joulukuuta 04, 2020

Vanha pankkitalo Aleksanterinkadulla kätkee sisäänsä taidetta ja historiaa



Helsingin perinteisen joulukadun, Aleksanterinkadun varrella tarkemmin numerossa 36 seisoo upea graniittilinna. Jokainen todellinen kenkäfani tietää, että juuri tämän saman talon alakerrassa oli Minna Parikan kesällä suljettu ihana kenkäliike. Näyttävä kivirakennus oli aikoinaan 1898 ensimmäinen talo, jonka julkisivut oli kokonaan tehty suomalaisesta graniitista. Arkkitehti, professori Gustaf Nyströmin sai tehtäväkseen suunnitella vastaperustetulle Suomen Yhdyspankille ihan oman pääkonttorin Helsinkiin. 

Nykyään harva talon ohikulkeva osaa edes aavistaa, että talon uumenista löytyy komean fasadin lisäksi myös todella upea sali, joka toimi pankkikonttorina aina vuoteen 1936 saakka. Graniittiseinät kätkevät sisäänsä myös uskomattomia taideaarteita ja mielenkiintoisen Nordean pankkimuseon. Minä pääsin muutamia vuosia sitten yksityistilaisuudessa vierailemaan talossa ja kuulemaan sen historiasta. 

Tervetuloa virtuaalivierailuun Vanhaan Pankkitaloon Marjon matkassa!

Kuva: Nordean historia-arkisto, 1900-luvun alku, kuvaaja ei ole tiedossa 

Kun pankkipalatsi aikoinaan kohosi Aleksille se myös herätti runsaasti ihastusta ja keskustelua. Nyströmin rakennus noudatteli edelleen tyypillisiä uusrenessassin tyyli-ihanteita mutta sen julkisivussa käytetty Hangon punainen graniittivuoraus enteili jo uutta tyylikautta. Talon julkisivusta löytyy yksitoista eri elinkeinoja esittävää korkokuvaa, jotka ovat kuvanveistäjä Walter Runerbergin veistämiä. Veistoskokeilut löytyvät toisen kerroksen ikkunoiden päältä puolipyöreistä syvennyksistä. Kannattaa talon ohikulkiessa katsastaa tunnistaako mistä elinkeinoista mahtaa olla kyse. 

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Koristeellisuutta rakennuksessa näkyy myös jykevän ulko-oven puuveistoksissa ja ikkunoiden kuvioinnissa. Kun Helsinkiä piinasi 1960-luvulla "Turun tauti" eli vanhat, kulttuurihistorialliset rakennukset purettiin uusien talojen tieltä oli todella onni, että Aleksin upea pankkitalo sai jäädä pystyyn. Paljon arvokasta rakennushistoriaa sekä kulttuuria säilyi näin myös tuleville sukupolville ja astuessaan sisälle tämän oven taakse kurkistaa myös Suomen pankkihistoriaan.


Rakennuksen rappukäytävässä on jo äärimmäisen paljon katsottavaa lattioiden taidokkaasta kivikuvioinnista jykeviin porraskaiteisiin ja holvimaisiin aulatiloihin valaisimineen, joista pää meinasi jo mennä ihan pyörälle. Jos tätä sisääntuloa vertaa nykyiseen pankkien lasikopeilla varustettuun avotilaan on tässä minusta vielä arvokkuutta ja tunnetta, että "tullaan keskustelemaan vakavasti raha-asioista"

Toisaalta pankkikonttorin esikuvana toimivat tällöin muualle Eurooppaan rakennetut pankit, joiden pyrkimys oli näyttävillä tiloillaan houkutella nimenomaan yrityksiä asiakkaiksi. Pankin vaurauden ja luotettavuuden merkki kun silloin olivat arvokkaat ja näyttävät tilat. Nykyään erilaiset reittauslaitokset arvioivat meille pankkien vakavaraisuutta.  



Kuva: Eric Sundström 1927, Helsingin kaupunginmuseo

Itse pankkisali mykistää ja pakottaa ihastelemaan maalauksin koristeltua lasikattoa sekä graniittisia, kultakoristeellisia pylväitä! Jos vertaa pankin graniittijulkisivua tähän sisätilaa voisi ajatella ettei enää olla edes samassa luonnonkivisessä talossa. Tämä Gustaf Nyströmin luoma pankkisali toimi kuitenkin jatkossa esikuvana muille pankkisaleille Suomessa. Salin kattoon on sijoitettu niiden paikkakuntien vaakunoita, joissa Suomen Yhdyspankilla oli konttoreita. Siellä näkyi joukossa ihan tuttujakin kaupunkeja. 




