maaliskuuta 26, 2026

Kolme miljoonaa katselukertaa meni rikki 🎉

Minä aloitin Marjon matkassa -blogin kirjoittamisen joulupäivänä 25.joulukuuta 2012. Eli nyt minulla on jo menossa 14 blogivuosi menossa. Ja ensi vuonna sitten 15-vuotisjuhlavuosi! Kertaakaan näiden vuosien aikana ei mielessäni ole edes käynyt ajatus, että lopettaisin bloggaamisen. Ensimmäisen blogivuoden aikana kirjoittelin kuvaamieni valokuvien kera peräti 170 blogipostausta. Olin totta kai ylpeä saavutuksesta ja toivoin koko ajan, että kehittyisin jatkuvasti paremmaksi bloggaajaksi. 

Blogipostaus 2013, kesäkuu - Minttumaarin taikaa, keskikesän aikaa. 

Voi sanoa, että bloggaaminen oli heti minun juttu. Sekä kirjoittaminen että myös rakas harrastukseni valokuvaaminen veivät mukanaan. Oli myös ihan huikeaa tutustua muihin bloggaajiin ja saada ympärilleen saman intohimon jakavia kollegoita, joilta saattoi myös kysyä neuvoa tarvittaessa. Vuonna 2015 liityikin 40+ bloggaajiin, joiden vertaistuki oli todella kannustavaa. Blogikirjoituksia syntyi parhaimpina vuosina peräti 203 (v.2018) mutta vuonna 2024 vain 70 kun podin kipeää lonkkaa ja odotin pääsyä leikkaukseen. 

Blogipostaus 2014, maaliskuu - Eksotiikkaa ja väriä roppakaupalla 

Blogipostaus 2015, tammikuu - Kulissien takana

Yksi virstanpylväs tässä bloggaamisessa saavutettiin tämän viikon alussa kun sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Marjon matkassa -blogissa meni 3 000 000 katselukertaa rikki! Aamulla oli ihan pakko hieraista silmistä unihiekkaa pariinkin kertaan ennen kuin uskoin, että luku on todella kolme miljoonaa. Minulle bloggaaminen on kaikki nämä vuodet ollut yksi tapa ilmaista itseäni kirjoittamalla ja sekä myös jakamalla valokuvia sellaisista asioista, jotka ovat itselleni tärkeitä. Huomasin jo ihan bloggaamisen alkuaikoina, että blogi on hyvä kanava saada oma ääneni kuuluviin. 

Blogipostaus 2016, huhtikuu - Maanantain kunniaksi kalanruoto kukkanen 

Muistan vieläkin kuin eilisen päivän kun mietin minkä nimen antaisin blogilleni. Ihan aluksi moni luuli, että blogini käsittelee vain matkailua mutta kyse on enemmän Marjon matkassa kulkemisesta. Olen aktiivinen luonne eli käyn säännöllisesti itseäni kiinnostavissa tapahtumissa, kohteissa ja olen myös osallistunut myös itselleni täysin tuntemattomiin juttuihin koska olen utelias ja lisää kokemuksia janoava ihmistyyppi. 

Blogipostaus 2017, helmikuu - Happamia, sanoi kettu - Suomen viehättävin nisäkäskirja 

"Never say never!"on ollut mottoni aina! Uskon ettei pidä sulkea pois mahdollisuutta tai julistaa ettei joku asia tule koskaan tapahtumaan koska aina olosuhteet voivat muuttua ja odottamattomat asiat ovatkin mahdollisia. Em. kannustaa nimittäin pitämään oman mielen avoimena tulevien tapahtumien suhteen vaikka ne ensi alkuun voivat vaikuttaa täysin epätodennäköisiltä. 

Blogipostaus 2018. toukokuu - Barbie The Icon -näyttely on hurmaavan historiallinen läpileikkaus kohta 60v nukkuikonista 

Vuonna 2018 osallistuin haastepostaukseen "Millainen bloggaaja olen?" ja edelleen allekirjoitan mitä silloin kirjoitin bloggaamisesta postaukseen. Tässä yksi ajatus tuosta postauksesta, jota noudatan edelleen. 

