kesäkuuta 07, 2021

Ahola - Tuusulanjärven ensimmäinen taiteilijakoti

 





Viime lauantaina astuessani sisälle Järvenpään taidemuseoon kuuluvan Aholan ovesta mietin mielessäni aikaa yli sata vuotta sitten. Kirjailija Juhani Ahon puoliso taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt oli löytänyt huvilan Järvenpään kylästä, jonne perhe muutti pois pääkaupungin hulinasta. Elettiin kansallisromantiikan aikaa ja suomalaiset taiteilijat kaipaisivat maaseudun rauhaan. Haluttiin olla sen suomalaisuuden keskellä, joka olisi aitoa. Itse asiassa koko Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa pariskunnan muutosta Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan 1897. Poiketen muista Tuusulan Rantatien taiteilijoista Aho ja Soldan-Brofelt eivät koskaan rakentaneet omaa taloa. Perhe asui 14 vuotta (1897-1911) vuokralla Vårbackan huvilassa, jota myöhemmin alettiin kutsua Aholaksi. 






Muutaman vuoden sisällä ystäväperheet Pekka ja Maija Halonen, J. H. Erkko, Eero ja Saimi Järnefelt sekä Jean ja Aino Sibelius seurasivat Ahon ja Soldan-Brofeltin perässä ja Tuusulanjärven ainutlaatuinen taiteilijayhteisö syntyi. Haloset rakennuttivat Halosenniemen, Erkko Erkkolan, Järnefeltit Suvirannan ja Sibeliukset Ainolan. Oltiin idyllisesti maaseudulla mutta kaupunkiin oli kuitenkin junalla lyhyt matka. Ja mikä tärkeintä perheiden miehillä oli mahdollisuus matkata aina tarpeen vaatiessa myös Hotelli Kämpiin ja "sivistyksen" pariin puolessatoista tunnissa.




Taiteilijoiden yhteisö oli todella tiivis ja heistä monet olivat myös sukulaisia toisilleen. Syksyllä 2013 blogitaipaleeni alkupuolella pääsin vierailemaan Ateneumin upeassa Järven lumo -taidenäyttelyssä. Näyttely kertoi tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. 

"Näyttelystä välittyi tunnelma yhteen hitsautuneesta taideyhteisöstä, jossa Art and Craft -henkiset kauniit talot soveltuivat asukkaiden tarpeisiin ja elämäntapaan. Tuusulanjärven rannalla hoidettiin yhdessä puutarhoja, tehtiin käsitöitä, opetettiin lapsia kotikoulussa, ajettiin reellä laskiaisena, syötiin laskiaispullia ja kokoonnuttiin juhannuksena kokkoa katsomaan. Koska kaikissa perheissä oli taiteilijoita siellä varmasti tuli myös välillä konflikteja ja riitoja mutta sellaista elämä on. Yhteenkuuluvuuden tunne välittyi monista tauluista hienosti ja lämmin yhteisöllisyys." kirjoitin blogipostaukseen näyttelykokemuksen jälkeen. 









Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka ansaitsi elantonsa kirjoitustyöllään. Hän oli aikoinaan perustamassa myös Päivälehteä, nykyistä Helsingin Sanomia. Aho tunnetaan erityisesti hänen teoksistaan Rautatie (1884) ja Juha (1911) sekä myös lyhyistä novelleistaan eli lastuista. Varmasti kuuluisin Ahon lastu on "Siihen aikaan kun isä öljylampun osti", joka kertoo öljylampun hankkimisesta maalaistaloon. Ahon tuotanto oli todella monipuolista. Omien kirjoituksiensa ohella hän käänsi kaunokirjallisuutta sekä kirjoitti myös näytelmiä. Tuomio oli kolminäytöksinen näytelmä, joka kertoi Venäjän sortokausista ja se joutuikin tiukan sensuurin hampaisiin. 


"Ja minä olenkin istunut onki kädessä ehkä enemmän kuin kynä kädessä, ja tulen edelleen istumaan. Sillä sisimmässäni minä varmaan olen enemmän kalamies kuin kynämies."




