lokakuuta 01, 2019

Lokakuun ensimmäinen ja syksyn värejä


Terveisiä aurinkoisesta Espoosta! Lokakuun ensimmäistä päivää vietetään myöhäisessä iltapäivässä. Muutamia tunteja sitten satoi vettä ihan kaatamalla juuri kun surffailin autolla ruuhkaisella Kehä ykkösellä kotia kohden. Nyt taas on täysin sininen taivas ilman yhtään pilvenhattaraa. Säät ovat  kyllä todella nopeasti vaihtuvia ja välillä vähän vaikeasti myös ennustettavia. Parempi kantaa siis aina mukisematta mukanaan sateenvarjoa - siis sellaista pientä kokoonmenevää - niin välttyy turhilta vesisuihkuilta kesken työpäivän.


Minä "ikuisena kesän venyttäjänä" hyväksyn, että tänään alkaa vihdoin syksy. Koin, että juuri päättynyt syyskuu oli vielä myöhäiskesää. Onnistuin löytämään luonnosta viime kuussa kukkivia puna-apiloita, saunakukkia ja rentunruusujakin. Monina päivinä lämpötilakin kohosi yli kymmenen asteen melkein jo lähelle +15C! Myönnän toki, että välillä satoi vettä ja ilma muutamina syyskuun aamuina oli kirpeä muttei se vielä saanut minua vetämään sukkia jalkaan.



Kesän ja syksyn taite on itselleni aina sellaista taistelua ilta illalta aikaistuvaa hämärtymistä vastaan. Kesävaatteiden pakollista vaihtamista jo syksyisempiin. Luopumista kesän huolettomuudesta lähteä ulos samoin pukeutuneena kuin sisälläkin. Se hetki, jolloin viimeisetkin sandaalit pakataan säilytyslaatikkoon on vähän haikea. Mieleen tulvahtaa kesäisiä muistoja ja näen jo punaiset varpaat vilkkumassa kesäisellä kadulla sandaalien remmien lomasta. Toisaalta yltiöoptimistina ajattelen, että jo ehkä kuuden kuukauden kuluttua se laatikko taas avataan ja saan työntää jalkani takaisin ihaniin kesäkenkiin.


¨
Luonto tarjoaa tällä hetkellä ihan huikeaa väriloistoa joten kohta lähden taas ulos nauttimaan siitä Minnien kanssa. Syksyinen luonto muuttuu ihan joka ikinen päivä. Vielä eilen vihreänä olleet lehdet ovat saattaneet aloittaa jo metamorfoosin vihreästä punaiseen, oranssiin tai peräti keltaiseen. Hetken puut ovat todella värikkäitä mutta kun kaikki lehtivihreä on napattu tarkasti talteen lehdet putoavat maahan maatuakseen. Näin luonnon kiertokulku on aina ollut ja niin se tulee olemaan. Kesän jälkeen tulee syksy.




Kaivoin jo pari viikkoa sitten keväällä Monkista ostamani keltaisen mekon esille. Kesällä lammasmekko oli aivan liian paksua materiaalia pidettäväksi. Instassa tämä "bad hair day" valokuva onkin jo vilahtanut ja kiitos tuon keltaisen huivi tästäkin hetkestä selvittiin kunnialla. Keltainen on yksi syksyn pääväreistä ja sellainen iloisen pirteä ja voimaannuttava. Kannattaa kokeilla sillä keltainen pukee monia vaikka ajatukset sen päälle pukemisesta voivat ensin hämmentää.

Vaikka syksy alkoikin en ainakaan nyt vielä aio vetää niitä sukkia jalkaani.... Hangoittelen vähän aikaa vielä vastaan. Itse olen ehdottomasti kesäihminen mutta hyväksyn jokaisen vuodenajan koska täällä meidän leveysasteilla niiden kuuluukin olla erilaisia. Haluan myös talvella lunta sitten kun sen aika on sataa.

Miten siellä ruudun toisella puolella? Oletteko syysihmisiä vai kaipaatte kesää? 


12 kommenttia:

  1. Luonto on kyllä tällä hetkellä täynnä mieletöntä väriloistoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet NIIN oikeassa Mira! Tulimme juuri koiran kanssa lenkiltä ja vaahterat ihan hehkuivat keltaista. Vaahterat ovat kauniita mutta tätä ei kuitenkaan kestä kuin hetki niin lehdet jo tippuvat.

      Poista
  2. Kyllä olen antanut jo syksylle periksi ja laittanut sukkahousut jalkaan!!!!! Samoin käytän jo neuleita töissä. Tottakai meillä on viilempää töissä ja täytyy olla lämpöistä päällä.

    Upeat kuvat! Meillä ei ihan vielä hehku luonnossa mutta muutama pakkasaamu on tulossa!

    Mukavaa viikkoa ja rapsut Minnielle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän inhoan sukkahousuja ihan hirveästi! Olen yhden neuleen kaivanut esille ja sekin on todella ohut. Yhtenä syksynä venytin sukaton kautta niin pitkään, että autonikkunat piti jo aamulla raapia jäästä.

      Meillä tämä hehku on tullut ihan muutamassa päivässä. Vielä viikonloppuna tätä ei ollut. Pakkasta en vielä kaipaa kun minulla on kesäkukatkin täydessä terässä parvekkeella.

      Mukavaa viikkoa sinnekin ja rapsut Hansille!

      Poista
  3. Syksy osaa olla kaunista aikaa, siis se ruska, mutta rakastan loppukevättä ja kesää ihan yli kaiken <3
    Kivaa iltaa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy on kyllä kaunista aikaa mutta sitä kauneutta kestää yleensä aika vähän aikaa. Sitä hetkeä inhoan eniten syksyssä kun kaikki puut ovat yhtäkkiä paljaita ja maassa on "lehtimössöä", joka saa kadut jo liukkaiksi. Minähän myös rakastan sekä kevättä että erityisesti kesää mutta hyväksyn kaikki neljä vuodenaikaa näillä meidän leveysasteilla.
      Kivaa iltaa Outi <3

      Poista
  4. Kaipaan jo kesää, vaikka ruska onkin upea. Se on vain ohi ihan liian nopeasti. Tänän oli hameen kanssa sukkahousut, mutta housujen kanssa olen vielä ollut sukitta. Sukkiin taivun yleensä siinä vaiheessa kun lätäköt ovat ensi kertaa aamulla riitteessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en oikeastaan vielä kaipaa kesää. Mutta tiedän senkin hetken koittavan viimeistään sinä viikonloppuna kun siirrytään kesäajasta pois. En ole käyttänyt hametta mutta kyllä se sukkahousu päiväkin koittaa...nyt jo kiristää kun ajattelen sitä.
      Hyvä sinä - sinnitellään me sinne jääriite aamuihin :D

      Poista
  5. Upeita kuvia, ihana ja kaunis väriloisto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos😉 Luonto näyttää juuri nyt parastaan.

      Poista
  6. Ihania värejä kuvissa! Kaipaan todellakin tätä viileää, elän ennemmin viileässä kuin kuumassa :D

    hanna
    https://hannamariav.vaikuttajamedia.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna :) Itse pidän tästä vaiheesta syksyllä mutta kun tämä väriloisto häviää se aika ennen lunta on minusta ankeaa. Itsekään en viihdy ihan kovin helteisissä säissä.

      Poista