tammikuuta 13, 2022

Nuutinpäivä päättää meillä joulun

 



Tänään on 13.tammikuuta ja Nuutinpäivä joten meillä joulu loppuu virallisesti vasta nyt. Tämä on rakas perinne, jonka olen oppinut jo isoäidiltäni sekä tapa, jota myös lapsuudenkodissani noudatettiin aina, Joulun juhlakaudelle sanotaan nyt lopullisesti hyvästi. Kotoa korjataan joulu pois haikein mielin odottamaan taas seuraavaa juhlintaa 11 kuukauden päästä. Joulun punaiset elementit häviävät yksi kerrallaan sisustuksesta. Joululiinat pestään ja manaillaan taas rasvaisia steariinitahroja kankaassa. 

Jouluvalot otetaan pois ja viikataan huolellisesti laatikoihin. Jostain kumman syystä ne ovat kuitenkin aina ihan sotkussa kun niitä puretaan taas esille. Olen varma, että kellarissamme käy vuoden mittaan joku "jouluvalojen sotkija tonttu" järjestämässä pikkuyllätyksiä. Samainen tonttu piilotti yhtenä jouluna Fiskarsin sakset myös joulukoristeiden joukkoon, josta ne sitten vajaan vuoden kuluttua löydettiin ja ihmeteltiin "miten ne sinne olivat joutuneet?"






Jos joulun esille ottaminen on riemullinen tapahtuma niin joulun poiskorjaaminen on omalla tavallaan vähän surullinen. Punainen iso joulukoristekassi tullaan tänä iltana huomaamaan aivan liian pieneksi sille joulukoristemäärälle, jota sinne ollaan sijoittamassa. Aina ne kuitenkin ovat sinne mahtuneet kun muistaa vain miten kaikki pitää pakata kompaktisti. Tänä vuonna meille on kuitenkin hankittu uusi "ikipiparkakkutalo", jonka säilyttämistä en ole vielä ratkaissut. Kun tilasin talon Emma's & Mama's liikkeestä tuli se Matkahuollon kautta pahvilaatikossa, jossa oli mukana muitakin ostoksia. En säilyttänyt laatikkoa koska se oli minusta tarpeettoman suuri mutta jotain suojaa talolle pitää saada. Ehkä kuplamuovia ainakin talon ympärille ennen kellariin vientiä.





Tämän joulun hankintoja ovat myös rakkaat Pähkinänsärkijä nuket. Nukeille pitäisi myös keksiä joku fiksu säilytyspaikka, joka ei vielä ole hahmottunut päässäni mutta luotan keksiväni kyllä jonkun nerokkaan ratkaisun. Jotexilta tilatut nuket tulivat postin mukana kyllä laatikoissa, jotka olivat myös melko suuria joten nekin viety jo kierrätykseen. Plantagenin ja Jyskin nuket taas olivat kääritty vain kuplamuoviin. Kyllä minä tämän ratkaisen! 




Olen vuosin mittaan kehittänyt itselläni myös muutamia muistisääntöjä missä esim. säilytetään paperitähtien tähtiosia ja toisaalta niiden pidikkeitä johtoineen. Tämän tein sen jälkeen kun yhtenä jouluna löytyi vain tähtiä mutta ei johtoja ollenkaan. Eräänä jouluna oli taas pieni tonttuovi hukassa mutta sekin sitten ilmestyi piilostaan juuri ennen jouluaattoa. Joulun aika on selkeästi mystistä ja "kadottavaa" ajanjaksoa. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa se kiire, jonka kanssa joulukuu perinteisesti eletään. Mutta minä rakastan joulukiirettä! Joku teistä voi ajatella miten voin pitää kiireestä mutta jouluhullu ihminen elää joulukuun niin joka solullaan joululle ettei hän oikeastaan huomaa sitä kiirettä. Kun se kiire loppuu sitä melkein kaipaa.



Mutta kuka ihme tämä Nuutti oikein on ja miksi Nuutinpäivää ylipäätänsä vietetään? Meidän täytyy sukeltaa aika kauas historiaan nyt. Nuutin nimipäivä ja ns. Nuutinpäivä ovat olleet suomalaisissa kalentereissa 13.tammikuuta jo satoja vuosia. Nuutti on suomennos ruotsalaisesta nimestä Knut ja tanskalaisesta nimestä Knud. Nimi tarkoittaa ylpeää sekä reipasta ja latinaksi Knut on Canutus. Tällä paikallaan 13.1. on Knuutin päivää vietetty jo vuodesta vuodesta 1708. Sitä ennen Nuutin päivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7.tammikuuta. 

