Näytetään tekstit, joissa on tunniste vintage/retro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vintage/retro. Näytä kaikki tekstit

marraskuuta 16, 2025

Tuusulan Rantatiellä - Memories Marin Putiikki ja Patinaputiikki


Eilen oli aika historiallinen päivä eli suuntasimme Mimmin kanssa Tuusulan Rantatiellä järjestettävään tapahtumaan. Ihan blogini alkuaikoina huhtikuussa 2013 olen vieraillut ensimmäistä kertaa Memories Marin Putiikissa, joka sijaitsee vanhassa, suojellussa navetassa Tuusulan Rantatiellä. Olin aloittanut blogini 25.12.2012 eli takana oli vain muutamia kuukausia bloggaajana ennen vierailua sisustuspuodissa. 

Kirjoitin blogissa käynnistäni ja muistan kuinka iloinen olin monista lukijoista, jotka päätyivät lukemaan minun, aloittelijan postausta ja jopa muutamia kommenttejakin sain postaukseen. Nyt kun kävin lukemassa vanhan postauksen ja korjaamassa samalla muutamia kirjoitusvirheitä mieleen tulvahti todella elävästi se kotoisa tunnelma, joka putiikissa oli vuosia sitten ja myös Mari henkilönä.

Huomasin Patinaputiikin FB sivuilta pari päivää sitten, että 15. marraskuuta Marin Putiikin pihapiirissä järjestettäisiin joulunavaus tapahtuma eli nyt oli todellakin aika palata tuohon ihanaa paikkaan. Luvassa olisi Marin puodin lisäksi myös Patinaputiikin Jaanan vanhoja aarteita myynnissä ladossa sekä Eevan havukransseja. 

Vatsassa oli vähän perhosia kun mieleen tulvahti Tuusulaan ajaessa jänniä takaumia edelliseltä vierailulta. Minulla on todella hyvä muisti eli vaikka edellisestä käynnistä olikin aikaa yli kymmenen vuotta pihapiiri näytti hyvin tutulta kun kurvasin pihaan. 

Päätin aloittaa ladosta ja Patiinaputiikin tarjonnasta. 








Nostalginen 1920-luvun naulakko varustettuna hattuhyllyllä. Ihana, vanha messinkinen, jalallinen sekä pitkällä kahvalla varustettu kahvipannu. Lapsuudenkodistani löytyy lähes samanlainen pannu. Sekä vanhoja sympaattisia lasipulloja. Usein näitä ruskeita pulloja kutsutaan Vaarin kaljapulloiksi. 








Latoon oli hiipinyt myös veikeitä tonttuja tapahtuman kunniaksi. Patinapuodin FB-sivulla näytti olevan vähän samankaltaisia veikkosia 1960-luvulta. 

Patinaputiikkia luotsaava aina yhtä iloinen Jaana! 

Patinputiikin nettikauppaan pääset tästä. 

Patinaputiikkia olin seurannut somessa jo pidemmän aikaa ja kesällä 2022 poikkesin Jaanan kivijalkamyymälässä Hämeen Härkätien varrella pienessä Portaan kylässä. Todella ihana puoti, josta Marjon matkaan lähti vanhaan Arabian kukkakuvioiseen astiastoon lisäosia sekä sinivalkoinen sorsan muotoinen uuniastia. Elokuun lopussa 2024 Patinaputiikki sulki ovensa Portaan kivijalkaliikkeessä ja nyt toiminta jatkuu verkkokaupan lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa. 

Oli todella kiva nähdä Jaanaa pitkästä aikaa ja tein todella hyvän ostoksen, jonka lupaan esillä lähipäivänä Instagramin puolella. Nyt myynnissä oli kaikkea kivaa jouluista. Ensi lauantaina 22.11. löydät Patinaputiikin Jaanan aarteineen Nuutajärven Lasikylän makasiinin joulumyyjäisistä klo 11-15. 

Sitten olikin aika jo siirtyä pihan poikki Memories Marin Putiikkiin aivan ihanassa auringonpaisteessa. Tuntui todella upealta, että sinisellä taivaalla näkyi aurinko 🌞pitkästä aikaa tämän marraskuisen harmauden keskellä. Itse asiassa tänään sunnuntainakin saimme Espoossa nauttia kauniista säästä ja auringonsäteistä. Toivon hartaasti lisää tällaisia päiviä! 

