kesäkuuta 02, 2021

Meille muutti pikkuinen Mimmi russeli

 





Sunnuntai iltapäivällä elettiin jänniä hetkiä kun ajelimme Kirkkonummen Evitskogiin hakemaan omaa jack russell pentua vihdoin Espooseen. Kotona oli tehty paljon tuiki tarpeellisia järjestelyjä saapuvaa pikkuneitiä varten. Olohuoneen lehmäntalja oli imuroinnin jälkeen viikattu pois ja muutkin lattiamatot käärittiin rullalle säilytykseen. Seuraavien kuukausien aikana ei kokemuksesta ole kovin viisasta sisustaa kotiaan matoilla. Sanomalehdet tulevat aamuisen lukuelämyksen jälkeen siirtymään meillä jatkossa lattioille. Ja niille tulee ihan varmasti paljon käyttöä tulevaisuudessa. Onneksi elämme nyt kesäkuukausia joten sisäsiisteyteen opettelu sujuu varmasti sujuvammin kuin talvipentu Minniellä aikoinaan. Minnien entiset ruoka- ja vesikipot aseteltiin esille keittiöön ja kellarista takaisin haettu koiranpetikin odotti jo tulevaan pikkuista. Matka Evitskogiin tuntui jo ihan tutulta toukokuun alkupuolen käynnin perusteella. Radiossa soi hyvä musiikki ja teki melkein mieli laulaa mukana siitä ilosta, että kohta kotona olisi taas oma jack russell. Tätä päivää oli NIIN hartaasti odotettu!




Ola emä odottaa 31.maaliskuuta, kuva: Petra Hackmann

Minnien helmikuisen poismenon jälkeen käynnistin heti uuden pennun etsimisen. Tämä oli minun tapani selviytyä surusta enkä kokenut, että siinä olisi ollut mitään väärää. Muutama ystäväni yritti kyllä toppuutella, että anna ajan kulua ja etsi rauhassa. Olen luonteeltani energisen toimiva myös surussa ja systemaattisesti aloin käydä läpi jack russell kasvattajia. Aikaa vievää puuhaa koska kaikilta kasvattajilta ei löydy kotisivuja tai ne eivät ole ajan tasalla. Ymmärrän täysin, että moni kasvattaa pentuja päivätyönsä ohella joten kaikkeen ei välttämättä liikene aikaa. Laitoin kymmeniä sähköposteja kertoen yli 15 vuotiaan rakkaan koiraystävän menetyksestä ja kerroin halustani hankkia uusi pentu.



Ola emä synnytti 5.huhtikuuta suloiset pennut, kuva: Petra Hackmann

Minulla oli hakusessa valkomusta sileäkarvainen narttupentu, joka osoittautuikin seuraavaksi kompastuskiveksi. Tuntui siltä, että sileitä pentuja ei kasvattanut juuri kukaan tällä hetkellä. Kaikki tulevat pennut olisivat puolikarkeita tai karkeita eli nypittäviä koiria. Ne ovat yhtä suloisia kuin sileätkin mutta en vain halunnut trimmattavaa koiraa. Valkoinen russeli mustin merkein on aina puhutellut ja myös ne ovat harvinaisin väriyhdistelmä. Jos löysin sileitä jack russell kasvattajia olivat pennut ruskein merkein tai ne olivat trikkejä eli valko-musta-ruskeita. Minulla oli siis hyvin tarkat speksit koiran suhteen. Myös koronapandemia oli nostanut koirien kysyntää runsaasti ja jack russellista oli tullut 8.suosituin koirarotu Suomessa. 

