Iloinen Tiger

Pistäytyminen Tiger myymälään saa minut aina hyvälle tuulelle. Muistan ensikosketukseni "Tiikeriin" jo vuosien takaa kun olin työmatkalla Kööpenhaminassa ja aikaa shoppailuun oli todella vähän. Säntäilin kaduilla kaupasta toiseen kuin pieni pelästynyt kani ja aivan puolivahingossa eksyin Tiger nimiseen liikkeeseen. Mietin ensin, että "Tällainenko on tanskalainen Tiimari?" kunnes huomasin miten erilaisia liikkeet ja niiden valikoimat itse asiassa olivatkaan. Muistan ostaneeni Tiikeristä ainakin hauskoja servietteja johonkin tuleviin juhliin.

No, nyt Tiimaria ei enää ole olemassakaan mutta Tiger liikkeitä on noussut Suomeen jo parikymmentä. Kovin ketju on vielä pääkaupunkiseutu keskeinen mutta vähitellen varmaan laajentuu sitten syvemmällekin Suomeen. Tällä hetkellä pohjoisin liike taitaa olla Kuopiossa.

Piipahdin eilen nopeasti Kauppakeskus Kaaressa ja napsin vähän hauskoja kuvia kivoista tuotteista, jotka puhuttelivat minua.

Muistikirjan kannessa tärkeä kehotus! Aikuistuminen ei todellakaan tarkoita turhaa nipottamista.

"Kasva isoksi, älä aikuiseksi!" taisi olla jonkun hampurilaisfirman slogan myös pari vuotta sitten. Muistakaa pitää sitä ketunhäntää aina kainalossa niin elämässä selviää huomattavasti helpommin niistä vaikeistakin päivistä. Olisin voinut antaa tämän, jollekin juuri koulunsa päättäneelle nuorelle ohjenuoraksi tuleviin vuosiin.

Rakastan näitä pieni puisia hahmoja, jotka pohjasta painamalla saa liikuttamaan itseään hassusti. Tällä lelulla on varmaan joku nimikin mutta itse en sitä kyllä tiedä? Jos joku teistä tietää valaiskoon tietämätöntä. Nuo eskimotytöt - ja varsinkin tuo sininen - heiluivat tosi rytmikkäästi.

Entäs sitten nämä paperikuutiot? Ajattelin käyttää näitä paikkakortteina seuraavissa illanistujaisissa. Joku saa sitten olla pingviini paikalla :) Lähtivät siis Marjon matkaan.

Jos Maisa Hiiri on tuttu niin tässä sitten melkein kuin Maisa punainen huivi päässä. Joku tulee saamaan tällaisen lahjaksi "no names" vielä tässä vaiheessa.... :)

Jos muistatte parin kuukauden takaa tukankasvatus projektini Grassmanille niin niitäkin näytti olevan vielä muutamia hyllyssä.

Jos minulla olisi tulossa naamiaiset tässä lähiaikoina olisi tälle kokovartalopuvulle kenties ollut käyttöä. Värikin niin kesäisen vihreä :) Nyt jäi kyllä kauppaan.... Tällä voisi näin kesällä myös maastoutua tuonne vihreän sekaan melko kätevästi :)

Kuva lainattu Tigerin omilta nettisivuilta.

Tigerista saa kivoja pikkujuttuja sekä mm. toimistoon, kodin sisustukseen, lahjaksi tai "just for fun" idealla. Tuotteissa on minusta aina juju mukana eivätkä suinkaan ole tusinakrääsää vaan suunnitellun oloisia juttu ja joukossa jotain vähän "kieliposkella juttuja". Ja mikä parasta hinnat todella edullisia. Silti fiilis ei ole "halpahallimainen". Kiitos Lennart Lajboschitz - hyvä konsepti!

Nyt lähden puutarhakaupoille hankkimaan vähän kasveja, jotta saan sitten upottaa kädet multaan. Viherpeukalointia tiedossa siis.

Gelato e Giuseppe Minetti

Sain tänään työmatkalla Tampereella maistaa jotain ihan syntisen hyvää. Puhuimme vallitsevasta helteestä ja kuumuudesta yhden asiakkaani toimistolla Sorsapuiston laidalla ja hän kehotti minua ostamaan viilentävää sekä äärimmäisen hyvää jäätelöä puiston jäätelökioskista lähtiessäni. Kioskin edessä oli todella pitkä jono ihmisiä ja minulla jo kiire seuraavaan paikkaan joten unohdin jäätelönsyönnin ja jatkoin matkaan.

