Terveisiä Järvenpäästä ja niin kesäisestä Ihmisille ja kuoriaisille - Puutarhan salaisuus -näyttelystä! Lauantain kunniaksi huristelimme katsomaan Järvenpään museon tämän vuoden päänäyttelyä, joka avattiin helmikuun puolivälissä ja se on nähtävillä 28.elokuuta saakka. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja minusta se lämmitti jo poskia. Lämpömittari näyttikin tänään peräti +7C astetta joten myös lumet olivat alkaneet sulamaan.
Moottoritiellä ajelun jälkeen mustasta autostani on tullut kyllä ihan tummanharmaa ja tuulilasiakin piti putsailla ihan koko ajan. Sulaneet lumet ovat nyt valuneet vetenä tielle ja siitä sitten liikenteen menossa taas siirtyivät autoihin kuravetenä. Täytyypä kurvailla jonkun pesukadun kautta mitä pikimmiten etsimään se oikea väri taas esille.
Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää 1918
Ihmisille ja kuoriaisille - Puutarhan salaisuus -näyttely jakautuu kahteen osaan Suomen taiteen kultakauteen ja nykytaiteeseen. Kun astuu Järvenpään museoon sisälle näkee taiteilija Pasi Rauhalan tähän näyttelyyn luoman mediataideteoksen Eero Was Here (2022). Kannattaa istahtaa hetkeksi teoksen edessä oleville puutarhatuoleille ja katsoa miltä Eero Järnefeltin ateljeekoti Suvirannan puutarhassa on näyttänyt juuri ennen kuin Järnefelt on maalannut teoksensa Kukkivaa kesää (1918). Teos pohtii sitä minkälaisia jälkiä me ihmiset jätämme luontoon, maisemaan, ympäristöömme vaikkei meitä näy. Sen lisäksi, että me ihmiset vaalimme, nautimme ja kasvatamme me myös tuhoamme, muutamme ja kadotamme, Mielenkiintoinen teos, joka laittoi ajattelemaan. Jätin kuvaamatta teoksen koska se pitää minusta ehdottomasti kokea itse paikan päällä.
Seuraavaksi siirryimme Suomen taiteen kultakauteen, jonka vaaleanpunainen seinä toi värikkäät puutarha-aiheiset taulut todella herkullisesti esille. Jäin pohtimaan oliko seinän sävy Pantone 1905 U vai 1905 UP mutta upea väri joka tapauksessa ja Järvenpään taidemuseolle täydet pisteet tästä väripläjäyksestä. Seinän värissä näkyi juuri tuota kaunista pionien sävyä, jota Eero Järnefelt on maalannut Kukkivaa kesää -maalaukseensa. Melkein olisin voinut tuntea nenässäni kukkien kesäisen tuoksun katsellessani ja kulkiessani näyttelyssä.
1900-luvun alun ajan hengen mukaisesti myös Tuusulaan muuttanut taiteilijayhteisö alkoi vaalia huviloidensa puutarhoissa sekä hyöty- että koristekasveja. Puutarhakulttuuri ja omavaraisuus olivat ihanteita tuohon aikaan ja kasvimaa löytyi myös ensimmäisenä Helsingistä Tuusulaan muuttaneiden kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kodin yhteydestä. Omasta kasvimaasta saatiin myös ravintoa perheelle kun siellä kasvatettiin herneitä, porkkanoita, lanttua, perunaa, kaaleja ja pinaattia.
Eero Järnefelt, Kukkapenkki 1919, öljy pahville
Totta kai puutarhan haluttiin olevan myös esteettisesti kaunis paikka, jossa oli mukava istuskella lämpimänä kesäpäivänä. Puiden siimeksessä olisi kivan vilpoisaa lukea vaikka kirjaa kuunnellen luonnon ääniä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö myös vieraili ahkerasti toistensa luona ja puutarha tarjosi kesällä oivallisen paikan naapuruston yhdessäololle. Näissä puutarhoissa on ihan varmasti naurettu, laulettu ja juhlittu aikoinaan.
Eero Järnefelt, Elisabeth ja Leena, ajoittamaton öljy, Paloheimon perinnesäätiö
Helene Schjerfbeck, Nuori tyttö koivujen alla 1891, Villa Gyllenberg
Eero Järnefelt, Leena sinisessä hatussa, 1912 vesiväri
Puutarhahoito on myös koukuttavaa kuten jokainen sitä joskus harrastanut tietää. Siinä vähän myös leikkimielisesti kilpaillaan ystävien ja tuttavien kanssa kenen istutukset kukoistavat eniten tai missä talossa kukkii ensimmäisenä joku tietty kukka kesällä. Näin tehtiin myös Tuusulanjärvellä taiteilijoiden kesken. Siellä on myös vaihdettu kukkasipuleita ja muitakin puutarhanhoito vinkkejä talosta toiseen.
