Uudenkaupungin Vanhat Talot 2019

Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi syyskuun alkupuolella. Olen vieraillut tässä mukavassa tapahtumassa kahdesti jo aiemmin. Ensimmäisenä vuotena 2015 tänne blogiin syntyi Ugin taloista useita kirjoitusta - klik 1, klik 2 ja klik 3 postaus. Syksyllä 2017 olin toistamiseen tapahtumassa mutta silloin kirjoittaminen jäi kun ikäväkseni "sudden deafness" iski täysin yllättäin. Olin ottanut hurjasti kuvia ja minua harmitti.

Tänä syksynä houkuttelin Trean sisustusblogia kirjoittavan blogikollegani Annen mukaan matkalle. Starttasimme sunnuntai aamuna 8.syyskuuta jo hyvissä ajoin kohden Ugia. Automatka sujui kuin siivillä kun meillä riitti juteltavaa sekä sisustuksessa että vanhoista taloista. Lähdimme pilviseltä pääkaupunkiseudulta mutta mitä lähemmäs tulimme Uuttakaupunkia sitä enemmän aurinko paistoi ja lämpömittarissa oli asteitakin lähemmäs +20C.

Olen vihdoin kahlannut lukemattomat valokuvani läpi Ugin Vanhoista Taloista tähän postaukseen. Mukana on muutama pihakohdekin ja kartano/tilausravintolakin. Koska kuvia on niin valtavasti nyt tulee tekstiä tällä kertaa todella vähän. Joukossa tuttuja mutta myös uusia kohteita mukana.

Tervetuloa Marjon matkassa Ugin Vanhojen Talojen kierrokselle.

Talo Kulmala, Liljalaaksonkatu 12 A

Taiteilija Reino Harstin syntymäkoti. Talo on rakennettu jo 1848 mutta sen huonejakoa on muutettu 1965. Nykyiseen muotoonsa koti on muutettu 1998. Tässä kodissa harrastetaan varmasti musiikkia. Kaunis sinisävyinen huone. Ihanan rento kissa nokkaunoksilla keinutuolissa. Rehevä pihapiiri, jossa mukavia erilaisia puutarhanosia.

Koti Haarala-Ojaranta, Alinenkatu 16

Koti Haarala-Ojarannassa olen vieraillut aiemminkin. 1900-luvun vaihteessa rakennettu, elokuvateatteri Kuvalan omistajan Siviä Salmisen entinen koti. Uskomattoman korkeat huonetilat ja vaikuttavia valaisimia. Olohuonetilassa on televisio kätketty vanhan kaapin sisälle. Hurmaava vanha radio nojatuolien välissä ei kuulemma toimi mutta äärimmäisen kaunis sisustuselementti silti. Taloa on remontoitu vanhaa kunnioittaen.

Pappila, Alinenkatu 9

Vanha Pappila on porvaristalo, joka on rakennettu 1840-luvulla. Talossa on toiminut pappila, lähetyskoti ja kirkkoherranvirasto aikoinaan. Pihan asukkaista viimeisiä on ollut kauppiasperheen taloudenhoitaja Saima Kaukkila ja hautausmaan työntekijä Remahl. Tässä arvokkaassa kodissa olen vieraillut aiemminkin. Talon pihapiiristä löytyy myös kaunis punamultainen piharakennus ja rehevä puutarha.

Koti Nurmi, Alinenkatu 9

Talo on alunperin rakennettu vuonna 1872 paakarintuvaksi joten ei siis ihme, että nykyisellä kenkäkauppias emännälläkin roikkuu vartaassa ruisleipiä. Aikoinaan herrasväki asui Alinenkadun päärakennuksessa ja tämä osa taloa toimi siis leipomona. Nyt koti on naisellisen kauniisti sisustettu ja tästä talosta löydät lisästietoa vuoden 2015 postauksista. Äärimmäisen upea astiakaappi täynnä kauniita laseja, lautasia, kulhoja...

