Maanantai iltana huristelin ensimmäistä kertaa tänä kesänä Wennborgin tilalle Kytäjälle. Sattui vielä niin sopivasti, että syntymäpäiväni on juuri kesäkuun viimeinen päivä, joten pitihän sitä nyt hakea tuoreita mansikoita kesäistä synttärikakkua varten. Koska olen kesälapsi on minun syntymäpäivillä aina tarjottu mansikkakakkua. Tästä perinteestä en ole valmis luopumaan koska mansikat, kesä ja synttärit kuuluvat yhteen.
Muistan jo lapsuudesta, että äiti taisi tehdä ensimmäisen mansikkakakun juhannuksen aikoihin ja toisen sitten synttäripäiväni kunniaksi. Wennborgin tilalle ajaa meiltä Espoosta noin 40 minuutissa ja selkeästi kurniva vatsa odotti jotain koska lounaasta oli kulunut jo tunteja. Odottelin jo vesi kielellä mitä herkkuja Wennborgin kesäkahvilassa olisi tarjolla.
Wennborgin tilalla kävin ensimmäistä kertaa 2019 kesällä. Olin ostanut meidän omasta lähikaupasta Wennborgin mansikoita monena kesänä ja Hyvinkäällä asuva serkkuni oli useasti kertonut makoisista vierailuistaan tilalla. Myös Facebook oli ystävällisesti tuonut uutisvirtaan todella herkullisia kuvia Wennborgin tilalta. Muistan, että jo ihan ensivisiitillä minä ihastuin paikkaan.
Ollaan idyllisellä maaseudulla vihreyden ja vehreyden keskellä. Tänne ei kuulu liikenteen pauhua vaan kuulet lintujen laulua istuessa kesäkahvilassa. Jos hyvä tuuri käy saatat myös nähdä muutamia lehmiä niityllä tien toisella puolella. Nyt en valitettavasti nähnyt maanantain reissullani lehmiä, jotka olivat ehkä vetäytyneet johonkin puiden katveeseen.
Wennborgin tilan historia alkaa jo 1900-luvun alkuvuosista. Tällöin nykyisen isännän, Jarkko Hietasen, isoisän isä asettui viljelemään tätä silloista Kytäjän Kartanon torppaa Hyvinkäälle, Kytäjänkylään. Nykyinen isäntäpari, Jarkko Hietanen ja Laura Soupas, ovat toimineet Wennborgin tilan yrittäjinä vuodesta 2004. He ovat voimakkaasti kehittäneet jo alkanutta mansikan viljelyä kohti monipuolista ja modernia puutarhatilaa.
Finna Kytäjän kartano, kuvaaja tuntematon
Kun ajelee Wennborgin tilalle ohittaa myös kyltin Kytäjä Golf, joka sijaitsee entisen Kytäjän kartanon mailla. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle, mutta sen kukoistuskausi ajoittuu Linderin suvun aikaan 1800-luvulle, jolloin suku hallinnoi tilaa. Kartano oli Pohjoismaiden suurin maatila heidän aikanaan ja sen maat kattoivat kaksi kertaa Helsingin kokoisen alueen! Mahtivuosina kartanolla oli oma rautatie, meijeri, koulu ja viinatehdas.
Finna, Kytäjän kartanon poletti, Kansallismuseo
Kytäjän kartanolla oli myös oma poletti Hjalmar Linderin omistuksen ajalla 1907-1918. Näitä poletteja käytettiin kartanon sisäisenä rahana ja tapa oli yleinen 1800-1900 -luvun vaihteen aikana useissa kartanoissa, tehtaissa ja ruukeissa. Linder omisti myös mm. Lohjan selluloosatehtaan, Mustion kartanon, kaksi puuhiomoa, Högforsin tehtaat Karkkilassa, Rautakosken ruukin sekä useita sahoja. Hän rakennutti myös lukuisia yksityisiä rautateitä.
Seuraava Kytäjän Kartanon omistaja oli arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka alkoi kunnostaa rakennuksia. Vähäkallion aikana mm. presidentti P.E. Svindhufvud oli useilla metsästysretkellä kartanon mailla. 1990-luvulla kartano ajautui konkurssiin ja se siirtyi Laakkosen suvulle.
YLE Areenasta löytyvästä dokumentista Kohtalona Kytäjä (2003) löytyy lisää tietoa tästä kartanosta, jota ei enää ole olemassa. Kartano valitettavasti jouduttiin purkamaan 2023 koska se oli niin huonossa kunnossa. Minua harmittaa etten koskaan ole päässyt näkemään kartanoa kun vain valokuvien välityksellä.