Ola emä ja päivän vanhat pennut 6.huhtikuuta, kuva: Petra Hackmann

Seuraavaksi laajensin etsintääni Facebookin jackrussellnterrierit ryhmään, jossa 12 800 ryhmäläistä jakaa koiristaan valokuvia, videoita ja kaikkea muuta kivaa. Aina jos huomasin kuvavirrassa valkomustan sileäkarvainen russelin otin yhteyttä koiran omistajaa ja kohteliaasti kyselin mistä kennelistä pentu oli kotoisin. Ihailen ryhmäläisten vastausprosenttia viesteihini, joita lähetin kyllä melko monta. Vai muutama jätti vastaamatta mutta se voi johtua myös siitä, että kaikki eivät huomaa "ei kavereilta tulleita viestejä". On ilo ja kunnia kuulua tähän hyvänmielen koiraomistajien ryhmään, joka tsemppaa, komppaa, ottaa osaa, neuvoo, vinkkaa ja kaikilla mahdollisilla tavoilla yrittää auttaa muita russelin omistajia.





Stablebuddys Linda eli Mimmi 27.huhtikuuta, kuva: Petra Hackmann

Pienen suloisen Pyry-russelin kuvan avulla päädyin lopulta ottamaan yhteyttä Petra Hackmanniin, joka on pitkään kasvattanut jack russeleita hevostilallaan Kirkkonummalle. Hänellä oli juuri tulossa pentue mutta kaikki pennut olivat valitettavasti jo varattuja. Jatkoin edelleen pennun metsästystä mutta pidin mielessä koko ajan Petran tulevat pennut. Kun pennut syntyivät 5.4. laitoin onnittelut suloisista pennuista Petralle ja muistutin olevani edelleen ilman pentua vailla. En ollut uskoa silmiäni muutamia päiviä ennen vappua sain häneltä viestin, jossa kyseltiin "olenko vielä pentua vaille". Yksi pennun varanneista perheistä oli tullut toisiin aatoksiin koiranhankinnasta ja yksi pennuista olisi nyt vapaana.







Mimmillä on selässään hauskat "Mikki Hiiren korvat"!

Pääsin katsomaan näitä suloisia pentuja 10.toukokuuta ja olin ihan myyty! Kun näkee kuusi supersuloista nahkamasua yhdessä kasassa, josta ne sinut havaitessasi alkavat häntä heiluen sännätä kohti tekisi mieli sulkea ne kaikki syliinsä yhdellä kertaa. Pentujen emä Ola Dupont Riot D'Esnes on Ranskasta. Isä puolestaan on Mustantuiskun Johan Pomppas ja hän on myös tämän jrt-ryhmästä bongaamani Pyry-pennun isä. Ola oli saanut seitsemän pentua mutta valitettavasti yksi niistä hiipui tunnin sisällä pois. Pennuista neljä oli narttuja ja kaksi urosta. Vain kaksi oli perinyt äitinsä puolelta kolmivärisyyden (tricolour eli trikkie). Kaikki muut oli valkoisia mustin merkein kuten isänsä. Myös pentujen suloiset vanhemmat punkivat syliini yhdessä silitettäväksi tuon vierailuni aikana.






Suukko siskolta Mimmille ♥

Petra nimesi tämän pentueen hauskasti 90-luvun supermallien mukaan. Supermallien aika alkoi kun Britannien Voguen tammikuun 1990 kansikuvassa olivat ikoniset Cindy Crawford, Christy Turlington, Linda Evangelista, Naomi Campbell ja Tatjana Patitz. Minun oli ihan pakko fiilistellä ikivanhalla Georg Michaelin Freedom -videolla tässä pari viikkoa sitten tulevan "superpentuni" saapumista. Tuolla videolla nämä supermallit olivat pääosassa ja Georg Michaelista ei näkynyt vilahdustakaan tässä nostalgisen legendaarisessa videossa.








Mamman maitobaari saapuu! Nyt tarkkana kaikki. Ola emä ei enää kyllä imettänyt näitä naskalihampaita. 

