Taide- ja kulttuurivinkkejä helmikuun kunniaksi

 

Tammikuu sujahti tänä vuonna ihan huminalla ohi ja helmikuussa mennään jo! Valon määrä on lisääntynyt ihan hurjasti ja aamuisin linnut laulavat melkein kilpaa. Kun katson maljakossa olevia tulppaaneita koen jo keväistä kutkutusta vatsanpohjassa mutta silmieni osuessa keittiönikkunaan herään valkoiseen todellisuuteen eli lumi on taas jälleen syönyt kaiken! 

Ensin oli Valtteri, joka sotki kaiken ja nyt eilinen lumimyräkkä peruutti minun menoni tältä päivältä. En päässyt aamulla pois taloyhtiön parkkipaikalta koska kujaamme ei ole vieläkään aurattu. Kääntöpaikalla oli lumeen kiinni juuttunut auto, joka ei liikahtanut mihinkään suuntaan. Viikonloppuna ei kaupungin asumisympäristön asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä kuin sähköisesti mikä saattaa tässä tilanteessa olla ihan hyvä juttu. Suustani ei olisi tullut ollenkaan mukavia sanoja. 

Tunnen voimattomuutta ja turhautuneisuutta siitä, että useista puhelinsoitoista huolimatta kujaamme ei ehditty edes putsata Valtterin lumista. Vielä eilen pirautin toiveikkaana kaupungille laittaen sormet ja varpaat ristiin, että jotain tapahtuisi mutta ei. Minua myös vähän pelottaa se, että tuo kuja on meidän pelastustie eli jos jotain vielä pahempaa sattuu ei ambulanssi tai palokunta pääse tekemään hommiaan. Anteeksi tämä urputtaminen taas lumesta, talvesta ja meidän kulkureittiongelmista. Oli pakko avautua kun painaa mieltä ja toivon, että tämä olisi viimeinen kerta!

Olen selaillut läpi nyt uusia taide- ja kulttuurivinkkejä, joissa olisi mukava käydä tässä keväällä tai kesällä. Tein pienen listauksen itselleni kiinnostavista kohteista ja ajattelin jakaa sen myös täällä blogin puolella kulttuurinnälkäisille lukijoille. 

Arkkitehti Elissa Aallon syntymästä 100 vuotta

Elissa ja Alvar Aalto 1960-luvulla. Valokuva Eva ja Pertti Ingervo © Alvar Aalto -säätiö

Arkkitehti Elissa Aallon (1922-1994) syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi tasan 100 vuotta. Alvar Aallon kollega ja toinen puoliso oli tärkeässä roolissa useissa Aallon arkkitehtitoimiston rakennusprojekteissa 1950-luvulta lähtien. Alvar Aallon kuoltua Elissa Aalto johti toimistoa aina omaan kuolemaansa saakka. Alvar Aalto -säätiö juhlistaa Elissa Aallon juhtavuotta monella eri tavalla. Elissa oli lahjakas ja määrätietoinen arkkitehti sekä suunnittelija. 

Vierailin 2019 joulukuun viimeisenä päivänä Alvar Aallon kotitalossa Riihitiellä Munkkiniemessä. Ateljeen olohuoneen hyllyllä oli valokuva aviopari Elissa ja Alvar Aallosta. Tästä pääset kurkistamaan itse postaukseen kotitalosta, jonka yhteydessä Aallot myös työskentelivät. 

Alvar Aallon ateljeessa (Tillinmäki 20) on arkkitehti Elissa Aalto -pienoisnäyttely ollut esillä jo helmikuun alusta. Kevään kuluessa käynnistyät myös Aallon kotitalossa ja Aallon ateljeessa Helsingissä sekä kesällä Muuratsalon koetalolla ja Säynätsalon kunnantalolla Jyväskylässä teemaopastukset. Jospa minä vihdoin ehtisin molempiin kohteisiin, joihin olen suunnitellut reissua jo monta kesää. Syksyllä tulee myös Elisa Aallosta kertova julkaisu. Elissan virallinen syntymäpäivä 22.11., joka on muuten myös äitini siskon siis tätini syntymäpäivä. Varmasti myös tuolloin on jotain erityisohjelmaa tiedossa. 

Ihmisille ja kuoriaisille - Puutarhan salaisuus / Järvenpään taidemuseo  

Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää, 1918

Järvenpään taidemuseossa avautuu 13.helmikuuta vuoden päänäyttely Ihmisille ja kuoriaisille - Puutarhan salaisuus, joka jatkuu 28.elokuuta saakka. Vallitsevasta talven lumimaisemasta on vaihteeksi virkistävää astua puutarhojen lumoon, hehkuvien kukkien, kasvien ja puiden äärelle, luonnonkadon ja ilmastokatastrofin varjossa. Tämä näyttely on ehdottomasti nähtävä!

Näin kauniisti ruusut kukkivat syyskuussa 2019 Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti Suvirannan puutarhassa. Tästä voit kurkistaa miltä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön yhdessä taiteilijakodissa ja sen upeassa puutarhassa näyttää. 

