tammikuuta 06, 2023

Turun tuomiokirkko, Suomen kansallispyhättö - historiaa, taidetta ja rauhaa


Turun tuomiokirkko Aura-joen varrella Suomen Turussa on varmasti tuttu ihan jokaiselle, joka on kaupungissa vieraillut. Todella monessa vaiheessa eri vuosisadoilla rakennettua kivikirkkoa kutsutaan myös Suomen kansallispyhätöksi vaikka nimitys ei ihan virallinen olekaan. Silti Turun kaupungin maamerkki kuuluu Suomen merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja kirkko on myös Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Tuomiokirkko edustaakin useita eri tyylisuuntia koska tämän jättiläiskirkon rakennusaika on niin pitkä. Kirkosta löytyy muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaistakin tyyliä. 

Kirkko tarjoaa myös ihanan viileän sekä rauhallisen levähdyspaikan kuumana kesänä ja mahdollisuuden pujahtaa kaupungin vilinästä hetkeksi hiljaisuuteen. Minulla on tapana usein matkoilla piipahtaa kirkoissa. Tästä voit kurkistaa Gdanskin Pyhän Marian kirkon vierailuun muutamia vuosia sitten. Tämä postauksen kuvat on otettu heinäkuussa 2021 kun viimeksi vierailin Turun tuomiokirkossa. Harmikseni en koskaan ole osallistunut Turun tuomiokirkossa mihinkään kirkolliseen toimitukseen. Vaikka Turussa olen ollut parissa hääjuhlassa on vihkiminen tapahtunut muissa kirkoissa. 

Tänään vietettävän loppiaisen - joka päättää joulun pyhäpäivät - kunniaksi tehdään retki Turun tuomiokirkon jykevien seinien sisälle. 








Kuva: Turun tuomikirkon nettisivut 

Turun tuomiokirkon on arvioitu vihityn tuomikirkoksi 17.kesäkuuta 1300. Täysin varmaa tietoa ajankohdasta ei ole mutta kiistämättä kirkko on yli 700 vuotta vanha. Vuosisatoihin on mahtunut paljon historiaa ja alun perin rakennettu pieni puinen kirkkokin paloi jo 1318. Onneksi saatiin aikaan Pähkinäsaaren rauha 1323 ja olot Suomessa rauhoittuivat. Kun piispa Hemming nimitettiin Turun piispaksi raunioista kohosi uusi, uljas kirkko. Sivulaivojen katossa kaartuvat holvikaaret ovat jäänne 1300-luvun puolivälistä. 



Sydänkeskiaika 1400-luvulla oli laajentamisen aikaa tuomiokirkossa. Turun kaupunki oli laajentunut ja asukaslukukin nousut. Katolilainen kirkko tarjosi jo tällöin viileän levähdyspaikan paksujen kiviseinien suojassa sekä auringolta että kaupungin melulta. Lasimaalaukset siivilöivät kirkkoon kauniisti luonnonvaloa kuten ne tänäkin päivänä tekevät. 





Sielujen kappeli rakennettiin 1420-luvulla ja lunastettiin vuonna 1654 Stålhandskenin kappeliksi. 

1500-luku päätti keskiajan ja historiassa siirryttiin uuden ajan alkuun. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pani toimeen myös Suomessa uskonpuhdistuksen eli reformaation. Aiemmin katolilainen Turun hiippakunta muuttui luterilaiseksi ja tämä muutos myös näkyi sekä kirkon ulkonäön lisäksi sen sisällössä. Luterilaiseen oppiin eivät pyhimykset kuulu joten myös Tuomiokirkon pyhimysalttarit poistettiin. Luostarit lakkautettiin ja Kuusiston komea piispanlinna määrättiin purettavaksi. 

Sielujen kappelin / Stålhandskenin kappelin kaunis taivasta muistuttava katto. 


Tigerstedt suvun vaakuna Turun tuomiokirkon seinällä. 

Tottien kappelin metallinen aita erottaa kappelin muusta kirkkosalista. 

Tottien kappelissa on suuri hautamuistomerkki, johon on kuvattu sotamarsalkka Åke Tott ja kreivitär Christina Brahe. Kun elettiin keskiaikaa olivat avioliitot ja yleensä rakkaussuhteet kovin erilaisia kuin nykyään. Sekä aviomies että aviovaimo hymyilevät patsaassa joten ehkä tämä Tottin toinen avioliitto oli myös onnellinen.  

Tottien kappelin taidokkaita seinämaalauksia ja lukuisia yksityiskohtia. 

Turun tuomiokirkon kattoholvit ovat korkealla. Kirkon lattian alle haudattiin myös vainajia aikoinaan. 