Koti Anttila, Ylinenkatu 40

Tämän upean pihapiirin asuinrakennus on tehty jo vuonna 1865. Talosta löytyy lukematon määrä vanhoja kakluuniuuneja. Persoonallinen koti, jonka yläkerran ikkunasta avautui kaunis näköala omalle pihalle. Ugin Vanhat Talot -tapahtuman aikaan koti oli myynnissä. Tästä joku onnekas saisi itselleen kaksikerroksisen unelmatalon ja pihanrakennukseen remontoidun saunakin.

Villa Saarnilehdon piha, Mäyhälänkatu 6

Villa Saarnilehdon emäntä oli muuttanut Lahdesta Uuteenkaupunkiin reilu puoli vuotta sitten joten itse talokohteeseen ei vielä päässyt tutustumaan. Ikkunasta näkyi mielenkiintoinen valaisin yhdessä talon huoneista joten mielenkiinnolla jään odottamaan kun saan kurkistaa sinne ehkä syksyllä 2021. Itse pihapiiri on kauniin luonnonmukainen ja riippukeinuun olisi lämpimänä syyskuun alun päivänä voinut heittäytyä vähän lepäilemään.

Wallilan Kartano, Alinenkatu 41

Wallilan kartanoon eksyimme ihan sattumalta ja hyvä niin sillä sen verran vaikuttava tämä vuonna 1880 rakennettu upea talo oli. Talo on alunperin rakennettu tanssi- ja ravintolapaviljongiksi. Yläkerrassa toimi ylemmän luokan ravintola aikoinaan kun alakerrassa oli puolestaan merimiesten salakapakka Roistola. Näin tässä jotain yhtymäkohtia Heinolan Harjupaviljonkiin. Tällä hetkellä talossa toimii tilausravintola.

Wallilan Kartanon terrassilta näkyi Uudenkaupungin Vanha Kirkkokin torneineen. Emme valitettavasti ehtineet piipahtaa siellä päivän aikana.

Koti Kuntsi, Rantakatu 14

Merikapteeni Samuel Söderblom rakennutti ison talon vuonna 1850 Uudenkaupungin Rantakadulle. Valtion Rautatiet omisti talon vuosina 1936-1987. Nykyään talossa asuu kaksi perhettä. Talon toisessa osassa eli Koti Kuntsi-Aalto kävin jo syksyllä 2017. Silloin Koti Kuntsi -puoli oli suljettuna Ugin talotapahtuman ajan. Koti Kuntsiin on muuttanut taidemaalari Anne Kuntsi Espoosta. Tästä kodista ei puuttunut väriä eikä taidetta. Tuo "vaaleanpunainen nurkkaus" sisääntulossa on hurmaava. Pääsimme kurkistamaan myös ateljeen puolelle. Annen työt ovat ihanan värikkäitä.

Koti Kuntsi-Aalto, Rantakatu 14

Talon toista puolelta asuttavat taidemaalari tyttären vanhemmat. Kaikessa kodin sisustuksessa ja materiaalivalinnoissa näkee, että talon emäntä on sisustussuunnittelija. Paljon upeita värejä, kukkatapetteja, linoleumilattiat, kauniita valaisimia - varsinkin ruokasalin pöydän päällä oleva, korkeita huonetiloja, aitoja mattoja, yksityiskohtia paljon mutta sisustus silti hallittua. Yläkerrasta löytyy ihan erilainen maailma, jossa valtava spa-osasto ja oma hiekkaranta. Tätä taloa on vaikea sanoin kuvata - se pitää kokea.

Kiitos kaikille Ugin asukkaille, jotka avasitte ovenne meille. Nähdään 2021!

Uudenkaupungin Wahlbergin museotalo on aikamatka menneeseen

Uusikaupunki löytyy Varsinais-Suomen maakunnasta noin 70 kilometrin päästä Turusta luoteeseen Pohjanlahden rannalta. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti tämän Suomen 12. vanhimman kaupungin jo 1617. Miksi paikalle annettiin nimeksi ehkä "hieman erikoinen" Uusikaupunki johtui siitä, että naapurikaupunkien kateelliset porvarit valittivat paikkakunnan talonpoikien käyvän alueella vilkkaasti kauppaa. Kuninkaan piti laillistaa siis "Uusikaupunki", jotta markkinat voisivat jatkua siellä edelleen.