Myöhemmin iltapäivällä menin Koskikeskuksen läpi ja huomasin, että siellä oli tämän Minetti Jäätelön jätskibaari eikä yhtään ihmistä jonossa. Pakkohan minun oli sitten istahtaa sinne yhden jäätelökupin syönnin ajaksi.

Tiskillä tuli hirveä paniikki mitä ihmettä minä valitsisin omaan kippooni kahden pallon verran. Oli tavallisia perusmakua vaikka kuinka paljon. Lisäksi kylmävitriinissa oli mitä mielikuvituksellisemman näköisiä Deco Artesaani ja Premium Artesaani jäätelöitä. Lopulta valitsin itselleni yhden pallon minttusuklaata ja toisen pallon valkoista vaniljaa.

Jännä juttu miten yhtäkkiä jätskibaari oli ihan täynnä ihmisiä joten onneksi pystyin tekemään vaikean valintani näiden herkkujen kanssa nopeasti ja sain vielä istumapaikan. Voi apua, miten hyvää tämä Minetin jäätelö oli. Ei yhtään liian makeaa ja rakenteltaan juuri sellaista mitä Italiassa saa. Valikoimakin melkein yhtä laaja kuin siinä roomalaisessa jätskibaarissa, jossa reppumatkallamme kävimme melkein joka ilta vuosia sitten :)

Ai, tämä Panettone jäätelö olisi varmaan ollut myös suussa sulavaa. MUMS!

Entäs sitten Cassata Siciliana.....onneksi minulla oli rajallisesti aikaa koska muuten varmaan olisin hakenut vielä ainakin yhden pallon lisää :)

Minetti jäätelötehtaan historia on alkanut jo vuonna 1925 kun Giuseppi Minetti aloitti jäätelönsä valmistamisen Ratinassa. Se miten kanteletta soittanut Giuseppi jäi Suomeen ja sai musisoida jopa kenraalikuvernööri Bobrikoville on mielenkiintoinen tarina tai miten suomalainen Tilda vaimo tuli mukaan kuvioihin. Tästä linkistä voitte lukea koko Minetti Jäätelön historia.

Upea juttu, että tällainen perinne on vuosikymmenten tauon jälkeen taas elvytetty ja aloitettu uudelleen keväällä 2013. Minetti-suvun edustajia on edelleen mukana yrityksen toiminnassa, nyt jo neljännessä sukupolvessa. Minetin jäätelöt nettisivujen mukaan tuotetaan sopimusvalmistajilla Italiassa vanhoihin resepteihin pohjautuen ja sen niiden maussa kyllä tuntee.

Kassatyttö mainitsi minulle, että Helsingin seudulla ainakin yhdessä paikassa myytäisiin jo Minetti-jäätelöä, hän ei silti muistanut missä päin Helsinkiä. Netistäkään en löytänyt lisätietoa vaikka tässä Tamperelaisen uutisessa kirjoitettiin viime vuoden marraskuussa, että vuonna 2014 tultaisiin jo pääkaupunkiseudulle. Ja ehkä sitten jonain päivänä Minetti-jäätelöä saisi myös kaupoista.

Minetti Jäätelön paluu on muuten äänetetty Paras Tamperelainen -äänestyksen vuoden 2013

ravintolateko -sarjan ykköseksi.

Kiva ja maistuva löytö hellepäivään!

Jos joku teistä tietää mistä saisin lisää tätä herkkua täältä Espoosta käsin menemättä ihan Tampereelle saakka herkuttelemaan kiitän jo etukäteen vinkkauksista. Kesään kun kuuluu niin olennaisesti jäätelö ja tämä oli syntisen hyvää.

Holly fuksia

Eilen apteekki reissun yhteydessä päätin pikaisesti ostettuani Minsulle punkkipannan tehdä pikapyrähdyksen Sellon Lindexilla. Mieleni teki sovittaa leopardikuvioituja espandrilloksia, joita olin katsellut jo netissä. Kiertelin ja kaartelin ympäri kauppaa mutta yhtään paria ei vastaan tullut. Lopulta varmistin asian myyjältä mitä olin jo pelännyt tapahtuneen eli espandrillot oli loppunmyyty sekä liikkeistä että netistä. PAH! Kaikki kiva loppuu aina kesken joten päätin tehdä vielä pienen lohduttelukierroksen.