Pankkitoiminta tässä upeassa pankkisalissa loppui 1936 ja sen jälkeen tilassa toimi Bankett Hildèn niminen ravintola vielä 1970-luvulle. Kun ravintola lopetti toimintansa ovet taloon ja pankkisaliin sulkeutuivat ulkopuolisilta. Tilat siirtyivät Nordea-pankin edustuskäyttöön ja Taidesäätiö Meritalle. Elokuussa 2018 talossa järjestettiin ensimmäistä kertaa avoimet ovet suurelle yleisölle ja viikonlopun aikana tiloissa vierailikin tuhansia ihmisiä. Tapahtumalla juhlistettiin rakennuksen 120 vuotista historiaa. Olisin itsekin ollut kiinnostunut uusintavierailusta mutta harmikseni olin muualla tuona viikonloppuna. 






 Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Oman yksityisvierailuni aikani pääsin myös tutustumaan Merita Taidesäätiön taidekokoelmaan pankkisalissa.  Taidesääätiöllä on kokoelmissaan reilu tuhat teosta, joista pankkisalissa on esillä lähes 40 Suomen taiteen kultakauden töitä. Joukossa on maalauksia mm. Helen Schjerfbeckilta, Akseli Gallen-Kallelalta, Ellen Thesleffiltä ja Fanny Churbergilta. Nyt kuluvana vuonna pankkisalissa on ollut esillä näyttely, joka on koottu juhlistamaan Nordean 200-vuotisjuhlavuotta. Näytteillä on ollut maalauksia Eero Järnefeltiltä, Victor Westerholmilta ja Oscar Klenehilta. Tilassa on voinut vierailla vielä alkuvuodesta opastetulla kiertokäynneillä, joita on järjestetty ryhmille tilauksesta. Tällä hetkellä vierailuja ei ole koronapandemian takia järjestetä.






Helene Schjerfbeckin töitä pankin kokoelmissa on useita ja kuuluisin niistä on 1907 maalattu Hiljaisuus. Tästä pääset kurkistamaan miltä em. maalaus  näyttää. 




Akseli Gallen-Kallela, Purren valitus 1907 öljyväri

Ennen pankkimuseoon siirtymistä pääsimme vielä tutustumaan Nordean edustustiloihin Aleksilla. Kauniita oleskeluryhmiä, valoisia huonetiloja, valaisimia, taidetta, lasiesineitä, hopeaa - paljon katsottavaa täälläkin. 





Pankkimuseo sijaitsee alakerran pankkiholvissa eli kannattaa huomioida ettei kohde ole esteetön. Pankkimuseon perusnäyttelyssä on esillä huikea Pohjoismaiden Osakepankin Helsingin sivukonttorin aito interiööri vuodelta 1904. Pankkitalon ja konttorin sisustuksineen suunnitteli arkkitehtikolmikko Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Tämä huikea jugendhelmi ehti olla Fabianinkadulla vain 30 vuotta kun se purettiin pois toisen talon tieltä. Pankkimuseon tiloihin on siirretty pankinjohtajan huone sekä osa pankkisalista. Aivan huikea jugend kokonaisuus ja mietin vain mielessäni, että miten upealta tämä näyttäisi oikeassa paikassa jos se vielä olisi olemassa.



Vanha valokuva POP pankin puretusta rakennuksesta, jonka sisätilojen sisustusta on siirretty museoon. 

Pankinjohtaja huone on kokonaisuudesssaan esillä. Kuva: Sakari Kiuru 2011, Hgin kaupunginmuseo

Pankkimuseossa on myös esillä vanhoja pankkityössä käytettyjä esineitä ja laitteita. Esineet, joita ollaan käytetty pankkitoiminnan alkuajoilta 1860-luvulta lähtien ovat tyystin erilaisia kuin nyt. Silloin kirjoitettiin vielä käsin musteella ja pankkimuseossa onkin lukuisia kauniita kirjoitusnäytteitä menneiltä vuosikymmeniltä. Ensimmäinen Remingtonin kirjoituskoneen kakkosmalli saapui Suomeen 1877 kun jyväskyläläinen liikemies Heikki Helminen oli tutustutunut siihen Philadelphian maailmannäyttelyssä vuotta aiemmin. 

Museon kokoelmissa on paljon myös hyvin erikoisia "pankkialan erikoislaitteita" kuten shekinvarmennin. Kaikki koneet ovat kauniita kuin korut koska niissä on paljon yksityiskohtia ja koristelua, josta tulee etäisesti mieleen Singer-ompelukoneiden koristeet. Jännä vekotin on myös allaolevassa kuvassa oleva aritmometri eli mekaaninen nelilaskin, jotka kutsutaan myös snurraksi. Tämä ruotsalaisen Willgodt Odhnerin keksimä pikkulaskin sai alkusysäyksen siitä kun Odhner sai 1871 korjattavakseen ranskalaisen todella monimutkaisen laskukoneen. 


