helmikuuta 22, 2019

Ateneumin Frantisek Kupka näyttely on "modernia värien runoutta"


Tänään Ateneumissa avautuu Frantisek Kupkan laaja retrospektiivi taidenäyttely, joka on ehdottomasti yksi tämän kevään kohokohta Helsingin taidetarjonnassa. Pääsin itse eilen virallisissa kutsuvierasavajaisissa sukeltamaan tsekkiläisen abstraktin taiteen pioneerin Frantisek Kupkan (1871-1957) maailmaan. Kupkan taidetta on kuvailtu moderniksi värien runoudeksi ja sitä se todella on. Tässä näyttelyssä on värikkyyttä!


Näyttelyssä on myös ihan mieletöntä voimaa ja energiaa. En koskaan aiemmin ole nähnyt näin laajasti Kupkan töitä yhden katon alla. Olen kyllä ihaillut Kupkan töitä Guggenheim -museossa New Yorkin Upper East Sidella Manhattanilla. Myös Pariisin Pompidou keskuksessa minulla on ollut mahdollisuus nähdä Kupkaa. Prahan Kansallisgalleriaan en valitettavasti työreissullani toissa kesänä ehtinyt edes piipahtamaan mikä minua harmitti. Ateneumin näyttely avaa koko Kupkan pitkän elämän ja läpileikkauksen hänen tuotannostaan nyt Helsingissä upeasti.

Taiteilija ja hänen vaimonsa, 1908 öljy

Kupkan monipuolinen ja loputon kiinnostus maailmaan, tieteen ja ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen on myös ihan käsittämätön. Hän uudistui urallaan monta kertaa kulkien kohden suurta pelkistymistä. Ateneumista salista toiseen kävellessään kokee koko ajan jotain uutta. Lähdetään liikkeelle hyvin perinteisistä muotokuvista ja päädytään pelkistetyn abstrakteihin geometrisiin sommitelmiin. Taulujen ripustus ja saleissa käytetyt seinävärit oli toteutettu myös taidokkaasti. Näyttely imaisi minut niin totaalisesti mukaansa, että unohdin mennä kuuntelemaan Tsekin kulttuuriministeri Antonín Stanekin näyttelyn avajaispuheen.

Bibliofiili, 1899 öljy

Omakuva, 1905 öljy

Praha - Wien - Pariisi



Frantisek Kupka syntyy 1871 Itävalta-Unkarissa perheensä vanhimmaksi pojaksi. Vain kymmenvuotiaana hän menettää äitinsä ja tapahtuma vaikuttaa Kupkaan syvästi. Kolme vuotta myöhemmin Kupka työskentelee jo satulasepän oppipoikana ja perehtyy myös spiritismiin. 17-vuotiaana Frantisek aloittaa taideopinnot, jotka jatkuvat vuoteen 1892 ensin piirustuskoulussa ja sitten Prahan Taideakatemiassa. Kupka maalaa historiallisia ja isänmaallisia aiheita.

Vuosina 1892-1895 Kupka opiskelee taidetta Wienissä kolmen lukuvuoden ajan. Hän perehtyy myös teosofian ja filosofiaankin. Frantisek tapaa tanskalaisen muotisuunnittelija Maria Bruhnin, jonka kanssa hän matkustelee. 

Vuonna 1896 Kupka asettuu Pariisin Motmartrelle, jossa hän opiskelee hetken Académie Julianissa ja tapaa myös tsekkiläisen Alfons Muchan, joka oli kuuluisa art nouveau -suunnan taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija. Vuotta myöhemmin Kupka muuttaa asumaan yhteen Maria Bruhnin kanssa ja maalaa työnsä Bioliofiili, jolla hän pääsee ensimmäistä kertaa Pariisin Salonkiin 1899. Maria Bruhn menehtyy syöpään.

