joulukuuta 10, 2019

Fiskarsin museo yläruukissa kertoo mielenkiintoisia tarinoita myös joulun aikaan


Jos suuntaat tulevana viikonloppuna Fiskarsin jouluun kannattaa ehdottomasti käydän vierailemassa myös Fiskarsin museossa. Hammarbackenin joulua vietetään museolla aina 21.12.2019 saakka. Tänä jouluna kävijät pääsevät tutustumaan Pikku Pässiin liittyviin muistoihin "Hyvät matkustajat" -näyttelyssä. Pikku-Pässi veturi on Suomen vanhin kapearaiteinen höyryveturi ja se liikennöi 1891-1952 Fiskarsin ruukin ja Pohjankurun välillä.

Ruukinväen kanssa Fiskarsin museossa leivottiin junanmuotoisia piparkakkuja ja pidettiin joulukorttipajaa avajaisviikonloppuna 30.11. Silloin sai myös kirjoittaa jouluterveisiä kortteihinsa ihan oikealla mustekynällä. Kuulostaa aika eksoottiselta! Joulukoristeiden valmistusta oljesta ja paperista jatketaan lauantaisin 21.12.2019 saakka. Täällä on paljon puuhaa lapsille.  Itseäni harmittaa etten Fiskars reissullani pari viikkoa sitten ehtinyt museolle joten postauksen kuvat ovat kahdelta edelliseltä kesältä museon perusnäyttelystä.

Fiskarsin ruukin pienoismalli löytyy myös museosta

Fiskarsin ruukilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia, joka alkaa jo vuonna 1649 kun ruukki perustetaan. Koko Pohjan pitäjä oli 1600-luvulla Suomen raudan valmistuksen keskus. Fiskarsin malmi tuotiin itse asiassa Tukholman seudulta Pohjaan, josta löytyi puolestaan käyttämätöntä vesivoimaa ja runsaasti metsää puuhiilen valmistamiseen.

Johan von Julinin kausi kesti Fiskarsin ruukissa 1822-1853

Merkittävä kausi Fiskarsin ruukin historiassa alkoi kun turkulainen apteekkari Johan von Julin alkoi johtaa ruukkia. Hänen toimestaan perustettin Suomeen ensimmäinen hienotaepaja 1830 ja konepaja 1837. Rautaa voitiin siis nyt jatkojalostaa Suomessa. Fiskarsin konepajan merkittävimpiä töitä oli aikoinaan Finlaysonin puuvillatehtaan 90 valurautapylvästä sekä suuri vesipyörä. Fiskars toimitti myös Saimaan kanavayhtiölle mekaanisia rakenteita.


Johan von Julin on matkusellut paljon ja hän oli edistyksellinen mies muutenkin. Julin alkoi myös kehittämään ruukin maataloutta ja metsänhoitoa. Julin hankki aikoinaan ayrshire-karjaa ja kun karjankasvatus lopetettiin ruukissa 1970 oli Fiskarsissa vielä 104 alkuperäisestä karjasta polveutuvaa sarvipäätä.


Fiskarsissa valmistetut aura ovat osa meidän suomalaista maatalouden kehitystarinaa. Mallit tuotiin ulkomailta mutta niiden pohjalta Julin kehitti nimenomaan suomalaiseen maaperään soveltuvia malleja. 1800-luvun lopussa oli Fiskarsin auramallistossa yli neljäkymmentä erilaista auraa. Fiskars valmisti hevosvetoisia auroja yhteensä yli miljoona kappaletta!


Johan von Julin sai paljon muutakin hyvää aikaan Fiskarsissa. Ruukista tuli edelläkävijä sekä terveydenhuollossa että koulutuksessa. Vuonna 1892 avattiin oma kymmenpaikkainen sairaala Fiskarsiin. Julin rakennutti myös Tornikellorakennuksen, jossa opiskeltiin Bell-Lancaster -systeemin mukaisesti. Ruukin väkiluku moninkertaistuin Julinin aikana ja sinne syntyi myös lukuisia yhdistyksiä. Julin tunnuslauseena oli "Toimi. Totuus ja Toivo".


Fiskarsin museossa päästään tutustumaan myös Fiskarsin saksiin ja veitsiin. Löysin saksimalleista monia tuttuja saksia. Totta kai siellä joukossa ovat ovat myös Fiskarsin oranssikahvaiset sakset, jotka muuten ovat nykyään yksi yhtiön tunnetuimmista tuotteista. Se, että saksista tuli oranssiset on puhdasta sattumaa. Kun tehtiin saksien prototyyppiä koneenkäyttäjä päätti käyttää loppuun oranssin värin, jota koneessa oli jo valmiiksi. Protyyppejä oli neljä, joista jatkoon valikoitui oranssi ja musta. Lopulta järjestettiin äänestys ja oranssi voitti.


Jännä seurata miten veitsien muoto on muuttunut ajan kuluessa.


Museon vakituinen näyttely "Elämää ruukissa" kuvaa tavallista arkea ja juhlaakin Fiskarsin ruukista. Museosta löytyy huone, joka on kuin ruukin työnjohtajan huone. Siellä on vanha puhelin, kirjoituskone ja muutamia koneita, joita en edes tunnistanut.

Toisaalta museosta löytyy ihan tavallisen työläisen koti, jossa on asuttu melko ahtaasti vaimon ja lasten kanssa. Lapsen keinuhevonen, muutamia astioita, nurkassa puuhella, vesisanko toivat mieleen Työväenasuntomuseon Helsingin Sturenkadulla, jossa vierailin pari kesää sitten. Entisaikoina on sopu antanut sijaa asumisessa. Ja usein on vielä majoitettu siskonpedissä vieraitakin.




Yhdessä huoneessa saavat lapset ja miksi eivät myös lapsenmieliset aikuisetkin kokeilla entisaikojen hattuja ja vaatteita. En voinut vastustaa kiusausta ja laittaa päähäni tuota ihanaa hattua. Tuli etäisesti mieleen jonkun hollantilaisen maalarin taulu tästä hatusta ja sinisävyisestä paidastani. Täytyy etsiä valokuvistani jos löydän ketä tässä muistutan.


Museolla on myös hurmaava kahvila, joka on avoinna myös nyt joulunaikana. Liitän tähän loppuun minun kesäisiä kuvia kahvilasta. Ihania leivonnaisia ja sympaattinen paikka muutenkin.

Fiskarsin museo on Museokorttikohde. Tarkemmat osoitetiedot Peltorivi 13, 10470 Fiskars.



2 kommenttia:

  1. Minusta on ihanaa kun pääsee museossa testailemaan vanhoja juttuja, niin kuin sinä nyt noita hattuja.
    Ihanaa iltaa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin hattu mahtui myös vähän "aikuisemman tytön" päähän oikein hyvin. Monissa museoissa tehdään mennyttä maailmaa lapsille tutuksi juuri vaatteiden, asusteiden ja kenkien kautta, joita voi sitten sovitella ja "kokeilla elämää" vaikka sata vuotta sitten. Me olemme niin tottuneita esim. joustaviin vaatteisiin, että monet "jäykemmät asut" vuosien takaa voivat tuntua ehkä hankalilta. Kun katsoo youtubesta videota miten naiset pukeutuivat 1800-luvulla ymmärtää hyvin miksi usein mukana oli pukija.
      Kivaa iltaa Outi <3

      Poista