Vas. lautanen mahdollisesti Japanista / kesk. kuva Finna, Museovirasto, Akseli Gallen-Kallela / oik. kikujukansan soikea ngo-kilpi.
Lokakuun 30.päivänä vietettiin Tarvaspään ateljeelinnassa Gallen-Kallelan Museon uuden näyttelyn "Ihmeestä ihmeeseen - Akseli Gallen-Kallelan keräilijänä" kutsuvierasavajaisia. Minulle tämä upea paikka on tuttu jo ihan lapsuudestani eli kävimme siellä perheen kanssa usein kun olimme muuttaneet Helsingistä Espooseen. Minulle kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) tuli tutuksi äitini kautta. Hän oli aikoinaan pyrkinyt Suomen Taideakatemian kouluun eli "Atskiin" (Ateneum) mutta vaikkei äitiäni hyväksytty oppilaaksi meillä kotona taide ja omilla käsillä tekeminen oli aina läsnä.
Sain jo ihan lapsena käydä ihailemassa Kansallismuseon todella upeita Gallen-Kallelan tekemiä freskoja. Äiti on istuttanut minuun rakkauden taiteeseen, arkkitehtuuriin, väreihin, muotoihin, materiaaleihin ja tyyliin. Äidin ansiosta näin jo lapsena Juseliuksen mausoleumin Porissa ja Akseli Gallen-Kallelan Kalelan Ruovedellä. Muistan, että matkasimme pienellä sisävesilaivalla Ruovedelle. Kalelassa olen käynyt niin nuorena ettei siitä ole syntynyt blogipostausta enkä ehtinyt kaivaa vanhempien albumista mahdollisia valokuviakaan. Äitini rakasti taidetta ja käsillä tekemistä. Äiti maalasi, muotoili savea, teki keramiikkaa, kutoi kangasta, maalasi posliinia ja oli todella luova ihminen. Ja hän myös ihaili suunnattomasti Akseli Gallen-Kallelaan!
Uudessa näyttelyssä "Ihmeestä ihmeeseen - Akseli Gallen-Kallela keräilijä" kurkistetaan hänen keräämäänsä kokoelmaan. Esillä on ns. eksoottisia matkamuistoja sekä myös perheen vaalimia kulttuurihistoriallisia aarteita. Näyttelyssä on mukana myös Gallen-Kallelan matkakohteista maalaamia tauluja sekä taide- ja taideteollisuustuotantoa, jotka kertovat kunkin kulttuurin vaikutteista.
Tarvaspään ateljeen puolelta löytyy hurjan iso pääkallo ja mietin kuuluisiko se ehkä virtahevolle ja isolle villisialle? Kallon kulmahampaat olivat melkoiset suuret. Tai ehkä tämä onkin Gallen-Kallelan Afrikan matkalta mukana tullut eksoottinen matkamuisto.
Museonjohtaja Tuija Wahlroos lausui uuden näyttelyn tervetuliaissanat. Taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen piti uuden näyttelyn "Ihmeestä ihmeeseen - Akseli Gallen-Kallela keräilijänä avajaispuheen.
JAPANI
Akseli Gallen-Kallelan keräilyinnostus alkoi jo varhain nuoruudessa. Ensimmäiset esineet on hankittu Pariisista jo 1880-luvulla. Japanilaisten esineiden keräily ja kiinnostus niitä kohtaan länsimaissa alkoi jo 1500- ja 1600-luvuilla, mutta varsinainen villitys eli japonismi syntyi 1850-luvulla. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa 1800-luvun lopulla japanilaisten vaikutteiden ja tyylin ihailu kasvoi entisestään länsimaissa. Japonismi vaikutti erityisesti sisustustyyleissä ja kuvataiteessa.
