Império do Papagaio on karnevaalisamban suomenmestari 2026

 

Kesäkuun 13.päivänä vietettiin perinteistä Helsinki Samba Carnaval sambakulkueiden päivää ihan pääkaupunkimme ytimessä. Kummityttöni eli veljeni tytär on ollut mukana Império do Papagaion sambaryhmässä jo kouluikäisestä lähtien ellei jo aiemminkin. Koko viikon ajan 7.-13.6. sambatapahtuma näkyi Esplanadin lavalla, Senaatintorilla, Esplanadilla, Aleksanterinkadulla, Ravintola Bryggerissä ja Kulttuuritehdas Korjaamolla. Kaikille halukkaille oli tarjolla täysin avointa ja ilmaista ohjelmaa, workshopeja ja myös juhlimista tiedossa. Itselleni oli merkinnyt kalenteriin lauantaisen sambakoulujen kulkueen, jota olen käynyt katsomassa jo vuosia ennen kuin kummityttöni edes sambasi. 

Yleensä sambakulkueita on saanut ihailla ja kannustaa aurinkoisessa kesäsäässä mutta pari viikkoa sitten ikävä saderintama oli laskeutunut pääkaupunkiseudun ylle. En muista, että koskaan aiemmin olisi satanut mutta myöhemmin kuulin, että kymmenisen vuotta sitten olisi myös ripsinyt vettä tapahtuman aikaan. Kävin ensin Senaatintorilla moikkaamassa kummityttöä ja yritin myös tiirailla minkälaisia heidän sambakulkueen vaunut (portugaliksi alegorias tai abra-alas) olisivat. Harmikseni ne olivat vielä peitettynä pressuilla mutta kohta kulkue starttaisi ja näkisin ne koko komeudessaan. 

Império do Papagaio olisi seitsemäntenä kulkueessa ja kaiken kaikkiaan sambaryhmiä kulkueessa on yhteensä 14. Parhaimmillaan tapahtumassa on ollut jopa 40 000 katsojaa ja se onkin Suomen suurin karnevaalitapahtuma. Senaatitorilla näkyi myös paljon turisteja huonosta säästä huolimatta. Kummityttöni on tuossa alimmassa valokuvassa odottamassa sambakulkueen liikkeelle lähtöä. 

Kuva lainattu Império do Papagaion Instagramista. 

Impérioa do Papaigaion vuoden 2026 teemana Helsinki Samba Carnaval tapahtumassa oli "Hip hop-Endero" eli teemassa yhdistyivät hip hop ja samba de endero (samba-kulkueiden teemalaulu ja tarinat). 

Império do Papagaion kotisivuilta löytyy koko "Biitissä tanssiva riimi" ei sambakulkueen juoni sekä sen eri osat. Käytän tässä kulkueen esittelyssä Papagaion sivuilta lainattuja tekstejä, jotkat selventävät mitä kulkueessa eri osissa tapahtui. Toivottavasti sain lähes kaiken kulkuejärjestyksestä tallennettua. Piti yrittää suojata kameraa sateenvarjon alla ja vähän oli vaikeaa kun minulla oli vain kaksi kättä. Välillä oli ihan pakko luopua varjosta. 

Comissão de Frente: Battle

"Konfliktista yhteisyyteen, jengisodasta battleen, jengiväreistä hiphopin väreihin. Jengiläisten joukosta nousi rauhantekijöitä, yhteisön rakentajia, jotka saivat yhdistettyä voimat oman crew’n kunnian puolustamisen taakse. Katutaistelut siirtyivät tanssilattioille, yhteisöt saivat kadut ja hoodit takaisin itselleen ja hiphopin tarina saattoi alkaa." 

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta. 

Lippupari: Wildstyle

"Kirjoitan nimeni betoniin: Graffiti ottaa tilan haltuun, merkitsee sen omistajan nimikirjoituksella. Nämä kadut kuuluvat meille!"

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta. 