Kun astuin Marin Putiikkiin sisälle tulvahti mieleeni ensimmäinen kerta siellä 13 vuotta sitten. Olin ollut Kenkälaatikon testaaja/bloggaajana puoli vuotta ennen oman blogin aloittamista. Muistan kuinka ystäväni Niina, Lumo ja bloggaaja Sari tukivat oman blogin perustamista. Tässä sitä nyt ollaan ja kohta käynnistyy jo 14.vuosi blogissa. Päivääkään en vaihtaisi pois 



Joulu oli jo hiipinyt putiikkiin mutta löytyi sieltä myös muitakin aivan ihania sisustustuotteita. Strömhagan tyylikäs valko-musta pöytävalaisin osui ensimmäisenä silmään. The Spice Tree tuottaa maailmaluokan herkkuja Hörbyn tehtaallaan Skånessa. Tarjolla olisi ollut heidän valmistavaa jännältä kuullostavaa "Cherry & Chocolate" glögiä.

Minulle tuli nostalginen fiilis kun huomasin, että putiikissa oli myynnissä "lastusydämiä". Kun olimme veljeni kanssa lapsia askartelimme äitimme opastuksella lastuista mm. kaloja sekä juuri sydämiä mutta ne olivat pienempiä kuin Marin Putiikissa myynnissä olleet. Muistan, että kalat laitettiin roikkumaan naruun, joka sitten ripustettiin ikkunaan. Jos en olisi "huopahiirien ostokiellossa" juuri nyt Marjon matkaan olisi lähtenyt yksi "huovutettu tonttuhiiri"

Minun jouluaikaan on aina liittynyt valkopunaraidalliset karamellikepit. Polkagris on perinteinen ruotsalainen makeinen, joka keksittiin Grännan kaupungissa Smoolannissa jo 1800-luvulla. Se valmistetaan sokerista, vedestä sekä etikasta ja maustetaan piparminttuöljyllä tai -aromilla. Yleensä se on juuri tangon tai kepin muotoinen. Ostin pussillisen Polkagris "tyynyjä" Marilta mutta pakko myöntää, että avasin pussin jo matkalla kotiin - en voinut vastustaa. 


Aivan ihana punainen Strömshagan ikkunavalaisin Druva (Terttu) jäi pyörimään mieleeni. Mietin kuumeisesti saisinko sen asennettua keittiön ikkunaan joulun ajaksi? Lähinnä mietityttää mistä saisin siihen sähköä...

Strömshagan jouluiset kulhot ja lautaset jäivät myös pyörimään mieleen. Esther astioihin on käsinmaalattu puolukoita lehtineen. Astioissa on jännää vanhan ajan tunnelmaa. Poikain parhaat on tamperelainen yritys, jonka glögi valmistetaan 100% suomalaisista täysmarjamehuista, aidoista mausteista ja tuoreesta inkivääristä. 


Kauniita kullanvärisiä joulutähtiä. Meillä joulutähdet ilmestyvät ikkunoiden vasta joulukuun alussa. 





Kuinka ollakaan iskin silmäni tonttulakkikoiriin. Putiikissa oli paljon kauniita erilaisia joulupalloja ja minä löysin kuin sattumalta "jackrussell" joulupallon. LED-kynttilöitä on ollut tarjolla jo useita vuosia mutta vielä en ole hankkinut. Ne toki tuovat tunnelmaa ilman paloturvallisuusriskiä (lapset/lemmikit) ja myös eivät pilaa sisäilman laatua. Toisaalta minä kyllä rakastan aitoja kynttilöitä jouluna. Mutta nämä ovat toki makuasioita. 












Kyltti tekstillä "DECEMBER everyday is magic" tiivistää minusta joulun odotuksen. Lapsena koko joulukuu oli ihanan taianomaista odotuksen aikaa ja pakko myöntää, että edelleen koen joulukuun samalla tavalla. Ripaus lapsenmielisyyttä on aina piristävää elämässä  Toki meillä otetaan muutama koriste esille joulukuun alussa mutta muuten joulu saapuu kotiimme vasta 22.12. ja se päättyy vasta Nuutin päivänä. Olen oppinut tämän tavan jo isoäidiltäni ja haluan pitää kiinni tästä opitusta perinteestä. 










Kuva: Memories Marin Putiikki

Näin kauniita Eevan havukransseja oli ollut myynnissä tapahtumassa eilen mutta kun minä saavuin kaikki kranssit oli jo myyty. Harmin paikka koska olisin voinut ostaa yhden parvekkeelle. Isoäitini sanoja lainatakseni "Nopeat syövät hitaat" eli olisi pitänyt olla paikalla jo heti kun tapahtuma avautui. 