Syysaurinko, 1906 öljy

Yhteiskuntakriitikko - Kupka kuvittajana


Kupka perii Maria Bruhnilta rahaa, jonka turvin hän vuokraa pienen ateljeen Mortmartrelta. Hän elättää itsensä tekemällä lehtiin satiirisia piirroksia ja julisteita, kuvittamalla kirjoja ja lehtiä. Kupka osallistuu myös Pariisin maailmannäyttelyyn litografiallaan Hullut, josta hän saa hopeamitalin. Hän toimii myös meediona.

Kupka tapaa 1904 tulevan vaimonsa Eugénie Cécilie Straubin ja hänen 3-vuotiaan tyttärensä. Maantieteilijä ja historioitsija Élisée Reclus pyytää Kupkaa kuvittamaan hänen moniosaisen toksensa Ihminen ja maa (L'Homme et la Terre). Ateneumissa on nähtävillä hienoja kuvituksia liittyen tähän teokseen. Kupka tutustuu myös taitelijoihin, jotka perustavat Section d ' Dor -ryhmään. Hän osallistuu myös ensimmäistä kertaa 1906 Pariisin Syyssalonkiin työllään Syysaurinko.

Rauha, L'Assiette au beurre -lehden erikoisnumero, 1904

Arkaaiset aiheet, katujen ihmiset

Kuvitustöiden jälkeen Kupka kyseenalaistaa todellisuuden kuvaukseen perustuvaa tapaa maalata. Vuosina 1908-1910 syntyy Miestennielijät (Gigolettes) sarja, jossa malleina ovat pariisilaiset prostituoidut ja parittajat. Kupka kuvaa heidät arkaaisesti, tyylitellysti. Tämä kuvaamistapa on sukua kreetalaisten ja minolaisten palatsien seinämaalauksiin.

Punainen miestennielijä, 1909 öljy

"Kun iltaisin lähden aherrukseni jälkeen ateljeestani Puteauxissa törmäsin miestennielijöihin. Älä kauhistu, minusta heissä oli ainesta taiteilijan silmälle. Heillä oli kampauksia, jollaisia edes Knidoksen aarteen veistäjät eivät olisi koskaan ikuistaneet friiseihinsä." (F. Kupka)

Huulipuna I, 1908 öljy

Harjoitelma Lysistrate-näytelmän aloituskuvaksi, 1909-1910 vesiväri


Murroskohta - Pianon koskettimet, Järvi 1909


Kupkan teos Pianon koskettimet, Järvi oli  käännekohta hänen urallaan. Teos on siirtymäkaudelta kun Kupka alkaa lähestyä abstraktia taidetta. Teoksen alareunassa on mustavalkoisilla koskettimilla pianistin sormet. Koskettimet heijastuvat veteen ja yhdistyvät pystysuorina muotoina järven kautta ympäröivään luontoon. Pystysuorat muodot olivat Kupkan taiteessa seuraavina vuosina keskeisessä osassa. 

Pianonkoskettimet, Järvi 1909 öljy

Pintoja väreillä


Frantisek Kupka tutki liikkeen, värien ja valon kuvaamista alkaen vähitellen siirtymään yhä pelkistetympää ilmaisua kohden. Hän otti itse alastomana aurinkokylpyä ja suhtautui hyvin luontevasti ihmisvartaloon. Malleina maalauksissa toimivat usein myös oma vaimo ja tytärpuolikin. 

Kupka teki lukemattomia harjoitelmia, joita on esillä myös Ateneumissa. Hän on äärettömän kiinnostunut tähtitieteen ja radiologian uusimmista oivalluksista. Kupkan maalauksissa keltaiset ja oranssit edustivat duuria kun siniset ja vihreät puolestaan mollia. 

Pintoja väreillä, 1910-1911 öljy

Pintoja väreillä, Suuri alaston, 1909-1910 öljy


Musiikillista taidetta


Tilan, ajan ja liikkeen suhde sekä sen kuvallinen viestintä kiehtoivat Kupkaa. Vuosina 1909-1912 hän pohti liikkeen kuvaamista monella tavalla. Hänen tavoitteena oli luoda maalauksia, jotka rakentuisivat kuin Bachin Fuuga. Vuonna 1912 hän esitteli Pariisin Syyssalongissa kaksi Amorfa -sarjan maalausta, jotka ovat ei-esittäviä teoksia.  Kupka tutkii myös prisman värien ominaisuuksia ja elliptisiä liikkeitä. 