Olen ennenkin hehkutellut täällä blogissa Holly & Whyte by Lindex mallistoa eikä se tälläkään kertaa tuottanut pettymystä. Löysin nimittäin tosi kivat, kuviolliset housut, joissa on väljä istuvuus ja hauskat sivunauhat lahkeiden sivuissa. Ostin itse asiassa jo viime kesänä samanlaiset Holly & Whyte housut mutta vaaleansiniset silloin - tästä voitte kurkata niitä. Näissä housuissa oli jännä väriyhdistelmä tummaa sinistä ja fuksiaa. Nappasin housut mukaani sovituskoppiin mutta jo sovittamatta tiesin ostavani ne. Alerekistä "viimeiset kappaleet" löysin vielä fuksian värisen teepaidan ihan naurettavalla hinnalla.

Tänään sitten pukeuduttiin uusiin housuihin belgialaisen päämiehen vierailun kunniaksi. Hylkäsin aamulla fuksian paidan ja puin päälleni valkoisen paidan sekä Lindexin viime kesän alerekistä löytyneen pienen fuksianpunaisen jakun. Kaulaan sitten vain Aarikkaa ja aamuruuhkan sekaan. Aamulla näytti vielä jotenkin pilviseltä ja sateen uhka leijui ilmassa joten vedin jalkaani mokkanilkkurit.

Huuliin myös fuksiaa, jota minulle suositeltiin Indiedays bloggailutapahtumassa Lumenen standilla. Meikkaaja neuvoi minua käyttämään enemmän kylmiä sävyjä korostamaan silmieni syvää sinisyyttä.  Huulistani ette nyt kyllä kuvaa saa koska joku ilkea punainen näppylä on nostamassa päätään nenäni alla. Puberteetti kenties ;) Lumenen huulipunan nimi on syyskanerva väri 04 mutta sopii hyvin myös kesään ja ruskettuneeseen ihoon vaikka omani ei vielä sellanen olekaan. Ihanan satiinimainen huulipuna, joka peittää ja kestää muttei kuivata huulia. Ihan ykköspunani tällä hetkellä. Ostin myös yhden ruskeaan taittavan sävyn silmistä huolimatta. Huulipunan nimi on Rasperry Miracle ja se sisältää vadelman hoitavaa siemenöljyä.

Kun olen siirtynyt nyt töihin Eiraan ja ajan päivittäin Lauttasaaren siltaa pitkin Espoosta päin mietin joka aamu kuinka monta silakanpyytäjää tulen näkemään. Tänä aamulla sillalla oli oikein ruuhkaa ja yksi nainenkin onkimassa. Hyvä hyvä - me naiset saamme ja osaamme myös onkia :) Onkiminen on muuten niin rentouttavaa ja kesälomalla aion todella mato-onkia.

Minua jäi muuten eilen vielä vähän kutkuttamaan Holly & Whyten käsilaukku.....vaihtoehdot tumma sininen tai fuksia....jälkimmäinen olisi kiva!

Nyt lenkille koiruuden kanssa. Aurinkoista pikkulauantaita!

Summertime

Alkukesässä on parasta se upea vaaleanvihreys, jota on IHAN joka puolella. Puissa, pensaissa ja kasveissa on lukemattoman montaa vihreän eri sävyä kun malttaa katsoa oikein tarkkaa ja avoimin aistein. Ilma tuoksuu kukkivista pensaista ja värikkäistä kukista. Oman pihapiirimme norjanangervo roikkuu valkoisten kukkavanojen painosta niin, että sen alimmat oksat melkein makaavat maassa. Ensimmäiset voikukat ovat jo valmiita lähettämään "laskuvarjojaan" luontoon levitäkseen laajemmalle alueelle, jossa taas kohta on keltaisia kukkia. Voikukka on kyllä uskomaton veijari leviään luontoon ja tehokkaasti.

Äänimaiseman täyttää valtaisa lintukuoro, jossa ihania tähtilaulajia kuten lempisolistini mustarastaat ja satakielet. Pääskyset ovat takaisin kesäiltojen taivaalla ja niiden kirkuminen iltataivaalla nostaa aina muistot mieleen lapsuuden kesistä maalla kun linnut sujahlelivat räystäiden alle ruokkimaan poikasiaan ja pesästä kuului vienoa kirkumista.