Käsinkirjoitetut vanhat tilikirjat ja shekkivihot paljastavat miten kaunista käsiala on ollut aikoinaan. Näitä on huolellisesti kirjoitettu mustepullon ja mustekynän kanssa.  

Oma hauska osionsa pankkimuseossa on pankkitoimintaa liittyvä mainonta. Pankkisiirto tai siis tilisiirto on aikoinaan ollut kova juttu ja sitä onkin mainostettu "nopea-kätevä-huokea-varma" asiakkaille. Meille nykyään hyvin arkipäiväinen toiminta "jossa pankkilaitos siirtää maksajan toimeksiannosta rahaa saajan pankkitilille" tuli liikepankeissa käyttöön 1942 ja aluksi se oli mahdollista vain shekkitileiltä. Nykyään me maksamme yhdellä hipaisulla kännykältä rahaa toiselle ja pankkisiirtolomake sekä shekkitili ovat molemmat jo historiaa. 

Lasivitriineistä löytyy myös lapsuudesta tuttuja säästölippaita. Meillä oli veljeni kanssa Roope Ankka rahalippaat, joihin säästettiin lapsena rahaa johonkin tiettyyn hankintaan. Lippaita löytyi kahdella värillä oli puna- ja sinitakkinen Roope. Myös pankin tuttu maapallolipas löytyi kotoa mutta sinne en  itse rahaa sujauttanut vaan laitoin ne Roopen rahakirstuun. 

Vanha Pankkitalo ja Pankkimuseo ovat nyt suljettuina koronan takia mutta pankkimuseon kotisivuilta löytyy lisätietoja milloin on taas avoinna. Kotisivuilta löytyy myös juttuja pankkipuvuista, joita pisimpään käyttivät Yhdyspankin ja STS:n pankkivirkailijat. Museossa pääsee näkemään myös harvinaisia Suomen Yhdyspankin vuosina 1866 ja 1882 liikkeesen laskemia seteleitä. Itse museossa saa helposti kulumaan aikaan kun tutkii vitriineitä ja katsoo multimediaesityksiä. Kirsikkana kakun päällä on vielä Vanha Pankkisali, jos sinnekin avoimien ovien aikana pääse kurkistelemaa taidetta ja tilaa itseään.

Mukavaa lauantaita kaikille ruudun toisella puolella! Pysykää terveinä 



 


6 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen postaus! En edes tiennyt pankkimuseon olemassaolosta. Siellä olisi mahtava päästä käymään!

    Kivaa viikonloppua Marjo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rva Kepponen ♥ Pankkimuseo on äärimmäisen mielenkiintoinen paikka ja siellä jotenkin ymmärtää sen valtavan kehityksen kaaren mikä automatisoinnin seurauksena on tapahtunut pankkitoiminnassa. Pankki tarjosi myös naisille työpaikkoja ja alastahan tulikin sitten hyvin naisvaltainen. Kun taas aukeaa niin mennään vaikka yhdessä :)

      Poista
  2. Olenkin nähnyt tuolta valokuvia ennenkin, mutta en ole itse käynyt talossa. Vanhoissa taloissa ja niiden historiassa on aina taikaa.
    Ihanaa viikonloppua sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ovet avattiin Vanhaan Pankkisaliin 2018 elokuussa oli lehdissä, somessa ja teeveessä tästä juttuja. Pari tuttuani olivat myös jonottamassa sisälle mutta kyllästyivät sitten kun jono oli niin pitkä. Helsingissä on monia hyvin mielenkiintoisia rakennuksia, joihin sisälle pääsy edellyttää kutsua ellei sinne pääse sitten työnsä kautta tai "avoimet ovet" -tapahtumissa. Olen itse työni puolesta päässyt todella moniin erikoisiinki paikkoihin mm. metropolin kotiin, voimalaitokseen, Valtioneuvostoon, maanalaisiin "salaisiin tiloihin" jne.

      Poista
  3. Upea rakennus, Helsingissäkin on näitä salattuja aarteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Tuo on totta, että Helsinki on täynnä mielenkiintoista, joka jää normaalisti näkemättä talon fasadi lukuunottamatta. Esim. SKS Suomalaisen kirjallisuuden seuran talon porraskäytävä on ihan huima. Siellä olen päässyt työni puolesta kulkemaan pää kenossa kattoa katsellen :D

      Poista