Magnoliat kukassa, kirsikankukkiakin nähty ja kaikkea muuta kaunista

 

Toukokuussa pitää olla tarkkana ettei vain missaa kukkivien puiden kuningattaren magnolian h-hetkeä! Minähän löysin ihan sattumalta 2019 Facebook puistoryhmän kautta vinkin Torkkelinmäen kaunottarista ja kiinnostukseni heräsi. Tuon kevään jälkeen olenkin huristellut Kallioon ihastelemaan näiden dinosaurusten aikaisten kasvien herkän kauniita kukkia. Jo viikko sitten torstaina tein ensimmäisen tiedusteluyrityksen ja ajaessani puiston ohi huomasin, että valkoinen magnolia oli jo osittain kukassa. Vaaleanpunainen oli täynnä pulleita nuppuja, jotka odottivat oikeaa hetkeä avautuakseen. Eilen työpäivän jälkeen olin ihan sattumalta liikkeellä puiston nurkilla ja onneksi olin sillä nyt siellä näkyi myös vaaleanpunaista. Äkkiä auto parkkiin ja kameran kanssa haaveilemaan magnolian kukkien alle. 

Ilmassa tuntui niin ihana magnolian kukkien tuoksu, että teki mieli vain nuuhkia ja haaveilla. Siinä valokuvailun lomalla aloin jo mielessäni suunnitella vihdoinkin reissua Mustialan Arboretumin Elimäellä. Monena keväänä on Mustialan vierailu jäänyt haaveilun asteelle muiden kiireiden takia mutta olisiko tämä toukokuu se oikea aika ottaa paikka haltuun? Jää nähtäväksi miten käy ja löytääkö espoolainen itsensä vihdoin Arboretumista.

Magnolian viereisessä rinteessä aloittivat punaiset tulppaanit juuri aukeamistaan. Skillat eli idänsinililjat loistivat sinisenä mattona ruohikolla. 

Kaisaniemen puistosta läheltä vesiallasta löytyy Suomen kansallislaulun Maamme säveltäjän Fredrik Paciuksen rintakuva. Taustalla kukkii jo vaahterakin vaaleanvihreänä. 

Seuraavaksi huristeltiin kurkkimaan miten Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan magnolia kukkii. Sielläkin valkoiset isot kukat olivat jo auenneet mutta sen verran pienempi kasvi oli sekä korkeammalla olivat sen kukat ettei magnolian tuoksus täällä voinut aistia. Kaisaniemestä löytyi myös kaksi jo kukkivaa kirsikkapuuta, joiden alla fiilistelin vähän hanami tunnelmia. Ensi sunnuntaina 15.5. klo 12-18 vietetään perinteistä Roihuvuoren Hanami-juhlaa. Pari päivää sitten ovat kirsikkapuiston puut jo alkaneet pikkuhiljaa puhkeamaan kukkaan puiston nettisivujen perusteella. Roihuvuoreen pitäisi kyllä ehdottomasti mennä taas katselemaan kukkaloistoa kun alue hehkuu vaaleanpunaisena. 

Kansaniemen kasvitieteellisen puutarhan kirsikkapuissa näkyi todella paljon kimalaisia, joista yksi osui pörräilemään ihan minun valokuvaani saakka. 

Pieni kävelykierros Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa oli mielenkiintoinen koska maasta puski esille niin monia kasveja. Minusta monista kasvitulokkaista tuli jotenkin hassuja mielleyhtymiä scifi-elokuviin ja muukalaisiin kaukaa avaruudesta. Ehkä olen nuoruudessani katsonut liian monia scifi-leffoja kun näen kauniissa uusissa kasvu aluissa jotain avaruudellista. Varmaa on se, että jo tänään puutarhassa näyttää jo ihan erilaisesta. Kasvun vauhti on niin hurjaa, että yhdessä yössä on ehtinyt tapahtua jo todella paljon. Puutarhassa näkyi monia mustarastaita ja mietin onkohan niillä siellä pesä niiden jossain.

"Alienit avaruudesta" olivat vallanneet Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan. "Helsinki, we have a problem!"

