tammikuuta 31, 2023

Mimmin sterilointi ja vähän mutkikkaampi toipumisprosessi

 

Tammikuun 19.päivälle oli varattuna vihdoin Mimmille sterilointi ennen kuin hän ehtii täyttää kaksi vuotta 5.huhtikuuta. Olin aluksi kaavaillut, että toimenpide olisi tehty jo viime kesänä 1.juoksun jälkeen mutta eläinlääkärimme jäi vuorotteluvapaalle joten siirsimme suosiolla toimenpiteen toisen juoksun jälkeen. Kun kävimme tapaamassa eläinlääkäriä Espoon eläinsairaalassa Evidensiassa loka-marraskuun vaihteessa sovittiin, että hormonaalisen kierron kannalta paras aika tehdä sterilointi olisi tammikuun alku. Silloin myös Mimmin valeraskaus olisi ohi. En itse ollut huomannut valeraskautta koska hän ei tehnyt mitään pesää tai hoivannut pehmojaan mutta eläinlääkäri näki sen Mimmin nisistä. 

Vein Mimmin torstaina aamuna kello 7.40 Espoon eläinsairaalaan ja sovimme pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Forellin kanssa, että Mimmin sterilisaatio tähystysmenetelmällä muutettaisiin sterilisaatioksi leikkausmenetelmällä koska koiran elopaino on vain 5,8 kg. Tarja hoiti edesmennyttä Minnietä sen viimeisen elinvuoden aikana niin sympaattisen ammattitaitoisesti, että halusin ehdottomasti juuri hänen jatkavan myös Mimmin lääkärinä ja tekevän operaation. Minä palasin kotiin etätöihin ja Mimmi jäi eläinsairaalaan.

Kello 13 aikaan sain tekstiviestin "Hei! Mimmin leikkaus meni hyvin ja voit tulla hakemaan kun ehdit. T. Tarja." Oli helpottavaa kuulla, että kaikki oli sujunut mallikkaasti ja lähdin noutamaan potilasta kotiin. Kun Minnie aikoinaan steriloitiin yli 15 vuotta sitten en ihan tarkkaan muista miten hän käyttäytyi kotiutuessaan. Mimmi käveli vähän sekavan oloisena "laulaa ulisten" pieneläinhoitajan kanssa luokseni. Tuo ääntely johtui hoitajan mukaan siitä, että kun koira on ollut narkoosissa ja "sitten herätetään siitä ei eläin oikein tiedä miten reagoisi outoon olotilaansa". Mimmi oli saanut lääkettä mahdollisiin kipuihin joten siitä tuo "laulelu" ei johtunut. Sain mukaan potilaalle annettavat lääkkeet sekä tarkat ohjeet miten toimitaan seuraavan kahden viikon ajan.

Kotona minä jatkoin etätöitä palavereissa ja Mimmikin rauhoittui lopulta aloittaen nukkumisen.  Ensimmäinen ilta meni leikkauksen jälkeen todella mukavissa merkeissä ja kävimme kerran ulkona nopeasti hoitamassa asiat. Mimmi sai kerrallaan muutamia teelusikallisia toipumisen tueksi kehitettyä ja rakenteeltaan pehmeää täysravintoa (Royal Canin Veterinary Diet Dog Gastro Intestinal wet). Ruoka tuoksui minustakin todella herkulliselta mitä harvoin koiramurkinat tekevät. Normaalisti Mimmi syö päivittäin kuivanappuloita, jotka ovat sen herkkua (Royal Canin Breed Jack Russell Adult) mutta nyt niitä ei toipilaalle voinut antaa. 

Ihan koko tätä lääkearsenaalia Mimmi ei saanut heti leikkauksesta mukaansa. 