"Saan inspiraatiota ympärilläni tapahtuvista asioista ja tapahtumista. Seuraan mitä milloinkin tapahtuu kulttuurin, taiteen, teatterin, muodin jne. saralla ja valikoin sieltä itseäni kiinnostavia juttuja. Minulla on valtava tiedonnälkä jatkuvasti ja halua myös nähdä sekä kokea asioita. Monista reissuista vaikkapa kotimaassa syntyy sitten postauksia. Minua inspiroivat mm. muodot, värit, materiaalit ja kauniit asiat ylipäätänsä. "Ihanien asioiden ihailusta ilman, että niitä on aina välttämätöntä omistaa." olen kiteyttänyt blogini esittelytekstiin. Kaikkea mitä katselen en osta siis itselleni."

Blogipostaus 2019, marraskuu - Kristy Mitchelllin Wonderland on vielä viikon nähtävänä Tallinnan Fotografiskassa 

Kirjoitan myös aiheista, jotka ovat minulle tärkeitä, eettisesti hyväksyttäviä ja joiden takana voin seistä. Minulla visuaalisena ihmisenä blogin kirjoittaminen lähtee aina liikkeelle valokuvista. Valokuvaan paljon ja pyrin myös tavoitteellisesti kehittymään siinä. Kun näen ottamani valokuvan jostain paikasta, esineestä tai tilanteesta muistan siihen liittyvät asiat. Jos kaikki ei ole jäänyt pääkoppaani niin yritän aina tarkistaa netistä tietojen oikeellisuuden. Koska rakastan historiaan minun blogissani vilahtelee myös niitä vuosilukuja. Koittakaa kestää 😉Yritän olla levittämättä mis- ja disinformaatiota eli pyrin aina tarkistamaan tietolähteiden oikeellisuuden. 

Blogipostaus 2020, heinäkuu - Störsvik on upea luontokeidas Siuntiossa

Minulta on joskus kysytty mistä Marjon matkassa -blogin banneri on tullut? Bannerini on kooste "omasta inspiroivasta moodboardista", jonka kasasin netistä lainatuista valokuvista, jotka puhuttelivat minua silloin kuin perustin blogin. Joskus on myös tullut kommentteja "Miksi blogin banneri ei muuttu?" Haluan säilyttää sen ennallaan enkä siis hevillä halua vaihtaa tai muuttaa sitä jatkossakaan. Koen, että se on minun "trademark" eli tuotemerkkini, joka on ollut sama kaikki nämä 14 vuotta. 

Blogipostaus 2021, syyskuu - Forssan museossa selviää keitä olivat Vorssan pumpulienkelit ja millaisia olivat Kirjavan kaupungin kankaat 

Vuonna 2015 liityin 40+ bloggaajiin eli blogiportaaliin. Olen saanut todella monta upeaa blogikollegaa ja rakasta ystävää tuon portaaliin kautta, joka on vielä "löyhästi olemassa". Enää netistä eli löydä blogiportaalimme sivuja mutta Facebookin "Suomen 40+ blogiy Oy" kautta voi edelleen seurata blogikirjoituksia. Monien blogikollegoiden kuulumisia voi toki katsella myös Instagramin kautta. Itse liityin Instagramiin 24.huhtikuuta 2014 eli sen jälkeen blogiini tullaan lukemaan postauksia myös Instan kautta. 

Blogipostaus 2022, joulukuu - Joulutunnelmointia 

Erittäin iso apu minulle on ollut Rouva Sanan eli Minna Luoman kirjoittama Bloggaajan käsikirja. Sisältötoimisto Rouva Sanan takaa löytyy ihana Minna Luoma, joka on kirjoittanut jo reilut 20 vuotta ammatikseen sisältöjä. Minna on toimittaja-bloggaaja, digimarkkinoinnin asiantuntija ja yrittäjä. Minna on julkaissut myös kaksi kirjaa liittyen bloggaamiseen eli Bloggaajan käsikirja sekä Bloggaajan työkirja. 

Vuonna 2021 sain Zonerilta kaupallisen yhteistyöehdotuksen, että blogini saisi oman domainin eli verkkotunnuksen. Olin alunperin rekisteröinyt blogin osoitteella styleheaven-marjorie.blogspot.fi. En ymmärrä miksi koska kirjoitin suomeksi? Blogin nimeksikin annoin kuitenkin jo aikoinaan Marjon matkassa. Ehkä taustalla oli se, että olin luonut em. blogiosoitteen ja aloin vain käyttää sitä. Vasta blogattuani vähän aikaa ja blogin saadessa enemmän lukijoita huomasin tilatessani blogille käyntikortteja kuinka pitkä ja vaikeasti muistettava tuo blogin osoite oikeastaan olikaan. Minua myös kummastutti miksi olin valinnut englanninkielisen nimen vaikka tarkoitus ei missään vaiheessa ollut blogata kuin suomeksi. 