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on kiva kesäkahvila, josta kirjoittelin enemmän viime keväänä tänne blogiin. Tästä voit kurkata enemmän retkestäni tähän Helsingin ytimessä olevaan keitaaseen. Aurinkoisena päivänä kahvilan terassilla, joka aukeaa suoraan puutarhaa on aika mukava istuskella. Jos ilma on huonompi kannattaa suunnata sisälle puutarhan sisätiloihin vaikka kurkkimaan niitä ihmisen kannattelevia jättiläislumpeita.

Seuraatko sinä kevään etenemistä puhkeavien kasvien ja kukkien kautta? Onko magnolia tuttu tai löytyykö omalta pihalta kenties tämä upea kuningatar huumaavan tuoksunsa kera? Aiotko Roihuvuoren kirsikkapuiston juhlintaan mukaan? Kivaa keskiviikko iltaa kaikille! 

Äidilleni äitienpäivänä "Linné ja pieni pala paratiisia"

 

Hyvää äitienpäivää sinne pilvenreunalle Äiti ♥ Muistat varmaan lukuisia toukokuun toisen sunnuntain aamuja kun lapsuudenkodin keittiöstämme kuului epämääräistä kilinää ja kolinaa kun me veljeni kanssa valmistimme sinulle äitienpäivän aamiaista. Jossain vaiheessa piti ehtiä kipittämään läheiseen metsään hakemaan kimppu valkovuokkoja äitienpäivä kukiksi. 

Joskus saatettiin valkovuokkojen joukkoon ottaa muutama sinivuokkokin vaikka olit neuvonut ettei rauhoitettuja sinivuokkoja pitäisi kerätä. Emme vain voineet vastustaa kiusausta. Muutaman kerran olimme niin innoissamme itsetehdystä äitienpäiväkortista ja lahjasta, että tuntui todella vaikealta pitää se salaisuutena lauantai iltana saunan jälkeen. Olisi niin paljon tehnyt mieli jo luovuttaa äitienpäivä lahjasi ja nähdä sinun avaavan se. 

Carl von Linné oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi, mutta Linné järjesti.

David von Cöln, Ananaskasvi 1729, öljy kankaalle

Ambrosius Bosschaert I, Kukkakori 1600-1620, öljy puulle

Olit äitinä rakastava, huolehtiva ja varsinainen emotyyppi. Mehän olimme antaneet sinulle lempinimen Emu, jota koko perhe sitten käytti. Oikeasti nimi oli alun perin ollut Emo mutta katsottuamme Avara luonto- ohjelmaa Australiasta päätimme alkaa kutsumaan sinua Emuksi. Olit ylpeä lempinimestäsi ja hauska hellittelynimihän se oli. Olit sellainen huolehtiva "kanaemo" ja kannoit huolta joskus liiankin kanssa mutta tiedän, että tarkoitit meidän parasta. 

Leivoit maailman parhaat korvapuustit, teit synttäreille upeita täytekakkuja ja valmistit suussa sulavia ruokaherkkuja kuten lihapullia ja siskonmakkarakeittoa. Joskus kokeilit munuaisiakin mutta niistä emme pitäneet. Ja sinun pääsiäisenä pullataikinapohjaan leipoma rahkapiirakka on edelleen parasta mitä olen syönyt.

Keskellä Johan Henric Scheffel, Carl von Linné "sulhanen muotokuvassa 1739 öljy kankaalle

Gerard David, Neitsyt Maria ja Jeesus lapsi maisemassa n.1520, öljy puulle

Antoine Watteau, Keinu n.1712, öljy kankaalle

Kun olimme pieniä ompelit meille todella kauniita vaatteita, joita ihasteltiin aina kun liikuimme niissä kaupungilla. Taiteellisena ihmisenä sinulla oli äärimmäisen hyvä värisilmä ja meidät olikin aina puettu sävy sävyyn kauniisti. Saimme silti olla lapsia leikeissämme, joissa sattui ja tapahtui kaikenlaista. Voin nyt tunnustaa, että se sininen mokkakenkäni oli siksi vähän harmaampi kuin se toinen, koska upposin sillä Peltolan mummolassa saviseen peltoon mutta pesin sen ojassa puhtaaksi. Enkö ollutkin kekseliäs!

