Tammisaari on ihana kesäkaupunki, jonne pitää päästä kuljeskelemaan vähintään kerran vuodessa. Edellinen vierailumme Mimmin kanssa tosin tapahtui vähän viileämmissä olosuhteissa kun olimme Joulukalenteri jahdissa vuoden 2024 toiseksi viimeisenä päivänä. Nyt kesäkuussa aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja mereltä tuli vilvoittava tuulenvire. Useimmat vanhassa kaupungissa säilyneistä rakennuksista ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Kaupungin historia ulottuu kuitenkin aina 1500-luvulle asti. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi pienelle kalastajakylälle kaupunkioikeudet 1546 eli lähes samoihin aikoihin kun Helsingille. Joten ei siis ihme, että Tammisaaresta löytyy Kustaa Vaasan katu. Kaupunkiin avattiin myös Suomen ensimmäinen kävelykatu Kuninkaankatu vuonna 1966.
Tammisaaren kortteleilla on todella omaperäisiä nimiä vai mitä tuumitte seuraavista: Salakka, Valaskala, Silli ja Willisilli 😊 Liikkuessaan kaduilla kannattaa katsella myös taidokkaita pihaportteja sekä runsaasti koristeltuja ikkunapuitteita - todellista käsityöperinnettä puusepiltä. Myös juorupeilit ovat hauskoja kapistuksia. Juorupeilit ovat aikoinaan 1860-luvulla saapuneet Ruotsista juuri länsirannikon kaupunkeihin. Kyseessä on siis katupeili eli molempiin suuntiin kaarevat peilit, jotka avautuvat ulospäin. Sisältä katsottuna pystyi siis näkemään koko kadun tapahtumat ilman, että "itse roikkui ikkunassa kyttäämässä mitä tapahtuu".
Tammisaaressa löytyy todella kaunis Stallörenin puisto, jossa kasvaa myös korkeita vanhoja puita. Puistossa kukki upeasti alkukesän kukkaloisto ja kävimme Mimmin kanssa tekemässä siellä pienen kävelylenkin. Valtavan isot lilanväriset ukonhatut ja erikoisen tummanpunaiset tulppaanit olivat kuin "piste iin päällä" puistossa. Läheltä löytyy myös kaunis vehreän vihreä Skepparträdgårdenin puisto, jossa taiteilija Helene Schjerfbeck istui aikoinaan suurten puiden katveessa maalaamassa. Taiteilija vietti ensin kesät 1918-1920 Tammisaaressa ja asui sen jälkeen vakituisesti kaupungissa 1925-1941 koska hän halusi olla lähellä merta.
Tammisaaressa sijaitsee yli 100-vuotta vanha, legendaarinen kesäravintola Knipan, jossa on ehdottomasti päästävä ruokailemaan vielä jonain päivänä. Kauppias August Ferdinand Borenius rakensi Stallörenin puistoon ensin kylpylälaitoksen ja sai vuonna 1867 luvan harjoittaa sen yhteydessä myös ravintolatoimintaa. Paikka tunnettiin nimellä "Vanha Knipan". Nykyinen alla olevassa valokuvassa näkyvä Knipan avattiin 1908 ja se oli rakennettu veden päälle paalujen varaan, koska kaupungin mailla ei saanut lupaa uusille ravintoloille. Knipanin lähellä on myös vierasvenesatama sekä uimaranta. Olen ymmärtänyt, että Knipan on todella suosittu kesäravintola, joten siellä täytyy siis olla myös hyvää ruokaa.
Seuraavaksi siirryttiin Tammisaaressa kohteeseen Chappe - taiteentalo meren äärellä. Chappe on saanut nimensä mesenaattiensa Albert de la Chapellen ja Clara Bloonfield de la Chapellen mukaan. Chappe avattiin 16.4.2023 ja itse vierailin siellä heinäkuussa 2023. Enemmän Chappe museosta, arkkitehtuurista ja sen rakentamisesta voit lukea kesän 2023 postauksestani. Chappessa on juuri nyt menossa todella mielenkiintoisia näyttelyistä, joista yksi on todella huikea Barock 9.5.-7.9.2025.
Barokki - Albert de la Chapellen hopeakokoelma -näyttely esittelee Chapellen hopeakokoelman vanhimmat, pääosin 1600-luvulta peräisin olevat esineet. Kokoelma on todella laaja eli siihen kuuluu satoja esineitä, jotka ovat historiallisesti arvokkaita. Näyttelytekstissä korostetaan, että on myös esineitä, joita "Albert on kerännyt pilke silmäkulmassa". Osa kokoelmasta oli esillä jo 2024 mutta silloin en Tammisaareen ehtinyt. Valikoima esineissä vaihtelee aina eri näyttelyissä ja seuraava on taas 2026.
Barokki näyttely esitellään intiimin pienessä huonetilassa, joka on väritykseltään tummasävytteinen. Tilassa valot syttyvät näyttelyvitriineihin liiketunnistimella. Näyttelyssä pääsee valojen sekä tilan avulla lähes siirtymään barokin ajan koristeellisuuteen, mahtipontisuuteen ja dramaattisuuteen. Barokki pyrki aikoinaan vaikuttamaan voimakkaasti juuri tunteisiin ja luomaan myös näyttävyyttä, joka tulee hyvin esille Chappessa. Äärimmäisen vaikuttava!