Evitskogin supermallit ovat Stablebuddys Naomi, Cindy, Claudia, Linda, Marcus ja Tyson. Meille muuttanut kaunotar on nimetty Linda Evangelistan mukaan mutta kotoisasti kutsumme hän nimellä Mimmi. Mimmi on kotiutunut peltojen keskeltä olevasta kotitalostaan nyt pienkerrostaloon, jossa hän on sopeutunut erittäin hyvin oloonsa ja eloonsa vähän urbaanimmassa ympäristössä. Hissitön talomme on äärimmäisen hiljainen joten postiluukun kolahdus taitaa olla ainoa mistä Mimmi aluksi oli vähän ihmeissään. Meiltä pääsee metsään lähes kotiovelta ja liikenteenkään äänet eivät tänne juuri kantaudu.






Jouduimme siis tyytymään muuhun ruokaan kun maitobaarin hanat ovat kiinni!


Kävimme kahdesti eläinlääkärinkin luona - meidät tarkastettiin, rokotettin sekä sirutettiin myös. Olimme tosi rohkeita kaikki. Mimmi kuvassa keskellä. Kuva: Petra Hackmann

Olen aivan ihmeissäni miten pieni jack russellin pentu onkaan luovutusiässä! Minnie tuli minulle aikoinaan 9 viikkoisena kun en työmatkani takia voinut hakea sitä aiemmin. Mimmi puolestaan luovutettiin jo 7 viikkoisena kuten pari muutakin pentua koska me omistajat olemme etätöissä ja kotosalla pikkuisten kanssa 24/7. Kaikki pennut saivat Petra kasvattajalta mukaan pentukassin, jossa pentuohjeiden lisäksi oli ruokaa, erilaisia purutikkuja, kiva pieni metallinen matkavesikuppi, valtava määrä leluja. kissanvaljaat (näin pienille pennulle ovat koiranvaljaat aivan liian suuria) ja tarpeellisia koirankakkapusseja. 



Otin siskojen ja veljien kanssa vielä pikkupäikkärit kun Marjo kirjoitteli jotain papereita.



Sain manikyyrin vielä Petra kasvattajalta niin kynnetkin on mintissä!




Kävin sanomassa heipat mammalle ja papalle - lupasin myös tulla vierailulle moikkaamaan! 

Mimmi vikisi pari kertaa ensimmäisenä yönä mutta kun hänet nostettiin hetkeksi syliin ja siliteltiin nukahti taas uudelleen. Hän on myös esimerkillisesti saanut tehtyä tarpeensa sanomalehtien päälle kun hätä on yllättänyt vaikka juuri käytiinkin ulkosalla. Vain pari vahinkoa on sattunut ja ne eivät todellakaan haittaa kun toinen on näin nuori vielä. Sekä eilen että tänään mentiin aamulla ulos jo ennen kuutta pihanurmikolle ihmettelemään uutta päivää mustarastaiden laulun raikuessa puista. Ruoho ja varsinkin voikukat kiinnostavat kovasti joten niitä täytyy vähän maistella. Myös ruohikolla olevat männykävyt kiinnostavat pientä kulkijaa.Eilen aamulla myös löydettiin ensimmäinen rusakonpapana, jota oli ihan pakko maistaa. Sitten emäntä kaiveli sitä pikkuneidin suusta, jossa on aika terävät naskalit.





Pienin russelin askelein jatketaan tutustumista maailmaan. Tänään käytiin jo iltapäivällä kahvilla Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahviossa. Koiriahan sinne ei normaalisti saa viedä mutta tällainen pieni lähes yhdelle kämmenellä kulkeva pentu, joka oli sylissä koko ajan sai tulla terassille. Emme olleet siellä kuin yhden kahvikupillisen ja kakkupalan syömisen ajan joten pienin askelin kaikkea uutta ja pennun sosiaalistamista. Autossa Mimmi matkustaa Minnien entisessä matkahäkissä ja hän on siellä kuin kotonaan. Tänään nähtiin ensimmäinen kunnon iltahepuli kun juostiin ympyrää neljä kierrosta asunnossa ennen rauhoittumista. Myös lelut saavat välillä kyytiä "jackrussellmaisesti"