Vuonna 1790 Tanskan kuningas Fredrik V tilasi diplomaattilahjaksi astiaston Katariina Suurelle, joka ehti kuitenkin kuolla ennen kuin sai lahjan. Flora Danica astiaston kuvat pohjautuvat luonnontieteilijä Georg Christian Oederin kasvikuvituksiin. Sinebrychoffin perheellä oli myös näitä arvokkaita astioita, joita valmistetaan edelleen. 

Kudoit mattoja, villakangasta ja ohjasit minutkin jo teini-ikäisenä tämän harrastuksen pariin. Minäkin kudoin 14-vuotiaana ihka ensimmäisen mattoni sekä villashaalin. Kangaspuut olivat hauskat ja tunsin suurta ylpeyttä, että osasin käyttää niitä. En enää muista mikä tämän paikan nimi oli missä kävimme kutomassa mutta siellä järjestettiin myös kokkauskursseja, joihin osallistuin. Myöhemmin liityit myös Marttoihin.

Jan Brueghel I, Kukka-asetelma n.1610, öljy puulle - kuvassa yksityiskohta teoksesta

Sinä maalasit tauluja, teit monenlaista keramiikkaa, mosaiikkitöitä, rakastit posliinimaalausta ja opetit myös meille rakkauden taiteeseen. Me lapset saimme myös kokeilla omilla käsillämme tekemistä ja jaksoit kärsivällisesti ohjata meitä vaikka pienien mosaiikkipalojen kanssa. Saimme kokeilla myös maalaamista erilaisilla tekniikoilla, korujen tekemistä ja muistan meidän askarrelleen myös tuohilastuista kaloja ja jotain muitakin eläimiä. Annoit minulle myös hyviä vinkkejä kun päätin itse tehdä nukkekodin vanerilaatikoista. Muistan, että kaivoit kangastilkkuja kätköistäsi nukkekotiin verhoiksi ja autoit minua tekemään helmistä nukeille kattokruunun. 

Ferdinard von Wright, Haminalahden puutarhassa n.1856-1857, öljy kankaalle

Ester Helenius, Aihe Sinebrychoffin puistosta 1929, öljy kankaalle

Ferdinand von Wright, Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa 1853-1854, öljy kankaalle 

Kun kesäisin matkailimme ympäri Suomea ja myöhemmin myös Ruotsissa sekä Norjassa sinä löysit meille paljon katsottavaa ja koettavaa. Kävimme Kolilla ihailemassa suomalaista sielunmaisemaa Edelfeldtin jalanjäljissä. Ihmettelimme erikoisia vaivaisukkoja kirkkojen ulkopuolella Pohjanmaalla. Matkasimme sisävesilaivalla Akseli Gallen-Kallelan Kalelaan Ruovedellä. Kerroit meille Sigfrid Juseliuksen surullisen tarinan kun vierailimme Porin Juseliuksen mausoleumissa. Tiesit paljon taiteesta, arkkitehtuurista ja minusta sinun olisi ehdottomasti pitänyt pyrkiä toisen kerran Ateneumiin kun ensimmäisellä et pääsyt sisälle. Olit taiteilijasielu ja äärimmäisen taitava.

Kävimme kanssasi katsomassa erilaisia taidenäyttelyitä kun olin jo muuttanut omilleni. Jos sinä olisit vielä elossa minä olisin halunnut viedä sinut nyt äitienpäivänä Sinebrychoffin taidemuseoon ihailemaan "Linné ja pieni pala paratiisia" näyttelyä. Rakastit kukkatauluja ja itsekin maalasit niistä. Kävin itse ihailemassa tämän postauksen kuvina käytettyjä upeita tauluja ja mietin mistä olisimme keskustelleet näitä katsoessamme. Se on ainakin ihan varma, että kierroksen jälkeen olisimme totta kai pistäytyneet museokaupassa ihailemassa kaikkea kivaa ja ehkä ostaneetkin jotain myös kotiin viemisiksi.

Kiitos äiti, että kasvatit minusta juuri sellaisen kun olen ja siirsit myös äidinmaidossa minulle osan taiteellisuuttasi sekä kiinnostuksen taiteeseen, arkkitehtuuriin ja kulttuuriin ♥

Sinebrychoffin Linné ja pieni pala paratiisia -näyttely on avoinna 17.2. - 28.8.2022 ja 14.5. alkaen näyttely laajenee myös Punaiseen kellariin. Sinebrychoffin taidemuseo löytyy osoitteesta Bulevardi 40 ja näyttely sijaitsee 1.kerroksessa. Museokorttikohde. 