Seuraavana päivänä Mimmi jatkoi toipumistaan "tötterönsä" ja haavapuvun kanssa. Koira oli selkeästi jo virkeämpi kuin edellisenä päivänä ja ruokakin maistui pieninä annoksina edelleen. Perjantai iltana tilanne kuitenkin muuttui yllättäen kun Mimmi alkoi ripuloimaan kotona niin ettei edes ulos ehditty. Itse mietin vielä tässä vaiheessa, että olin antanut varmasti Mimmille liikaa ruokaa. Ripulointi jatkui läpi yön parin tunnin välein ja klo 4 lauantai aamuna päätin soittaa Espoon eläinsairaalaan. Sovimme pieneläinhoitajan kanssa, että jos vain mitenkään voisimme olla kotona vielä pari tuntia niin olisi parempi tulla vasta klo 7 jälkeen. Klinikalla oli vuoronvaihto silloin. 

Vein Mimmin sitten Espoon eläinsairaalaan aamun valjettua. Kun haavapuku otettiin kokonaan pois koiralta huomattiin, että puku oli aiheuttanut etutassujen kyynärtaipeisiin ärtyneet kohdat Mimmin ihoon. Olimme pitäneet haavapukua ripuloinnin alettu niin ettei se ollut enää Mimmin takapäässä. Itse leikkaushaavaa koira ei aristanut ja sen vatsa tuntui eläinlääkärin palpoidessa normaalilta. Sovittiin, että Mimmi jää nesteytykseen sekä häneltä otetaan verikokeet tulehdusten poissulkemiseksi ja hoidetaan ripulia pahoinvointilääkkeillä. Päivystävä eläinlääkäri selitti, että kun koira on ollut narkoosissa voi sen elimistö nukutuksen jälkeen reagoida annettujen lääkkeiden kanssa mistä voi aiheutua mahdollisesti ripulointia. Sterilisaatio on kuitenkin aika iso toimenpide eläimelle ja myös stressaava. 

Sain noutaa Mimmin kotiin kello 18 lauantai iltana ja se näytti jo paljon pirteämmältä. Mimmi jatkoi vielä toipilasruoan syöntiä ja lisäksi minun piti antaa sille vielä kotona kaoliinipektiini-liuosta tasoittamaan vatsan toimintaan. Em. on nestemäistä täydennysrehuvalmistetta, joka auttaa  tasapainottamaan ripuloineen koiran suolistoa. Eli ruiskulla pullosta määrätty annos muutamia kertoja päivässä suun kautta nautittavaksi. Sunnuntai päivä sujui ihan leppoisasti ja Mimmi sai hoidettua ulkolenkeillä "isompia asioitaan".

Maanantaina Mimmin ruokahalu kasvoi entisestään se oli todella pirteä iltapäivään saakka jolloin muuttui yhtäkkiä oudon apaattiseksi. Ei tullut kutsuttaessa luokse vaan tuijotteli vain lattiaan jossain kauempana. Huomasin myös, että koira hinkkasi takapäätään lattiaan toistuvasti eli joku häntä siellä  tuntui häiritsevän. Onneksi sain varattua vielä maanantai illalle 3.käynnin eläinsairaalaan koska halusin tarkistaa ettei voinnissa ole tapahtunut mitään muutosta huonompaan.

Meillä sattui mieletön yhteensattuma eli lääkäri, jolle saimme ajan oli erikoistunut ihosairauksiin. Eläinlääkärille oli myös itsellään kolme russelia kotosalla joten rotukin oli hyvin tuttu. Mimmin haava oli edelleen siisti mutta alueet sekä vatsassa että niissä kyynärtaipeissa olivat ärtyneet. Tämä pieni näppyläinen, pinnallinen ihotulehdus varmasti kutitti Mimmiä ja aiheutti sille tukalan olon. Mimmi sai nahan alle Cytopoint-injektion, josta on seuraavat 4-6 viikkoa apua allergiatyyppiseen kutinaan. Lisäksi tyhjennettiin Mimmin anaalirauhaset ja samalla eläinlääkäri huomasi, että hännässä oli pinnallinen märkivä tulehdus ns. hot spot. Ei siis ollenkaan ihme, että takapäätä hinkattiin lattiaan!