Mutta palataanpa takaisin Wennborgin tilaan historian havinasta....
Wennborgin kesäkahvilassa oli tarjolla vaikka mitä herkkuja joten vaikeus oli taas valita mitä ottaisin. Vaikka olisi ollut terveellisempään valita jotain suolaista nälkäänsä minä en voinut vastustaa belgialaista vohvelia tuoreiden marjojen, kinuskikastikkeen ja kermavaahdon kera. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa jäätelöä sekä marjoja herkkuvohvelin kanssa mutta kinuskikastike vei voiton. Voi, että oli hyvää kahvin kanssa. Totta kai myös janoa sammuttamaan Wennborgin mansikkalimonadia!
Minä rakastan Wennborgin tilan "mansikkalehmiä" sekä myös muutakin mansikkaista rekvisiittaa. Upea on myös jo viime kesänä ensimmäistä kertaa nähty Allis-Chalmers merkkinen traktori, joka näytti kiinnostavan pienien poikien lisäksi myös heidän isiään.
Kävin pari kesää sitten Kovelan traktori- ja maatalouskonemuseossa Nummella mutta en muista siellä nähneeni Allis-Chalmers traktoria. Jouduin siis googlettamaan, että "1840-luvulla alkunsa saanut amerikkalainen painokoneiden, pumppujen ja kaivoskoneiden valmistaja Allis-Chalmers esitteli ensimmäisen traktorinsa vuonna 1913".
Pakko muuten tunnustaa, että minä haluaisin joku kaunis päivä ajaa traktoria - saa nähdä toteutuuko koskaan 😊
Wennborgin tilan herneitä oli myös tarjolla mutta jätin ostamatta koska olen tullut viime vuosina myös tuoreille herneille allergiseksi. Ilmeisesti liittyen myös siitepölyallergiaani. Lapsena herneitä tuli syötyä kesällä todella paljon. Herkkuihin kuuluvat myös apposet, joita Aili-tätimme ja isoäitini tekivät eli herneet palkoineen keitetään suolavedessä. Herkulliset apposet nautitaan kastamalla keitetty herneenpalko voisulaan ja vetämällä sitten hampaiden välistä palkoa niin, että herneet jäävät suuhun. Omnomnom!
Uusia perunoita ostin kolme litraa jouluksi. Ensimmäinen jouluvalmistelu on siis tehty eli perunat on pesty kuorista puhtaaksi, keitetty 3-5 minuuttia ja pakastettu sen jälkeen. Minusta on ihanaa saada jouluaterialla uusia perunoita koska niistä tulee "jännän kesäinen fiilis keskellä talvea". Pyysin saada vain pieniä perunoita ja tuottaja oli Lopelta mutta nimeä en valitettavasti muista.
Mansikoita ja vadelmia oli tarjolla joten ostin molempia. Mansikat kakkuun ja jättisuuret vadelmat aamupalaksi luonnonjugurtin ja myslin kanssa. Kannattaa seurata Wennborgin sivuilta miten mansikan ja vadelmien itsepoiminta on mahdollista. "Vadelman itsepoiminta ajanvarauksella on avoinna. Mansikan itsepoiminnasta ei ole tietoa." lukee tällä hetkellä nettisivuilla.
Teki mieli ostaa kanttarelleja ja tehdä kesän ensimmäinen kermainen sekä sipulinen kanttarellikastike uusien perunoiden kanssa... jätin kuitenkin ostamatta kun kannettavaa oli muutenkin ihan kiitettävästi.
Tarjolla oli myös pensasmustikoita ja kirsikoita. Harmitti vähän etten ottanut pensasmustikoita koska nekin ovat hyviä aamiaisella jugurtin kera. Tuoreita kivellisiä kirsikoita en voi myöskään syödä koivun ristiallergian takia - harmittaa aina ettei voi nauttia kivellisistä hedelmistä tuoreina.
Tarjolla oli Wennborgin tilamyymälässä oli mm. porkkanoita, sipuleita, salaattia, porkkanoita ja nauriita.
Ihana vanha reki, täynnä kesäkukkia tilamyymälän sisäänkäynnin vieressä.
Vanha Allis-Chalmers traktori rapakon takaa.
♥Kiitos Wennborgin tilalle taas upeista herkuista kesäkahvilassa ja tilamyymälän tuotteista ♥ Varmasti tulemme Mimmin kanssa käymään vielä myöhemminkin kesällä kun enemmän marjoja on tullut myyntiin. Wennborgin tila löytyy osoitteesta Suopellontie 320, Hyvinkää. Hyvin löytää perille vaikka tie mutkittelee kun ajaa ihanien maaseutumaisemien halki. Kyllä maalla on mukavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti