossa

Syreeni kukkii alkukesästä, Tullisaaren kartanopuisto, Laajasalo Helsinki

Metsä tarjoaa myös marjoja ja sieniä poimittavaksi. Suomen luonnon päivän yksi teema on tutustua mustikkaan, kerätä niitä ja leipoa mustikkapiirakka. Jos et löydä mustikoita voit myös ostaa niitä kaupasta ja tehdä oman näköisen piirakan. Suosittelen nauttimaan vaniljakastikkeen kera. Jos et aiemmin ole kerännyt sieniä kannattaa niihin tutustuminen aloittaa opiskelemalla sieniä vaikka netistä ennen poimimista. Itse ole oppinut jo lapsesta sekä poimimaan että syömään sieniä mutta vieläkään en voi väittää tuntevani kuin murto-osan sienistä. Jätän aina ottamatta sienet, joista en ole ihan 110% varma niiden myrkyttömyydestä. Nyt alkoi tehdä mieli kanttarellikastiketta perunojen kera lounaaksi. 

Mustikka odottaa poimijaansa metsässä. Voit myös nauttia mustikkamaitoa!

Viljapelto, Korppoo, Saariston rengastie 

Mustarastaiden parvekepesintä onnistui viime vuonna - toivottavasti onni on myöden ensi keväänä.

Särkänniemen rauhoitettu luonnonsuojelualue ja kappelikivi meressä.

Houtskär, Saariston rengastie, venevaja 

Jos et vielä ole tutustunut luonnonsuojelualueisiin ja luontopolkuihin ei hätää sillä voit alkaa nyt ottaa niitä haltuun vaikka täällä pääkaupunkiseudulla yksi kerrallaan. Tässä lisää niistä alueista, joista olen jo ehtinyt blogiin kirjoitella ja lisää tulee jatkossakin. Joukossa kohteita myös muualla Etelä-Suomen alueella ja vähän kauempanakin. Vaikka pääkaupunkiseudulla ei aurinkoa tänä lauantaina ole näkynyt ei anneta sen lannistaa meitä. Lämpömittarissa +17C joten nyt kaikki luontoon nauttimaan Suomen luonnon päivästä!

Latokartanon luontopolku Perniössä tarjoaa kosken kuohua ja vehreyttä 

Hangon päiväretki - Rakkaudenpolku, hiidenkirnu ja Puistovuoren sotamuistot

Porkkalanniemen virkistysalueella mieli lepää 

Syysseikkailuun Skatanniemellä mahtui monta mielenkiintoista paikkaa

Särkkäniemen rauhoitettu luonnonsuojelualue hurmasi espoolaisen 

Störsvik on upea luontokeidas Siuntiossa

Askolan hiidenkirnut ovat ainutlaatuista "luonnontaidetta"

Kopparnäs on elämyksellinen virkistysalue Inkoossa

Aulangon puisto - kaunis luonnonsuojelualue ja elämyksellinen kulttuurimaisema 

Messutärppejä Kevätmessujen sunnuntai päivälle

Tänään on Kevätmessujen 2018 viimeinen messupäivä Messukeskuksessa. Jos olet vielä menossa messuilemaan niin tässä muutamia hyviä tärppejä messuhalleista. Käy ehdottomasti tutustumassa Mökkipiha-alueeseen, joka löytyy hallista 7. Täältä voi napata mukaansa ideoita omalle kesämökille ja käydä ihastelemassa Rantavajan rapujuhlien kattausta, joka on tämän postauksen avauskuvana. Mökkipihalta voi bongailla myös Ideapuutarhasta tuttuja valkoisia kaneja... :) Alue on tuttujen Puutarhaetsivien kädenjälkeä.

Helsieni, 6e79

Mitä jos kasvattaisit itse sieniä keittiössäsi? Hallissa 6 tapasin tämän ihan hulvattoman idean isän hollantilaisen nuoren miehen Chris Holtslagin. Me juomme Suomessa tolkuttomasti kahvia ja kahvipuruissa voi kasvattaa tuossa kierrätetyssä valkoisessa GrowKit-astiassa siitakesieniä. Toinen vaihtoehto on laittaa keittiönpöydälle lohjalaisen yrityksen valmistama sienipölkky. Lisää sienten kasvatuksesta voit lukea tästä. 