Kotiin viemisinä saimme lisää lääkkeitä eli häntään Isaderm-voidetta tulehtuneelle alueelle puhdistamisen jälkeen. Myös vatsan ja kyynärtaipeiden alueita puhdistetaan Cortavance-kortisoniliuoksella kahdesti päivässä. Yllättävän hyvin Mimmi on antanut hoitaa itseään. Lisäksi se käyttää kauluria aivan mallikkaasti vielä ainakin huomiseen kun leikkauksesta on kulunut tasan kaksi viikkoa. 

Tässä Mimmi ennen leikkausta ja kauluria luun kimpussa. Onneksi kauluri on kohta historiaa!

Vaikka jossain vaiheessa tästä steriloinnista toipumisesta tuli omistajalle vähän orpo ja turvaton olo karvakaverin puolesta on Mimmi itse ollut kyllä todellinen taistelija. Mimmi on ollut leikkisä ja iloinen häntää heiluttava oma itsensä kun on saatu apua ikäviin vaivoihin. Mimmi oli jopa siellä Espoon eläinsairaalassa ripulista toipuessaan ottanut hyvin pontevasti kantaa aina muissa häkeissä tapahtuviin asioihin ja puuhakkaasti hän oli myös yrittänyt irrottaa kanyylia etujalastaan. Eläinlääkäri sanoi minulle puhelimessa kun kyselin potilaan vointia "Etkö kuule kuinka täällä häntä heiluu jo kun touhukas Mimmi tarkkailee ympäristöään valppaana iloisena ja kaikkeen osallistuen?" 

Mimmi on ollut todella reipas tämän kaiken keskellä mutta halunnut ehkä enemmän kuin normaalisti istua sylissä tai maata emäntänsä vieressä. Nyt jatketaan vielä toipumista ja tehdään päivä päivältä pidempiä lenkkejä mutta edellekään ei saisi kovasti riehaantua kun tapaa koirakamuja. Mimmi ♥♥♥





14 kommenttia:

  1. No kylläpä tuli vaikeuksia operaation jälkeen. Meidän kultaisellenoutajalle aikoinaan tehtiin sama operaatio kohtutulehduksen jälkeen, eikä mitään ongelmia tullut. Tuollaista kauluria ei voitu ollenkaan pitää, sillä koiramme ikään kuin jähmettyi paikoilleen kauluria pitäessään ja hätkähti joka kerta kun kauluri kosketti johonkin ja siitä kuului "kahiseva ääni". Suojapuvun tein omasta t-paidastani ja se toimikin hyvin. Nyt voin vain toivottaa Mimmille toipumista ja parempia päiviä jatkossa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirat ovat yksilöitä kuten me ihmisetkin. Ei meilläkään Minnien kanssa tullut mitään ongelmia aikoinaan. Moni koira vierastaa suojakauluria, mutta juuri sen takia ettei koira pääse käsiksi leikkaushaavaan sitä on vain pakko pitää. Mimmi tottui itse asiassa yllättävän nopeasti kauluriin. Ikävä yhteensattuma oli se, että haavapuku ei soveltunut Mimmille mutta sitäkään ei voitu tietää etukäteen. Hyvää hoitoa olemme saaneet Espoon Eläinsairaala Evidensiassa ja onneksi nyt ollaan voiton puolella. Pidän kauluria vielä tämän viikonlopun ja sitten otan sen pois. Hyvää viikonloppua Kristiina ♥

      Poista
  2. Nuppu leikattiin eilen kiireisenä. Pitkittyneet juoksut. Meidän rouva on jo 15v ja nyt vasta lähti kohtu. Katsotaan miten homma etenee. Ruokahalu on vielä olematon ja nukkuu paljon. Onneksi juo ja pissaa. Pikaista paranemista teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Nuppu voi jo paremmin tuon leikkauksen jälkeen. Pitkittyneet juoksut eivät kuulostaa mukavalta ollenkaan ja hyvä, että voitiin leikata hänet. Nyt toivotan Nupulle toipumista ja pikaista paranemista ♥