Haukka ja puunoksa, japanilainen puupiirros, 1800-luvun loppu / Gallen-Kallelan Museo
Yosay (Watanabe) Nobukazu 1872-1944 / Port Arthurin majakka Kiinan-Japanin sodan aikana, japanilainen puupiirustus / Gallen-Kallelan Museo
Japanilainen puupiirrostyyli kehittyi 1600-luvulla ja sitä harjoitettiin 1800-luvun loppupuolelle. Puupiirrokset olivat tavallisen kansan taidetta ja kaupallisia kuvia, joita ei omana aikanaan osattu pitää varteenotettava taiteena. Aiheina oli mm. kabuki-teatterin näyttelijät, sumopainijat, tavallisen arkielämän kuvaus, eroottiset kuvat.
Japanilainen työtakki (happi eli 法被 tai 半被), 1900-luvun vaihde / Gallen-Kallelan Museo
Perinteinen japanilainen happi on väljä puuvillasta valmistettu keveä takki. Takissa on kolme neljäsosaa pitkät suorat hihat ja avoin etuosa, jota pidetään kiinni vyöllä eli obilla. Takki syntyi jo Edo-kaudella (1600-1868) eli takilla on pitkät perinteet. Kauluksessa ja takin etuosassa on valkoisia ja punaisia japanilaisia merkkejä (kanji) sekä symboleita.
Tarjotin ja kulhoja, mahdollisesti Japanista. Ajoittamaton. / Gallen-Kallelan Museo
Perinteinen japanilainen butsudan (buddhalainen kotialttari eli alttarikaappi) 1800-luvulta (arvio). / Gallen-Kallelan Museo
Butsudania käytetään Japanissa kodeissa tai temppeleissä Buddhan tai vainajien henkien kunnioittamiseen. Kaappi on valmistettu puusta ja viimeistelty mustalla sekä punaisella lacquer-lakalla, ja sen sisäosa on kullattu muistuttamaan buddhalaista temppeliä. Alttarissa on usein taittuvat ulko-ovet, sisäpuoliset säleikköovet (shoji) sekä alaosassa vetolaatikoita rituaalivälineille. Alttarit ajoittuvat 1800- tai 1900-luvun vaihteeseen.
Kuvassa etualalla Rukoilijapatsas eli fakiiripatsas (ennen vuotta 1888). 1800-luvulla fakiirit samaistettiin joogeihin ja askeetteihin, joiden uskomattomista kyvyistä kirjoitettiin jopa sanomalehdissä. Gallen-Kallelaa teosofia viehätti ja matkoilta tarttui mukaan tämä erikoinen patsas. Taustalla näkyy mielenkiintoinen maalaus "Axel Gallénin työpöytä Pariisissa, 1889". Kun katsoo maalausta tarkkaan niin havaitsee sekä alttarikaapin, rukoilijapatsaan että myös pylvään olevan mukana tuossa Akselin tekemässä maalauksessa ja myös fyysisinä esineinä Tarvaspään museossa.
NAAMIO KOKOELMA
Akseli Gallen-Kallelan kokoelmien joukosta löytyi myös erikoisia naamioita. Upean punaiselle seinälle oli asetettu näytteille aika kummallisia naamioita, jotka peittivät, paljastivat ja kertoivat myös tarinoita. Oli mielenkiintoista katsella näitä Gallen-Kallelan eri matkoilta hankittuja naamioita, jotka aikoinaan ovat lumonneet taiteilijan salaperäisyydellään. 1800-1900-luvulla avantgardesta ja primitivismistä kiinnostuneet taiteilijat löysivät naamiot oman taiteensa aiheiksi.
EGYPTI
Akseli Gallen-Kallela, Sfinksi ja pyramidi, 1910. Öljy kankaalla. Yksityiskokoelma. Kuva Gallen-Kallelan museo, Petri Summanen
Egyptin kulttuuri kiehtoi teosofeja, tutkijoita ja taiteilijoita, jotka näkivät maan tutkimattoman ja salaisen tiedon lähteenä. Akseli Gallen-Kallela ja hänen vaimonsa Mary sekä lapset Jorma ja Kirsti viettivät neljä viikkoa Egyptissä. Minareetit, pyramidit ja salaperäiset sfinksit tulivat tutuiksi perheelle Egyptissä ollessa. Tätä ennen he olivat viettäneet aikaa Keniassa. Egyptiin pysähdyttiin totuttelemaan ilmanalavaihdokseen. Samalla ehdittiin myös tutustua museoihin ja lukuisiin paikallisiin nähtävyyksiin.