Kaikki ikäänkuin alkaa taas alusta ja tapahtuu kuin humpsista vaan jotenkin yhden yön aikana. Ensin puissa vain pienet hiirenkorvat ja seuraavaksi tuulessa on heiluvat koivunoksat täydessä lehdessä. Miten tämä kaikki meni taas näin kauhean nopeasti? Juurihan syreenit olivat ihan pieniä nuppusia ja nyt kukkinot jo melkein ohimenneitä..... En oikein osaa sanoa minkä värisistä syreeneistä pidän....valkoiset olivat ennen suosikkejani mutta nyt en enää ole varma kun kaikki ovat niin kauniita.

Viime lauantaina kävellessäni lakkiaisista takaisin autolle huomasin kukkivan hevoskastanjana enkä muistanutkaan miten isot kukat siinä on. Kauniin valkoiset kukat olivat varisseet jo viereisestä omenapuusta maahan ja ruohikko näytti ihan valkoiselta. Jotkut koristeomenapuut vielä kukkivat.

Onneksi tulee mustikoista ainakin jonkin verran ja pihasiilimme on taas palannut reviirilleen. Takuuvarmasti en osaa sanoa onko tämä piikikäs tuhisija sama siili, joka on naapurustossamme asustellut mutta haluan uskoa, että samasta veijarista on kyse! Ainakin se näyttää yhtä isolta ja hyvinvoivalta kuin aiemmin nähty siili :)

Kesään liittyy yksi ikävämpi puoli, jota aloitamme torjumaan apteekin Symppis-pannalla. Punkkeja liikkuu heinikossa ja koska inhoan niitä ylikaiken en halua Minnien riesaksi näitä verenimijöitä tänä kesänä. Tämän pannan kanssa voi uidakin ja sitä on jo tehty ahkerasti Rajasaaressa. Panta auttaa myös hyttisiä ja kirppuja vastaan mutta taidan silti jättää kietomatta se omaan kaulaani. Ensimmäiset äkäiset hyttysen pistokset jo nimittäin saatu.....raaps raaps....

Kesä on ihan parasta aikaa sekä kaksi- että nelijalkaisille - MOLSKIS!

Keltaiset saappaat ja kaamea kaatosade

Kasthallin tehdasvierailun jälkeen meillä suomalaisvierailla oli kaksi vaihtoehtoa: joko jäädä viettämään hetkeksi aikaa Kinnaa tai lähteä lentokentälle odottamaan koneemme lähtöä. Valitsimme ensimmäisen vaihtoehdon koska iltapäivän sää oli muuttunut yhtäkkiä todella paahtavan kuuma. Olisi mukava viettää hetki ulkona pitkän päivän päätteeksi ja vähän katsella ruotsalaisen pikkukaupungin arkea ja elämää kiireisen terminaali hälyn sijasta. 

Kasthallin Peter heitti meidät ystävällisesti autollaan kahvilan eteen Kinnan keskustassa ja kehotti poikkemaan siellä ennen kaupunkikierrosta. Katsoin hieman pelonsekaisin tuntein kahvilan ikkunaa miettien minkälaisesta paikasta mahtoi oikein olla kyse kun retroasuun puettu mallinukke istui siinä hieman viekottelevasti sääri ojennettuna :)

Kahvilan nimi oli Café Skrädderiet ja se osoittautui todella hurmaavaksi paikka. Tämä vanhassa kivitalossa sijaitseva kahvila oli sisältä täynnä vanhoja esineitä, jotka loivat sinne kivan interiöörin. Vanha putkiradio, peltisiä kahvipurkkeja, vaaka, kahvikuppihylly ja kukkatapetit seinillä...söpöä!

Café Skrädderiet näytti tarjovan myös erittäin herkullisia kotitekoisia piirakoita ja muita leivonnaisia, uuniperunoita, salaatteja ja näitä kuuluisia ruotsalaisia kookospalloja, joita en yksinkertaisesti vain voinut vastustaa. MUMS!

Tästä linkistä voitte lukea lisää kahvilasta, joka muuten näyttää järjestävän talon takana olevalla sisäpihallaan myös erilaisia konsertteja ja tapahtuma. Sisäpihalla oli toinenkin hurmaava rakennus, jonka nurkalla kasvoi mansikoita. Kahvilalla on myös Facebook-sivut, jonne pääsee tästä - KLIK! Taivaalle alkoi tässä vaiheessa kertyä jo sen verran mustia pilviä, että meidän piti jatkaa matkaa eteenpäin. Jos eksytte Kinnaan niin kannattaa kyllä poiketa ja tsekata tämä kahvila!