Newtonin renkaat, harjoitelma teokseen
Kaksivärinen fuuga, 1912 öljy

Harjoitelma teokseen Pystysuorien kieli, 1911 öljy

Abstraktion voima


Frantisek Kupka tekee kahdenlaisia ei-esittäviä maalauksia: rytmikkäitä pystymuotoja ja voimakkaan pyörteisiä muotoja. Pyöreät muodot ilmaiset liikettä ja pystymuodot pysähtyneisyyttä. Kupka tutkii myös arkkitehtuuria. Häntä kiinnostavat rakenteellisuus, ulottuvuudet, suhteiden ja tilan jäsentäminen. Kupkaa inspiroivat niin gotiikan ajan katedraalit ja niiden värillisten lasien läpinäkyvät sisätilat kuin fysikaaliset ilmiöt.

Vilkkaita viivoja I, 1920 öljy

Väripintoja (Talven muistoja), 1915-1923 öljy

Muoto ja väri


Kupka tekee kokeiluita liikkuvalla, dynaamisella viivalla. Toisaalta Arabeski- ja Energiset -sarjan teoksissa on rikottua viivaa, jossa työ on sommiteltu kahteen samanlaiseen osaan. Monissa teoksissa väri ja muoto muodostavat parin: sininen on terävien diagonaalien väri kun oranssi taas orgaaninen pehmeyden väri. Noin vuoden 1925 paikkeilla Kupka hylkää pyörteiset muodot ja alkaa tukia kolmiomuotoja, joita hän nimitti diagonaaleiksi. Tämän ajan maalauksissa on kaleidoskooppimaisia muotoja ja ulottuvuuksia.

Sinooperin muoto I, 1923 öljy

Kone-estetiikka

Frantisek Kupkan vuosina 1925-1935 maalaama teosten joukko on nimetty masinismiksi. Hän inspiroituu erilaisista koneista ja työhuoneensa ikkunasta näkyvistä tehtaista sekä myös jazz-musiikista. Hän palaa hetkeksi kuvaamaan todellisuutta. Tässä Ateneumin näyttelysalissa soi ihanasti jazz taustalla.

Staccato I, 1928 öljy

Levollinen ja tilallinen abstraktio


Frantisek Kupka siirtyy 1940-luvulta lähtien vielä radikaalimpaan vaiheeseen. Hän palaa varhaisempien vuosien tutkimuksiin diagonaalisten ja pystymuotojen tutkimiseen. Vuodesta 1935 eteenpäin Kupka työstää vastavoimiin keskittyvää Sarja C:tä. Hän palaa muotojen ja pintojen runsauteen. 

Viimeisen kauden teoksissaan Kupka pyrkii yhä selkeämmin pelkistämisen harmoniaan. Hän laajensi aiempaa kuvallisten elementtien tutkimistaan ja leikitteli massan ja tyhjyyden, pysty- ja vaakamuotojen vastavoimalla. Kolme sinistä ja kolme punaista vuodelta 1957 on mielestäni todella maaginen. Sitä olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan. Tähän maalaukseen on kuljettu pitkä matka muotokuvamaalarista ei-esittävään taidemaalariin. 

Vuonna 1957 Frantisek Kupka menehtyi 86-vuoden ikäisenä vain muutamia viikkoja ennen Salongin avaamista, jossa nähtiin kaksi hänen maalaustaan


Konstruktio II, 1951-1952 öljy

Kolme sinistä ja kolme punaista, 1957 öljy 



Kiitos Ateneum taide-elämyksestä jälleen kerran!
Huikea näyttely!

12 kommenttia:

  1. Koskahan sitä itse Ateneumin ovista sisälle asti itsensä saisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ensi kerralla kun tulet Helsinkiin :) Onneksi voit tehdä kanssani sinne virtuaalivierailun tämän postauksen myötä. Hyvää viikonloppua Mira!