Juhani Aho piti itseään enemmän kalastajana kuin kirjailijana ja hän rakastikin kalastaa tutulla Tuusulanjärvellä veneineen. Paikkakuntalaiset ovat kertoneet ettei hän pitänyt alle metrin haukea edes ollenkaan arvossaan. Aholan vitriineissä on esillä Juhani Ahon vieheitä ja muitakin kalastustarvikkeita. Ahon kalaonni oli niin hyvä, että kalaa riitti jaettavaksi myös muille taiteilijayhteisön asukkaille. Kun kalaa kuivattiin Aholassa niin Sibelius lähti päiväkävelylle toiseen suuntaan koska hän ei voinut sietää kalan hajua. Kerrotaan myös, että kun Sibeliukset asettuivat Ainolaan asumaan olisi Aho vienyt heille ison hauen lahjaksi. 



kuva: Venny, Ahon sukukokoelma. Historian kuvakokoelma Museovirasto




kuva: Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Heikki ja Antti Aho 1903, YLE.

Venny Soldan-Brofeldt oli yksi niistä harvoista suomalaisnaisista, jotka viime vuosisadan alkupuolella pystyivät yhdistämään perhe-elämän sekä taiteilijanuran. Venny oli äärimmäisen tunnettu meriaiheisista maalauksistaan. Häneltä tilattiin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin merimaalaus. Soldan-Brofeldtin työt olivat niin loistavia, että hän sai maailmannäyttelyssä pronssimitalin. Venny oli myös aktiivinen naisasianainen omana aikanaan. Hänen aloitteestaan perustettiin mm. Taidetta kouluille -yhdistys. Soldan-Brofeldt oli mukana myös keskusteluklubissa, joista myöhemmin muodostui Naisasialiitto Unioni. 










Venny Soldan-Brofeldt 1898, Pikku insinööri 

Aholaan syntyi kaksi poikaa Heikki ja Antti. Venny ei taidemaalarina ollut kovin innostunut kodinhoidosta, joten hän pyysi sisartaan Tilly Soldania auttamaan askareissa. Juhani Ahon laaja taiteilijapiiri vieraili usein perheen luona ja he saattoivat viipyä vierailullaan viikkoja. Kun Venny lähti stipendimatkalle Berliiniin jäi Tilly hoitamaan Ahojen vuoden ikäistä poikaa Heikkiä ja taloutta. Vennyn poissaolon aikana Juhanin ja Tillyn suhde kehittyi ystävyyttä pidemmälle ja Tilly alkoi odottaa lasta. Venny lähetti sisarensa Göteborgiin synnyttämään ja myöhemmin Tilly haki Nils Björnin eli Nisse-pojan Suomeen "kasvattilapsenaan". Kolmas poika kasvatettiin muun joukon jatkona. Juhani Aho oli loppuelämänsä hyvin erikoisessa tilanteessa eli hänellä oli Venny vihittynä vaimona ja Tilly avovaimona. 


 kuva: Tilly, Ahon suvun kokoelma. Historian kuvakokoelma, Museovirasto. 

Vuonna 2003 tehtiin äärimmäisen mielenkiintoinen tv-sarja Venny, jossa esiintyivät Ville Virtanen Juhanina, Sara Paavolainen Vennynä ja Miina Turunen Tillynä. Tämä sarja on edelleen nähtävissä Areenasta. Suosittelen katsomaan tämän Suomen taiteen kultakauden kolmiodraaman. Taideopiskelija Venny kohtaa Kuopion laulujuhlilla lehtimies Juhanin ja he päätyvät pikaisesti naimisiin. Nuoripari elää avioliittoaan boheemisti rakastaen toisiaan ja luoden omalla tahoillaan taidetta. Juhani kirjoittaa ja Venny maalaa. Pikkusisko Tillyä  ei olla useista yrityksistä huolimatta saatu naitettua joten hän kulkee pariskunnan mukana auttamassa isosiskoaan kodin- ja lastenhoidossa. Kolmas Tillyn synnyttämä poika Nisse kasvaa perheessä "kasvattina" kunnes vasta 1951 poika Antti Aho julkaisee isästään elämänkerran ja kertoo asiat julki. 