Ideapuutarhan ohjelmalava ja skumppabaari

Ideapuutarhan vierestä löytyy ohjelmalava, jossa minä kuuntelin torstaina valokuvatessani miten Eija Keckman kertoi Eija's Gardenin tekemisestä. Kävin itse tuossa ihanassa Ahvenkoskella sijaitsevassa puutarhassa muutamia vuosia sitten. Ohjelmalavan vieressä on myös kaunis ruusupuutarha ja skumppabaari. Istahda hetkeksi nauttimaan pari macaron leivosta ja lasi skumppaa. Olet ansainnut sen kiertelemisen tiimellyksessä :)

Lyhty ry, 6e71

Lyhty ry on tehnyt valtavan työpanoksen sekä Ideapuutarhan että Mökkialueen rakentamisessa. Heidän oma osastonsa löytyy ihan Ideapuutarhan vierestä ja osastolla mm. kivoja ötökkähotelleja, joita on valmistettu kehitysvammaisten aikuisten työ- ja päivätoimintapajoissa. Myynnissä myös pikkupelargonian taimia. Iloisia myyjiä osasto täynnä :)

Keuda, 6h19

Keuda eli Keski-Uudenmaan koulutusyhteisön osasto on hauska. Täältä löytyy minikokoinen pikkuruinen pelto, jossa leikkitraktorit ja maatalouskoneet ovat pienten taimien keskellä. Keuda järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Kartanokierroksen yhteydessä pari kesää sitten vierailin Saaren kartanossa, jossa sijaitsee Keudan Mäntsälän toimipiste. 

Mukulat, perennat, leikko/ruukkukukat ja taimet 

Kevätmessut on pullollaan sekä leikko- että ruukkukukkia ja missä ihanissa väreissä. Itse ostin siis torstai iltapäivällä 50 tulppaanin puntin Hollannista 10 eurolla. Olivat pyytäneet siitä 15€ mutta kun sulkemisaika läheni hinta putosi vielä alemmas. Lisäksi jos mukulat ja perennat kiinnostavat on niitäkin täällä pilvin pimein. Olisi tehnyt mieli ottaa kaksi iso valkoista hortensiaa kympillä kotiin mutta en jaksanut enää kantaa niitä. Kevätmessuilta ei voi palata ilman jotain kukkiin liittyvää :D Myös siemeniä on myynnissä. 

Beija Flor vinyylimatot

Helsinki Home 4 You osastolta, 6n50 löysin keittiöön tiskipöydän eteen aivan ideaalisen vinyylisen irtomaton. Keittiössä roiskuu vettä kun koira juo sekä tiskipöydältä tippuu jotain märkää maahan. Aivan ihana kuosi ja sopii yhteen minun Fanni K:n sinisen maton kanssa. Lisää Beija Flor -tuotteita löydät tästä. 

Must to see -osastoja

Näillä kaikilla osastoilla on värikästä tai kaunista tai tyylikästä tai ainutlaatuista nähtävää joten jos aika antaa myöden kävele edes ohi ja koe elämys. Ime itseesi ideoita, värejä, muotoja ja nauti!

Maalla -lehti, Otavamedia 6h41, 6n81

Kotipuutarha-lehti, 6n31

Asun-lehti, halli 6

HUONEetRUM, 6r18

Willab Garden, 7m140

Willab Garden, 7m140

Willab Garden, 7m140

Aivan mahtavat Kevätmessut oli tänä vuonna. Nyt on pää täynnä kaikkia uusia ideoita sekä parvekkeelle, vihersisustamiseen että kesäänkin. Onneksi ilmat ovat niin keväiset ja lämpimät nyt. Kyllä se kesäkin sieltä tulee ja pääsen laittamaan oikein urakalla omaa parveketta.

Aurinkoista päivää kaikille  ♥

Jos metsään haluat mennä nyt....

...sä takuulla yllätyt! Minä koin eilen todella positiivisen yllätyksen syysmetsässä :) 

Kaunis sää iltapäivällä sai pakkaamaan korin ja koiran mukaan ja suuntaamaan....öööööö...paikkaa en oikein voi paljastaa koska silloin menetän oman hyvän sienipaikkani. Pahoittelut jo etukäteen hyvät lukijani! Hyvän sieniapajan löytäminen on sellaista topsecret tietoa ettei sitä jaeta kuin harvan ja valitun kesken. Mukanani sienimetsässä olleet tietävät hyvin tämän paikan mutta myös heidän huulensa ovat sinetöidyt. Espoon rajojen sisäpuolella oltiin ja Kehä III ulkopuolella eli todella siis metsässä.

