Roihuvuoren Kirsikkapuiston yöhanamissa eli yozakurassa

 

Roihuvuoren Kirsikkapuiston yöhanamia eli yozakuraa vietettiin 7. - 9. toukokuuta. Koska tiesin etten muiden menojeni takia pysty tänään osallistumaan Roihuvuoren Kirsikkapuiston perinteiseen hanami-juhlaan päätin eilen illalla ottaa kuitenkin osaa edes tähän yölliseen kirsikankukkien ihailuun. Itse asiassa olin jo vuosia sitten kirjoittanut tänne blogiin, että joskus olisi todella kiva myös kokea kirsikankukkien katselu öiseen aikaan kuten myös Japanissa on tapana tehdä. Japanissa jotkut puistot valaistaan yöllä lyhdyin juuri yozakuran eli aikaan. 

Roihuvuoren Kirsikkapuisto oli todella upeasti valaistu kolmena yönä klo 22.00 - 02.00 joten pakkasin Mimmin autoon ja lähdimme kohden Roihuvuorta. Koska ihmisiä sekä myös koiria oli melkoisesti liikkeellä yöhanamissa Mimmi teki vain pienen lenkin kanssani mutta palasi sitten takaisin autoon. Valokuvaaminen sinne tänne säntäilevän melko innokkaan jackrussellin kanssa on vähän vaikea yhtälö jos haluaa saada samalla hyviä kuvia kameraansa taltioitua. Roihuvuoren Kirsikkapuistoon koirat ovat aina tervetulleita ja karvakavereita olikin liikkeellä runsaasti.  

Kun saavuin Roihuvuoreen oli vielä melko valoisaa mutta nopeasti ilta siitä lähti sitten pimenevään. Kirsikkapuiston maisemaa hallitseva 1977 rakennettu, isoa sientä muistuttava "Vesirousku" nimeltään oleva vesitorni piirtyi selkeästi vielä melko vaaleaa yötaivasta vasten. Vesitorneja rakennettiin 70-luvulla ahkerasti kun vedenkulutuksen ennustettiin lisääntyvän. Toisin kuitenkin kävi ja nykyään enää neljä vesitornia on Helsingissä toiminnassa, joista Roihuvuoren vesitorni on yksi. Muistan omasta lapsuudesta legendaarisen Haukilahden vesitornin, jossa toimii edelleen näköalaravintola. Siellä on käyty lukemattomia kertoja vuosien varrella mm. äitienpäivä brunssilla. 

Kulkiessani kirsikkapuistossa huomasin, että kun talvella useimpien kirsikkapuiden alaoksia karsittiin oli vaikea päästä itse kuvaan upeiden kirsikankukkien kanssa. Kauniilta kirsikankukat toki näyttivät siellä ylemmissäkin oksissa mutta harmittelin silti mielessäni, että ehkä turhan kovaa leikkaamista on silti tehty. Helsingin kaupunki oli alun perin sopinut, että vain kirsikkapuiston käytävien päälle kasvavia oksia karsitaan, jotta käytävillä kulkeminen on sujuvaa eivätkä oksat repeydy kun kunnossapidon ajoneuvot liikkuvat käytävillä. Nyt näytti siltä, että leikkuuseen oli mennyt vähän enemmän. Toki kaikki palautuu aikanaan mutta siihen kuluu vuosia. 

Roihuvuoren Kirsikkapuistossa liehuivat myös upean värikkäät karppiviirit eli koinoborit iirislammikon päällä tummaa yötaivasta vasten. Toukokuussa ympäri Japania liehuu pihoilla juuri samanlaisia viirejä. Viides toukokuuta Japanissa vietetään lasten päivää ja silloin koristeena käytetään upeita karppiviirejä. Musta karppi on isä, punainen puolestaan äiti ja sininen karppi edustaa lasta. Koinobori tarkoittaa karpin nousua joessa ja värikäs kalaviiri on Japanissa erityisesti pojille suunnattu rohkeuden ja periksiantamattomuuden toivotus. Japanissa usein juuri isovanhemmat antavat viirit lahjaksi lapsenlapsilleen. 

Tarinan mukaan ne karpit, jotka pääsevät joen yläjuoksulle vuoristoon muuttuvat lohikäärmeiksi. Kuten Japanissakin on Roihuvuoren viirit ripustettu veden ylle vaijeriin roikkumaan. Tuuli pääsee näin vapaasti puhaltamaan karpin avoimesta suusta sen sisälle saaden viirin liikkumaan kauniisti ilmassa. Muutamia vuosia sitten Japanissa pitkään asunut Riitta Oikawa lahjoitti viiri kokoelmansa Roihuvuori-seuralle. Karppiviirit liehuvat iirislammikon yllä sunnuntaihin 18.toukokuuta saakka jolloin vietetään poikien päivää. Viime yönä oli melko tyyntä joten täytyy käydä kurkkimassa viirejä päiväsaikaan ja toivoa silloin myös vähän isompaa tuulenvirettä. Minä olen vuosia haaveillut omista karppiviireistä parvekkeelle toki vähän pienempinä kuin Roihuvuoren koinoborit. 

Viime yönä olin lähes varma, että sain vangittua kameraani kirsikankukkien takaa paistavan täysikuun. Kotiin tultuani tarkistin netin syövereistä, että vasta toukokuun 12. päivänä 2025 koko kuun valoisa puoli on kääntynyt maahan päin ja Suomessa nähdään täysikuu kello 19:55. Samana päivänä on muuten veljeni syntymäpäivänä eli hänelle sattuu "täydenkuun synttärijuhlat". Kuulla on neljä vaihetta, joiden yksi kierto kestää 29,53059 vuorokautta joten siksi täysikuu on vähintään kerran kuukaudessa eli mitenkään harvinaista täysikuu ei ole. 

Moni kokee, että uni häiriintyy täydenkuun aikaan mutta itselleni se ei juurikaan vaikuta. Kuun vaiheet ovat aikoinaan Suomessa merkitty tarkasti riimusauvoihin, joista on voitu lukea uudenkuun ja täydenkuun ajat kymmeniä vuosia eteen- ja taaksepäin. Nämä riimusauvat muodostivat aikoinaan täydellisen kalenterin jo kauan ennen paperisten almanakkojen tuloa. Esi-isämme ovat olleet fiksuja!

Kulkiessani Roihuvuoren Kirsikkapuiston yöhanamissa aloin taas haaveilla Japanin matkasta. Roihuvuoressa on mahdollista nähdä 240 kukkivaa kirsikkapuuta sekä kävellä myös japanilaisessa puutarhassa. Mutta Japanissa temppeleiden puutarhoissa voi kukkia yhtä aikaa tuhansia puita. Ei siis ole ihme, että kirsikankukinta ja hanami kuuluu Japanin merkittävimpiin kansanjuhliin. Sakura-zensen ”kirsikkarintama” on Japanin televisiossa oleva säätiedotuksen kaltainen ohjelma, joka kertoo hanami-kukinnan alkamisesta eri paikkakunnilla. 

On tärkeää olla tietoinen milloin sakura, kirsikkapuu tai kirsikankukka kukkii ja vielä merkittävämpää on tiedostaa mankai eli täyden kukinnan aika, joka kestää yleensä vain muutamia päiviä. Silloin suunnataan perheen kanssa hanami juhlaan eli ”kukkien katselemiseen". Tai vaihtoehtoisesti voit osallistua yozakuraan eli kirsikan kukkien katseluun yöllä.

Lopulta koittaa hanafubuki kirsikankukkasade, se kukinnan vaihe jolloin kukkien terälehdet tipahtavat alas puista. Tuokin voisi olla hauskaa nähtävää!

Onko sinulla tapana käydä katsomassa hanamia eli kirsikankukkien kukintaa? Onko puutarhassasi tai pihallasi ehkä oma kirsikkapuu? Tai oletko peräti käynyt Japanissa katsomassa kirsikankukkien loistoa keväällä? Japanissa vietetään myös syksyn värikkäiden lehtien juhlaa eli "kōyō" tai "momijigari". Roihuvuoressa olen ollut Mimmin kanssa viettämässä kahdestaan tuota juhlaan muutamia vuosia sitten ja kaunista on silloinkin. Mukavaa sunnuntaita kaikille ♥♥♥