Lipun suojelijat: Writers

"Graffiti crew tekee julkisesta tilasta taidegalleriansa, piissit ja tägit leviävät metrojunien mukana kaikkialle kaupunkiin. Toisen ilmaisunvapaus on toisen töhry."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta

Abre-alas: Old School

"Hiphop syntyi legendan mukaan New York Cityn Bronxissa, urbaanissa monietnisessä ghetossa. Hiphop syntyi kaikesta, mitä oli saatavilla, kaikesta mikä oli funkyä: Mustan musiikin historiasta, vinyylilevyistä, biiteistä, tanssista ja korttelibileistä." 

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta

Baianat: Zulu Nation

"Yhteisö, tietoisuus ja Black Power ovat hiphopin rakennusaineita. Zulu Nation oli ensimmäinen hiphop-taiteen ympärille rakentunut kulttuurikollektiivi, joka antoi nuorille vaihtoehdon jengielämälle." 

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta

Baianat ovat samban ja sambistojen esiäitejä sekä todella loistavia esiintyjiä. Karismaattisia naisia, jotka käyttävät isoja vannehameita, joita he myös pyörittävät näyttävästi. Minä rakastan baianoja!

Destaque: MC

"DJ:n rinnalle bileväkeä nostattamaan ilmestyi sujuvasanainen seremoniamestari. MC räppää, improvisoi ja saa riimin tanssimaan biitissä."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta

Ala 1: Rap

"MC:t muuttuivat 1980-luvulla räppäreiksi, joista tuli nopeasti hiphopin suosituimpia artisteja ja suuria maailmantähtiä. Rap-musiikki on menestystuote."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Passistat: Bling Bling

"Räppärien massiiviset korut symboloivat ultimaattista vallan, vaurauden ja vapauden fantasiaa: “Ghetto Fabulous”. Timantit eivät normaalisti ole gheton kasvattien ulottuvilla, siksi niihin pukeudutaankin hiphopissa äärimmäisen näyttävästi ja uhmakkaasti. Ylellinen valkoinen loiste julistaa: En enää oo sun orjasi!"

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Bateria: Fight the Power

"Black Power, mustan tietoisuuden filosofia nousi uudelleen 1980-luvun loppupuolella kantaaottavan rapin välityksellä."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Destaque: Fuck the Police

"Yhteiskunnan rakenteellinen väkivalta tekee nuoresta värillisestä miehestä vihollisen."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Ala 2: Sensuuri ja sananvapaus

"Hiphop on yhtä aikaa sanoman soturi ja sensuurin vanki. Rap-musiikki provosoi ja koettelee sananvapauden rajoja, mutta konservatiiviset voimat täyttävät levyjen kannet varoitustarroilla. Kuuntele omalla vastuulla, saattaa sisältää ajatuksia!"

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Lapset: Hiphop-sukupolvi

"Hiphop oli katu-uskottavaa kapinaa ja vanhemmat kauhistelivat lastensa uusia idoleita, äänekkäitä boomboxeja, kultaketjuja ja “lökäpöksyjä”."

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Destaque: Moguli

Tässä vaiheessa oli vähän "tiukat tilanteet" Unioninkadulla, että onnistuin ottamaan vain yhden jotenkuten onnistuneen valokuvan mogulista tuossa etualalla.

"1990-luvulla hiphopiin keskittyvien, itsenäisten levy-yhtiöiden perustaminen, tekijänoikeuksien omistaminen loi nopeasti valtavia omaisuuksia." 

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Ala 3: Hiphop Lifestyle – katu-uskottavuus kaupan

"Hiphopin menestystarina cooliuden ja katu-uskottavuuden lähteenä houkutteli markkinavoimat paikalle. Räppärit merkkivaatteiden malleina, jopa muotisuunnittelijoina, designer-logot ja luksus vaikuttavat olevan kaukana ghettojen kurjuudesta." 

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Destaque: Ladies First

“Who ya callin’ a bitch?” Hiphopin kirjoittaessa nyt 2020-luvulla omaa historiaansa nostetaan esiin ne pioneerit, jotka ovat taistelleet kovimman taistelun saadakseen äänensä kuuluviin: Naiset hip-hopissa ovat olleet lajin tekijöiden joukossa, ei pelkkinä koristeina, kuten stereotyypit ovat halunneet heidät esittää"

Teksti lainattu Império do Papagaio nettisivuilta.