Perttu Saksan näyttely "Jussarö - näkymätön metsä" löytyy Chappessa kahdesta eri kerroksesta. Jussarön saari Tammisaaren ulkosaaristossa on läpikäynyt kiehtovan ja monivaiheisen historian. Saari on ollut tärkeä paikka merenkulkijoille ja saarella on edelleen myös toimiva majakka. Jo 1700-luvulla saarelle perustettiin myös kaivos, josta louhittiin aina vuoteen 1967 rautamalmia. Saarella on jännä tunnelma kun luonto on vallannut hylätyn kaivoksen rakennukset ja rakennelmat. Jussaröstä löytyy myös upeaa luonnonmetsää. Hieno näyttely ja Jussarö paikkana kiinnostaisi myös minua. Katselin jo mahdollista reissua sinne Tammisaaresta.
Chappen 2.kerroksesta löytyy aivan ihana "Onnen saari - Önnigebyn taiteilijasiirtokunta". Jo vuonna 1886 Ahvenanmaalle, Önningebyhyn lähelle Maarianhaminaa oli syntynyt Suomen ensimmäinen taiteilijakolonia. Taiteilija Victor Westerholm oli perustanut siirtokunnan ja hänen mielestään Ahvenanmaa oli "Måland, maailman ihanin maalausmaa."
Vas. Hanna Rönnberg, Naisten puolella 1894 / ylh. Anna Wengberg, Helmi maalaustelineen äärellä, ajoittamaton / oik. Elin Danielson, Hanna Rönnbergin muotokuva, ajoittamaton.
Nuoret ulkoilmamaalarit - sekä naiset että miehet hyppäsivät melkoiseen seikkailuun mukaan muuttaessaan eristyksissä olevaan satumaahan kauas kotoa. Westerholmin taiteilijakodista Tomtebosta tuli kolonian keskus, jonne kokoonnuttiin yhdessä työpäivän päätteeksi. Varmasti paljon puhuttiin maalauksesta, taiteesta ja vietettiin taiteilijaelämää. Näyttelyssä oli esillä mustavalkoinen valokuva taiteilijoiden pukujuhlasta, jota he olivat viettäneet keskenään.
Edvard Westman, Syysmaisema 1904
Dora Wahlroos, Pesusoikon ääressä 1892
Victor Westerholm, Eckerön postilaituri 1883
Siirtokunta oli omana aikanaan todella suosittu sekä muodikas kohde, jonka tapahtumia myös lehdet seurasivat ja kirjoittivat niistä. Suomalaisten taiteilijoiden lisäksi Önningbyssä vieraili myös ruotsalaisia ja myöhemmin myös virolaisia taiteilijoita. Yhteisössä järjestettiin juhlia, naamiaisia ja retkiä saaristoon sekä myös maalattiin ulkoilmassa Pariisin ja Skagenin inspiroimana. Näyttely on avoinna 7.9.2025 asti. Ihana hyvän mielen tuottava näyttely!
Chappe on Museokortti-kohde ja se löytyy osoitteesta Kustaa Vaasan katu 11, Tammisaari. Aukioloajat: ma suljettu, ti klo 11-17, ke 11-20. to-su 11-17.
Jos Tammisaari ei vielä ole tuttu paikka niin ehdottomasti kannattaa ottaa näin kesällä haltuun ja Chappe - taiteen talo myös ohessa. Tammisaaresta löytyy Knipanin lisäksi myös todella ihania kahviloita kuten Café Schjerfbeck torin laidalla ja Cafe Gamla Stan vanhan kaupungin puolella. Tälläkään reissulla emme pääsee sisälle Tammisaaren ihanaan kivikirkkoon koska siellä oli tilaisuus juuri silloin mutta ehkä joku toinen kerta.
Tammisaari on ihana, vietimme siellä juuri pojan tennispelien vuoksi päivän! Kiitos vinkeistä, pian täytyy mennä uudestaan :) Kesäiloa!
VastaaPoistaTammisaari on kyllä tosi kiva kaupunki sekä kesällä että myös talvella. Ehdottomasti kannattaa mennä toisenkin kerran koska katsottavaa kyllä riittää. Näilllä helteillä saa olla hyvä kunto, että jaksaa pelata tennistä. Kesäiloa myös sinulle ♥
PoistaChappeen asti emme vieläkään ole päässeet vaikka se kevyesti ajatuksissa on ollut sen avaamisesta alkaen - ehkä osittain siksi, että Tammisaaressa on tullut käytyä, aikaisemmin, niin usein, ettei kaupunki kohteena muuten ole riittävästi innostanut. Knipanilla ei muuten yleensä ole ollut hyvää ruokaa - kokemukset kyllä vähintään muutaman vuoden takaa :-)
VastaaPoistaChappe on virkistävän erilainen kokemus vanhassa Tammisaaren kaupungissa ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Ehkä kun tulee riittävän mielenkiintoinen näyttely otatte suunnaksi jonakin päivänä Chappen. Katselin netistä, että Knipan vaihtoi omistajaa pari vuotta sitten. Täytyy käydä jossain vaiheessa testaamassa kesäravintola ja sen tarjonta.
Poista