Halloween terveisiä iki-ihanasta Halloweeks tapahtumasta, jonne ehtii vielä huomenna 1.11. katselemaan ja aistimaan valotaidetta sekä kaikkea muutakin kivaa. Valoa ei koskaan ole liikaa näin syksyllä kun pimeys tuntuu laskeutuvan koko ajan vain aiemmin.
Puotilan kartanon puutarhassa järjestettiin ihan ensimmäinen Halloweeks syksyllä 2023 ja minä menetin jo silloin sydämeni tapahtumalle. Satoja kurpitsalyhtyjä, upeasti valaistuja puita, humoristinen luuranko luokka, leppeä noita keittelemässä taikajuomaa, kurpitsavaunut, autoilevia "kurpitsamiehiä", traktoreita, jättiläishämähäkki verkkoineen ja paljon muuta on tänä syksynä nähtävillä. Minä kävin jo yksin 6.lokakuuta kurkistelemassa miltä puisto näyttää. Olemme vuosittain käyneet Rva Kepposen kanssa tapahtumassa ja 28.10. aikataulumme sopivat vihdoin yhteiseen vierailuun.
Huomenna sunnuntaina Halloweeks on vielä avoinna klo 12.00 - 21.30 eli hyvin ehtii vielä kuljeskelemaan puistossa ja ulkoilemaan nauttian puiston tarjonnasta. Me aloitimme perinteisesti ensin kahvittelulla eli Svenkan piharakennuksessa kahvit makean kera. Tapahtuma-alueella on myös koju, josta voi ostaa syötävää sekä erillinen metrilakua myyvä koju.
Puisto on aina todella upeasti valaistu värivaloilla ja valokuvia tulikin napsittua melkoisesti. Kaiverrettuja kurpitsalyhtyjä oli taas ympäri puistoa runsaasti. Olisi mukava tietää kuinka paljon kurpitsalyhtyjä aluella on tapahtuman aikaan oikein on? Uskoisin, että varmasti useita satoja. Molemmilla käyntikerroillani niitä myös kävi henkilö huoltamassa eli uudet tuikut sammuneiden sammuneiden tilalle. Löysin tutkittuani ensimmäiseltä vierailultani kirjoitettua blogitekstiä seuraavaa "Puotilan kartanon ympärillä yli 1000 kurpitsalyhtyä valaisee puistoa." joten varmasti ollaan samoissa lukemissa nytkin eli puuhaa riittäää kyllä lyhtyvastaavalle.
Luurangot olivat kokoontuneet rinkiin, jonka keskellä yksi heistä näytti keittelevän soppaa. Näitä heppuja keittopuuhissa ei oltukaan aiemmin nähty. Mitähän herkkua tuossa padassa mahtoi oikein valmistua? Toivottavasti jotain vahvistaa ja "lihaa luiden päälle antavaa" oli tulossa - vai voiko noin edes sanoa kun on kyse luurangoista 😏
Yksi luuranko oli kiivennyt ihan puuoksalle makoilemaan ja odottamaan sopan valmistumista. Jäi arvoitukseksi mitä höyryävässä padassa porisi ja koska keitos olisi valmis. Ystäväni oli juuri reissussa perheensä kanssa Yhdysvalloissa ja siellä luurangot tuntuivat koristavan kurpitsojen kera myös todella monien talojen pihamaita. Muistan lukeneeni Ilta-Sanomista muutaman vuoden takaa artikkelin, jossa kerrottiin miten massiivisesti USAssa käytetään asuihin, koristeisiin ja karkkeihin rahaa halloweenin aikaan. Jutuissa mainittiin, että peräti 68 % amerikkalaisista juhlii halloweenia.
Tänä syksynä Halloweeks tapahtumassa oli minusta enemmän luurankoja kuin koskaan aiemmin. Toki kilttejä kummituksia ja enemmän pienimmille lapsille sopivia haamuhahmoja oli myös esillä joten tapahtuma on kyllä ihan kaiken ikäisille sopiva. Lapsia kiinnosti myös traktorin päällä istuminen ja pakko on myöntää, että itsekin olen yhdellä reissulla istahtanut traktorin penkille. Minullahan on haaveena joskus elämässäni päästä ajamaan traktoria edes pieni matka. Jää nähtäväksi toteutuuko tämä unelma koskaan...
Ihana kurpitsalyhty "puu" joka valaisi meidän menoa Rva kepposen kanssa eteenpäin puistossa. Puiston puiset käytävät ovat nykyään niin leveät, että siellä pystyy liikkumaan lastenvaunujen ja myös pyörätuolin kanssa - upea juttu eli puisto sopii kaikille.