Tässä vaiheessa minun kamerani lakkasi toimimasta 😟Onneksi siitä vain tyhjeni akku vaikka hetkellisesti olin jo huolestunut, että kamera olisi vesisateen takia mennyt epäkuntoon. Joten jäi nyt sitten valokuvaamatta kulkueen viimeinen osio Alegoria: Planet Ghetto.

Todella upea suoritus Império do Papagaiolta ja onneksi olkoon vielä vuoden 2026 karnevaalisamban suomenmestaruudesta. Huippu esitys kaiken kaikkiaan sateesta huolimatta! Tanssin ilo ja taito olivat läsnä ihan jokaisessa esityksessä. Hyvä te ♥ ♥ ♥

 

Makoisaa juhannusta, keskikesän aikaa kaikille

 

Tänään vietetään juhannusaattoa, keskikesän juhlaa eli mittumaaria. Meidän siniristilippumme  nostetaan salkoon juhannusaaton iltana ja poikkeuksellisesti lippu saa olla tangossa läpi yön aina juhannuspäivän iltaa kello 21 saakka. Suuri osa suomalaiset pakkautui jo eilen autoihinsa matkatakseen mökkeilemään eli viettämään juhannusta vehreän luonnonhelmassa. Rauhoittuminen luonnon ääressä, saunominen ja uiminen kuuluvat olennaisesti meidän juhannuksen viettoon ja perinteisiin. Osa suomalaisista viettää toki myös kaupunkijuhannusta lähes tyhjässä pääkaupungissamme, jossa Suomeen tulleet turistit ihmettelevät "missä ihmeessä kaikki suomalaiset ovat". 

Juhannukseen kuuluu perinteisesti juhannussauna ja ehdottomasti vihdan kanssa. Saunaan kerättävien "koivuoksien nimitys" jakaa meidät suomalaiset kahteen leiriin riippuen siitä missäpäin rakasta kotimaatamme asut. Sana vihta on käytössä Länsi- ja Etelä-Suomessa. Itä- ja Keski-Suomessa saunassa käytettävää koivunoksista "sidottua nippua" kutsutaan vastaksi. Minä muistan vieläkin elävästi kun isoisäni teki kaikille saunavihdat juhannusaatoksi saunaan. Hän myös opetti meitä lapsenlapsia sitomaan vihdat niin, että ne kesivät myös vihtomisen saunassa. 

Toinen lapsuuden perinne oli aina juhannuskoivujen tuominen kesämökin ulko-oven molemmin puolin. Puita karsittiin aina ojanpientareilta alkukesästä joten koivujen kaataminen oli myös pihaympäristöön liittyvä hoitotoimi. Juhannuskoivujen asettaminen ulko-ovien vierustalle on ollut vanha suomalainen keskikesän kansanperinne. Tuoreet, vihreät koivut toivottivat kesän, valon ja luonnon vihreyden tervetulleeksi kotiin ja samalla ne symboloivat myös uudistumista. 

Koivunoksien uskottiin aikoinaan myös torjuvan pahoja henkiä, tuovan onnea ja suojaavan taloa sekä asukkaita. Koivut ovat aikoinaan myös liittyneet vanhaan karjanhoitokulttuuriin ja karjaonneen. Koivuihin liitettiin aikoinaan vanhoja hedelmällisyyteen ja hyvään satoon liittyviä uskomuksia. Koivupuilla pyrittiin varmistamaan karjan hyvinvointi ja hyvä maidontuotanto. Monesti olen itse kerännyt koivunoksia maljakkoon parvekkeelle tai maljakkoon jos juhannusta on vietetty kaupungissa. 

Juhannuksena kukkivaa juhannusruusua on viljelty Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien ja se kuuluukin Suomen historiallisiin ruusuihin. Juhannusruusua löytyy ympäri Suomea ja sen kasvuvyöhyke yltää aina Lappiin saakka. Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) on suomalaisen kesän, juhannuksen ja nostalgian symboli. Siitä tulee mieleen suomalaiset vanhat pihapiirit, mummolat, perinnemaisema, maaseutu, lapsuuden muistot ja lämmin turva. Lajike on hyvin talvenkestävä joten se kuvastaa myös meidän suomalaisten sisua ja sitkeyttä. 

