Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu Sastamalassa

Kesälomalla minä matkasin vihdoin Sastamalaan katsomaan Suomen marsalkka Mannerheimin talvi- ja jatkosodan aikana käyttämää junavaunua. Enkä mitä tahansa vaunua vaan sellaista, jossa Mannerheim ruokaili ja kävi neuvotteluja mm. itse Adolf Hitlerin kanssa. Sastamalan Kiskokabinetissa, valtatie 12 varrella pystyy kesällä vierailemaan veloituksetta Marskin junavaunussa R 2016, josta löytyy mm. vanhoja valokuvia historiallisesta kohtaamisesta 1942 marsalkan 75-vuotissyntymäpäiviltä. 

Toinen ylipäällikön salonkivaunu löytyy Mikkelin asemalta, jossa haluaisin myös vierailla mutta vaunu on avoinna vain kerran vuodessa eli Marskin syntymäpäivänä 4.kesäkuuta klo 10-17. Kesällä 2023 päivä osui sopivasti sunnuntaille mutta tuolle päivälle oli sovittu jo muuta ohjelmaa - harmitti! 

Kesäkuun 4. päivänä 1942 Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön ravintolavaunut R 2014, R 2019 ja R 2026 marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivien aikana ylipäällikön junan vaunuina nro 7, 6 ja 5  Kaukopään tehdasalueen ratapihalla Immolassa Ruokolahdella (nyk. Imatralla). Kuva on rajattu SA-kuvasta 89735. 

Ensimmäisenä kun kurvasin Kiskokabinetin pihamaalle näin tutun näköisen vanhan suomalaisen höyryveturin eli Kanan. Vr1, aiemmin L1, Tampellan valmistama veturi nro 659 osoittautui aikoinaan voimakkaaksi ja tehokkaaksi järjestelyveturiksi, jonka kolmiakselisuus teki siitä keikkuvaisen kun nopeus ylitti 20 kilometriä tunnissa eli lempinimi Kana johtui juuri tästä "vaappumisesta". 

Jos liikutte Suomessa niitä näitä upeasti entisöityjä Kanoja löytyy mm. seuraavista paikoista: Salon taidemuseo Veturitalli, Suomen Rautatiemuseo Hyvinkää ja Hyrsylän Mutka Saukkola. 

Huomasin myös, että Hyvinkäällä vietetään sunnuntaina 10.8.2025 Rautatiemuseopäivää eli höyryveturi Leenan kyytiin on silloin mahdollista myös päästä matkustamaan. Tästä löydät tarkemmat tiedot päivän ohjelmasta. 

Oma tarinansa on myös se miten Marskin salonkivaunu on kulkeutunut Sastamalan Kiskokabinettiin. Kauko Keihänen avasi jo vuonna 1966 Shell bensa-aseman Karkun pitäjään, joka nykyään on osa Sastamalaa. Keihänen oli jo lapsesta saakka ollut innostunut sekä junista että rautateista, joten bensa-aseman teemaksi tulivat luontevasti rakkaat rautatiet. Jo vuosi perustamisen jälkeen ensimmäinen junavaunu saapuikin tontilla Pasilan rautatievarikolta. Bensa-aseman kahviotoiminta siirtyi junavaunuun, jonka nimeksi tuli junateemaan sopiva "Kiskokabinetti" nimikilpailun jälkeen. 

Kauko Keihäsen veli legendaaristen Keihäsmatkojen perustaja Kalevi Keihänen poikkesi uudella bensa-asemalla helikopterillaan silloin tällöin. Varmasti 60-luvun loppupuolella herätti melkoista hämmästystä kylällä kun matkamoguli saapui visiitille ilmojen halki kopterillaan.

Valokuva lainattu Kiskokabinetin nettisivuilta. 

Vuonna 1969 Kauko Keihänen hankki Etelä-Pohjanmaan Jalasjärveltä toisen junavaunun. Vaunun edellinen omistaja oli pelastanut marsalkka Mannerheimin käytössä olleen junavaunun R 2016 romutukselta. Vaunu oli aikoinaan ollut siis yhtenä osana Marskin junassa marsalkan 75-vuotispäivillä, johon osallistui myös vieras Saksasta, Adolf Hitler. Vaunulle annettiin nimeksi Marskin salonkivaunu ja kesäaikaan sinne pääsee tutustumaan itsekseen. Kun astuin vaunuun sisälle tuli jännä tunnelma siitä, että nyt "sukelletaan kyllä syvälle historian havinaan". 

