helmikuuta 03, 2024

Liput liehumaan 3.2. Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi

 

Jos olet tänään nähnyt siniristilipun liehumassa salossa ja ihmetellyt miksi ihmeessä tässä on selitys. Tänään 3.helmikuuta 1898 syntyi suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Alvar Aalto. Vuodesta 2012 on tätä päivää myös vietetty arkkitehtuurin päivänä Alvar Aalto -säätiön ehdotuksesta. Sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta koko maassa Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Valtion virastot ja laitokset ovat liputtaneet tänään koko maassa.

Alvar Aalto studiossaan 1945.

"Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat tärkeä osa suomalaista osaamista. Suomalaisessa suunnittelussa yhdistyvät hyvinvointiin, sivistykseen ja luontosuhteeseemme liittyvät arvot. Design ja funktionaalisuus ovat käsitteitä, jotka ovat luoneet kuvaa Suomesta maailmalla. Tässä keskeisinä uranuurtajina toimivat Alvar ja Aino Aalto, joiden työn kunniaksi sisäministeriö suosittaa liputusta. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat liputuksen arvoisia."  Valtioneuvoston tiedote, sisäministeri Krista Mikkonen 24.1.2022




Aino ja Alvar Aalto kotitalonsa ateljeessa Munkkiniemessä, kuva Alvar Aalto -säätiö 




Aaltojen Riihitie talo toimi sekä arkkitehtitoimistona että kotitalona. 

Alvar Aalto on kiistatta yksi Suomen kansanvälisesti tunnetuimmista arkkitehdeistä ja muotoilijoista. Aallon ura oli poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Hän suunnitteli hyvin erityyppisiä rakennuksia sekä Suomeen että ulkomaille. Alvar Aallon piirustuspöydältä tehtiin suunnitelmia kesähuviloista kulttuurirakennuksiin ja kaupunkikeskusta suunnitelmiin. Aallolle oli tyypillistä suunnitella rakennukset kokonaistaideteoksina huonekaluineen ja valaisimineen. 


Aaltojen Riihitien kotitalon pienoismalli. 


Villa Mairea Noormarkussa suunniteltiin ystäville Maire ja Harry Gullichsenille yksityiskodiksi ja edustusasunnoksi


Artekin A331-riippuvalaisin suunniteltiin 1953 Jyväskylän yliopiston sisustukseen. Myöhemmin sama ikoninen "mehiläispesänäkin" tunnettu valaisin on päätynyt lukemattomiin koteihin Suomessa ja ulkomailla. 

Alvar Aalto valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta 1923 ja hän palasi sen jälkeen takaisin Jyväskylään. Ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa hän perusti nykyisin Nikolainkulmana tunnettuun komeaan puurakennukseen Jyväskylän keskustassa. Toimiston nimeksi tuli "Arkkitehtuuri ja monumentaalitaiteen toimisto Alvar Aalto".

Jyväskylän Työväentalo, kuva Alvar Aalto säätiö, Maija Holma

Alvar Aallon uran alkuvaiheen suunnittelutyöt olivat ajan vallitsevaa tyylisuuntausta eli pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko (1929) oli merkittävä työ aloittelevan arkkitehdin kannalta. Jyväskylän työväentaloa (1925) pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Kun klassismin kausi päättyi ja siirryttiin funktionalismiin teki Aalto myös todellisen läpimurron kansainvälisesti. 

"Alvar Aalto kuuluu niihin kansainvälisesti tunnettuihin arkkitehteihin, joiden nimi mainitaan arkkitehtuurin modernismin tärkeimpien edustajien joukossa. Aalto loi oman arkkitehtuurisuuntauksensa, jonka esteettinen teho perustuu rakennusten ympäristösuhteen tarkkaan suunnitteluun, ihmisläheiseen mittakaavaan, materiaalin tuntuun, hiottuihin yksityiskohtiin ja taitavaan valaistuksen sijoitteluun. Aallon ansioksi katsotaan, että hän tarjosi vaihtoehdon kansainvälisen tyylin persoonattomalle teknillisyydelle, yksinkertaisen struktuurin toistolle ja yksitoikkoisuudelle." Kansallisbiografia


Paimion parantolassa mm. valaisimien ympärillä on suojakuvut estämään tubibakteerin tarttuminen niihin ja helpottamaan puhdistamista. 


Anjalan paperitehtaan suunnitelmat alkoivat huhtikuussa 1937 ja arkkitehdiksi kutsuttiin Alvar Aalto. Kuvassa yksi Insinööritaloista, joita alueelle valmistui kolme.


Villa Kokkosen julkisivu kadulle päin on hyvin suljettu. Talo avautuu toiselta puolelta Tuusulanjärvelle. 


Paimion parantolaa rakennettaessa oli tärkeää, että rakennuksen tuli sijaita mahdollisimman korkealla paikalla havumetsän keskellä. Uskottiin, että kuiva, puhdas ja otsonipitoinen ilma parantaisi tuberkuloosiin sairastuneet. 