Suomalaiseen juhannusaattoon kuuluu myös aina juhannuskokko. Viime juhannusaattona saatiin monen vuoden jälkeen taas polttaa juhannuskokko. Monena vuonna metsäpalovaroitukset ovat kieltäneet kokot ja juhannusjuhlakin ovat vähän lässähtäneet monen mielestä. Saa nähdä miten käy tänä iltana. Se selviää kello 22 kun läheisen järven rannalla vietetään juhannusjuhlaa harmonikan soidessa ja makkaran paistuessa grillissä. Vielä eilen netissä olleen tiedotteen mukaan kokko tultaisiin sytyttämään. 

Kokkotulien alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Tulien lisäksi henkiä on historian havinassa peloteltu myös meluamalla. Aikoinaan talvipäivänseisauksen aikoihin on myös poltettu kokkoja kuten me nyt teemme juhannuksena. Jännästi nämä meidän perinteet ovat liittyneet usein pahoihin henkiin ja hyvän onnen tavoitteluun. 

Juhannuksen juhlapöytään katetaan nykyään uusia perunoita, erilaisia kaloja ja ehdottomasti myös silliä, vihanneksia, grilliherkkuja ja jälkiruoaksi mansikoita tai peräti mansikkakkua. Juhannuksella on sekä pakanalliset että kristilliset juuret. Alun perin keskikesän juhlaa on vietetty jo ammoisista ajoista lähtien juuri kesäpäivänseisauksen aikaan.

Ennen kristinuskon tuloa Suomeen keskikesän juhla eli Ukon juhla oli sadon sekä hedelmällisyyden juhla. Koska lehmien laidunkausi oli alkanut ruoka painottui hyvin vahvasti maitotuotteisiin. Juhannuskokkojen äärellä syötiinkin siis maitopohjaisia vellejä, johon voitiin lisätä makua antamaan vastakirnuttua voita. Pohjanmaalla ja Karjalassa tehtiin punaista juhannusjuustoa juoksutetusta maidosta, jota keitettiin pitkään saaden näin aikaan punertava väri ja makean maku.

Aikoinaan juhannuksen pidoissa juotiin Ukon malja, joka oli vahvaa ohraolutta. Kesäkuun alussa alkanut kalastus saattoi tuoda juhannuspöytään myös kalaa. Tuon ajan ihmisen oli turha haaveilla, että juhannuksena olisi syöty uusia perunoita. Vasta 1900-luvun alkupuolella saatiin maasta perunaa syötäväksi mutta paljon myöhemmin kesällä. Varhaisperunaa eli uutta perunaa ei keksitty, vaan se syntyi ihmisen jalostustoiminnan tuloksena.

Kuten Agricola vuonna 1551 on runoillut aikoinaan niin "lämmikettä" saatiin juhannuksen viettäjille juuri tästä ohraoluesta eli Ukon maljasta. 

"Ja kuin kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.

Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.

Sitte paljo häpiää siellä tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin".

Juhannustanssit ovat vakiintuneet suomalaiseen kesäperinteiseen, jossa yhdistyvät maatalouskulttuuri, tanssilavojen nousu 1950-luvulla ja myös kirjallisuushistoria. Juhannukseen ja alkujaan myös Ukon juhlaan on liittynyt vahvasti taikuus, hedelmällisyyden edistäminen ja kokkojen polttaminen. Kokkojen äärellä on tanssittu ja laulettu myös. Kirjailija Hannu Salama julkaisu 1964 jopa romaanin "Juhannustanssit", joka kuvaili maaseudun riehakkaita juhannusjuhlien viinanjuontia ja "nuorison hullaantumista". 

Juhannukseen liittyvät myös monet perinteiset juhannustaiat, joiden avulla entisaikana uskottiin paljastavan tulevan puolison. Seitsemän kukan kerääminen tyynyn alle näyttää unessa tulevan puolison. Käen kukuntojen määrä paljastaa puolestaan sen kuinka monen vuoden kuluttua pääset naimisiin. Jos käki on hiljaa niin häitä tanssitaan vielä saman vuoden aikana. Kurkistus kesäyönä alasti kaivoon tai veteen paljastaa myös tulevan puolison. Juhannuskokon savun suunta puolestaan paljastaa mihin suuntaan tulet avioitumaan. Jos käännät vasemman jalan sukan nurinpäin nukkumaan mennessäsi ja laitat kantapääsi alle rahan näet unessa puolisosi. 