Memories Marin Putiikki löytyy osoitteesta Tuusulan Rantatie 110 B. Liike on avoinna marras-joulukuussa ke-pe 12-18, la 11-15 ja su 12-16. Maanantaina 22.joulukuuta 12-18 ja tiistaina 23.joulukuuta 12-16. Memories Marin Putiikin Facebook ja Instagram sivuilta löytyy lisätietoja tuotteista. Hurmaava paikka Tuusulajärven rannalla! 


















 Kiitos Mari ja Jaana mukavista juttutuokioista sekä mukavaa joulun odotusta 






tammikuuta 01, 2025

Hyvää uutta alkanutta vuotta 2025

 

Kaikki vintage postikorttikuvat on lainattu netistä 

Oikein hyvää vuoden 2025 ensimmäistä päivää kaikille! Meillä uudenvuoden vaihtuminen meni hyvin rauhallisissa merkeissä eli Mimmi ei juurikaan ollut raketeista moksiskaan. Suurimpien pamahdusten ja valojen vilkkuessa hän katsoi parhaaksi kuitenkin haukkua kilpaa paukkeen kanssa joten pahoittelut naapureille Mimmin mielenilmauksesta. Luulenpa ettei meidän rapussa tainnut olla kovinkaan monessa asunnossa ihmisiä kotosalla joten kenenkään vuodenvaihde ei mennyt räksyttävän koiran takia piloille. 

Aika hyvin piti myös aikataulu tänä vuonna rakettien ampumisen suhteen sillä ensimmäinen taisi suhahtaa taivaalle pari minuuttia ennen iltakuutta ja viimeinen kello 2 aikaan yöllä. Kukaan uudenvuoden juhlista palaava ei aamuyön tunteina saanut myöskään älynvälähdystä lähettää vielä viimeistä kiinalaista taivaalle kotiutuessaan pippaloistaan. 

Aikoinaan on lähetetty näin kauniita uuden vuoden postikortteja. Monissa korteissa on kuvattu mennyttä vuotta vanhuksena ja uutta vuotta puolestaan vastasyntyneenä. Vanhoissa postikorteissa on ihana menneen maailman tuulahdus, jota on mukava katsella vuosikymmenten jopa sadan vuoden takaa. Nykyään moni meistä on luopunut joulukorteistakin kun hoidamme kaiken puhelimella ja muuten sähköisillä viestimillä. Minusta joulukortteja on ihana lähettää ja niitä on myös todella kiva saada joten jatkan perinnettä. 




Elämän ohjeet uuvelle Vuojelle

1. Anna kaekkee, vua elä periks.
2. Joka ihteesä luottaa, se kykynsä tuploo.
3. Naara itelles ennenku muut kerkijää.
4. Murheen kantaa yksinnii, vuoan illoon pittää olla kaks.
5. Leoka pystyyn, kun tulloo kova paekka, pyssyypä aenakkii suu kiinni.

Eiköhän näellä evväellä pärjee!




                                            Uusi vuosi edessäsi,
                                            kuin avautuva kirja.
                                            Emme tunne tarinaa,
                                            emme tiedä juonta.
                                            Vain lukemalla sivu sivulta,
                                            vain elämällä päivä päivältä,
                                            tarina vie mukanaan seikkailuihin,
                                            yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin,
                                            alati vaihtuviin kuin itse elämä. 



Huominen on kuin tyhjä kirjan sivu,
joka tänään odottaa menestyksekästä novelliaan.


Vieköön vanha vuosi,
mitä taakkanasi kannat
ja tuokoon uusi alkava vuosi
sen hyvän, mitä toivot.









On virhe ajatella, että on myöhäistä muuttaa vanhoja huonoksi osoittautuneita tapoja ja tottumuksia. Jos napsautat huoneeseen valon päälle, ei ole väliä sillä, kuinka kauan on huoneessa ollut pimeää. Valo valaisee joka tapauksessa.

Vernon Howard




Kysy itseltäsi,
mikä saa sinut eläväksi.
Lähde sitten tekemään sitä.
Maailma tarvitsee ihmisiä,
jotka ovat alkaneet elää.

Howard Thurman












Kahdenkymmenen vuoden kuluttua
olet pettyneempi siihen,
mitä et tehnyt kuin siihen,
mitä teit.
Heivaa siis keulaköydet
ja purjehdi ulos
turvallisesta satamasta.
Nappaa myötätuuli purjeisiin.
Seikkaile, uneksi,
löydä uusia maailmoja.

Mark Twain













Ot käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpär silmiltäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirvest kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karot annetui syrämei.