Kahvilaa vastapäätä oli Kinnan vanha kivikirkko, jota sitten kävelimme mäkeä alas kohden mitä ilmeisemmin Kinnan pääkatua. Kinna on pieni, tyypillinen ruotsalainen pikkukaupunki, jossa on hyvin idyllisiä taloja ja keskusaukiolla erikoinen hevospatsas siivet selässään. Sen verran alkoi tämä Pegasosta muistuttava patsas kotona kiinnostaa, että kaivoin siitä netistä vähän lisätietoa.

Tässä vaiheessa alkoi jo kuulua etäisesti ukkosen jyrinää jostain kauempaa mutta eiväthän edes viisaat business naiset pysty vastustamaan liikettä, jonka ikkunassa lukee kissan kokoisin kirjaimin "Konkurs försäljing -70%" joten ei kun sisään ja tutkimaan liikkeen valikoimaan ulosheittohinnoin.

Ja BIM siinä ne olivat - minun pitkään himoitsemat Ilse Jacobsenin keltaiset kumisaappaat.

Voitte vain kuvitella miten kävin pariinkin kertaan läpi kumisaapaslaatikko pinon joutuen lopulta toteamaan raivon ja surun vallassa ettei omaa kokoani ollut enää jäljellä. PAH! Saappaiden hinta oli ihan naurettavan halpa ja minä en saanut omaa pariani.

Kukaan meistä ei ostanut liikkeestä loppujen lopuksi yhtään mitään mutta kun astuimme liikkeestä lopulta ulos totesimme, että nyt ukkonen oli jo melkein päällä ja ripsi isoja sadepisaroita. Olin ainut jolla oli pieni kokoontaitettava sateenvarjo mukana ja lopulta vettä tuli todella ihan kaatamalla kun talsimme kohden Kinnan asemaa ja sovittua paikkaa, josta taksimme tulisi noutamaan meidät kentälle. 

Muistimme nähneemme jonkun grillin tapaisen siinä aseman vieressä mutta paikka olikin mennyt jo kiinni. No, siinä sitten seisottiin pienen kioskin lipan alla pitämässä tätä valtaisaa kaatosadetta ja ukkonen oli ihan päällä ja salamoikin äänekkäästi. Yritimme soittaa tilattua taksia noutamaan meidät jo aikaisemmin mutta puhelimet olivat välillä ihan mykkiä valtaisan myrskyn takia. Tällä kelillä olisin todella tarvinnut niitä kumisaappaita koska kenkäni olivat läpimärät.

Paikallisia ei rankkasade näyttänyt ollenkaan haittaavan eivätkä vettä lainehtivat kadut pitäneet heitä kotosalla vaan koko ajan kioskilla poikkesi mieshenkilöitä hakemassa veikkauksia, lottoja tai jotain muita raha-arpoja. Me jo tyttöjen kanssa mietimme, että pitäisikö meidänkin ottaa tähän osaa.

Melkoinen voittosumma olisi nimittäin jaossa....

Lopulta taksimme tuli ja kuulimme kuskilta, että ärhäkkä ukkosmyrsky on Länsi- ja Etelä-Ruotsin päällä ja mm. puhelinyhteydet olivat olleet poikki. Kentälle ajettaessa ei autosta välillä nähnyt edes ulos sateen piiskatessa autoa. Itseäni jopa hieman pelotti kun naispuoleinen taksikuljettajamme juttelin niitä näitä minulle katsomatta välillä tietä ollenkaan. Sade ei tuntunut haittaavan häntä ollenkaan!

Perillä lentokentällä totesimme, että lentomme olisi myöhässä ja myös Victoria's Secret oli jo mennyt kiinni. Halpa reissu siis ostosten suhteen mutta äärimmäisen mielenkiintoinen parin päivän pyrähdys.

Koneessa mietin miten mukavaa olisi kotona ottaa kuuma suihku ja kallistaa pää omaan sänkyyn ja nähdä taas oma pieni karvapallo, jolla oli ollut taas kissanpäivät hoitajien kanssa.

Sen verran oli muuten märät jalat, että oli ihan synti etten saanut niitä keltaisia kumisaappaita sieltä konkurssikaupasta. Ehkä jonain päivänä löydän sellaiset vielä.... mutta tuskin yhtä edullisesti. Apua, minulle tuli ihan mieleen, että taidan olla joskus melkoinen Sulo Vilen miettiessäni hintoja :D

"Jos halvalla saa niin pakkohan se on ostaa.... "