Oikein mukavaa, aurinkoista, makoisaa ja leppoisaa juhannusta kaikille! Jos olet allerginen esimerkiksi heinille niin jätä pyöriminen pelloilla kesäyönä alasti ettet saa ihottumaa tai punkkeja itseesi. Ja myös ne kukat pois sieltä tyynyn alta. Laita vaikka mieluummin se nurinperin sukka kolikon kanssa jalkaan. Ja muista käyttää pelastusliivejä kun menet vesille. 

Rakkauden tekoja monologi Laila Pullisesta koskettaa

Mainos / lippu saatu - Teatteri Vantaa 

Viikko sitten sunnuntai iltana istahdin Nissbackan ateljee rakennuksen ensimmäiseen penkkiriviin odottamaan, että illan esitys alkaisi. Tämän ateljeetilan seinällä on kaikkina minun vierailuvuosinani roikkunut Pullisen veistostyössä kulunut, sininen työhaalari ja puukenkäpari lattialla. Nyt tuttuja esineitä ei näkynyt koska Teatteri Vantaan näyttelijä ja perustajajäsen Anne Nielsen oli pukenut ne ylleen. Hän tulisi tänä iltana esittämään meille äärimmäisen koskettavan Laila Pullisen pojan Jean Ramsayn kirjoittaman monologin Rakkauden tekoja. Teos sai ensi-iltansa kesällä 2025 tässä samassa paikassa hurmaten yleisön. Onneksi loppuunmyyty esitys palasi myös tänä kesänä taas Nissbackaan. 

Kun taiteilijan oma poika lausuu esityksen koskettavat alkusanat ja Nielsen laskeutuu portaat alas ateljeen toisesta kerroksesta minä näen ja koen edessäni Laila Pullisen - kuvanveistäjän, naisen, äidin, aviopuolison ja vahvan persoonan. Hyvin konaisvaltainen ja mukaansatemppaava kokemus, joka pitää minut otteessaan monologin alusta loppuun. Minulta katoaa ajan taju kun monologi etenee ja tunnen, että Laila Pullinen on läsnä esityksessä Nielsenin vahvan eläytymisen kautta. Minusta Nielsen jopa muistuttaa ulkonäöltään Lailaa. 

“Kirjoitin monologin pitkälti mittatilaustyönä Anne Nielsenille, jossa on samaa tahdonvoimaa ja hurjuutta kuin Lailassa – puhumattakaan siitä, että on fyysisesti hyvin samanoloinen ja kokoinen: Lailan haalarit ja puukengät sopivat hänen päällensä, ääni hänen suuhunsa ja persoona sieluun.”

Jean Ramsay / Rakkauden tekoja näyttää ihmisen taiteilijan taustalla 13.2.2025

Kuva vuodelta 2017 kun vierailin Nissbackassa ensimmäistä kertaa ja tutustuin Jean Ramsayhin. 

Olin ennen esityksen alkua kohdannut Anne Nielsenin jo kotimuseon puolella ja melkein hätkähdin kahden vahvan naisen yhdennäköisyyttä. Laila Pullinen on ollut rohkea ja rajoja rikkova nainen omana aikanaan. Hän on uskaltanut pitää päänsä ja ryhtyä kuvanveistäjäksi vaikka 50-luvun yleisen käsityksen mukaan pienikokoinen nainen ei sovellu "miesten hommiin". Anne Nielsen on puolestaan toiminut monipuolisena näyttelijänä ja teatterintekijänä, joka yhdessä miehensä kanssa perusti Teatteri Vantaan jo 1985. Nielsen kertoi monologin jälkeen, että hän on myös tavannut Laila Pullisen Nissbackassa vuosia sitten kun he keskustelivat Silkkitehdas rakennuksen tulevaisuudesta Vantaalla. 