Heli Laaksonen 










Kiitos kaikille teille, jotka seurasitte viime vuonna Marjon matkassa -blogiani. On mukavaa saada jatkossakin lukijoiltani viestejä ja kuten olen sanonut ei viestin tarvitse tulla blogin kommenttikentän kautta vaan aina voi laittaa myös emailin tai blogin Facebook-sivun kautta vastaan askarruttaviin asioihin tai kysymyksiin. Vielä kerran onnellista uutta alkanutta vuotta 2025!




toukokuuta 30, 2024

Uudistunut Villi Kanala ja Tuhannen Tuskan kahvilavierailu

 





Viime sunnuntaina käännettiin Audi kohden itäistä Uuttamaata aurinkoisessa säässä. Olin huomannut Facebookista, että hurmaava vintage, lifestyle puoti Villi Kanala oli kevään kunniaksi muuttanut toiseen rakennukseen Minnan ja Karin pihapiirissa Skinnarsbyssä, Sosiaalisessa mediassa näkemieni valokuvien perusteella oli todella aika myös käydä katsastamassa mitä kaikkea kivaa sieltä voisikaan löytyä. 

Olin jo ennakkoon varannut Minnalta simpukoilla koristellun korurasian, jota olin vuosia metsästänyt eri kirppareilta ja vanhojen tavaroiden liikkeistä siinä onnistumatta. Sinivalkoinen, kaunis posliini astia oli laitettu myös sivuun odottamaan käyntiäni. 


Valokuva on otettu 2022 keväällä kun Villi Kanala avasi ensimmäistä kertaa ovensa. 

Minna ja Kari avasivat Villin Kanalan - vintage lifestyle puodin - 2022 keväällä Kauppiaantalon pihapiirissä olevaan entiseen kanalaan. Minä vierailin siellä pääsiäislauantaina kaksi vuotta sitten tehden äärimmäisen hyviä löytöjä. Saapuessamme osoitteeseen Paavalinkyläntie 671 huomasin, että aiemmin Suomen pienimmän kauppamuseon rakennus oli nyt muuttunut Villiksi Kanalaksi ja museo oli siirtynyt puolestaan entiseen kanalaan. 

Ajan puutteen takia en ehtinyt käydä enää museossa joten sinnekin on päästävä vielä erikseen kurkkimaan ja katselemaan miltä kaupan sisustus mahtaa nyt näyttää. 




Olin niin tohkeissani kun saavuin kohteeseen, että unohdin kuvata Villin Kanalan joten yllä oleva kuva on lainattu Villin Kanalan Facebook sivuilta.'

Mikä tavarataivas silmieni eteen avautuikaan kun astuin puotiin sisälle. Minnalla on pettämätön esteettinen silmä tehdä erilaisia asetelmia joten liikkeessä on paljon kaunista katsottavaa. Mukavasti oli koottu yhteen sinivalkoinen posliinia omaan nurkkaukseensa, jossa minä vietinkin aikaa melko pitkään kuolaten sinivalkoisia astioita. 




Näin paljon sinivalkoista oli ollut muutamia päiviä aiemmin myynnissä. Kuvan lainasin Villin Kanalan Facebook sivulta. Sinivalkoisuus puhuttelee meitä suomalaisia, joten tällaiselle posliinille on aina halukkaita ostajia. 







Marjon matkaan lähti Villistä Kanalasta sinivalkoinen soppaskooli. Tein tästä ostopäätöksen näkemättä tuotetta koska luotin siihen, että se on yhtä hurmaava livenä kuin tässä Villin Kanalan Facebook sivuilta lainatussa valokuvassa. 






Olin jo kahden vaiheilla ostaisinko myös näitä sinivalkoisia lautasia mutta luovuin kuitenkin tästä ajatuksesta miettien, että etten ehkä kuitenkaan tarvitse näitä juuri nyt. Villin Kanalan tyyppisessä kaupassa voi "mopo kyllä helposti karata käsistä" koska kaunista katsottavaa on niin paljon.






Tarjolla olisi ollut myös puisia maalauksin koristeltuja rasioita, suolasalkkari, puulusikoita jne. Tuotteita tulee mieleen sekä neuvostoajan tuotteet että myös ns. puhdetyöt eli perinteiset käsityöt, joita voitiin tehdä hämärän aikaan tai myös silloin kun ulkotöihin ei päästy. Puhdetyö sai sanana erityismerkityksen jatkosodan aikaan kun sillä tarkoitettiin rintamamiesten erityisesti asemasodan aikana tekemiä käsitöitä. 




Kuvassa kassapisteensä takana istuu ihana kauppias Minna, joka siis miehensä Karin kanssa hankkii tavaroita, joita Villissä Kanalassa myydään. 