Uudestakaupungista saattaa mieleen tulla knoppitietoutta koulun historian tunneilta. Pohjansodan päättänyt Uudenkaupungin rauha solmittiin 1721. Tuolloin sotaa kävivät Ruotsi (Suomi siis osana kuningaskuntaan) ja Venäjä. Monille Uuteenkaupunkiin paikkana liittyy varmasti myös autoteollisuus ja autot. Täältä on lähtenyt maailmalle mm. Saabeja, Porscheja ja Mersuja. Ja nyt kuluvan vuoden aikana autotehdas Valmet Automative palkkaa peräti 1000 uutta työntekijää Uuteenkaupunkiin! Aika huikeaa ja hieno työllistävä vaikutus.

Uusikaupunki on kuuluisa myös upeasta ja Suomen parhaiten säilyneestä empire-tyylin puutalokorttelialueesta. Kaupungin keskusta on rakennettu ruutuasemakaavan mukaan ja kortteleita on jäljellä nykyään vielä 40. Kaupungissa järjestetään joka toinen vuosi Ugin Vanhat Talot -tapahtuma ja viime syyskuussa minä kurkistin ensimmäistä kertaa Wahlbergin museotaloon. Tervetuloa katsomaan miten porvariskodissa elettiin kaupungin merenkulun kulta-aikakautena.

Tupakkatehtailija Fredrik Wilhelm Wahlberg (1821-1900) rakennutti asuintalon itselleen osoitteeseen Ylinenkatu 11 vuonna 1870. Porvari Wahlberg harjoitti myös laivanvarustustoimintaa ja oli Uudenkaupungin suurituloisin mies. 1800-luvun Uudessakaupungissa kaikki komeimmat talot kuuluivat juuri laivanvarustajille. Wahlbergin varustamat laivat Hercules, Aallotar, Leo ja monet muut kuljettivat kauppatavaraa ympäri maailmaa. Laivat toivat vaurauden lisäksi Wahlbergille myös monia uusia vaikutteita maailmalta ja muista kulttuureista.

Wahlbergin talo on nykyään osa Uudenkaupungin museota ja Museokortti kohde. Museossa pääsee hyvin tutustumaan 1800-luvun porvariskodin elämään ja yläkerrassa esitellään laivanvarustaja kaupungin mielenkiintoista merenkulun historiaa kattavasti. En ehtinyt valitettavasti tutustua yläkertaan koska kierrettävänä olivat vielä monet Ugin Vanhat Talot päivän aikana mutta toivottavasti seuraavalla Ugin vierailulla otan senkin haltuun. Museon tarkemmat aukioloajat löytyvät tästä.

Wahlbergin talossa huomioni kiinnittyi heti upeisiin ja hyvin koristeellisiin kakluuniuuneihin. Myös taidokkaat kattomaalaukset kannattaa huomioida huonetiloissa. Osa uuneista ja kattomaalauksista sekä salongin käsinmaalatut tapetit ovat alkuperäisiä yli 140 vuoden takaa. Myös Fredrik Wahlbergin Italiasta hankkima valtava kristallikruunu koristaa edelleen talon salia. Katselin myös kiinnostuneena erikoisesti kuvioituja lattioita mutta unohdin kysyä mitä materiaalia ne mahtavat alkuperältään oikein olla...

Talossa kiertäessään kannattaa myös katsella pieniä yksityiskohtia kuten vaikkapa kahvipöydälle katettua viiksikuppia. 1800-luvun vanhoissa valokuvissa miehillä näyttää olevan muhkeat ja muodikkaat viikset aina 1900-luvun alkuun saakka. Herrojen tuuheat ja vahatut viikset olivat huono yhdistelmä kuuman juoman kanssa. Juominen olisi saattanut sotkea hienosti laitetut viikset ja juoman kuuma höyry vielä sulattaa viiksivahankin. Siksipä joku kekseliäs alkoi valmistamaan viiksikuppeja! Tässä kupissa oli ns. viiksisilta, joka ulottui kupin reunasta reunaan. Kun herrahenkilö kohotti kuuman kupin huulilleen hänen viiksensä ikäänkuin lepäsivät tällä viiksisillalla. Viikset eivät tuhraantuneet kun viiksikuppi oli käytössä. Nerokasta!

