Kim Simonssonin lapset, eläimet ja Sammaljätit ovat vallanneet Söderlångvikin

 

Kuvanveistäjä Kim Simonssonin (s.1974) omaperäisen satumaiset ja kuin unenkaltaiset työt ovat puhutelleet minua jo vuosia. Blogissa olen maininnut taiteilijan ensimmäisen kerran jo kesäisen Fiskars vierailuni yhteydessä 2014. "Pidän todella paljon vuoden 2004 Vuoden nuori taiteilija -palkinnon saaneen Kim Simonssonin töistä. Simonssonin veistoksissa on vaikutteita japanilaisista sarjakuvista ja amerikkalaisista elokuvista. Veistokset ovat leikitteleviä ja ne saavat minut aina hymyilemään." Em. tekstin yhteyteen olen liittänyt kuvat töistä Poika lätäkössä sekä Tyttö ja kultainen sammakko. Marjon matkassa -blogin kirjoittamisen olin aloittanut n. 1,5 vuotta aiemmin.

Yleensä taidenäyttelyissä teoksiin ei saa koskea mutta tähän pensseliin sai!

Kim Simonssonin on vilahtunut blogissani myös Fiskarsin About Clay -näyttelyn yhteydessä kesällä 2018. EMMAssa 2023 esillä olleessa Collection Kakkonen -näyttelystä löytyi taiteilijan suloinen Nukkuva, lukeva sammaltyttö. Suuret, sympaattiset Sammaljätit puolestaan valtasivat Lasipalatsin ympäristön 2024 ja minäkin onnistuin pari päivää ennen näyttelyn loppumista nähdä ne. Mieleen on jäänyt myös Simonssonin tyttö KWUMista muutaman kesän takaa. Simonssonin hahmot ovat minulle äärimmäisen rakkaita. ♥

Söderlångvikin kartanossa avautui 2.5. Kim Simonssonin kesänäyttely "Valveuni ja muita kertomuksia". Ehdottomasti halusin nähdä sekä näyttelyn että myös uudistuneen museonrakennuksen. Söderlångvikin museo avattiin yleisölle jo vuonna 1965 Amos Andersonin (1878-1961) toivomuksen mukaisesti. Päärakennus peruskorjattiin vuosina 2018-2021, jolloin sisätilat entisöitiin alkuperäiseen 1930-luvun asuunsa. Olen itse käynyt Söderlångvikissa kesällä 2015 ja nyt siellä näytti todella upealta verrattuna aikaan ennen peruskorjausta. Teen ehdottomasti ihan oman postauksen Amos Anderssonin kesäasunnosta myöhemmin joten nyt keskitytään vain satumaiseeen Simonssonin taiteeseen. 

Valveuni 2020-2024 - nailonkuitu, epoksi

Kun olet vilauttanut joko Museo- tai pankkikorttia mukaville lippupisteen rouville ja napannut itselleni pienet taskuoppaat (näyttelystä/museosta) voit siirtyä todella huikealla taidematkalle. Ensimmäisessä huoneessa eli pylväshallissa sijaitsee sisätiloissa olevan näyttelyn suurin työ eli Valveuni, joka on antanut nimensä koko näyttelylle. Sysimusta ja vaikuttava jättiläismäisen kokoinen hahmo istuu salin uusgoottilaisen pöydän päällä pää melkein kattoa hipoen. Ensin tuntuu oudolta mutta mitä enemmän liikut museon tiloissa sitä enemmän huomaat miten luontevasti Kim Simonssonin hahmot ovat löytäneet juuri oikean oman paikkansa museotiloissa. Ne ikään kuin ovat sulautuneet osaksi historiallista kokonaisuutta omalla ainutlaatuisella tavallaan. 

Valaistunut tyttö 2018 - keramiikka, lasite, kulta 

Keskikoriste 2021 - keramiikka, epoksihartsi, nylonkuitu jne. 

Söderlångvikin ruokasalin pitkän pöydän päälle on aseteltu Keskikoristeen lisäksi myös kaksi muuta Simonssonin työtä - Hiihtäjä ja Astronautti. Työt olivat mustia kuten sisääntulon jättiläismäinen Valveuni ja seisoessaan vielä pöydällä niiden koko korostuu. Mustat työt ovat vaikuttavia mutta vihreistä pidin silti enemmän juuri niiden pirteän värin takia. Tämän peräti 12 metriä pitkän pöydän ääressä Amos Andersson on aikoinaan kestinnyt peräti 34 ruokavierasta lukuisilla illallisillaan. 

Johtajan muotokuva 2015 - keramiikka

Musiikkihuoneen takan päällä istuu ehkä yksi näyttelyn kauneimmista Kim Simonssonin töistä minun mielestäni. Hahmo on vihreä sillä onhan se Istuva savoijinkaalipoika. Tuo pojan lempeä hymy joka heijastuu myös hänen silmistään on minusta todella valloittava. Vaikka ollaan arvokkaassa museossa niin Simonssonin lapsipatsaat ovat omilla ehdoillaan näissä tiloissa eli lapsina!

