lokakuuta 14, 2020

Villa Kokkonen on Alvar Aallon pöytäliinaan luonnostelema taiteilijatalo


Tuusulanjärven rannalla seisoo viuhkamainen taiteilijatalo Villa Kokkonen. Tämän talon arkkitehti Alvar Aalto luonnosteli ravintolan pöytäliinaan hyvän ystävänsä säveltäjä Joonas Kokkosen flyygelin ympäri 1967. Kun luova ihminen saa idean ja skissipaperia ei ole saatavilla käytetään mitä käsillä on eli vaikka valkoista liinaa! Aalto oli urallaan suunnitellut vain muutamia yksityiskoteja mutta miesten välinen ystävyys sai hänet tarttumaan tehtävään kun Kokkonen tiedusteli Aallon toimistosta arkkitehtia taloprojektiinsa. Kokkoselle oli äärimmäisen tärkeää, että hän saisi sävellystyönsä aikana kävellä flyygelinsä ympäri. Ja totta kai myös talon akustiikka, johon Aalto paneutui Kokkosen konserttitilassa, jonka ympärille myös koko muu asuintalo hahmoteltiin ja rakennettiin. 







Alvar Aallon ravintolan pöytäliinaan piirtämä luonnos on nähtävillä kopiona Villa Kokkosessa. 

Säveltäjä Joonas Kokkonen (1921-1996) oli 1900-luvun arvostetuimpia suomalaissäveltäjiä ja Suomen Akatemian jäsen kuten myös Alvar Aaltokin. Kokkonen oli syntynyt Iisalmessa mutta Joonaksen ollessa 5-vuotias muutti perhe Järvenpäähän. Vuoteen 1945 tuleva säveltäjämestari asui vanhempien luona kunnes hän lähti opiskelemaan Helsinkiin. Joonas Kokkonen valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi pääaineenaan musiikkitiede. Pianonsoiton diplomin hän sai 1949 Sibelius-akatemiasta. 




      Joonas Kokkonen 1959, kuvaaja tuntematon / Wikipedia


Joonas Kokkonen palasi kuitenkin 1960-luvulla takaisin Järvenpäähän. Tuusulanjärven rannalle oli jo 1800-luvun loppupuolella alkanut syntyä merkittävä taiteilijayhteisö, joka kiinnosti Jean Sibeliuksen takia myös Kokkosta. Kun vierailin Ateuneumin Järven lumo -näyttelyssä lokakuussa 2013 kirjoitin siitä tekemääni näyttelypostaukseen seuraavasti.


"Mietin mielessäni aikaa yli sata vuotta sitten kun Juhani Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeldt on löytänyt perheelle Aholaksi nimetyn talon Järvenpään kylästä ja perhe on muuttanut maaseudun rauhaan pois kaupungin hulinasta. Muutaman vuoden sisällä ystäväperheet Pekka ja Maija Halonen, J. H. Erkko, Eero ja Saimi Järnefelt sekä Jean ja Aino Sibelius seurasivat perässä ja tämä ainutlaatuinen taiteilijayhteistö syntyi. Kaupunkiin oli kuitenkin junalla lyhyt matka ja perheiden miehillä myös Hotelli Kämpiin ja "sivistyksen" pariin :D"




Villa Kokkonen tien puolelta kuvattuna.

Joonas Kokkonen tapasi 1952 esikuvansa Jean Sibeliuksen. Näitä kahta suurta musiikkimiestä on myös verrattu usein toisiinsa. Heillä molemmilla oli absoluuttinen sävelkorva ja Kokkosta on joskus kutsuttukin "Sibelius nro 2". Ihan Sibeliuksen sävellystahtiin Kokkonen ei ehtinyt sillä hän sävelsi vain neljä sinfoniaa kun Sibeliukselta niitä syntyi peräti kahdeksan. Joonas Kokkosen ehkä tunnetuin teos on ooppera "Viimeiset kiusaukset", joka kertoo maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisesta. 



Kuva Kari Hakli, Alvar Aalto museo 

Joonas Kokkonen muutti vuonna 1963 perheensä kanssa Järvenpäähän takaisin. Taiteilijayhteisön viimeinen jäsen Jean Sibelius oli ehtinyt jo kuolla 1957 päättäen samalla yhden aikakauden. Tuusulanjärven rannalle alkoi kuitenkin kohota uusi taiteilijakoti Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelemana 1967-1969. Joonas Kokkonen hankki rantatontin Järvenpään Vanhankylänniemestä ja Tuusulanjärven toisella puolen sijaitsi Sibeliuksen Ainola, jossa Kokkonen oli itse vieraillut 1944. Alvar Aalto ihastui rantatonttiin ja hän piirsikin ensimmäisen hahmotelman jo vierailtuaan paikan päällä Järvenpäässä. 