Eero Järnefelt, Teepöytä 1937, öljy - maljakko yksityiskokoelmasta
Eero Järnefelt on maalannut myös kauniita ikkunanäkymiä Suvirannan puutarhaan. Järvenpään taidemuseon näyttelyssä Järnefeltin Teepöytä maalauksen viereen on hauskasti otettu itse maalauksessa aikoinaan ollut maljakko mukaan. Minulle tuli elävästi mieleen tuosta asetelmasta oma vierailuni Suvirannassa muutama vuosi sitten. Suosittelen ehdottomasti vierailua Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa. Opastetut kierrokset alkavat toukokuussa ja ne on varattavissa tästä. Vierailu kestää tunnin ja sen lisäksi saa vielä omatoimisesti kierrellä puutarhassa. Toki siellä kukkii vasta kesällä jos haluaa nähdä myös sen kukkaloistoa.
Magnus Enckell, Nature morete, Orkideoita ajoittamaton öljy, Turun taidemuseo
Puutarhan kasvien lisäksi kankaalle on päätynyt kodin huonekasveja tai maljakko kukkineen. 1800-luvun puolivälin jälkeen porvariskoteihin oli alkanut ilmestyä myös eksoottisia huonekasveja. Muistan lukeneeni, että Fredrika Runeberg olisi ollut Suomen ensimmäisiä huonekasveihin hurahtaneita. Kun Fredrika oli muuttanut miehensä kuoltua Helsinkiin kerrotaan muuttokuormassa olleen 42 huonekasvia!
Venny Soldan-Brofelt, kukka-aiheisia maalauksia
Minut lumosi Järvenpään taidemuseossa ihan täydellisesti Venny Soldan-Brofeltin kukka-aiheiset maalaukset, joita hän on tehnyt sotavuosien aikana. Olisin voinut seisoa tämän seinän edessä vaikka kuinka kauan ihailemassa. Venny oli omana aikaan hyvin ainutlaatuinen nainen, joka pystyi yhdistämään sekä perhe-elämän että taiteilijauran. Tästä voit kurkistaa vierailuuni Aholassa viime kesänä ja Vennyn saavutuksiin. En ollut edes tietoinen Vennyn Kumpulan siirtolapuutarha viljelmistä ja näistä pienikokoisista, sarjallisista kukkatauluista, joita hän teki kuolemaansa saakka. Aina oppii uutta!
Tamara Piilola, Galaksi (Pacman, tikkarit, lumpeet) 2018, öljy tempera
Näyttelyn toinen puoli on pyhitetty sitten nykytaiteilijoille. Pasi Rauhalan lisäksi esillä oli taiteilja Tamaran Piilolan töitä, jotka ovat minulle tuttuja Laukon taidekesästä. Suurikokoiset öljyvärimaalaukset luovat vaikutelman salaisista puutarhoista, joihin voisi vaikka astua sisälle. Piilolan työt heijastuivat myös jännästi Järvenpään taidemuseon lattiasta. Vaikuttavia töitä! Oli myös jännä nähdä Tamaran lumpeiden jälkeen harvoin esilläoleva Albert Edelfeltin lummeaiheinen maalaus.
Albert Edelfelt, Lumpeita 1896, öljy, Kansallisgalleria
Pääsin myös tutustumaan itselleni täysin uuteen taiteilijaan Liisa Hilasvuoreen, joka luo installaatioita ja veistoksia keramiikasta. Hyönteispäät - Häviäjien joukkue on täynnä todella suuria hyönteisiä tai siis asiassa vain niiden päitä, jotka oli sijoitettu kahdella eri seinällä. Normaalisti pienet ötökät olivatkin nyt aika pelottavia tässä mittakaavassa. Hilasvuori pyrkii teoksillaan herättämään kysymyksiä ihmisen ja luonnon valtasuhteista, luontokadosta ja ilmastokriisistä.
Hyöteispäät - Häviäjien joukkue 2020/2022
Jännä työ oli myös installaatio Kirjanpainajat (2020/2022), jossa kuoriaiset ovat kaivertaneet pöytälankkuihin kirjotustaan ja tuhonneet kirjan - siis meidän ihmisten kulttuurin aikaansaannoksen. Jos kirjanpainajat (Ips typographus) eivät ole sinulle tuttuja niin tässä vähän faktaa näistä veijareista. Kirjanpainaja on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen. Pienestä koosta huolimatta se on taloudellisesti merkittävin kuusipuuta vioittava runkotuholainen.
Liisa Hilasvuori "Toukat" - unohdin katsoa installaation virallisen nimen.
Järvenpään taidemuseon näyttely on siis avoinna 28.8.2022 asti ja se löytyy osoitteesta Kirjastokatu 8. Runsaasti parkkipaikkoja ihan museon vieressä ja Museokorttikohde. Museon aukio-oloajat:
tammi-huhtikuu ke klo 10-20 ja to-su klo 10-17, touko-elokuu ti-su klo 10-17
Nautinnollisia taidehetkiä Puutarhan salaisuuksien parissa teille kaikille!
Onpa upeita maalauksia ja jotenkin tuo tuokat teos on suloinen. Olen lukenut töissä lapsille Pikku toukka paksukainen kirjaa ja näistä toukista tuli heti tuo kirja mieleen.
VastaaPoistaIhanaa viikkoa sinulle Marjo <3
Erittäin kaunis ja kesäinen näyttely, jossa tuli näin maaliskuussa ihan kesäfiilis. Paljon kauniita kukkakuvia ja pörriäisiä myös. Minusta toukat olivat myös hauskoja kuten myös nuo isot hyönteispäät. Kivaa uutta viikkoa Outi <3
Poista