1600-luvulla Euroopassa sodittiin urakalla kun protestantit ja katolilaiset ottivat yhteen kolmikymmenvuotisessa sodassa. Samalla myös valtiot pyrkivät laajentamaan alueitaan. Tämän vuosisadan aikana kaikki katolilaisuus sekä myös kansausko pyrittiin kitkemään pois kansasta. Turun tuomiokirkossa sota näkyy edelleen sotapäälliköiden hautamuistomerkkien kautta. 



(Pääkuori) Kaikkien pyhien kappeli vihittiin käyttöön 1485. Kirkon pääalttari siirrettiin sinne 1649. 

Kaikkien pyhien kappelin kattomaalaukset ovat upeita ja kynttilänjalat koristeellisen korkeita. 

Polvistumispenkki alttarin edessä. Olen haaveillut joskus pääseväni häihin Turun tuomiokirkkoon. 

Tai vaihtoehtoisesti ristiäisiin näiden korkeiden holvien alle. Kastemalja on modernin kaunis. 


Maalauksia pääkuoressa / Kaikkien pyhien kappelin seinillä. 

1700-luku oli Isovihan aikaa eli vuosisadan alkupuoliskolla Venäjä miehitti Suomen. Isovihan aika oli hyvin ikävää aikaa koska ihmisiä kidutettiin ja samalla heidän omaisuutensa riistettiin. Miehitysarmeija keräsi myös kirkoista arvoesineitä ja isovihan aikaan myös venäläiset veivät Turun tuomiokirkosta pyhän piispa Henrikin luut, jotka olivat kirkon tärkeä reliikki 1300-luvun alusta. Isoviha päättyi kahdeksan vuoden jälkeen Uudenkaupungin rauhaan 1721.



Kauniin koristeellinen saarnastuoli keskilaivassa.


Urut, joita olen muutaman kerran onnistunut Turun tuomiokirkossa kuulemaan. Tosin niitä on varmasti vain "harjoitussoitettu". Upea sointi!

1800-luvulla tapahtui tuhoisa Turun palo, joka tuhosi lähes koko Turun kaupungin ja samalla myös Turun tuomiokirkon sisustuksen. Palo sai alkunsa Aninkaistenmäeltä teurastaja Carl Gustav Hellmannin talosta. Tuulinen sää ja palon leviäminen tiheään puutalokantaa sai todella pahaa jälkeä aikaan vuonna 1827. Kirkon nykyinen ilme on 1800-luvulla restauroitu palon jälkeen. 

Kankaisten kappeliin on sijoitettu keskelle sarkofagi, jossa lepää Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär (1550-1612). Kaarina toimi Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n hovissa hovineitona kun hänestä tuli vain 15-vuotiaana vuonna 1566 äiti kuninkaan lapselle. Kun Eerik-kuningas sitten avioitui Kaarina Maununtyttären kanssa johti se siihen, että kuningas syrjäytettiin valtaistuimelta kuten myös hänen perillisensä. Kaarina Maununtytär ehti olla kuningattarena vain kolme kuukautta ennen kuin hänet lähetettiin takaisin Suomeen missä hän eli lopun elämäänsä Liuksialan kartanossa Kangasalla. Kuningas Eerik XIV puolestaan joutui Ruotsissa vankilaan, jossa hän kuoli 1577 velipuolensa myrkyttämänä. Elämä on ollut melko julmaa aikoinaan. 

Yrjänä Pietarinpoika (oik.) Georg von Rosenin maalauksessa Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1871. Kuva lainattu netistä. 

1900-luku oli Turun tuomiokirkon restauroinnin ja korjaamisen aikaa. Suomi oli itsenäistynyt 1917 ja kirkossa aloitettiin arkeologiset tutkimukset. Kirkon lattioiden alla olevia hautoja tutkittiin ja saatiin pelastettua 1600-luvun vaatteita, jotka konservoitiin. Talvi- ja jatkosota rikkoivat kirkon ikkunoita mutta muuten itse kirkkorakennus selvisi sodasta ehjänä koska kirkkoaarteita oli siirretty turvaan.

Pyhän ruumiin kappeliin / Tavastin kappeliin on haudattuna piispa Maunu II Tavast ja hänen veljenpoikansa piispa Olavi Maununpoika. Kappeliin on haudattu myös kuningas Kustaa II Adolfin toinen sotapäällikkö, skotlantilainen Samuel Cockburn, joka kuoli vuonna 1621. Kuvassa Cocburnin sarkofagi. Itse kuningas otti osaa myös hautajaisiin.

Pyhän Yrjön kappelissa / Gezeliuksen kappelissa on  oletettavasti keskiajalla sijainnut Pyhän Yrjön alttari. Nykyisin kappelissa säilytetään Autuaan Piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkkua 1400- ja 1500-luvuilta. Pienemmässä lippaassa on säilytetty arvokkaita pyhiinjäännöksiä. 

