elokuuta 16, 2015

Vesiputousletti, kirppislöydöt ja Jättiläiset

Eilen aamulla istuessani aamukaffella parvekkeella alkoi jostain kuulua jännää naputusta. Katselin ympärilleni ja karvakaveri makoili ihan rauhallisesti siinä jalkojeni juuressa puruluutaan jyrsien. Jatkon Hesarin lukemista mutta koputusta vaan jatkui ja jatkui. Aikani siristeltyäni silmiäni huomasin, että parvekkeen lähellä olevassa männyssä hakkaa vimmatusti tikka puunrunkoa. Se oli käpytikka - punainen lakki ja alaperä - ja totta kai halusin ottaa siitä kuvan. Äkkiä sisälle hakemaan kännykkää mutta palattuani takaisin parvekkeelle joko minun liikehdintäni oli häirinnyt tikkaa puuhissaan tai sitten se vaan yksinkertaisesti oli kyllästynyt olemaan siinä kytättävänä. Harmitti kun olin niin lähellä ja olisi tullut hyvä kuvakin.....kurkkikaa itse netistä miltä se näyttää! 

Muista jatkossa siis pitää kännykkä AINA aina käden ulottuvilla!

Puoliltapäivin istuin Hiusmuotoilu Inochissa Kaisun käsittelyssä ja hemmottelussa. Sen verran haluan korjata postaustani uudesta L'Oréalin Pro Fiber -hoitotuotteista, että jätettävä hoitoaine korvaa myös lämpösuihkeen eli sitä ei enää tarvitse käyttää. Olen itse käyttänyt naamiota myös liian säästeliäästi eli pitkään tukkaan voi joka neljännen pesukerran yhteydessä laittaa kokonaisen tuubillisen naamioainetta. Sain Kaisulta lopuksi kivan vesiputousletin tukkaani. Kaisu vinkkasi, että Sokoksella oli eilen Isin ja tyttöjen hiushommien -lettikoju ja sieltäkin olisi saanut ilmaisen letityksen tukkaansa. Oih, jos olisin tiennyt niin ehdottomasti olisin mennyt mutta nyt ei mahtunut aikatauluuni. On tämä Isi kyllä melkoinen letittäjä!


Minä kiiruhdin Unioninkadulta nopeasti Helsinki City Marathonin alta pois. En ollut perjantaina ehtinyt Fidan -50% päiville joten nyt oli viimeinen mahdollisuus päästä penkomaan mahdollisia aarteita ja vielä puolella hinnalla. Lönnrotinkadun Fidassa kävikin melkoinen kuhina. Harmitti kun retromekko rekki ammotti tyhjyyttään mutta tein minä silti 24 eurolla oikein hyviä löytöjä.



Kolme kristallilasia, hopeinen lautanen ja hopeoitu tarjotin puukahvoilla, puristelasinen kynttilänjalka pari, musta pikku kulho, lasinen Iittalan "munanmuotoinen korkilla varustettu esine ja puusta kaiverrettu rasia kannella. Tuo rasia on varmasti vanha, sodanaikainen puhdetyö rintamalta. Kotona huomasin, että tuossa mustassa kulhossa on merkintä "Luzerne" eli ei sekään mikään huono ostos ollut vaan ihan laatutavaraa.


Tänä vuonna en valitettavasti työmatkan takia ole Taiteiden yönä Helsingissä. Viime vuonna olimme Senaatintorilla kasaamassa ruskeista pahvilaatikoista Lastensairaalaa, Guggenheimia ja Keskustakirjastoa. Tänä vuonna Jättiläiset valtaavat Senaatintorin mutta koska en näe niitä livenä kävin vähän kasailemassa niitä WeeGeen pihamaalla Emmassa järjestettävässä workshopissa eilen.


Pakko tunnustaa, että varsinaiset ammattilaiset " BeNoît Mousserion & Bérangère Pajaud" tekivät vaikeat osat jättiläisiin koska heillä on siihen taitoa ja tietämystä. Melko kuuma päivä oli eilen ja vaikka ulkona oltiin niin hiki kyllä virtasi. Metallilangan vääntäminen pihdeillä ei ole vaikeaa mutta siinäkin voi tulla kuuma kun sitä tekee paljon.



Workshopiin osallistuneet tekivät vähän helpompia juttuja yhdessä opastuksella toki. Mutta tärkeitä nämäkin osat ovat tätä kokonaisuutta ajatellen. Koko projektin kantava ajatus oli "Jättiläiset heräävät henkiin vain kaupunkilaisten avulla." Ihanaa, osallistavaa toimintaa Taiteiden yössä. Lisää tällaista toivoo espoolainen taiteen ystävä.




Tällaisia ne Jättiläiset ovat sitten valmiina. Ihan valtavan suuria ja nyt kyllä hieman harmittaa etten ole todistamassa näiden harvinaisten pajuhahmojen esiinmarssia ensi torstaina. Menkää te ihmeessä Senaatintorille kello 19.00 alkaen ihmettelemään. Joku pajunvitsa siellä on meikäläisenkin vääntämä ja asettelema tähän kokonaisuuteen.




 Jättiläiset on ranskalaisen Cie l’Homme debout -ryhmän konsepti. Ranskassa on käsite ”pienet ihmiset”, jolla tarkoitetaan kaikkia tavallisia ihmisiä. Taiteiden yönä todistetaan, että me kaikki olemme sankareita – yhdessä pystymme rakentamaan vaikkapa jättiläisiä!

Tarkoitus oli eilen illalla mennä vielä katsomaan Senaatintorille kiinalaista balettia Punainen naiskomppania mutta väsymys ja perjantainen hammasoperaatio kaatoivat minut nukkumaan jo iltauutisten jälkeen. Hyviä kuvia baletista löytyy Kuala Lumpurista Shanghaihin blogin Sarilta. Helsingin Juhlaviikoilla on paljon katsottavaa ja koettavaa vaikka Taiteiden Yö nyt omalta osaltani menee ohi suun. Ensi vuonna sitten taas jotain osallistavaa.....



4 kommenttia:

  1. Vein eräs aamu aikaisin pyykkejä narulle kuivumaan...ja kappas! kaksi kaunista metsäkaurista pienen matkan päässä minusta. Aikamme siinä toisiamme tuijoteltiin (minä ihailin) ja niin kaunis kauris otti jalat alle ja minä vein pyykit kuivumaan...kamera olisi pitänyt olla pyykinripustusmatkallakin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös miettinyt, että monia hyviä hetkiä jää ikuistamatta kun ei ole kameraa/gsm:ää käsillä. Toisaalta jos olen itse nähnyt jotain kiinnostavaa/elämyksellistä on se toki tärkeämpää kuin se, että jaan tilanteen jonkun toisen kanssa. Ehkä tämä on tätä some-aikaa vaan, että kaikki pitäisi saada jakaa myös muille :)

      Poista
  2. Ihania kirppislöytöjä! Mulla on samanlainen hopealautanen eri kirjaimilla. Kävin katsomassa upeat balettikuvat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Olin itsekin aika ylpeä näistä löydöistäni ja täytyy muistaa, että menin kuitenkin etsimään niitä retromekkoja. Kiva, että kävit kurkkimassa Sarin balettikuvat. Baletti on oman aikansa tuotos ja vähän erilaista kuin se millaiseksi vaikka itse miellän baletin.

      Poista