Villa Kokkosen viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen eri osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa. Talon suunnittelussa oli tärkeää erottaa säveltäjän työhuone perheen muista tiloista ja taata näin Kokkoselle työrauha. Konserttisalin osa on muuta rakennusta korkeampaa tilaa, jotta siitä on saatu akustisesti juuri oikeanlainen säveltäjälle. Tilan erotti myös äänieristetty ovi muusta talossa. Tässä työtilassa Kokkonen sävelsi ja siellä oli myös mahdollista pitää kamarimusiikkikonsertteja yleisölle. Säveltäjä on nähnyt korkeista ikkunoista myös Tuusulanjärvelle niin halutessaan. 








Villa Kokkosen sisätiloissa ei saanut valokuvata eli olen ottanut sisäkuvat paikan päällä esillä olleesta Meillä kotona -lehden artikkelista ja japanilaisesta julkaisusta, johon oli myös tehty juttu Villa Kokkosesta. Pohjapiirrosten kopioita oli nähtävillä ja niitä sai vapaasti kuvata. Tämän flyygelin ääressä Joonas Kokkonen on säveltänyt musiikkiaan. Tilan seiniä peittävät lukuiset kirjahyllyt, jotka ovat täynnä kirjoja. Seinällä on mustavalkoisia valokuvia Viimeiset kiusaukset -oopperasta. 


Villa Kokkosen viettävä tontti on länteen ja kauempana välkkyvää Tuusulanjärveä kohden. Pihanpiirissä on kolme erillistä rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva villiviinien peittämä pergola kuljettaa hirsiselle saunarakennukselle, jonka edestä löytyy vapaamuotoinen uima-allas. Itse päärakennus on rakennettu hirsistä jotka on verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Autotalli sijaitsee pihalle johtavan sisääntulon vieressä. Kun Villa Kokkosta lähestyy tieltä käsin talo näyttää melko sulkeutuneelta ja huomio kiinnittyykin orgaaniseen katokseen sisäänkäyntioven päällä. Tällä puolella myös ikkunapinta-alaa on vähän. 



Hirsinen saunarakennus poikkeaa kahdesta muusta rakennuksesta arkkitehtonisesti niin paljon, että tulee vaikutelma sympaattisesta kesämökin rantasaunasta. Varmasti Alvar Aallon materiaalivalinnoilla ja saunan sijainnilla onkin haluttu luoda rennompi ympäristö saunomiselle ja uimiselle. Uima-altaan orgaaninen muoto saa sen näyttämään metsälammelta, jonka taustalla avautuu isompi järvimaisema. 



Villa Kokkosesta löytyy paljon tuttuja yksityiskohtia Alvar Aallon muuhun tuotantoon. Villa Mairea Noormarkussa valmistui jo 1939 mutta sieltä löytyy ulkoverhoilusta samanlaista rimoitusta kuin Villa Kokkosesta 30 vuotta myöhemmin. Itse talo tosin on puhtaan valkoinen ja puurimoitus punaisenruskea ajan hengen mukaisesti. Villa Maireankin sisääntulon päälle Aalto on piirtänyt katoksen. Myös rehevät pergolat ja orgaaninen uima-allas löytyvät Aallon ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille suunnitellusta Villa Maireasta. Minä vierailin 2015 elokuussa Villa Maireassa ihailemassa sen arkkitehtuuria ja interiööriä. Alvar Aallon omasta kotitalosta Munkkiniemen Riihitieltä puolestaan löytyy yhtä suljettu sisääntulo kuin Villa Kokkosesta. 


Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita. Suomen muut kohteet Villa Kokkosen lisäksi ovat Alvar Aallon kotitalo, Didrichenin taidemuseo, Futuro-talo Emmassa, Tarvaspää Gallen-Kallelan museo, Hvitträsk, Alvar Aallon Muuratsalon koetalo, Studio Aalto ja Villa Mairea. Aika monessa olen ehtinyt vierailla mutta muutamia vielä katsomatta ja kokematta. Täytyy ottaa loputkin haltuun kun taas voimme vapaammin liikkua ja koronapandemia on voitettu. 


Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen isännöivät Villa Kokkosta nykyään. 

Villa Kokkonen on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde. Itse talo on legendaarinen Alvar Aallon taidonnäyte ja talokierros on ohjelmanumero jo itsessään. Taloa jo vuodesta 2009 isännöinnyt pariskunta Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen toteuttavat taiteilijakotikierroksen hyvin persoonallisesti. Antin vetämillä talokierroksilla tutkitaan tarkkaan erilaisia kuvakulmia jotta saataisiin hyviä valokuvia Villa Kokkosesta. Antti jopa kehottaa rohkeasti kuvaajan vaikka maahan makaamaan täydellisen valokuvan saamiseksi kertoen samalla talon arkkitehtuurista ja Kokkosesta seikkaperäisesti. 