Minnan kassapöydällä löytyi mielenkiintoisia, metallisia uustuotannon Schuco peltileikkikaluja. Alun perin nämä "avaimella käyntiin vedettävät" lelut oli todella suosittuja jo 1900-luvun alussa. Vanhoja Schuco leluja huutokaupataan edelleen melkoisilla summilla keräilijöille. 



Kannattaa ehdottomasti pistäytyä Villi Kanala puodissa nyt kesällä! Paikka löytyy siis osoitteesta Paavalinkyläntie 671 ja seuraamalla puodin Facebook sivua ja  Instagramia voi hyvin bongailla myyntiin tulevia esineitä. Villi Kanala on nyt kesällä avoinna to-su klo 11-16 (myös juhannus). Laitetaan tavarat kiertoon! Tarjolla vintagea ja uutta!


Koska kahvihammasta alkoi kolottamaan päätettiin siirtyä kahvittelemaan Loviisaan ja Tuhannen tuskan kahvilaan. Kahvila löytyy Liisantalosta, Mariankatu 2 C vanhasta puutalosta, jossa on marjapuuron väriset ulkoseinät ja hurmaava nupukivillä päällystetty sisäpiha, jossa omenapuut kukkivat nyt toukokuussa. Suojaisella sisäpihalla on ihan uskomaton tunnelma ja tuntuu, että olisit siirtynyt ajassa monta sataa vuotta taaksepäin jonnekin historian havinaan. 





"Liisantalo ja tuhat tuskaa "Minusta on otettu satoja kuvia ja kirjoitettu kymmeniä lehtijuttuja. Niissä kerrotaan, miten luisuin suutarimestarin porvariskodista kauppapuodiksi, sitten salakapakaksi ja lopuksi romahdin vuokrakasarmiksi, jossa kukaan ei enää välittänyt mistään mitään, kunnes tämä muualta tullut taiteilijakäsityöläispariskunta pelasti minut kadotukselta."  

Keväällä 2021 ilmestyneessä kirjassa "Hirsi huokaa, kivi kuiskaa" kirjassa kuvataan talon vaiherikasta menneisyyttä. Tästä pääset kurkistamaan tuota kirjaa tarkemmin. 






Olimme jo lähempänä kahvilan sulkemisaikaa mutta vielä löytyi sekä suolaista että makeaa tarjottavaa kahvin kanssa. Saimme myös rapsutettavan karvakaverin pöytämme alle eli kahvilanpitäjien suloinen seropi Neiti Poirot. Olimme heti Neidin kanssa parhaat kaverit kun hän haistoi käsilaukussani olevat Mimmin makupalat. 








Tuhannen tuskan kahvilassa on aina kauniit posliiniastiat eli ruusukuvioituja kuppeja sekä lautasia. Myös teekannut ja teekupit olivat koristeltuja ja sopivat paikan henkeen. Isäni päätyi syömään hillomunkin kun minä taas sorruin bebe-leivokseen, joka on ollut herkkua jo lapsuudestani saakka. Kylläpä maistui makoisalle ja kahvia oli kannussa vielä santsikuppiin.




Jos et vielä ole käynyt Loviisassa niin tässä muutama vinkki nyt tulevalle kesälle mihin voisi mennä Villin Kanalan ja Tuhannen tuskan kahvilan lisäksi.

Loviisan avoimet puutarhat  avautuvat yleisölle tänä vuonna 16.6.2024 ja 3.-4.8.2024 klo 12-17. Nyt on mukana peräti 14 puutarhaa! Tästä voit kurkata 2017 vuoden puutarhakierrokseni satoon. 






Loviisan Wahat Talot tapahtuma on perinteisesti elokuun viimeisenä viikonloppuna la-su klo 10-17!

"Loviisan Wanhat Talot tapahtumaa on vietetty jo vuodesta 2005. Tapahtuman yleisö pääsee vierailemaan vanhoissa taloissa ja niiden ihanissa pihapiireissä. Mukana olevat talot ovat yksityiskoteja, jotka ovat joko yli 100 vuotiaita tai muuten edustavat tapahtuman kannalta tärkeitä rakennusperinnearvoja. Osa taloista on kunnostettu, osaa kunnostetaan parhaillaan, aina perinteitä kunnioittaen. Koska tapahtuman talot ovat koteja, ne ovat yksilöllisiä ja niissä näkyy asukkaiden persoonallinen tapa kunnostaa ja sisustaa vanhaa taloa kodiksi."


Mukavia hetkiä iki-ihanassa Loviisassa, joka on vienyt minun sydämeni jo yli kymmenen vuotta sitten. I love Loviisa ♥ ♥ ♥