Ilma oli sienestykseen mitä mainioin ja ainoa mitä mitä mietin kumisaappaita jalkaan vaihtaessa oli mahdolliset hirvikärpäset. Muistan nimittäin yhdenkin metsäreissun kun näitä viheliäisia nypittiin tukasta ennen kotiinmenoa ihan hysteerisesti. Toisaalta syyskuu on ihan lopussa ja parina aamuna on ollut jo pakkasia joten toivottavasti kärpäsiä ei metsässä enää ole.

Sienestys on sellainen harrastus, johon olen oppinut tai minut on opetettu ihan lapsesta lähtien. Isoäidin ja Isotädin kanssa kävimme sieniretkillä ja heiltä ole oppinut myös sienien ryöppäämisen niksit. Lapsuuden kodissani syötiin myös sieniä paljon :) Ensimmäisen sienikirjani ostin muuten kirpparilta pari vuotta sitten ja tämäkin taitaa olla joku ikivanha painos.

Reippaasti siis polulta metsän siimekseen ja Minnie vapaaksi. Voi sitä riemua kun russeliriiviöni paineli pitkin metsää loikkien ja pomppien niin, että sammaleet vain pölisivät. Irtipääsemisen iloa parhaimmillaan :)

Suppilovahveloita tänne tultiin hakemaan ja ensimmäiset hetket niitä etsiessä ovat aina hermoja raastavia. Menin vanhaan, tuttuun paikkaan ison, kaatuneen puunrungon läheisyyteen, jossa on aina ollut suppiksia ihan silmänkantamattomiin. Mutta ensin minä en nähnyt yhtäkään sientä maassa.

Ja sitten aivan yhtäkkiä tadam, yksi suppilovahvero ja sitten toinen ja sitten kolmas JIHAA! Tältä sieniretkeltä ei selkeästi palattaisi tyhjän korin kanssa kotiin :)

Suppilovahverot ovat kyllä niin puusta pudonneiden, maatuvien lehtien väriä ja näköisiä, että niitä todella saa ensin tihruuttaa vaikka kuinka kauan. Joskus suppikset myös kasvavat aivan sammaleen seassa ettei niiden jalkoja juurikaan näe ja nopeasti katsottuna näkyy siis vain "lehtiä" sammalmatolla.

Puolukkaakin olisi vielä ollut metsässä mutta päätimme keskittyä nyt vain sieniin ja niistäkin suppilovahveroihin. Jonkin verran kangas- ja haaparouskuja myös näkyi mutta tämä sieniretki pyhitetään pelkästään vahveroille PISTE. Tullaan sitten toinen kerta ottamaan sieniä vähän laajemmin mukaan.

Kadehdin aina niitä ystäviäni, jotka sienessä noukkivat niin puhtaita sieniä ettei heidän tarvitse koskaan puhdistaa ja perata niitä kotona. Minun korissa on aina vähän rahkasammalta, lehtiä ja männyn neulasia sulassa sovussa sienien kanssa.

Emme muuten törmänneet maastossa yhteenkään ihmiseen mutta välillä metsästä kuului sellaista rytinää, että olin varma hirven/hirvien säntäävän esille jostain puiden takaa, Mutta hirviä ei nähty eikä myöskään niitä etukäteen pelättyjä hirvikärpäsiä.

Vaikka vielä pari viikkoa sitten hehkuttelin kesän jatkuvan niin kyllähän metsässä jo näkyi ruskan värejä ja saniaiset olivat ihan ruskeita. Toisaalta ilma eilen oli melko lämpöinen ja jonkun sääennusteen mukaan olisi tulossa lämmin syksy. En muuten yhtään pane pahakseni jos näin tulee käymään.

Pyörimme todella pienellä alueella metsässä vajaan tunnin ja sitten kori olikin jo melkein täynnä. Lopuksi löytyi vielä kolme keltaista kanttarellia korin päälle. Kanttarelleja olisin voinut toki ottaa enemmän mutta sienisaalis oli hyvä ja riittävä.

Sienestäjän iloinen ilme autossa "Tästä saaliista tehdään kotona kyllä herkkuja vielä." Ja yhtään hirvikärpästä ei osunut kohdalle.

Mukavaa sunnuntaita kaikille. Itse alan nyt uudelleenverhoilemaan muutamaa tuolia eli kerron tästä stailausprojektista joskus myöhemmin vähän enemmän. Aurinkoa päiväänne - pus pus!