Kuvassa Mary Gallén lastensa kanssa: sylissä poika Jorma ja vieressä tytär Kirsti. Kuvauspaikka Helsinki 1903 ja valokuvaaja Daniel Nyblin. Valokuva on Akseli Gallen-Kallelan valokuvakokoelmasta. / Gallen-Kallelan Museo
Sfinksi, Akseli Gallen-Kallelan omistaman veistoksen mukaan, kuvaveistäjä Erkki Kannosto (s.1943)
Sfinksi keksittiin muinaisessa Egyptissä, missä sillä oli miehen tai uroseläimen pää sekä nemes, faaraon käyttämä pääkoriste. Nemes, faaraon kruunu sai muotonsa egyptiläisestä leijonanharjasta. Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että jos leijona on kaikkien eläinten kuningas on faarao puolestaan kaikkien kuningas.
Akseli Gallen-Kallela, Assyrialaisen temppelin koriste-elementtejä, kuoriainen ja muita jumalhahmoja, tussi ja vesiväri paperille / Gallen-Kallelan Museo
Assyrian valtakunta ja muinainen Egypti kävivät verisen suurvaltasodan 600-luvulla eaa., mikä johti aikoinaan Egyptin tilapäiseen liittämiseen osaksi Assyriaan. Sotien taustalla oli molempien valtioiden halu hallita Välimeren itärannikon rikkaita kauppakaupunkeja. Pyhä pillerinpyörittäjä (Scarabaeus sacer) eli skarabee oli muinaisessa Egyptissä pyhä eläin ja voimakas symboli, joka yhdistettiin aurinkoon, elämän kiertokulkuun ja uudelleensyntymiseen. Kairo oli jo 1910-luvulla suosittu turistikohde. Monet Gallen-Kallela siellä syntyneet maalaukset kuvaavatkin juuri niitä kuuluisia maamerkkejä.
Shabti-patsaat ovat pieniä muinaisen Egyptin hautapatsaita. Ne asetettiin hautaan vainajan kanssa, ja niiden tarkoitus oli tehdä ruumiillisia töitä vainajan puolesta tuonpuoleisessa. Yhdessä haudassa patsaita saattoi olla paljonkin. Näitä hautapatsaita alettiin myös valmistaa turisteille matkamuistoiksi ja Kirsti Gallen-Kallelan mukaan esineet olivat Saksassa tehtyjä.
Akseli Gallen-Kallela, Kheopsin pyramidi B 1910, guassi paperille / yksityiskokoelma
Akseli Gallen-Kallela ikuisti myös Luxorin temppelin "kapiteelin" eli pylvään yläpään. Kuvaan on päätynyt myös "portik", joka tarkoittaa pylväiden tai kaarien kannattelemaa katettua etuhallia tai pylväskäytävää rakennuksen sisäänkäynnin yhteydessä. Upeita värejä!
Gallen-Kallela on perheensä kanssa majoittunut Sphinx Hotellissa lähellä Kairoa. Kuvan perusteella hotelli on sijainnut pyramidialueella ja sen johtajana on toiminut Artur Reichel. Tähtiä hotellilla on ollut kolme kappaletta. Hauska anekdootti laittaa tämä hotellilasku esille näyttelyyn.
KENIA
Akseli Gallen-Kallela, Kikujupalvelija Kenosua 1909-1910, pastelli / Gallen-Kallelan Museo
Gallen-Kallela perheineen matkusti 1909 Itä-Afrikkaan perheensä kanssa. Tällä lähes kaksi vuotta kestäneellä matkalla myös Akseli kartutti keräilijän kokoelmaansa. Perhe asui nykyisen Kenian alueella puolitoista vuotta maalaten, matkaillen, valokuvaten ja keräten sekä luonnon- että kansatieteellistä aineistoa. Taiteilija teki Kenian matkan aikana noin 150 työtä, joista suurin osa on ekspressiivisesti, hehkuvin värein toteutettuja tulkintoja.
Akseli Gallen-Kallela hankki Kenian matkan aikana mittavan kokoelman paikallisen väestön, kuten kikuju-, luo- ja maasaikansojen, kansallistieteellisiä esineitä sekä eläintieteellistä aineistoa. Taiteilijaa kiinnostivat kilvet, asusteet ja korut. Kokoelmassa on kikujukansan soikeita ngo-kilpiä ja puisia ndome-kilpiä, joita on käytetty seremoniallisiin tarkoituksiin. Ngo kilvet ovat naudan tai puhvelin vuodasta tehtyjä.
Akseli Gallen-Kallela, Kamelin luuranko arolla, 1909 öljy kankaalle / Gallen-Kallelan Museo
Akseli Gallen-Kallela, Auringonkukka Nairobin arolla, 1909 öljy kankaalle, yksityiskokoelma
Akseli Gallen-Kallela, Haukka ja hiiri, 1909 öljy kankaalle, yksityiskokoelma
Keniassa maalatuissa teoksissa on todella upeat värit kun ollaan Afrikan polttavan auringon alla. Kun katseli töitä pimenevässä loka-marraskuun vaihteessa näistä töistä kyllä sai kummasti energiaa värien ja hehkuvan luonnon kautta. Gallen-Kallela on hyvin monipuolisesti maalannut erilaisia aiheita. Kun työt aikoinaan rantautuivat perheen mukana takaisin Suomeen ne saivat jostain syystä nuivan vastaanoton. Vuosien saatossa näiden värikkäiden maalausten arvostus kuitenkin kasvoi myös kotimaassa.
Akseli Gallen-Kallela, Omakuva, 1909-1910 öljy kankaalle, yksityiskokoelma
Akseli Gallen-Kallela, Tropiikin aurinko, 1909 öljy kankaalle, yksityiskokoelma
Akseli Gallen-Kallela, Cap Guardafui, öljy kankaalle, yksityiskokoelma
"Osana Suomi 100 -juhlavuotta Gallen-Kallelan Museo ja Suomen Kenian suurlähetystö toteuttivat Kenian Kansallismuseon kanssa Nairobissa näyttely, joka esitteli Akseli Gallen-Kallelan matkaa ja sen aikana syntynyttä taidetta. Näyttelyn pohjana ovat digitoidut aineistot, maalaukset ja valokuvat, joista on tehty uusia vedoksia." Tästä voit lukea lisää Nairobin näyttelystä.
Mielenkiintoinen ja värikäs näyttely, joka tuo esille vähän toisenlaisen puolen Akseli Gallen-Kallelasta. "Ihmeestä ihmeeseen -Akseli Gallen-Kallela keräilijänä" näyttely on avoinna 31.10.2026 - 28.02.2027 Tarvaspään ateljeelinnassa. Tarkemmat aukio-oloajat löydät tästä. Voit myös halutessasi osallistua suomenkieliseen opastukseen sunnuntaisin klo 13, joka on ilmainen. Näin pääset tutustumaan Gallen-Kallenin ja hänen perheensä elämään Tarvaspäässä sekä myös tämän hetkisen näyttelyn sisältöön. Opastuksen jälkeen voi jatkaa kierrosta omatoimisesti.
Tarvaspään pihapiiristä löytyy Cafe Zoceria entisestä Villa Linduddin rakennuksesta, joka rakennettiin 1859 Albergan kartanon kesähuvilaksi. Gallen-Kallelan perhe asui huvilassa ateljeen rakennustöiden ajan kunnes Tarvaspään ateljeelinna valmistui sen viereen 1913. Kahvilan valikoimassa mm. erikoiskahveja ja laadukas tee-menu, salaatteja, keittoja, runsas valikoima herkullisia suolaisia ja makeita konditoriaherkkuja. Tarjolla myös vegaanisia ja gluteenittomia tuotteita.
Tästä voit kurkistaa tulevaan hankkeeseen "Unelmien Tarvaspää", joka tulee jatkossa olemaan iso juttu. Aristoteles sen jo kiteytty aikoinaan "Taide on korkeamman lajin tietoa kuin kokemus"











Ei kommentteja:
Lähetä kommentti