Blogipostaus 2023, elokuu - Hurmaava Villa Mickos oli ensimmäistä kertaa mukana LWT-tapahtumassa

Tällä hetkellä blogini statistiikka on seuraavanlainen. Olen julkaissut 1971 blogipostausta ja kommentteja on kertynyt tasan 17000. Google analyticsin mukaan blogini lukijoita on Pohjoismaissa eniten Norjassa. Lisäksi listalle nousevat Euroopasta Saksa ja Iso-Britannia. Vaikka kirjoitan suomeksi on Yhdysvalloissa todella paljon lukijoita sekä myös Etelä-Amerikan puolella Brasiliassa ja Argentiinassa. Olen saanut myös yhteistyötarjouksia molemmista Amerikoista, joista olen kuitenkin kohteliaasti kieltäytynyt. Toki onhan Google kääntäjä oivallinen apuväline lukijoille, jotka eivät suomea osaa mutta itse olen päättänyt, että kirjoituskieltä en vaihda. Aasiassa eniten blogissa kävijöitä tulee Singaporesta, Bangladeshista, Vietnamista ja Hongkongista. Em. maista olen saanut myös emaileja liittyen esimerkiksi Suomen matkailuun ja ilmastoon. 

Blogipostaus 2024, lokakuu - Lokakuinen ruska on upeimmillaan Etelä-Suomessa

Nykyään kuulee paljon sanottavan, että "bloggaaminen on ihan last season". Toinen mielipide on se, että blogit eivät olet kuolleet mutta niiden luonne on muuttunut. Ihan varmasti Instagram ja TikTok ovat vähentäneet blogien lukemista mutta toisaalta monet sosiaalisessa mediassa olevat ovat myös kyllästyneet "kiihtyvään tahtiin, jossa tuutataan koko ajan välähdyksellistä sisältöä". Itse käytän myös  Instagramia ja aina uuden blogipostauksen julkaisun yhteydessä myös ilmoitan siitä Instassa. 

Blogipostaus 2025, toukokuu - Pölkinvuoren satumaisessa elämyspuutarhassa Urjalassa 

Blogitekstit toimivat kuitenkin edelleen erinomaisesti hakukoneoptimoinnissa (SEO) tuoden kävijöitä verkkosivuille pitkäjännitteisesti. Blogikirjoitukset myös säilyvät ja ne ovat luettavissa vuosienkin päästä verkosta. Hyvä esimerkkejä upean pitkäjännitteisestä bloggaamista on minusta Meriharakat.net -matkablogi, joka juhli 20-vuotista taivaltaan helmikuussa 2024. Blogi on perustettu jo 2004 eli pitkään on kirjoitettu matkailusta mutta myös elämänmenosta Espoon Iirislahdessa. 

Olen sitä mieltä, että bloggaaminen ei ole 100 metrin pikajuoksua vaan se on pikemminkin maraton, jossa panostamalla tekstiin, valokuviin ja sisältöön päästään pikku hiljaa eteenpäin. Bloggaaminen on todella pitkäjänteistä puuhaa. Tärkeää on toki myös se, että blogi päivittyy säännöllisesti, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy yllä. Pyrin aina vastamaan lukijoiden kommenteihin sekä blogissa ja myös sähköpostin välityksellä tulleeseen palautteeseen koska se on tärkeää vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. 

Kiitos teille kaikille, jotka seuraatte Marjon matkassa -blogiani ja jätätte kommentteja joko tänne postauksiin tai lähetätte niitä sähköpostilla. Bloggaaminen jatkuu edelleen ja siinä rinnalla tulee myös Instagramin puolelle sisältöä. Kovasti odotan jo kevään ensimmäisiä leskenlehtiä, sinivuokkoja ja valkovuokkoja. Tekisi jo mieli vetää ylle kesämekko kuten tässä kuvassa kesältä 2023. Säät vaihtelevat melkoisesti vielä joten on parempi pukeutua edelleen säiden mukaan. Pääsiäistä odotan kovasti ja pääsiäisherkkuja! 