Istuva savoijinkaalipoika 2024 - keramiikka, nylonkuitu

Salongista löytyvä Simonssonin kullanvärinen työ "Aurinkokuninkaan lemmikki"on upea ja samalla myös vähän humoristinen. Ranskan kuningas, yksinvaltias Ludvig XIV nousi aikoinaan vain 4-vuotiaana valtaistuimelle, jota hän hallitsi peräti 72 vuotta. Kaikki elämä Ranskassa pyöri kuninkaan ympärillä niin kuin planeetat kiertävät aurinkoa. Ja tästä syystä Ludvig saikin lisänimen Aurinkokuningas. Kuninkaan kerrotaan myös tokaisseen "Valtio, se olen minä!". Kun katsoo Aurinkokuninkaan lemmikin asentoa niin minulle tulee vääjäämättä mieleen meidän päivittäiset ulkoilulenkit Mimmin kanssa ja hänen tarpeillaan käynti... 😄

Aurinkokuninkaan lemmikki 2019 - keramiikka, kulta, akryyliväri 

Toinen Simonssonin työ Istuva tyttö salongissa on asetettu ikkunalaudalla Felix Nylundin (1878-1940) prossiveistoksen Voitonseppele (1936) viereen. Kolmen sepän patsas Mannerheimin ja Aleksanterinkadun risteyksessä on varmasti tunnetuin Nylundin patsas. Jos sana salonki käsitteenä ei ole tuttu niin se on aikoinaan liittynyt entisaikojen seurapiirielämään eli se on ollut seurusteluhuoe, joka on sisustettu vaikka rokokootyylisin kalustein. 

Istuva tyttö 2024 - keramiikka, akryyliväri 

Vierashuoneessa sängyllä nukkui ehkä helteestä väsähtänyt vihreä sammaltyttö, joka oli todella suloinen. Hän näki varmasti jotain todella ihanaa unta koska minusta näytti siltä, että hän hymyili onnellisesti. Kim Simonssonilla osaa todella luoda näillä hahmoillaan hyvin satumaisen tunnelman.

 

Nukkuva sammaltyttö 2022 - keramiikka, nylonkuitu

Kylpyhuoneesta löytyi ihanaa,vanhaa kuusikulmaisista laatoista tehtyä klinkkerilattiaa ahkerasti pesevä tyttö. Kim Simonsson on opiskellut keramiikkaa ja valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 2000. Anna-lehden haastattelussa Simonssa kertoo, että hän oli laskelmoinnut pääsevänsä kouluun helpommin hakemalla keramiikkapuolella. Saatuaan opiskelupaikan hän oli kuitenkin tajunnut, että juuri keramiikka olisi hänelle oikea paikka eli kolmiulotteisuus sekä kuvanveisto olivat juuri hänen juttunsa. 

Siluettityttö pesee lattiaa 2021 - keramiikka, nylonkuitu, epoksihartsi

Seuraavaksi siirryin Presidentin huoneeseen, jossa pieni poika katseli itseään peilistä hopeinen kypärä päässään . Presidentin huone on saanut nimensä siitä, että P.E. Svinhufvud ja myös Ellen-rouva vierailivat usein Söderlångvikissä, Huoneen kalustus oli myös hulppea mutta siihen palataan toisessa postauksessa. Jos sinua kiinnostaa kuulla Kim Simonssonin mietteitä "Miten luodaan hahmojen maailma" niin tästä Arabian linkistä pääset kuuntelemaan hänen ajatuksiaan. 

Muutos 2025 - keramiikka, lasi, hopeamaali 

Biljardihuoneesta löytyi kaksikin Simonssonin työtä. Toinen niistä on ison biljardipöydän alla. 

Joku oli piiloutunut sinne pelailemaan peliä, joka oli minulle hyvin tuttu omasta lapsuudestani. Muistatko sinä Fortunan lapsuudestasi tai oletko pelannut sitä? Me pelasimme sitä veljeni kanssa usein ja marmokuulat lentelivät liian kovista lyönneistä pelilaudalta pois kun olimme niin innoissamme. Fortuna-pelin kehitti opettaja, pedagogi ja leikkikalutehtailija Juho Jussila 1900-luvun alussa. Lopullisesti peli muotoutui 1925 ja tuotanto aloitettiin 1926 Jussilan leikkikalutehtaassa Jyväskylässä. 

Fortunapelaaja 2025 - keramiikka, epoksihartsi, elektroniikka jne. 

Kultatyttö 2025 - keramiikka, lasite, kulta

Kirjaston oli vallannut peräti neljä vihreää sammalhahmoa. joista kaksi oli tutkijoita ja yksi piippumies sekä mukana joukossa oli myös kaksipäinen kani! Valmistuttuaan Kim Simonsson teki paljon erilaisia eläinhahmoja ennen siirtymistään lapsiin, jotka ovat erittäin koskettavia ja niiden näkeminen on hyvin voimaannuttavaa. Olen haaveillut, että joskus vielä tapaisin Kim Simonssonin ja pääsisin kurkistamaan hänen ateljeetilaansa Fiskarsissa. 