      Poista
  2. Upea esittely Frantisek Kupkasta. Kävin marraskuussa 2018 taideaamiaisella Ateneumissa ja silloin esittelyn Kupkasta piti Intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Päätin jo silloin, että Kupkan suurnäyttelyyn menen, kun se helmikuussa tulee Ateneumiin. Vaikka jo jotakin Kupkasta tiedänkin, niin odotan jo pääsyä Ateneumiin uudelleen sinun innostavan postauksesi opastamana. Ja Ateneumin näyttely kattaa taiteilijan koko uran. Ihan huikeata!
    Taidan vasta maaliskuussa näyttelyä päästä katsomaan, mutta hyvä niin!
    Kiitos komeasta kirjoituksestasi, Marjo! Kupka ansaitsee sen!
    Mukavaa viikonloppua! <3


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula!

      Kupkaa olen todella ihaillut sekä Nykissä että Pariissa mutta nyt ensimmäistä kertaa Suomessa ja Ateneumissa. Näyttely on kyllä huikea! Ja se elämänkaari, joka Kupkalla on ollut. Hän on ollut kiinnostunut niin monesta eri asiasta ja tutkinut monia tieteenaloja. Harva ihminen pystyy edes tällaiseen. Matka siihen pelkistyneisyyteen mihin hän ennen kuolemaansa taiteessa pääsi on myös huikea.

      Hyvää maaliskuista vierailua sinulle ja viikonloppua <3

      Poista
  3. Kovasti tykkään noista vanhemmista maalauksista. Sinähän tiedät minut (vanhanaikanan kun olen) tykkään taiteesta, joka esittää selvästi jotakin. Tai no patsaat voi olla ihan mitä vaan, mutta tauluissa pitää olla selkeät kuvat. OMG, miten urpolta kuulostan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain hyvin kiinni siitä mitä tarkoitat Outi <3 Olet enemmän esittävän taiteen ystävä. Kupkan kaari on lähtenyt sieltä esittävistä muotokuvista ja päätynyt sitten erilaisten kokeilujen sekä lukemattomien harjoitelmien kautta minimalistiseen abstraktiin esittämiseen. Et kuule kuulosta ollenkaan urpolta!

      Kivaa viikonloppua <3

      Poista
  4. Upeita teoksia. Enemmän tykästyin ehkä tuohon abstraktimpaan tyyliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Abstrakti tyyli on kyllä huikeaa ja minusta myös se koko matka, joka on kuljettu tähän. Hyvä viikonloppua!

      Poista
  5. Kupkan taide ei olekaan minulle entuudestaan tuttua, mutta upean postauksesi avulla pääsin siihen hyvin sisälle. Hienoa, että pääsit tutustumaan näyttelyyn jo ennakkoon kutsuvierasavajaisissa. Näen niin sinut uppoutuneena teosten lumoukseen, jonka johdosta avajaispuhe menee sivu suun (tai korvien).

    Kivaa viikonloppua Sinulle, Marjo ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kupka on minulle tuttu ja todella olen hänen teoksiin onnistunut myös livenä näkemään sekä Nykissä että Pariisissa.

      Kutsuvierasavajaiset ovat aina aika kuhisevia paikkoja joten kun muut menivät kuuntelemaan juhlapuheita minä uppouduin niin taiteeseen etten kuullut mitään paitsi aplodit kun puheet olivat päättyneet. Koko Ateuneumin 3.kerros on täynnä Kupkaa. Aika monta salillista.

      Kivaa viikonloppua Krisse <3

      Poista
  6. Upeita kuvia ja tunnelmia. Tämä ei ehkä ole ihan sitä minun lempparitaidetta. Kiitos ammattitaitoisesta esittelystä.

    Mukavaa viikonloppua ja rapsuja Minnielle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Tuula. Kupkaa ole fanittanut pitkään ja nyt kun Ateneumissa ihan oma näyttely aihe vei ihan totaalisesti mukanaan.

      Mukavaa sunnuntaita ja rapsuja myös Hansille :)

      Poista