maaliskuuta 21, 2026

Pääsiäismunien koristelua "Fabergé munien inspiroimana"

 

Keskiviikkona suuntasin kohden Kauniaisten kaupungintaloa ja siellä pidettävää "Fabergé pääsiäismunien koristelukurssia". Kurssin vetäjä Maria Ekman oli ohjeistanut meitä kurssilaisia ottamaan mukaan joko Mignon-munia tai sitten askarteluun tarkoitettuja munia sekä pinsetit. Kävin Jumbon Sinellissa ostamassa muovisia munia, jotka olivat vielä tarjouksessa eli kaksi tusinaa sai yhden paketin hinnalla 5,95€! Missään tapauksessa en halunnut maalata ja koristella Mignon-munia koska sittenhän niitä en olisi raaskinut rikkoa syödessäni ne. Minulle Mignon-munat ovat lapsesta saakka olleet suurinta herkkuja. Kurssilta löytyisi sitten kaikki muut tarvittavat kuten värit, koristeet jne. 

Jos Fabergén upeat pääsiäismunat eivät ole tuttuja jo entuudestaan niin tässä lyhyt yhteenveto niistä sekä myös suomalaissyntyisestä taitavasta Alma Pihlistä, joka työskenteli Fabergèlla. 




Kultaseppä Peter Carl Fabergén Venäjän keisarille 1800-luvun lopulla valmistamat ylelliset pääsiäismunat tekivät hänestä maailmankuulun. Koristeellisista munista tuli niin suosittuja, että Euroopan hallitsijat jonottivat saadakseen itselleen Fabergén mestariteoksen. Fabergén museon arvokkaimpiin esineisiin kuuluu upea kullanhohtoinen kruunajaismuna. Keisari Nikolai II lahjoitti sen vaimolleen Aleksandra Fjodorovnalle 1897 vuosi kruunajaisten jälkeen. Kun munan avaa sen sisältä löytyy tarkka kopio keisaria kuljettaneesta vaunusta. Fabergé valmisti vuosina 1885-1917 pääsiäismunia kaikkiaan 69, joista Venäjän keisariperheelle luovutettiin 50. 




Fabergé munia on suunnittellut myös suomalaissyntyinen Alma Pihl (1888-1976), joka työskenteli 1900-luvun alussa kuuluisan kultaseppä Fabergén yhtenä korusuunnittelijana Pietarissa. Uransa aikana (1911-1917) hän ehti suunnittella lähes 2000 korua ja myös kaksi Fabergé pääsiäismunaa. Yllä olevassa kuvakollaasissa on Ristipistomuna ja nuori Alma. Upean ristipistomunan - jota kutsutaan myös Mosaiikkimunaksi - sai pääsiäisenä keisarin puoliso Alexandra Fjodorovna. 

Keisariperheen ohella Fabergén kultaseppien töitä hankki myös ruotsalainen miljardööri Emanuel Nobel, jolle valmistettiin useita Alma Pihlin tekemiä koruja. 



Vuonna 1913 Alma Pihlin suunnittelema Talvimuna poikkeaa muista Fabergé munista siinä, että sen koristeluun on käytetty 4500 timanttia ja munan pinta muistuttaa läpikuultavaa, jäähuurteen peittämää ikkunalasia. Timantit ovat kuin lumihiutaleita. Muna lepää ikään kuin jääkimpale jalustalla. Kun munan avaa sen sisältä löytyy korillinen valkovuokkoja. Talvimuna oli aikoinaan keisari Nikolai II:n pääsiäislahja äidilleen leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle. Kun Venäjällä puhkesi vallankumous 1917 Pihlin perhe muutti Suomeen.  

Kultaseppä ja tutkija Ulla Tillander-Godelhielm on kirjoittanut kirjan Alma Pihlista (avioiduttuaan Klee) ja kaksi Alman nuorempaa veljeä oli myös töissä Tillanderin kultasepänliikkeessä. Kirja on nimeltään "Fabergén suomalaiset mestarit" ja se täytyy ehdottomasti lukea jossain vaiheessa. Fabergé tuli aikanaan tunnetuksi juuri upeista keisarillisista pääsiaismunista, joita valmistettiin 1885-1917. Ainakin yhdessä Fabergé näyttelyssä olen käynyt Suomessa mutta en muista missä museossa se on ollut koska siitä on jo aikaa. 


Maria Ekmanin koristelemia Fabergé munien inspiroimia Mignon-munia.