Wahlbergin talon viherkasvitkin oli valittu aikakauden hengen mukaan. Talossa on paljon reheviä palmuja kukkapilareiden päässä. Tälle aikakaudelle tyypillisiä ovat myös Asparagus eli hienohelma, tuoksupelargonia ja nykyäänkin kovin trendikäs peikonlehtikin. Tuoksupelargoniaa suositeltiin jopa 1800-luvun lopulla toimineen tohtori Westerlundin toimesta makuuhuoneeseen tervehdyttävän tuoksun vuoksi.

Lintuhäkki ja sen asukkina undulaatti oli 1800-luvun porvariskodille tyypillistä. Ensimmäiset undulaatit tuotiin Englantiin 1840 puolivälissä ja ne saatiin lisääntymään keskenään, jonka jälkeen ne yleistyivät myös muualla Euroopassa. Ehkä Wahlbergin talossa oli myös ajalle tyypillinen sininen undulaatti sirkuttamassa tässä häkissä.

Makuuhuonetilasta löytyi monia mielenkiintoisia esineitä. Ihana pesukomuutti, joka sisälsi pesuvadin ja kannun henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen. Ihan varmasti jos olisin kurkistanut sängyn alle olisi sieltä ehkä löytynyt vielä yöastiakin. Näihin aikoihin talossa ei varmasti ollut vielä vesiklosettia. Puhtauteen alettiin muuten kiinnittää ensimmäistä kertaa enemmän huomiota juuri 1800-luvulla. Ensimmäisenä se alkoi kiinnostamaan yläluokkia ja puhtaudesta muodostui pian varallisuuden merkki.

Wahlbergin talossa on myös paljon kauniita käsikirjottuja pöytäliinoja ja tekstiilejä huonetiloissa. Myös tuo toalettipeili pöydällä oli äärimmäisen kaunis ja sen päälle oli kerätty hiuskampoja ja muita kauneudenhoitoon liittyviä esineitä. Uusrokokookiehkuroin koristettua peiliä kutsutaan myös nimellä "piianpeili" ja se oli muodissa koko 1800-luvun kaikissa kansankerroksissa. Minulta löytyy muuten kotoa melkein samanlainen toalettipeili kuin Wahlbergin talossa.

Ruokasalin puolella tuli melkein vesi kielellä kun näki mitä illallisella olisi tarjottu Wahlbergin talossa. Porvariskodille oli tyypillistä sinivalkoinen posliiniastiasto kaikkine kannellisine kulhoineen, vateineen ja tarjoiluastioineen.. Totta kaikki kristallikarahvissa viiniä, jota sitten nautittiin hyvän aterian kanssa. Jälkiruokapöydässä oli katettuna kahvitarjoilua makean kera. Tällaisen kattauksen jälkeen on palveluskunnalla ollut todella paljon astioita pestävänä ja kristalleja sekä hopeita kiillotettavana.

Wahlbergin talosta löytyy myös kirjailtu uuninvarjostin kehystettynä, jota siis käytettiin avoimen uunin edessä ikäänkuin kuuman takkatulen varjostimena. 1800-luvulla tämä on ollut todella moderni ja haluttu esine herraskodeissa.

Wahlbergin talossa näkyvät myös ajalle tyypilliset lukuisat valokuvat pöydillä, maalaukset seinillä ja kuivat kukat lasikupujen alla. Kodin keskipiste on selvästi ollut sali, joka on kuvannut Wahlbergin varallisuutta, arvoa ja sivistystasoa. Salia on käytetty arvokkaisiin vierailuihin ja kutsuihin. Salia kuitenkin leimasi minusta kodikkuus vaikka se samalla oli yltäkylläinen ja vähän eksoottinenkin.

Wahlbergin museotalo on mielenkiintoinen kohde ja yksi Uudenkaupungin vanhojen talojen helmistä. ehdottomasti suositeltava kohde jos noilla seuduilla liikkuu. Seuraavat Ugin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään syksyllä 2019.