2000-luvulla Turun tuomiokirkossa jatkuivat arkeologiset kaivaukset ja myös pyhänjäännösten eli reliikkien tutkiminen jatkuu. Turkulaisille tuomiokirkko on osa heidän arkeaan. Yksi pitkistä jouluperinteistä on Turun tuomiokirkon sisäänkäynnin portaiden eteen tuodun valtavan suuren koristellun joulukuusen valojen sytyttäminen. Ensimmäinen sähkövaloin koristeltu joulukuusi syttyi Turussa vuonna 1900. Perinne kuusenvalojen syttymisestä tuli 1930-luvulla. 

Käynti Turun tuomiokirkossa on aikamatka 700 vuosisadan halki ja katsottavaa riittää. Kun seuraavan kerran menet Turkuun suosittelen piipahtamaan. Hyvää loppiaista kaikille! 







8 kommenttia:

  1. Nuo koristeelliset ikkunat ovat kyllä niin kauniita. Turun tuomiokirkko on upea.
    Ihanaa viikonloppua Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasimaalaukset ovat kyllä kauniita. Turun tuomiokirkko on kyllä upea ja suuri - siellä tuntee itsensä ihan kirpuksi. Kivaa torstaita Outi ♥

      Poista
  2. Marjo, olet tehnyt valtavan työn koostaessasi tämän postauksen Turun Tuomiokirkosta ja sen vaiheista. Kiitos! Turussa kuljen yleensä aina kirkon viereltä, mutta sisällä olen käynyt vain pari kertaa elämäni aikana. Tyttäreni kotiin kaikuu kirkonkellon lyönnit. Ensimmäisen adventin aattona pääsimme ihastelemaan kuusen valojen sytytystä, mikä oli ikimuistoinen hetki. Ohjelma ei ollut aivan sitä, mitä odotin, mutta kuusi valoineen mahtava. Turussa on historian siipien havinaa, mikä luo aivan hurmaavan tunnelman Aurajoen varteen. Tulipa kaipuu sinne.
    Tammikuisin terveisin Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija kauniista sanoistasi ♥ Olen aikoinaan tehnyt jo kouluaikoina esitelmän Turun tuomiokirkosta eli tätä aihetta on pyöritelty aika monta vuotta. Lisäksi Turun tuomiokirkon omilla nettisivuilla on äärimmäisen hyvin tiivistetty historiakatsaus kirkon vaiheista.

      Minä en taas koskaan ole ollut Turussa ja tuomiokirkossa joulun aikaan eli vähän harmittaa etten ole nähnyt tuota joulukuusta ja sen valoja. Täytyy ensi joulukuussa järjestää päiväretki Turkuun niin näen joulukuusen.

      Turku on kaupunkina kyllä äärimmäisen mielenkiintoinen. Ja tuota historian havinaa sieltä todella löytyy. Aurajoen vartta kävellessä voi vain miettiä mitä kaikkea Turun tuomiokirkko tai vanhat talot ylipäätänsä Turussa ovat vuosisatojen aikana nähneet ja kokeneet. Ei kaupungista turhaan käytetä nimitystä "Suomen Turku" koska onhan se Suomen vanhin kaupunki ja pitkään myös Suomen suurin kaupunki. Turku ehti olla Suomen pääkaupunkikin muutamia vuosia 1800-luvun alkupuolella ennen pääkaupungin siirtoa Helsinkiin.

      Mukavaa tammikuun jatkoa Tuija ♥

      Poista
  3. Hienoja kuvia Turun tuomiokirkosta. Aloin juuri miettimään, että minä olen käynyt siellä sisällä todennäköisesti vain kerran ja siitäkin on yli 10 vuotta aikaa. Tänä jouluna seisoskelin siinä edessä ja nytpä harmittaa, etten mennyt sisälle.

    Kivaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rva Kepponen ♥ Ehdottomasti kannattaa mennä Turun tuomiokirkkoon sisälle. Jos kirkko on upea ulkoa niin sisältä löytyy paljon katsottavaa ja melkoisesti historiaa.

      Kivaa torstaita Rva Kepponen!

      Poista
  4. Upea ja mielenkiintoinen kirjoitus Turun tuomiokirkoista. Minulle rakas kirkko, rippikirkkoni. Ja olen käynyt myös muutamissa hääjuhlissa sekä ristiäisissä tuomiokirkossa. Hienosti avaat kirkon historiaa, sanoinkin kipparille, että luen blogikirjoitustasi, kun seuraavan kerran käyn tuomiokirkossa. Kiitos Marjo <3 Hyvää ja mielenkiintoista vuotta 2023!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula ♥ Kuten tuossa jo Tuijalle kirjoittelin minä ole aikoinaan jo koulussa pitänyt esitelmän Turun tuomiokirkosta joten rakennus on aina kiinnostanut minua. Upea, että sinä ole päässyt ripille juuri tässä kirkossa. Varmasti juhla tilaisuus!

      Hyvää uutta alkanutta vuotta myös sinulle ja toivottavasti törmätään jossain tapahtumassa!

      Poista