Maria kertoi, että hänen oma innostuksensa lähti liikkeelle siitä, "että minun vara-Fammu alkoi tekemään minulle näitä Fabergé-munia jo 1990-luvun puolivälissä. Sillä erolla. että hän oli maalannut ne vesiväreillä ja liimannut päälle kultabrokardisia tekstiilireunusnauhoja". 

Maria jatkoi seuraavasti "Kun Fammusta aika jätti 2014 olin  hieman hukassa kun en saanut jo perinteeksi tullutta pääsiäismunaa. Toki olin kaikki aiemmat säästänyt. Mietin, että akryylivärillä värityksen voisi saada, joten painelin askartelukauppaan, josta löytyi värit sekä muovitimantit ja helmet. Sitten kokeilin - jakelin niitä kavereille, jotka sitten puolestaan ryhtyivät vaatimaan pääsiäislahjaa. Teen näitä 40-60 vuodessa."  Ihana kertomus Fammulta peritystä tavasta, josta on tullut oma pääsiäisperinne 



Kuva Maria Ekman

Minä aloitin maalaamalla ensimmäisen munan todella kuninkaallisella sinisellä. Oli tarkoitus ottaa kertakäyttökäsineitä mukaan maalamiseen mutta eipä niitä löytynytkään kassistani. Onneksi käytettävät akryylimaalit olivat vesiliukoisia eli ne sai helposti pestyä pois sormistaan. Maria opasti, että maalikerrosten kannattaa olla ohuita mutta minä varmaan innoissani tein vähän liian paksuja koska kuivuminen kesti jonkin aikaa. Olin ehkä vähän malttamaton 😃 



Kuva Maria Ekman 




Kun sininen maalaamani muna jäi kuivumaan päätin lähteä "Timantti- ja helmibaariin" hakemaan koristeita. Upeita Fabergé munia oli jo valmistunut useissa pöydissä ja niiden koristelut olivat todella hienoja. Vieressäni istuvan mukavan rouvan kanssa mietimme, että tässä askarteluhetkessä "Less is not more!" on ehdottomasti oikea asenne. Jos miettii aitoja Fabergé munia niin niissähän ei ole säästelty "bling blingiä" vaan ne on koristeltu runsaan näyttävästi. 



Jostain kumman syystä me kaikki askartelijat olimme eri ikäisiä naisia ja tyttöjä. Kyllähän sinne sekaan olisi mahtunut myös vastakkaisen sukupuolen edustajia, mutta ehkä muut harrastuksest kutsuivat heitä 😉Ihailin nuorten tyttöjen todella pikkutarkkaa työskentelyä ja hyviä ideoita, joita he olivat pääsiäismuniinsa loihtineet. 

















Lähes kaksi tuntia kului ihan siivillä kun sai askarrella pitkästä aikaa ihan rauhassa. Ihanan meditatiivista työskentelyä. Käsillä tekeminen on tehokas ja tutkitusti hyödyllinen tapa rentoutua, vähentää stressiä sekä samalla parantaa aivojen hyvinvointia. Neulominen, nikkarointi, piirtäminen, maalaaminen tai askartelu laskee sykettä ja siirtää myös huomion pois arjen huolista. Käsillä tekeminen tarjoaa tärkeää vastapainoa älylliselle työlle ja se myös luo onnistumisen tunteita. 





Tässä muutamia upeita valmiita Fabergé pääsiäismunia, jotka voi antaa vaikka pääsiäisenä lahjaksi perheelle tai ystäville. Taitavien tekijöiden käsistä syntyi kyllä kauniita väriyhdistelmiä ja myös koristeita. 


Pupu - Kaisa Korpela keramiikka, Loviisa / pienet linnunpesä pääsiäiskoristeet Anna's Joulumaa Kevät -tapahtuma 

Minun Fabergé pääsiäismunani ovat tässä. Polttelee sen verran kovasti tehdä niitä vielä lisää koska minullahan on hankittuja askartelumunia vielä melko monta. Pitää siis mennä Sinelliin uudelleen ostamaan itselleen myös näitä koristetimantteja, -helmiä ja noita "liimanauhoja", joita koristelussa voi myös käyttää. Ihan sormia syyhyttää, että pääsisin taas tekemään käsilläni jotain. Onneksi pääsiäiseen on vielä aikaa 🐣🎨🥚🐥