Alvar Aalto avioitui arkkitehti ja muotoilija Aino Marsion kanssa 1924 vain puoli vuotta sen jälkeen kun Marsio on siirtynyt työskentelemään Aallon arkkitehtitoimistoon. Aviopari työskenteli monien suunnitteluprojektien parissa yhdessä tasavertaisina kumppaneina. Aviopari sai kaksi lasta ja muutto Seinäjoelta Helsingin Munkkiniemeen tapahtui 1936. Valitettavasti 1949 Aino Aalto menehtyi vaikeaa sairauteen. 

Kuva Alvar Aalto säätiö 

Viipurin kirjasto restauroitiin 2013. Kirjasto sai valmistuttuaan 1935 maailmanlaajuista huomiota ja nosti, Paimion parantolan ohella, Alvar Aallon yhdeksi kansainvälisen modernismin keulakuvaksi. 


Paimion parantolaan suunnitellusta Paimio-tuolista tuli haluttu klassikkokaluste. 

Alvar Aallon funktionalismin tunnetuimpia töitä ovat Viipurin kirjasto (1935) ja Paimion parantola (1933). Paimion parantolassa olen käynyt vierailulla ja blogipostaus Paimiosta kerää uusia lukijoita joka kuukausi. Alvar Aalto kiinnostaa selkeästi monia arkkitehtuurin ja muotoilun ystäväni.

Olen ottanut itselleni tavoitteeksi vierailla mahdollisimman monessa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Tänne blogiin on vuosien varrella syntynyt postaus Villa Maireasta, Paimion parantolasta, Anjalan paperitehtaan tehtaanjohtajien huviloista ja työntekijöiden asuinrakennuksista, Alvar Aallon Riihitien kotitalosta ja Villa Kokkosesta. 


Kuva Alvar Aalto säätiö 

Finlandiatalo on tuttu monista eri tilaisuuksista. Tällä hetkellä talossa on käynnissä mittava perusparannus ja talo avautuu yleisölle taas 2025. 


Kuva Alvar Aalto säätiö

Keskuskadulla sijaitsevan Rautatalon pääteema on suuri valopiha, jonka ympärille sisätilat kiertyvät. Alakerroksiin on sijoitettu myymälätiloja. Talon julkisivu on verhoiltu kuparilla. 



Villa Skeppet Tammisaaressa on ehdottomasti nähtävä ehkä jo ensi kesänä. 

Pääkaupunkiseudulla on lukemattomia julkisia Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joissa olen päässyt vierailemaan joko yksityishenkilönä tai työni puolesta kuten Finlandia-talo, entinen Enso-Gutzeitin pääkonttori, Rautatalo Keskuskadulla, Kulttuuritalo, Teknillisen Korkeakoulun päärakennus Otaniemessä, Sähkötalo Kampissa, Akateeminen Kirjakauppa, Insinööritalo Ratakadulla, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori Töölössä ja Fabianinkatu 29 liikekiinteistö. 

Moni mielenkiintoinen Alvar Aallon arkkitehtuurin helmi on vielä näkemättä ja kokematta. Ehdottomasti haluan käydä ensi kesänä Tammisaaren Villa Skeppetissä ja Euran terassitaloissa.  Myös Jyväskylän kirjasto pitää päästä näkemään. Viipurin kirjastoon ei valitettavasti pysty nyt matkustamaan mutta se olisi joskus kiva päästä kokemaan. 




Viipurin kirjaston luentosalin aaltoileva sisäkatto. Kuva Alvar Aalto säätiö, Maija Holma

Tästä pääsee kurkistamaan minun tekemiini postauksiin Alvar Aalto -kohteista täällä blogissa aiemmin. 

Mairen päivänä Villa Maireassa Noormarkussa, 2015

Alvar Aallon Paimion parantola on varsinainen funkishelmi, 2018

Ankkapurhan kulttuuripuisto - Kouvolan Asuntomessut 2019 oheiskohde 

Kurkistus Alvar Aallon kotitaloon Riihitiellä, 2020

Villa Kokkonen on Alvar Aallon pöytäliinaan luonnostelma taiteilijatalo, 2020

Kurkistus taiteilijakoti Villa Kokkosen sisätiloihin Tuusulassa, 2022




2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Olethan huomannut, että tänä kesänä on taas mahdollista päästä kurkistamaan Sunilan Aalto-koteihin? Tässä linkki https://www.alvaraaltosunila.fi/fi/aalto-kodit. Paikkoja on rajallisesti joten kannattaa olla heti varaamassa kun on mahdollista. Itse kävin muutamia vuosia sitten ja ehdottomasti tärkeä kohde Aallon tuotannossa. Nimimerkki "Alvar Aalto fani"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentista. Olen tietoinen tuosta Sunila Aalto-kotitapahtumasta kun ystävä vinkkasi siitä. On laitettu jo kalenteriin ja toivottavasti mahdun mukaan. Mukavaa kevättä Alvar Aalto fanille toiselta samanlaiselta.

      Poista