"Puutarha kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä, sillä se syntyy kulttuurin ja luonnon rajamaastossa. Puutarha on siten toiminut aina myös haaveiden ja maailmankuvien peilinä. Jokainen puutarhuri luo oman paratiisinsa." Sinebrychoffin taidemuseo 

Vihreä villitsee kevätmuodissa

 

Tämän kevään ja kesän muoti on varsinaista väri-ilottelua kirkkaista perusväreistä haaleisiin pastelleihin. Värien ystävänä olen innolla selaillut eri valmistajien kotisivuja ja verkkokauppoja ahmien vihreää, oranssia, keltaista, pinkkiä ja monia muitakin kirkkaita värejä. Sesongin trendiväreistä violetti on ainoa väri, jolle en oikein syty. Olen elänyt hyvinkin intensiivisen violetin kauden nuorempana. Vuoden alussa kun konmaritin useita jätesäkkejä vaatteita kierrätykseen huomasin miten paljon minulla vielä oli violetin, lilan sävyisiä vaatteita sekä asusteita mutta kaikki joutivat nyt jonkun toiseen vaatekaapin aarteiksi. Ehkä sytyn vielä violetin ystäväksi jossain vaiheessa.

Löysin Lindexistä ihanan kirkkaan vihreän takin muistaakseni syksyllä 2013. Tämä takki minulla on vieläkin. Tässä vietetään "Leppeää lauantaita" marraskuun auringossa juuri Kampaaja Kaisun käsittelystä tulleena.

Kesällä 2014 kirkkaan vihreän kausi jatkui ja hankin Lindexistä myös vihreän käsilaukun sekä puhvihihaisen puseron. Tässä kuvassa "Vierailu ateljeekoti Visavuoressa" pääasia ei ole todellakaan ollut minun kuvaaminen joten siksi olen vain osana kuvassa. Onneksi vihreän erottaa :) 

Pakollinen hissiselfie katon peilin kautta kun oltiin Tampereen uudessa Torni-hotellissa teemalla "Pikkujoulut Mansessa". Vihreä lemppari takki yllä totta kai! 

Olin löytänyt Fiskarsin antiikkitapahtumasta useasta helminauhasta koostuvan korun, joka kaulassani ja vihreässä mekossa seikkailin Varsinais-Suomessa teemalla "Kesäinen Turku syyskuussa". Paljon ehdittiin yhden päivän aikana tehdä. Ehkä vihreästä väristä tuli sitä pirteyttä. 

Keväällä 2014 Hakasalmen huvilassa oli hauska "Rasvaletti" näyttely, joka kertoi 50-luvun Suomesta. Tapahtumassa on aikakauden kampaamo, jossa sai ottaa kampauksia ja minulle tuli "style nuttura". Samalla löysin aivan ihanat vihreät vintage korvakorut tuolta aikakaudelta. 

Zaran  koristeelliset korolliset Mule-kengät

Zaran tasapohjaiset helmikoristeelliset sandaalit 

Minun selkeä suosikki on kirkas vihreä, jota garderobistani on aina kyllä löytynyt. Vihreä on värinä sekä rauhoittava että samalla mieltä virkistävä sävy. Jännää miten yksi väri voi saada noinkin erilaisia tunteita aikaan. Vihreä väri myös viestittää, että on huolehtivainen ja luonnonläheinen ihminen. Vihreästä on olemassa lukemattomia sävyjä ja jokaiselle löytyy ihan varmasti oma vihreä sävy.

Zaran ilmava röyhelöinen mekko

Lindex midimekko, jossa englantilaista kirjontaa

Reserved puuvillainen midimekko

Trendivärinä kirkas vihreä voi aiemmin vihreään pukeutunutta ehkä vähän hirvittää mutta minä kehotan kokeilemaan sitä yllään ennen tuomitsemista. Vihreä nimittäin sopii yllättävän monelle ihmiselle. Selasin vanhoja blogissa olevia valokuvia omista vihreistä vaatteista ja pakkohan niistä oli laittaa tänne todistusaineistoa. Valokuvista huomaan, että sekä kuvauskalustossa että kuvaajan taidoissa on jotain pientä parannusta vuosien saatossa tapahtunut.