Christina Albrecht von Benzonin maalaus Knuut Pyhän kuolema

Tanskaa hallitsi 1080-86 kuningas Knud (synt. 1043), joka sai surmansa 10.7.1086 kirkossa Odenssessa. Kuningas Knud oli joutunut pakenemaan kirkkoon oman veljensä Olafin johtamia talonpoikaiskapinallisia. Koska Knud koki marttyyrikuoleman ja teki paljon hyvää kirkon eteen paavi Paschalis II (Raniero) julisti hänet pyhäksi vuonna 1101 ja Knudista tuli näin Tanskan suojeluspyhimys. Knudin haudalla tapahtui myöhemmin myös ihmeitä. Kirkko nimettiin myöhemmin Pyhän Canutuksen kirkoksi ja pyhimyksen muistopäiviä olivat hänen kuolinpäivänsä ja pyhimykseksi julistamisen päivä 19.1. 


Roomalaiskatolinen kirkko muistaa Knuut Pyhää tammikuun 19.päivä, jolloin hänet julistettiin pyhimykseksi. Ruotsin ja Suomen kirkot puolestaan tammikuun 13.päivänä jolloin on samalla kulunut 20 päivää joulupäivästä. Keskiaikaisten maalakien mukaan joulurauhan loppumispäivä oli "20.de dag jul" eli kahdeskymmenes päivä joulua (joulupäivä mukaan lukien). Joulurauhan julistus Turusta kestää siis aina Knuutinpäivään saakka. Nuutinpäivänä joulukuusi riisutaan koristeita ja viedään ulos ja samalla muutkin joulukoristeet laitetaan säilöön seuraavaa joulua varten. 


Nuuttipukki, Maaseudun tulevaisuus 

Nuuttipukinmaa Facebook 

Nuuttipukkeja 1960-luvulta, Raumalainen lehti

Miten Nuutinpäivää on sitten juhlittu? Alun perin nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Tanskasta. Muistan jo edesmenneen isoäitini kertoneen, että hänen lapsuudessaan nuoret miehet pukeutuivat nuuttipukeiksi. Päällä saattoi olla vaikkapa nurinperin käännetty turkki ja päässä vaikka sarvet tai joku naamari. Nuuttipukit kiersivät talosta toiseen vaatien ruokaa ja juomaa, jota oli jäänyt joulusta. Perinnettä muutti sota-aika ja sen jälkeen ovat lähinnä lapset kiertäneet taloja läpi - vähän kuin palmusunnuntaina virpojat - laulamassa palkkaa vastaan. Lapsille on annettu herkkuja palkkioksi. 

Kuva Lux Fennica

Isoäitini suku oli Vihdistä, jossa tietääkseni ei nuuttipukkeja enää kierrä. Lähinnä nuuttipukkeihin voi törmätä enää Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Vakka-Suomessa sekä osassa Pirkanmaata ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämä perinne olisi mukava vielä säilyttää jatkossakin ja päästä joskus itsekin näkemään nuuttipukkeja. "Joulu lähtee nuuttipukkien matkaan!" 

Onko Nuutinpäivä tai nuuttipukit tuttuja sinulle? Tunnetko perinnettä tai onko omassa suvussasi ollut tapa viettää 13.tammikuutta Nuutinpäivänä? Korjaatko sinä joulun jo pois loppiaisena vai vasta Nuutinpäivänä? Hyvää Nuutinpäivää kaikille Nuuteille! 






4 kommenttia:

  1. Nuutinpäivän vietto on sikäli minulle tuttu, että täällä Ahvenanmaalla lapset tapaavat kierrellä Nuutinpäivänä ovelta ovelle karkkia kerjäämässä. Mutta nyt taitaa korona-aika vaikuttaa siihen niin, ettei tänään, ainakaan vielä kun kello on kohta puoli yhdeksän, ole ketään tullut ovelle koputtamaan. Meillä on kulho täynnä karkkeja. Kukas ne nyt sitten syö?
    Toivottavasti saat pakattua hienot koristeesi niin että ensi jouluna ovat ehjiä kun ne esille otat.
    Mukavaa tammikuun jatkumista sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teillä Ahvenanmaalla vielä Nuutinpäivänä kierrellään. Toki ymmärrän, että nyt pandemian takia on kaikki virpominen ja muukin kiertäminen jäänyt mutta toivotaan, että perinne silti säilyy. Luulen, että olet miehen kanssa joutunut syömään karkit - osuinko oikeaan :D

      Kivaa tammikuun jatkumista sinullekin <3

      Poista
  2. Meillä kotikotona kerättiin joulu pois aina loppiaisena. Olen kuullut Nuutti pukista, mutta en usko, että äitini perheessä (Pohjois-Karjalasta) Nuutin päivää koskaan vietettiin. Minulla on pari jouluista koristetta omassa kodissa aina ja sen jouluisimman olen jo laittanut pois, mutta juuri tässä pohdin, että pähkinänsärkijä taitaa saada jäädä esille koko vuodeksi :)
    Ihanaa viikonloppua sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään usko, että Nuutti pukki perinnettä on ollut Itä-Suomessa. Hauska perinne minusta silti ja kiva, että säilyy edelleen jollain rannikkoalueilla voimissaan. Sinun pähkinänsärkijä on hieno ja minusta voi hyvin olla esillä koko vuoden omani laitoin odottamaan seuraavaa joulua. Vähän niitä on kyllä ikävä...
      Kivaa ja lumista viikkoa Outi <3

      Poista