Venny Soldan-Brofeldt maalausteline Aholassa, jossa vierailin vihdoin viime kesänä. 

Järvenpään taidemuseon näyttelyssä nähdään "Suomen taiteen kultakauden ajan taiteilijoiden rakastetut maalaukset ja kolmen nykytaiteilijaa kutsuvat levähtämään, virkistymään ja nauttimaan, ja avaavat näkymiä elämän edellytyksiin, hyönteisiin, pieneen mittakaavaan, ja ihmisen ja luonnon suhteeseen. Ihminen sekä vaalii, nauttii ja kasvattaa, mutta myös tuhoaa, muuttaa ja kadottaa." lupaa tulevan näyttelyn infoteksti. 

Tamara Piilolan työ viime kesän Laukon taidenäyttelystä

Mukana on teoksia Eero Järnefeltiltä, Venny Soldan-Brofeldtilta, Helen Schjerfbeckiltä, Pekka Haloselta, Magnus Enckelliltä ja Albert Edelfeltiä. Lisäksi mukana on kolme nykytaiteilijaa: Pasi Rauhala, Tamara Piilola ja Liisa Hilasvuori. 

Akseli Gallen-Kallela mentorina / Gallen-Kallelan Museo

Tässä ollaan sinisessä hetkessä Ruukinrannassa muutama vuosi sitten.

Meidän "lähimuseossa" eli Gallen-Kallelan Museossa aukeaa 11. helmikuuta uusi näyttely Akseli Gallen-Kallela mentorina. Näyttelyssä tutustaan Akseli Gallen-Kallelan vastuulleen ottamaan tehtävään mentoroida nuoria taitelijoita Albert Edelfeltin jalanjäljissä. Akseli ei ollut perinteinen taideopettaja joten nuoret taiteilijat valitsivat mieluummin hänet kuin suomalaisen akateemisen koulutuksen. Gallen-Kallelan paras neuvo nuorille oli kehittää taitojaan harjoittelemalla.

Martta Wendelin, asetelma n.1922, yksityiskokoelma, kuva; Tuusulan taidemuseo

Gallen-Kallelasta tuli 1893 roolimalli Wilho Sjöströmin ympärille muodostuneelle kapinalliselle taiteilijaryhmälle. Ruoveden Kalelan erämaa-ateljee antoi Gallen-Kallelalle uusia mahdollisuuksia ottaa vastaan nuoria lahjakkuuksia kuten Hugo Simberg, Eric Ehrström, Carl Bengts ja Alpo Sailo. Akseli kannusti myös Eero Nelimarkkaa, Ester Kumlinia ja Martta Wendelinia. 

Hugo Simberg, Gallen-Kallela hiihtää 1897, Gallen-Kallelan museo 

En olekaan käynyt Tarvaspäässä pariin vuoteen sisällä joten tämän näyttelyn haluan kyllä ehdottomasti nähdä ja kokea paikan päällä. Näyttely on avoinna 12.2. - 4.9.2022. 

Pekka ja Teija Isorättyä - Kuolleet sielut / WAM

Pekka ja Teija Isorättyä, Robohemians 2021, kuva: Ville Mäkilä   

Wäinö Aaltosen Museossa Turussa avattiin 28.tammikuuta Pekka ja Teija Isorättyä Kuolleet sielut -näyttely. Tästä näin niin herkullisen "baarikohtauksen, jossa robotit juhlivat koronarajoituksista huolimatta" YLEn uutisissa, että heti heräsi kiinnostus. Myös rollaattoreilla liikkuvat robotit olivat aivan älyttömän kekseliäästi toteutettu. 

Isorättyän taideperhe on mielenkiintoinen tuttavuus ja tästä voit kurkata heistä lisää. 

WAMissa on esillä taiteilijaparin niin uutta tuotantoa kuin vanhempiakin teoksia, joita Pekka ja Teija Isorättyä ovat muokanneet tätä uutta näyttelyä varten. Kaksikko tunnetaan ennen kaikkea mekaanisista veistoksistaan, roboteistaan ja installaatioista, jotka käsittelevät runollisesti, mutta myös sarkastisesti hymyillen ja leikitellen meidän ihmisten suhdetta sekä teknologiaan että luontoon. 

Kuva WAM

Teoksissa on käytetty lähtökohtaisesti kierrätysmateriaalia, romurautaa ja jätemuovia sekä luita ja eläinten nahkoja, yhdistäen niihin uutta teknologiaa. Isorättyät ikään kuin antavat teoksissaan teknologialle sekä elämän että sielun - hyvässä ja pahassa, antaen niille myös inhimilliset heikkoudet ja virheet. Näyttely on avoinna Wäinö Aaltosen Museossa 8.5.2022 asti.

Tässä muutamia vinkkejä, jotka itse haluaisin ehdottomasti kokea. Nyt lähden kokeilemaan joko meidän parkkipaikalta pääsisi johonkin suuntaan autolla liikkumaan. Mukavaa lauantai iltaa kaikille ja varovaisuutta liikenteessä.