Elinan kuva lainattu Villa Kokkosen sivuilta, Antin valokuvattu kierroksen aikana.

Talokierros päättyy Villa Kokkosen konserttisaliin, jonka flyygelin ääreen istahtaa Elina soittamaan ja Antti puolestaan laulaa. Musiikkihetken jälkeen on mahdollista istua vielä nauttimaan kahvista tai teestä sekä Elinan leipomista lämpimäisistä. Villa Kokkonen on Museokortti kohde ja talosta löytyy myös pieni museokauppa, jossa myynnissä on mm. Elinan kutomia töppösiä, teetä, kahvia. 

Isäntäparin tervetulotoivotus vieraille on "Tervetuloa vierailulle Alvar Aallon suunnittelemaan taiteilijakotiin, jonka sydämenä on arvoflyygeli ja konserttisali."

Villa Kokkonen on avoinna ympäri vuoden ja se löytyy osoitteesta Tuulimyllyntie 5, Järvenpää. Talon lähellä on paikoitustilaa autoille. Tarkemmin Villa Kokkosesta talomuseon kotisivuilta ja Facebookista.

Minä vierailin Villa Kokkosessa vuosi sitten syyskuussa 2019. 

10 kommenttia:

  1. En koskaan väsy ihmettelemästä sitä miten nuo Alvar Aallon suunnittelemat talot ja huonekalut kestävät niin hyvin aikaa ja näyttävät aina yhtä moderneilta ja hienoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Kristiina ♥ Aallon tuotanto on hyvin klassista ja kestää aikaa. Hyvin riisuttua ja funktionaalista mutta samalla juuri tofella eleganttia ja modernia. 1930-luvulla tehty näyttää 2020 edelleen kuin uudelta ja aikaan sopivalta. Aalto oli kyllä suuri suomalainen arkkitehti - toki monia muitakin on eri aikakausilla.

      Poista
  2. Vaikka Tuusulanjärven taitelijakoteja on tullut koluttua useasti, niin Villa Kokkosessa en ole käynyt. Olen tutustunut aika paljon Aallon tuotantoon, mutta en ole oikein oppinut siitä pitämään. Minä edelleen inhoan Aallon mukanaan tuomaa kylpyhuoneenkaakeli julkisivubuumian :D Ehkä taas jossain vaiheessa on sopiva aika antaa Aallolle mahdollisuus ja käydä vaikka Villa Kokkosessa tai Maireassa.

    Postauksesi on silti erinomainen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villa Kokkonen oli pitkään yksityiskoti ja vasta nyt 2009 avannut ovensa suurelle yleisölle. Nyt kun Elina ja Antti isännöivät kotia yhdistäen siihen oman musiikillisen osuutensa ovat isommatkin ryhmät sekä Suomesta että ulkomailta löytäneet talon.

      Ymmärrän hyvin etteivät kaikki pidän Aallon tuotannosta ja suunnittelusta. Aallon tyyli on hyvin omintakeinen ja se on muuttunut myös vuosien kuluessa. Aalto kehitti keraamisen sauvatiilen Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin (1953–1956) suunnittelun yhteydessä. Seinäjoen kaupungintalossa sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja koko julkisivumateriaalina ja vielä sinisenä. Herätti jo silloin keskustelua! Aalto käytti materiaalia myös Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksessa, jossa väri on valkoinen. Minä taas en miellä sitä "uimahallimatskuksi" mutta makuja on monia ja se sallittakoon :)

      Kehotan antamaan Aallolle "toisen mahdollisuuden" ja lupaan lähteä kanssasi Villa Maireaan joku kesä kun tästä koronasta päästään normaaliin elämään.

      Poista
  3. Tosiaan paljon samoja elementtejä kuin Villa Maireassa, jossa äskettäin kävimme ja Villa Skeppetissä, jossa kävimme joitakin vuosia sitten. Tuusulanjärvellä kävimme juuri Aleksis Kiven jalanjäljissä, mutta saattaa olla, että ensi kesänä jatkamme kierrosta järven rannalla ja päädymme vielä tännekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua harmittaa etten vieläkään ole käynyt Villa Skeppetissä. Teidän Tuusulanjärven kierros oli huikea ja paljon ehditte kiertää. Siellä kyllä sitä nähtävää riittää ja minun pitäisi ottaa myös Lottamuseo vihdon haltuuni.

      Poista
  4. Alvar Aalto on kyllä ollut kerrassaan upea suunnittelija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi samaa mieltä Mira! Klassisen ajaton tyyli puhuttelee monia.

      Poista
  5. mielenkiintoinen postaus :)

    https://neljanaamukahvi.blogspot.com/

    VastaaPoista