Monologissa käydään läpi Laila Pullisen elämänvaiheita, jotka ovat olleet hyvin vaiherikkaita. Lapsuuden Karjala joudutaan jättämään kun perhe lähtee evakkoon kolmen pienen lapsensa kanssa. Tyyni-äiti pääsee hetkellisesti käymään entisessä kotitalossa vain todetakseen, että kaikki on rikottu sekä sotkettu ja jäljellä on vain yksi kanneton soppakulho. Kun Paavo-isä kaatuu rintamalla 1941 jäävät lapset isättömäksi ja vielä ihan vieraassa ympäristössä. 

Monologissa Laila Pullinen on enemmän tunteva ihminen kuin arvostettu ja kiitelty kuvanveistäjä. Maailma on ollut hyvin erilainen Pullisen nuoruudessa ja myös se miten naisiin on suhtauduttu vuosikymmeniä sitten. Pullisen elämässä on ollut toki romanttisia rakkauksia ja ihania päiviä Italiassa kun hän opiskelee ja kehittää kuvanveistotaitoa. Naisena hän on silti aina ollut vahva ja voimakas persoona, joka haluaa rohkeasti nostaa esille naistaiteilijoiden aseman, tasa-arvon ja luontosuhteen.

Monologissa käsitellään myös oman lapsen syntymään ja siihen liittyviä ongelmia. Äitiys ei aina ole ollut helppoa. Ristiriitaisia ajatuksia pää täynnä osaamisesta olla lapsen kanssa. Oman aviomiehen sairastuminen tekee Pullisesta omaishoitajan ja isän sekä pojan välit katkevat. Nissbackan säilyttäminen on ollut hänen sydämen asiansa taiteen lisäksi. 

Monologin jälkeen  Anne Nielsen ja Jean Ramsay jäivät juttelemaan yleisön kanssa. 

Rakkauden tekoja -monologia herätti minussa paljon erilaisia tunteita. Kun tapasin Jean Ramsayn 2017 Laila Pullisen kotimuseossa keskustelimme paljon äideistä koska meidän molempien äidit olivat siirtyneet ajasta ikuiseen peräkkäisinä vuosina. Äitimme olimme lähes samanikäisiä ja molempia heitä yhdisti kiinnostus taiteeseen. Oma äitini pyrki Ateneumiin aikoinaan mutta kun ovet eivät auenneet hän päätti olla hakematta toista kertaa. Äiti jatkoi silti taiteen tekemistä hyvin monipuolisesti koko elämänsä ajan. Meihin lapsiin hän istutti kiinnostuksen ja intohimon hyvin moninaiseen taiteeseen. Harmi ettei äiti koskaan ehtinyt tavata Laila Pullista, jota hän arvosti suuresti. 

Rakkauden tekoja -monologi on nähtävissä kesäkuussa vielä to 25.6. klo 17.30, pe 26.6. klo 17.30, la 27.6. klo 17.30 ja su 28.6. klo 17.30.

Lisäesityksiä elokuussa:

pe 7.8. klo 17.30

su 9.8. klo 17.30

to 13.8. klo 17.30

pe 14.8. klo 17.30

la 15.8. klo 17.30

su 16.8. klo 17.30

Esityksen kesto on 60 minuuttia ilman väliaikaa. Café Anja & Anniki palvelee ennen esitystä. Tiedustelut tarjoiluista info@lailapullinen.fi. Yksityisnäytökset mahdollisia, tiedustelut teatterin toimistosta p. 09-8361919.

Esityksen on ohjannut Osku Heiskanen. Teksti Jean Ramsay. Laila Pullisena Anne Nielsen. 

Liput Netticket 

Rakkauden tekoja -monologi on yhteistuotanto Laila Pullisen säätiön, Teatteri Vantaan ja Vantaan kaupungin välillä. 

Laila Pullinen, Sisyfos 2001 

Marjon matkassa suosittelee Rakkauden tekoja -monologia ja vierailua myös kohteessa Laila Pullinen veistopuisto ja kotimuseo kesän aikana. Anne Nielsenin monologi on herkkä mutta samalla myös äärimmäisen voimakas naisen kannanotto taiteilijaelämän, naiseuden, tasa-arvon, työn, ympäristön, rakkauden ja itse naiseuden ristiriidoista. Kiitos Jean Ramsayn upean tekstin.