Kiskokabinetin junavaunusta on mm. netissä käyty keskustelua "Tuo teidän vaununne ei ole aito, oikea on Mikkelissä." Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin siis Marskin junassa, joka oli pysäköity Immolaan kesäkuun 4.päivänä 1942. Kaikissa vanhoissa valokuvissa, joita löytyy Puolutusvoimien arkistosta (SA-kuvasivusto) Mannerheim ja Hitler sekä muut vieraat istuvat Sastamalassa olevassa junavaunussa. 

Mikkelissä oleva junavaunu on ollut Mannerheimin henkilökohtainen makuu- ja toimistovaunu, jossa on erillisiä hyttejä mm. Marskin oma makuuhytti, päämajoitusmestari Airon makuuhytti jne. Tästä pääset kurkistamaan Mikkelin vaunuun sisälle. 

Tuossa junassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa pidettiin puheita puolin ja toisin syntymäpäiväsankarin kunniaksi. Valtioneuvosto oli myöntänyt Mannerheimille Suomen marsalkan arvonimen, jota ei koskaan oltu aiemmin eikä myöskään sen jälkeen annettu kenellekään toiselle. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä siirrettiin tuolloin 16.toukokuuta vietetystä vapaussodan päättymisen vuosipäivästä kesäkuun 4.päivään eli Mannerheimin syntymäpäivään. 

Yle artikkeli, kuva SA-kuva / Kuvassa Hitlerin oik. pääministeri Jukka Rangell ja vastapäätä presidentti Risto Ryti, Mannerheim selin ikkunapaikalla. 

"Lounaalla juhlapuheen piti tasavallan presidentti Risto Ryti Hän kertoi puheessaan muun muuassa marsalkka Mannerheimin elämästä. Hitler puolestaan käsitteli puheessaan kommunismin vaaroja sekä Suomen ja Saksan lämpimiä suhteita. Viimeksi puhunut syntymäpäiväsankari Mannerheim kiitti Hitleriä ja juhlaväkeä, kun he läsnäolollaan kunnioittivat juhlaa." 

Ylen artikkeli 

Koska Suomi oli sodassa ei mitään suurta kansanjuhlaa järjestetty. Paikalla juhlassa oli Suomen presidentti Risto Ryti, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, SAK:n puheenjohtaja Eero A. Vuori, Puolustusvoimien merkittäviä kenraaleita ja sotilashenkilöitä, jotka olivat mukana Mannerheimin johtamissa sotatoimissa. 

Junavaunussa otetuissa valokuvissa ei näy mitä Marskin 75-vuotisjuhlissa tarjoiltiin mutta löysin Yleisradion jutusta seuraavaa. 

"Juhlaväki sai lohikeittoa ja täytettyä hanhea, jotka huuhdottiin alas viinillä ja samppanjalla. Hitler kuitenkin söi kaalipiirakoita, parsakeittoa ja vihannesvanukasta sekä joi teetä ja kivennäisvettä. Hän oli alkoholia kavahtava kasvissyöjä." 

Ehkä juhlissa tarjottiin myös legendaarisia Marskin ryyppyjä myöhemmin. Päämajan Mikkelissä olon aikana vakiintui Mannerheimin pöydässä tarjotulle viinaryypylle vakiokoostumus. Mannerheim oli tyytymätön Alkoholiliikkeen ns. tikkuviinan kehnoon laatuun, ja hän antoi adjutanttinsa tehtäväksi keksiä maun peittämiseksi jonkin lisän. 

"Koostumukseksi tuli suhteessa: litra Rajamäen akvaviittia, 2 cl kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 cl giniä. Tämä ryyppy on nimetty Marskin ryypyksi ja koostumus on sittemmin pyritty säilyttämään samanlaisena. Ongelmana on se, että samoja ainesosia kuin sodan aikana ei ole enää saatavissa."

Kiskokabinetti löytyy osoitteesta Pirkanmaantie 1057, Sastamala. Tarkemmat aukioloajat löydät tästä. Jännä juttu on myös se, että vuonna 1998 valmistunut uusi bensa-asema on arkkitehtuuriltaan kuin vanha rautatieasema jostain päin Suomesta. Asema ei ole suora kopio mistään yksittäisestä rakennuksesta vaan siihen on otettu inspiraatiota useista eri Suomen rautatieasemista. 

Rakennusta on laajennettu vielä vuonna 2003. Upeaa, että löytyy vielä omaperäisiä bensa-asemia! Kiskokabinettia pyörittää nyt jo 3.polven Keihänen eli Lauri Keihänen. 

Käykää ihmeessä katsomassa sekä historiallista Marskin junavaunua että myös itse paikkaa.