Näitä pikkuisia eläinluurankoja tulee aina kuvattua kun ovat niin söpöläisiä. Isommat luurangot ovat mielestäni lisääntyneet puistossa viimeisten vuosien aikana. Nämä ylläolevat hahmot taisivat olla kissa ja koira jos oikein tulkitsen ja koira oli ajanut kissan katolle.
Valoa tähän pimeyteen kaivataan ja sitä myös Halloweeks tapahtumasta löytyy. Laitoin viime viikolla parvekkeen jo syyskuntoon ja suunnittelin jo kausivalojen laittamista sinne. Mietin, että onko sittenkin vielä liian aikaista vielä mutta ystäväni totesi hyvin "Normaaliaikaan siirtyminen on hyvä juttu oman unen kannalta mutta pimeys laskeutuu iltaisin aivan liian aikaisin". Tuo on kyllä ihan totta eli kun menemme Mimmin kanssa iltalenkille on jo ihan säkkipimeää. Pitäisikö emännän hankkia oksalamppu iltalenkitys varusteeksi? Aamulla Mimmi ei koskaan onneksi halua aikaisin ulos mikä on helpotus!
Nämä "lökäpöksyt" ovat olleet jo Halloweeksin vetonauloina minusta jo kolme vuotta. Taas kaverusten auto piiputtaa ja kyydissä olevat "vähän laihanoloiset matkustajat" odottavat kun heput yrittävät taas jälleen kerran saada autoaan korjattua. Kovasti siinä ähistään ja puhistaan "housut vähän puolitangossa" joten peukut pystyyn, että kohta auto on kunnossa. Tsemppiä pojat!
Kiltin oloinen noitahahmo siellä taas keitteli taikajuomiaan ja padasta kohosi runsaasti kuplia. Tällä kertaa en onnistunut vangitsemaan yhtään kuplaa valokuviini mutta niitä näytti lentelevän aina tasaisin väliajoin noidan padasta. Tämä kohde on selkeästi yksi pienempien lasten suosikkikohde ja minustakin on kiva katsella lapsien Halloween riemua kun he metsästävät noidan kuplia...
Ihan uusi tuttavuus oli tänä syksynä luurankojen koululuokka, jossa opettaja piti selkeästi biologian oppituntia liittyen omenan rakenteeseen. Tuli elävästi mieleen omat kouluajat kun minusta vielä piti tulla biologi koska olin äärimmäisen kiinnostunut luonnosta ja eläimistä. Kirjoitin biologian yo-kirjoituksissa ja sainkin siitä laudaturin tuottaen kuitenkin omalle opettajalle pettymyksen kun en pyrkinyt yliopistoon lukemaan bilsaan vaan valitsin kaupalliset opinnot. Olin vuosia mukana koulun biologiakerhossa ja me preparoimme opettajan johdolla myös kuolleen kissan sekä hiiriä - äärimmäisen mielenkiintoista oli kyllä.
Tässä luurankojen koululuokassa näki selvästi ketä biologian opetus kiinnosti. Ahkerimmat viittaavat käsi ojossa opettajalle kun taas osa hakee suojaa itselleen pulpetin avattavan kannen alta ettei opettaja vain kysyisi häneltä jotain kinkkistä. Nuo avattavat pulpelit olivat ihan legendaaria ja kaikki niitä käyttäneet muistavat varmasti myös sen paperin, joka laitettiin pulpetin pohjalle kun pulpetti siivottiin. Omat pulpetit ovat aikoja sitten kadonneet kouluista ja nykyään myös opiskellaan myös ihan eri tavalla kuin ennen. Meillä oli vain lyijykynä, pyyhekumi ja ruutuvihko!
Valtava hämähäkki verkkoineen oli myös tapahtumassa esillä. En ole mitenkään suuri hämähäkkien ystävä ja kun siirsin pelargoniat parvekkeelta sisälle ennen niin talviteloille laittoa huomasin, että mukana oli tullut myös julmetun iso hämähäkki. Sain sen onneksi muovikuppia apuna käyttäen palautettua takaisin luontoon - yöks!
Lisää luurankoja ja minä selfiessä yhden kanssa - hymyni ei hyytynyt vaikka kaveri oli takanani!
Halloweeks löytyy osoitteesta Puotilan kartano, Puotilantie 7, 00910 Helsinki. Avoinna 1.11. klo 12.00 - 21.30 eli jos huomiselle ei ole ohjelmaa niin ota suunnaksi Halloweeks päivällä tai illalla. Tulishow myös nähtävillä huomenna. Mukava tapahtuma sekä päivällä että illalla. Valot toki näkyvät paremmin kun hämärä laskuu. Kiitos taas jälleen kerran Halloweeks tapahtumasta. Ensi vuonna tapaamme taas 🎃👻🎃💀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti