kesäkuuta 03, 2014

Summertime


Alkukesässä on parasta se upea vaaleanvihreys, jota on IHAN joka puolella. Puissa, pensaissa ja kasveissa on lukemattoman montaa vihreän eri sävyä kun malttaa katsoa oikein tarkkaa ja avoimin aistein. Ilma tuoksuu kukkivista pensaista ja värikkäistä kukista. Oman pihapiirimme norjanangervo roikkuu valkoisten kukkavanojen painosta niin, että sen alimmat oksat melkein makaavat maassa. Ensimmäiset voikukat ovat jo valmiita lähettämään "laskuvarjojaan" luontoon levitäkseen laajemmalle alueelle, jossa taas kohta on keltaisia kukkia. Voikukka on kyllä uskomaton veijari leviään luontoon ja tehokkaasti.





Äänimaiseman täyttää valtaisa lintukuoro, jossa ihania tähtilaulajia kuten lempisolistini mustarastaat ja satakielet. Pääskyset ovat takaisin kesäiltojen taivaalla ja niiden kirkuminen iltataivaalla nostaa aina muistot mieleen lapsuuden kesistä maalla kun linnut sujahlelivat räystäiden alle ruokkimaan poikasiaan ja pesästä kuului vienoa kirkumista.





Kaikki ikäänkuin alkaa taas alusta ja tapahtuu kuin humpsista vaan jotenkin yhden yön aikana. Ensin puissa vain pienet hiirenkorvat ja seuraavaksi tuulessa on heiluvat koivunoksat täydessä lehdessä. Miten tämä kaikki meni taas näin kauhean nopeasti? Juurihan syreenit olivat ihan pieniä nuppusia ja nyt kukkinot jo melkein ohimenneitä..... En oikein osaa sanoa minkä värisistä syreeneistä pidän....valkoiset olivat ennen suosikkejani mutta nyt en enää ole varma kun kaikki ovat niin kauniita.




Viime lauantaina kävellessäni lakkiaisista takaisin autolle huomasin kukkivan hevoskastanjana enkä muistanutkaan miten isot kukat siinä on. Kauniin valkoiset kukat olivat varisseet jo viereisestä omenapuusta maahan ja ruohikko näytti ihan valkoiselta. Jotkut koristeomenapuut vielä kukkivat.


Onneksi tulee mustikoista ainakin jonkin verran ja pihasiilimme on taas palannut reviirilleen. Takuuvarmasti en osaa sanoa onko tämä piikikäs tuhisija sama siili, joka on naapurustossamme asustellut mutta haluan uskoa, että samasta veijarista on kyse! Ainakin se näyttää yhtä isolta ja hyvinvoivalta kuin aiemmin nähty siili :)



Kesään liittyy yksi ikävämpi puoli, jota aloitamme torjumaan apteekin Symppis-pannalla. Punkkeja liikkuu heinikossa ja koska inhoan niitä ylikaiken en halua Minnien riesaksi näitä verenimijöitä tänä kesänä. Tämän pannan kanssa voi uidakin ja sitä on jo tehty ahkerasti Rajasaaressa. Panta auttaa myös hyttisiä ja kirppuja vastaan mutta taidan silti jättää kietomatta se omaan kaulaani. Ensimmäiset äkäiset hyttysen pistokset jo nimittäin saatu.....raaps raaps....



Kesä on ihan parasta aikaa sekä kaksi- että nelijalkaisille - MOLSKIS!



4 kommenttia:

  1. Ihana siili!

    Alkukesä tuntuu aina karkaavan käsistä, niin nopeaa on luonnon kulku! Mustikan alutkin ovat jo noin pitkällä?

    Hyttyset ovat ne kesän huono puoli. Pitäisi varmaan nukkua panta kaulassa, jos se pitäisi loitolla yöllä salakavalasti iskevät hyttyset. Olen niille aina herkkä; paukamista tulee valtavia sekä todella kutiavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi siili on niin lutunen. Minnie meni noin 25cm päästä ohi siilistä muttei huomannut sitä. Siili kyllä huomasi ja meni heti piikkipalloksi. Tässä kuvassa jo uskaltautuu hieman kurkistelemaan ruohon seasta :)
      Meillä on ollut jo kotona hyttysiä - dislike!

      Poista
  2. Samaa halusin kommentoida, mikä söpöliini siili :) Meilläpäin ei siilejä ole, harmi.
    Ihania myös nuo lähikuvat kukista. Pitänee mennä kameran kanssa kukkapenkkiin, jossa juuri loistaa kaikenmaailman värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi jos ei teidän kotinurkissa ole siilejä :( Itse rakastan näitä tuhisijoita NIIN paljon ja yritän aina parhaani mukaan bongailla luonnonhelmasta. Jos asuisin talossa, jossa minulla olisi oma piha tekisin heti siileille talvipesän.

      Mene ihmeessä kuvailemaan....nyt on kukat ja värit parhaimmillaan :) Kuviasi odotellen...

      Poista