      Poista
  3. Aika iso operaatio koiran sterilisaatio näyttää olevan. Toisaalta, sehän on aika suuri leikkaus pienelle koiralle. Onneksi menee pikkuhiljaa toipumiseen päin. Pikaista paranemista Mimmille ja voimia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sterilisaatio on aika iso juttu kun siinä poistetaan sekä munasarjat että kohtu. Toisaalta jos koira ei tule tekemään pentuja niin koiran elämää helpottaa se ettei sille tule jatkossa juoksuja. Lisäksi sterilisaatio pienentää nisäkasvaimien mahdollista kasvamista huomattavasti narttukoiralla. "Sairastumisriski on vain 0,5 % silloin, kun narttu steriloidaan ennen ensimmäistä juoksua. Ensimmäisen juoksun myötä riski kohoaa 8 %:iin ja toisen juoksun jälkeen 26 %:iin. Sitä myöhemmin tehdyllä steriloinnilla ei oikeastaan ole enää vaikutusta sairastumisriskiin." kerrotaan Tassuapu blogissa. "Koiran nisäkasvain eli maitorauhaskasvain on yleinen kasvain koirilla."

      Kiitos ♥ Mimmi on puuhakas oma itsensä.

      Poista
  4. Voi miten urhea Mimmi on ollut, reipas pikkuinen suloisuus <3
    Mimmi varmaan jo ajattelee, että onneksi huomenna pääsee tuosta kaulurista :)
    Mukavaa helmikuuta sinulle Marjo ja rapsutuksia Mimmille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi ♥ Ripulointi yötä lukuunottamatta on ollut kyllä reipas. Pidän kuitenkin kauluria vielä nyt viikonlopun yli koska se ei haittaa koiraa yhtään. Hyvää helmikuuta ja viikonloppua ♥

      Poista
  5. Voi Mimmi ressukkaa, mutta onneksi hän jo voi paremmin❤️Kylläpä oli hankala toipuminen sekä Mimmillä että sinulla. Poikakoirilla taitaa tuo sterilisointi olla helpompaa, ja Bambi tuli aikoinaan luokseni jo valmiiksi leikattuna. Toivottavasti Mimmi jo pian ennallaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael ♥ Mimmi voi jo hyvin ja on puuhakas oma itsensä. Pidän kauluria vielä tämän viikonlopun yli. Urosten kastrointi on pikku operaatio verrattuna narttujen sterilisaatioon. Ja jos pentuja ei haluta narttukoira kannattaa ehdottomasti sterkata niin ehkäistään mahdollisia maitorauhaskasvaimia. Hyvää viikonloppua ♥

      Poista
  6. Kyllä tuli kaikenlaista mutkaa toipumiseen. Harmillista. Mutta onneksi Mimmi voi jo paremmin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että vähän liikaa tuli mutkia matkaan meidän operaatiossa. Pääasiassa, että Mimmi on nyt toipunut ja vatsanahkakin arven kohdalta todella siisti.

      Poista
  7. Luin tämän postauksen vasta nyt ja se oli tärkeää vertaistukea mulle!Meillä Kongo toipuu 2. jalkaleikkauksesta, pikku hiljaa. Urhea Mimmi ja sen omistaja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru ♥ Ei ollut Kongonkaan elämä helppoa jalkaleikkauksien kanssa mutta onneksi hänkin on toipunut ja oma itsensä taas. Koiranomistajana sattuu joskus ikäviä vastoinkäymisiä ja tulee mutkiakin matkaan toipumisprosessissa mutta vertaistukia on äärimmäisen tärkeää. Olen todella kiitollinen kaikesta niistä viesteistä, joita olen saanut emailiin liittyen Mimmin sterilointiin ja jaettuihin kokemuksiin. Tsemppiä Kongo ja sen urhea omistaja ♥

      Poista