Maailmanranta, Reidar Särestöniemi 100 v - näyttely Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseossa avattiin 6.helmikuuta Maailmanranta, Reidar Särestöniemi 100 vuotta -näyttely ja merkitsin sen jo silloin "must to see" listalleni. Halusin ehdottomasti päästä katsomaan Särestöniemen värikästä taidetta, johon jo lapsena olin aikakausilehtien sivuilla kiinnittänyt huomioni. Muistan, että isovanhemmilleni tulivat sekä Seura että Apu lehdet ja molemmissa oli sekä juttua että valokuvia karvahattupäisestä miehestä nimeltään Reidar, joka asui Suomen Lapissa maalaten upeilla väreillä tauluja. 

Valokuva: Kuvasiskot 1975, Museovirasto

Minä en noihin aikoihin vielä osannut lukea mutta värit ja piirtäminen kiinnostivat. Myös Särestöniemen "vähän joulupukkimainen"  hahmo tuntui pikkutytöstä jännältä ja muistan kuinka perheemme Lapin reissuilla olisin halunnut nähdä itse taiteilijan. Vaikka kesälomalla kolusimme Pohjois-Suomea ristiin rastiin monena kesänä sääskien syötävänä lähin Vanhaa Särestöä oleva paikka, jossa kävimme oli Kittilä. Värikkäät taulut jäivät näkemättä mutta onneksi tänään suuri unelmani toteutui ja sain nähdä Särestöniemen upeita maalauksia vihdoin Didrichsenin taidemuseossa. 

Vas. Didrichsenin taidemuseon Särestöniemi 100 v näyttelytunnus, oik. Reidar Särestöniemi "Isähahmo agraarikylän patriarkaalisen taivaan yllä" 1974 

Kun Maailmanranta -näyttely avattiin Didrichsenin taidemuseossa helmikuussa ihmiset suorastaan ryntäsivät katsomaan Särestöniemen taidetta sankoin joukoin. Helsingin Sanomissa oli 15.2. kuva varmasti sadan metrin mittaisesta jonosta innokkaista näyttelyyn haluavista talvisessa lumimaisemassa. Didrichsenin taidemuseo kertoi Facebook sivuillaan 28.toukokuuta, että näyttelyssä oli silloin käynyt jo yli 94 000 museovierasta eli enemmän kuin ennätyksellisen vuoden 2024 kävijämäärä yhteensä. Olen ihan varma, että 100 000 kävijän määrä kyllä tullaan vielä ylittämään! 

Olen asettanut itselleni tavoitteeksi käydä Reidar Särestöniemen ensimmäisessä ateljeessa, joka sijaitsi Vanhassa Särestössä eli hänen lapsuudenkodissaan. Kuvat on lainattu Särestöniemimuseon sivuilta. 

Reidar Särestöniemi "Kevät on irti, näen villiä ja vihreää" 1967

Reidar Särestöniemi "Omenapuukoivikko" 1973

Didrichsenin taidemuseon perustajat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen tutustuivat Reidar Särestöniemeen jo 1960-luvun lopulla. He ehtivät myös kerätä vuosien mittaan mittavan oman Särestöniemi-kokoelmansa. Didrichsenin museo on ehdottomasti oikea paikka viettää Särestöniemen syntymän 100-vuotisjuhlaa, koska siellä on järjestetty jo 1970-luvulta alkaen Särestöniemen näyttelyjä. 

Kuusisaaren museossa taiteilijan eläessä pidettiin neljä yksityisnäyttelyä ja kuoleman jälkeenkin vielä kolme lisää. Esillä on oman kokoelma lisäksi myös teoksia kotimaisista yksityis- ja museokokoelmista. 

Reidar Särestöniemi "Kun tundra kukkii" 1968

Reidar Särestöniemi "Yhdessä yössä pohjatuuli puhalsi jängän kukkia täyteen" 1971

Minä rakastan Reidar Särestöniemen töiden värikkyyttä, mystisyyttä ja energisyyttä. Särestöniemen taiteen lähtökohtana ovat olleet Lapin luonto, maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän on käyttänyt maalauksissaan myös paljon erilaisia vertauskuvia eli työt saavat ajatukset juoksemaan. Särestöniemi kuvaa myös itseään välillä riekkona välillä ilveksenä. On sanottu, että hän sai vaikutteita eurooppalaisen modernismin tunnetuilta taiteilijoilta mutta myös venäläisestä taiteesta ja jopa esihistoriallisista luolamaalauksista. Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1947-1952, Helsingin piirustuslaitoksella sekä myös Ilja Repin -instituutissa Leningradissa 1956-1959. 

 

Reidar Särestöniemi "Rakastuneet porot" 1965

Reidar Särestöniemi vas. "Siperialainen veljeni" 1970 / oik. "Hyvää huomenta rakkaani" 1971

Reidar Särestöniemi "Omakuva" 1971

Reidar Särestöniemi "Lapinkylä jää tekojärven alle" 1971

"Taiteilijan syntymän satavuotisjuhlanäyttely esittelee Särestöniemen taidetta taiteilijan erityisen luontoyhteyden näkökulmasta. Pääosaan nousevat samastumiskokemukset, luonnon kanssa rinnan eläminen ja ympäristönsuojelu. Taiteilija samastuvansa luontoon, sulautuvansa tuntureihin ja jänkään sekä muuntuvansa milloin riekoksi, milloin ilvekseksi."  Didrichsenin taidemuseo 

Reidar Särestöniemi "Petrus und Paulus" 1979

Vielä huomenna 31.5. ja 1.6. Didrichsenin Maailmanranta -näyttely on avoinna klo 9-19. Minulla vinkattiin tänään museolta, että klo 18 aikaan jono olisi jo purkautunut joten tänään pääsin suoraan kävelemään sisälle itse. Ystäväni oli ajanut museon ohi jossain vaiheessa iltapäivällä on silloin jono oli ollut lähemmäs sata metriä pitkä. Didrichsenin taidemuseo on Museokortti kohde ja löytyy osoitteesta Kuusilahdenkuja 1, Helsinki (Kuusisaari). 

Reidar Särestöniemi "Lintupyhimys (Sininen lintu)" 1968