Pikkuneiti on yllätetty maistelemassa kynnystä, puista laatikonvedintä, pöydän ja tuolin jalkaakin joten koirakarkoite suihketta käydään ostamassa huomenna. Mimmillä on myös viehtymys kenkiin ja varsinkin Crockseihin. Minulla on ollut kotijalkineita pr-lahjana saamani valkoiset Crockesit parin vuoden takaa ja hän mielellään nukkuu niiden välissä tai pää toisen sisällä. Tänään Mimmi yllätettiin myös eteisen vaatenaulakon kengistä nukkumassa. Toisaalta myös Minnie pentuna piti kotipesänään eteisen naulakko kun olin töissä. Ehkä se on koirien mielestä rauhaisa nokostelupaikka. Koska olen etätöissä Mimmillä on seuraa ihan koko ajan. Yritin kuitenkin jo huomisesta lähtien käydä välillä rapun puolella kuulostellen muutaman sekunnin ajan itkeekö Mimmi ollessaan yksin. Autoon on jäänyt yksin 5 minuutiksi jo - HUOM! ei kuumaan auringonpaisteeseen - eikä ole itkenyt perään. 




Mimmi on suostunut jo pitämään kaulapantaa ulkona ja kissanvaljaitakin on kokeiltu pari kertaa. Minun pitää hankkia niihin joku pienempi hihna koska entiset nahkahihnat ovat liian raskaita näin pienelle pennulle ja noihin kissavaljaisiin kiinnitettynä. Olemme myös harjoitelleet jo istumista ja sekin sujuu jo. Paljon on pidetty myös sylissä ja hellitty tätä pikku palleroa. En voi luvata etteikö jatkossa tule vielä toistakin pentupäivitystä tästä uudesta elämänvaiheesta ja perheenjäsenestä. Jokainen päivä Mimmille on uusi suuri seikkailu ♥





14 kommenttia:

  1. Sulonen Mimmi, mikä ihana nahkamasu ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on ♥ Nyt nahkamasu alkaa olla jo historiaa.

      Poista
  2. Hän on aivan ihana ja voi noita masukuvia <3 Ehdottomasti kirjoittelet Mimmin kuulumisia tänne, näitä on ihana lukea.
    Kaunista viikonloppua Marjo ja Mimmi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi ♥ Minulla on ollut näemmä sen verran loppu kesäkuun alussa, että on jäänyt vastaamatta kommentoihin. Mitähän on mahtanut johtua :D

      Poista
  3. Hän on kyllä valtavan suloinen <3 Mulla on kova koirakuume, mutta koska meillä ei ole aikaa, niin koira saa odottaa. Söpö vie minulta niin ison osan aikaa, ettei sen pienen kanssa oikein sitten välttämättä koulutukset sun muut luonnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Varmasti ihan viisas ratkaisu. Pennun tulo taloon on aina iso juttu ja vaatii aikaa.

      Poista
  4. Ihana pieni Mimmi! Ja miten suloisia nuo kaikki koirakuvat ovatkaan!

    VastaaPoista
  5. Olenkin jo huikaillut suloisen Mimmin kuville. Hän on ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mimmi on kyllä söpö vaikka nyt jo kasvanutkin ♥ Voin vakuuttaa, että osaa olla myös melkoinen riiviö.

      Poista
  6. Hauskat nuo Mikkihiirenkorvat selässä! Ihania kuvia kerrassaan!❤️

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jasu ♥ Mikki Hiiren korvat ovat nyt isompana hävinneet sen selästä eli läikästä ei enää erota korvia.

      Poista
  7. Suloinen Mimmi! Ja kivoja masukuvia. Paljon onnea Marjo pikkuisen Mimmin johdosta. Ja hieno väritys on Mimmillä! Ihana koira <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula ♥ Väritys on juuri sellainen kun toivoin sen olevan. Paljon on pikkuinen kehittynyt ja koko ajan tapahtuu muutoksia.

      Poista