Minä olen kuumeisesti etsinyt netistä kirkkaan vihreää mekkoa. Vielä en päätöstä olen tehnyt mutta muutamia vaihtoehtoja on hautumassa. Pitää ahkerasti jatkaa edelleen metsästystä kirkkaan vihreästä mekosta!

Mitä mieltä sinä olet kirkkaasta vihreästä? Voisitko ajatella sitä yllä tai vaatekaapissasi? Omistatko kirkkaan vihreitä vaatteita, kenkiä tai asusteita? Mukavaa viikonloppua!

Vappupäivää ja toukokuun ensimmäistä

 

Hyvää vappupäivän iltaa kaikille! Sukkelasti meni tämä vappu aika pitkälle ihan kotimaisemissa. Tänään kävimme tosin ajelemassa ihan Helsingin ytimessä Esplanadilla katsastamassa vappuhulinoita. Verrattuna eiliseen kymmenentuhannen ihmisen juhlijajoukkoon väkeä oli ihan maltillisesti liikkeellä. Tänään tosin kaikki kynnelle kykenevät olivatkin suunnanneet jo heti aamusta Ullanlinnanmäelle viettämään sitä perinteistä picnicvappua, joita itsekin on tullut lukemattomia kertoja vietettyä. 

Syksyllä 2014 Havis Amanda patsaan ympärille avautui Hotel Manta of Helsinki. Tästä voit kurkata miten legendaarisen Ville Vallgrenin naisfiguurin ympärille oli syntynyt hotellihuone, jossa voi myös ihan oikeasti yöpyä. Ystäväni Leena yöpyi miehensä kanssa tässä erikoisessa hotellihuoneessa.

Eilen katsoin Ilta-Sanomien livelähetyksen Mantan lakituksesta, ja tänä aamuna puolestani omalta kotisohvalta YLE Areenan kautta lähes tunnin kestäneen lähetyksen Ylioppilaiden Vappu Ullanlinnanmäellä. Ensi vuonna täytyy terästäytyä ja käydä kurkkimassa vanhoja vappupicnic paikkoja. Huomasin, että Espalla nurmikot olivatkin aidatut joten siellä ei ihmisiä retkihuopineen ja eväineen näkynyt. Varmasti Sinebrychoffin puisto oli myös täynnä kuten muutama vappu sitten kun oikaisimme Mimmin kanssa sen halki. 

Meidän vappu oli tehty tippaleivistä, donitseista ja mansikoista. Ja totta kai myös simaa kyytipojaksi. Ruokaherkkuja en tänä vuonna ehtinyt edes kuvata ennen kuin ne olivat kadonneet kulhoista ja lautasilta. Ensi vappuna valokuvaajan pitää olla nopeampi etteivät kuvattavat katoa parempiin suihin. 

Vappu oli tänä vuonna ihanan leppoisa. Kävimme Mimmin kanssa myös ulkoilemassa lähimetsässä, jossa valkovuokot ovat vallanneet maan. Sinivuokkojakin oli ihan valtavasti ja pienet "karvaiset" saniaisetkin puskevat jo esille maasta. 

Valokuvissani näkyvät tulppaanit taitavat olla tämän kevään viimeiset. Oma K-Supermarkettimme oli saanut Keskolta tällaisia erikoistulppaaneita 4,95€/nippu. Pakkohan minun oli tuolla summalla ottaa kaksi kotiin. Aivan ihania ja nämä näyttävät ihan pioneilta. Jos joku lukijoista tietää mikä tulppaani lajike tämä on niin kertokaan. Hullaannuin näihin ihan valtavasti.

Jostain kumman syystä en pitänyt ylioppilaslakki tänäkään vappuna päässäni kovin pitkään koska se puristaa. Lakkini ei ole vappuhulinoissa vaihtunut vaan se on kyllä omani. Ehkä kaikki vuosien varrella tankattu tieto on kasvattanut päätäni - haluan vakaasti uskoa näin.

Miten sinun vappusi sujui? Oliko simaa ja tippaleiviä tai paistoitko munkkeja? Olitko seuraamassa Mantan lakitusta tai picnikillä?