Sammalmies ja piippu 2021 - keramiikka, nylonkuitu, epoksihartsi ja 

Kaksipäinen kani 2019 - keramiikka, nylonkuitu, epoksihartsi

Tutkija 1 2023 - keramiikka, epoksihartsi, elektroniikka jne. 

Tutkija 2 2023 - keramiikka, epoksihartsi, elektroniikka jne. 

Koska vierailupäiväni Söderlångvikissä oli todella helteinen olin enemmän kuin ilahtunut siitä, että ovi kattoterassille oli avoin joten päätin piipahtaa siellä hetken vilvottelemassa. Samalla huomasin, että myös upeasti hoidetussa puutarhassa oli lisää Kim Simonssonin teoksia. Puutarhasta löytyy mm. valkoinen Kuninkaallinen maanmittari, jolla saattaa olla kädessään punavartinen signaaliseiväs. Maanmittaaminen on ollut aika hankalaa ja monimutkaista aikoinaan.  

Kim Simonsson - Kuninkaallinen maanmittari 

Siirryin takaisin Amos Anderssonin entiseen työhuoneeseen, josta löytyi vielä kaksi aivan ihanaa mutta täysin erilaista teosta. Toisessa valkoiset tytöt seisoivat käsikkäin kun toisessa veistoksessa oltiin piilouduttu kaalimajaan. Minä rakastan myös Kim Simonssonin töilleen antamia nimiä, jotka ovat hauskoja ja tuovat hymyn huulille. Kim Simonsson on 2000-luvun alussa saanut vaikutteita mm. japanilaisen Takashi Murakamin teoksista, jotka olivat hyvin henkilökohtaisia ja ainutlaatuisia. Sammalhahmot ovat taas Simonssonin omia upeita luomuksia, joista hänet tunnetaan. 

Lisa ja Louise 2012 - keramiikka, lasi, maali 

Pieni kaalimaja 2025 - keramiikka, nylonkuitu, epoksihartsi 

Helsinki -huoneesta löytyi vielä pari työtä ennen siirtymistä katsomaan ulkona olevia teoksia. Tässä huoneessa majoitettiin naispuoleisia vieraita, jotka saapuivat Helsingistä Kemiöön. Jos et vielä ole piipahtunut niin Yrjönkadulta löytyy Amos Anderssonin kotimuseo/kaupunkiasunto, joka avautui myös ison remontin jälkeen 2023. Upea paikka sekin!

Pieni sammaltyttö 2025 - keramiikka, nylonkuitu / Hiuksiaan leikkaava tyttö 2019 - keramiikka, lasite

Minä kirjoitin blogipostauksen Kim Simonssonin Sammaljäteistä vain muutamia päiviä ennen kuin ne siirtyivät pois Lasipalatsin aukiota. Olin niin iloinen, että ehdin nähdä nämä upeat hahmot silloin ja aloin jo haaveilla matkasta kesällä Kemiöön. Yksi iso kohokohta olikin Söderlångvikin vierailulla juuri se, että läheisestä metsiköstä löytyivät Sammaljätit. Alun perin ranskalaista Lille3000-festivaalia varten valmistetut jätit ovat nyt tulleet pysyvään sijoituspaikkaansa. Ajan myötä nämä upeat jätit haalistuvat ja tarjoavat kasvupohjaa jäkälille ja sammalille. Minä onnistuiin myös kuulemaan kun ne lauloivat. ♥

Tämä on viimeinen kuva, jonka sain otettua kameralla ennen kuin sen akku loppu. Minulla on aina vara-akku mukana mutta ei jostain syystä tällä kertaa. Jatkoimme Mimmin kanssa vielä katsomaan kahta muuta Sammaljättiä, josta liitän tähän postaukseen lainatun kuvan. Huomasin nimittäin kun olimme tarponeet helteessä polkua eteenpäin, että olin myös jättänyt kännykän autoon - pitkä, kuuma päivä takana selkeästi. Lainattu kuva on otettu toukokuussa, joten siksi puissa ei ole lehtiä ja retukatkin kukkivat ojassa. 

Kuva Amos REX Facebook

Kim Simonssonin näyttely on avoinna vielä 14.joulukuuta 2025 asti. Söderlångvikin museo löytyy osoitteesta Amos Anderssonintie 2, Dragsfjärd. Vaikka ollaan Kemiönsaaressa sinne pääsee ihan tietä pitkin. Museokortti kohde. Näyttely on aivan huikea ja siitä tulee hyvälle tuulelle. Palataan myöhemmin peruskorjatun Amos Anderssonin kesäasunnon upeisiin huoneisiin ja sisustuksiin. Mukavaa sunnuntaita ja uutta alkavaa viikkoa kaikille!