Aholassa kulkiessa tulee vääjäämättä ajateltua minkälainen ilmapiiri kolmidraaman osapuolilla vallitsi. Sisarukset Venny ja Tilly pysyvät kuitenkin ystävinä kuolemaansa saakka. Venny ei kuitenkaan halunnut tulla haudatuksi miehensä viereen vaan hänet haudattiin sukuhautaan Helsinkiin. Venny oli omana aikanaan intelligentti nainen, joka ei ollut kiinnostunut pukeutumisesta vaan kuljeskeli housuissa piippu tai tupakka suussa. Hän oli täysin vastakohta mukautuvalle Tillylle. 




Aholassa ei ole kovin paljon jäljellä alkuperäistä esineistöä koska huvila ei ollut perheen käytössä kuin 14 vuotta viime vuosisadan alkupuolella. Iskin silmäni näyttelyarkkitehtuuriin ja erityisesti "valokuvaseiniin". Näyttelyn kuraattorina on ollut Hanna Nikander ja näyttelyarkkitehtina Taina Väisänen, arkkitehti SAFA TAKT. Kohteessa käy Museokortti ja näyttelyvierailu varataan etukäteen netistä koronaturvallisuuden takia. Erittäin väljää tilaa liikkua eikä muihin vieraisiin juuri törmää.

Yläkerroksen täysi erilaiseen kesänäyttelyyn palataan seuraavassa postauksessa.

Aukioloajat 2021
touko-syyskuu ti-su klo 10-17
loka–huhtikuussa suljettu, avoinna tilauksesta

Pääsymaksut
7/6/4€ (alle 18-v vapaa pääsy) tai Museokortti 





6 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista oli lukea tätä postausta ja nuo valokuvat ovat hienoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina <3 Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli merkittävä omana aikanaan ja täällä todella syntyi paljon upeaa musiikkia ja Suomen kultakauden taidetta. Pitää yrittää ehtiä vielä Ainolaa ja Erkkolaan tänä kesänä.

      Poista
  2. Minä olen vieraillut usein Tuusulanjärven museokohteissa ja Aholakin on tuttu paikka. Tuo mainitsemasi tv-sarja oli niin hyvin tehty, että muistan sen vieläkin, vaikka olen katsonut sen vain silloin kun se tuli suorana televisiosta. Minulle on kyllä jäänyt sellainen mielikuva, että Tillyn ja Ahon suhde aiheutti paljon kitkaa kaikkien kolmen välille ja muistelen, että jossain vaiheessa Tilly asui omillaan juurikin tuosta syystä ja Aho sukkuloi kahden kodin väliä. Täytyisi melkein googletella, että muistanko oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle paikka on tuttu lapsuudesta kun kävimme täällä vanhempien kanssa. Suvirannassa pääsin käymään toissa kesänä ensimmäistä kertaa ja oli vaikuttava vierailu. Minäkin näin jo aikoinaan suorana lähetyksenä tuon tv-sarjan ja erittäin mukaansatempaavat. Pidin näyttelijä valinnoista myös. Kyllähän Tillyn ja Ahon suhde kalvoi Venny. Minusta Aho osti Tillylle talon jostain läheltä ja välillä hän todella asui siellä. Venny säilytti silti välit sisareensa kaikesta huolimatta vaikka häntä ei haudattukaan Ahon viereen. Aika erikoinen tilanne silti!

      Poista
  3. Olipa aikamoista aikaa Ahojen taloudessa. En tienytkään tuosta kolmiodraamasta aiemmin, aika mielenkiintoista kyllä. Ihanan paljon myös kuvia on tallentunut ja säästynyt meille ihmeteltäviksi.
    Mukavaa tiistaita sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ehdit niin katso tuo tv-sarja Areenasta. Tilly ja Venny oli ihan erilaisia naisia. Sisarukset, joista toinen oli taiteilija ja toista yritettiin naittaa siinä onnistumatta. "Venny hyväksyy Tillyn ja Ahon suhteen pitkin hampain, mutta silloin tällöin itse kukin matkaa Keski-Eurooppaan ottamaan aikalisää ja analysoimaan tunteitaan." kirjoitetiin sarjan esittelyn yhteydessä. Hyvin erikoinen tilanne toki.
      Kivaa viikkoa ja aurinkoa Outi <3

      Poista