Museokeskus Taika Hyvinkäällä tarjoaa monia erilaisia näyttelyitä

 

Tein jouluruokien sulatteluretken Museokeskus Taikaan välipäivinä. Taika sijaitsee ihan Hyvinkään ydinkeskustassa osoitteessa Hämeenkatu 38 D eli samassa rakennuksessa kuin liikekeskus Jussintori. Museokeskus Taika yhdistää Hyvinkään taidemuseon ja kaupunginmuseon saman katon alle näyttelyineen. Vuonna 2022 Museokeskus Taika perustettiin ja museon jännä nimi valikoitui nimikilpailun tuloksena. 

Olen kirjoittanut blogiin vuonna 2019 postauksen "Humala ja Krapula - hyvän taiteen alkulähteet", joka avasi ovet viiteen erilaiseen taitelijakotiin. Näyttely järjestettiin juuri samassa paikassa sekä osoitteessa mutta museon nimi ei vielä silloin ollut Taika. 

Jos mietit miksi ym. postauksella on hieman erikoinen nimi niin nämä Hyvinkäänkylässä edelleen vierekkäin seisovat arkkitehti Wäinö Palmqvistin 100 vuotta sitten piirtämät vanhat hirsitalot ovat olleet taiteilijoiden kotitaloja. Näissä taloissa syntyi legendaarista suomalaista taidetta ja asukkaat olivat hyvinkin värikkäitä persoonia omana aikanaan ja sen jälkeenkin. Talojen tupaantuliaisiakin vietettiin peräti kaksi viikkoa ja pitkäksi venähtäneissä juhlissa talot kastettiin "Humalaksi ja Krapulaksi". 

Museokeskus Taikan edestä löytyy kuvanveistäjä Pirkko Nukarin (1943-) Sirkuskarhu veistos

Villan ja muodin lumoissa - Tarinoita ja tuotteita Hyvinkään Villatehtaalta näyttely 

Ranskalainen muotitalo Lanvin-Castillon vaalean hiekanvärinen takkimainen kevätpuku, joka on kudottu. Puvun shetland- tyyppinen Cororel-kangas tehtiin Hyvinkään Villakutomossa. Kuva vuodelta 1962.

Aloitin kierroksen juuri tästä näyttelystä, jonka tuotteet ovat tuttuja minulle jo oman edesmenneen äitini kautta. Hänen vaatekaapistaan kun löytyi vuosikymmenten saatossa lukuisia Hyvinkään Villatehtaan valmistamia tuotteita koska hän piti niiden laadusta, malleista sekä kuoseista. 

Villan ja muodin lumoissa -näyttely kertoo Hyvinkään villatehtaan toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista, ja siitä kuinka suomalaiset villatuotteet valloittivat kuluttajien sydämiä maailmalla muotitalojen mallistoissa siinä missä kaupungistuvan kotimaan kodeissakin. Samalla se on tarina murroksesta, jossa kotimainen villateollisuus siirtyi suurtyönanatajasta asteittain ulkomaiseen tuotantoon. 

Yhdistyneiden Villatehtaiden villanäytelaatikko 1930-luvulta. / Hyvinkään kaupunginmuseo 

Valvilla Oy, automaatiokutomo vuonna 1980 / Hyvinkään Kaupunginmuseo

Hyvinkää villatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin Ossian Donner perusti pieneen asemanvarsikylään ensimmäisen villakutomon. Alun vaikeuksien jälkeen tehtaasta kasvoi Hyvinkään suurin työnantaja ja ajan saatossa myös Pohjoismaiden suurin villatehdas. Kuluttajalle villatehtaan tarina näkyy ennen kaikkea tuotteiden ja niissä ajan myötä muuttuvien tunnusten kautta. 

Mainoskuva naisten Elasta-housuista. Housut lanseerattiin käyttöön vuoden 1960 Squaw Valleyn talviolympialaisiin (Kalifornia 18.-28.2. Yhdysvallat). Elasta-housuja käyttivät mm. Suomen, Ruotsin ja USA:n joukkueet. Malli vas. Lenita Airisto. /  Hyvinkään kaupungimuseo 

Kyllä urheiluvaatteet ovat olleet hyvin erilaisia ennen verrattuna tämän päivän vastaaviin. Vielä sotien jälkeen suosituimpia olivat luonnonmateriaalit urheilussa mutta sitten 1960-luvulta lähtien alaa valtasivat jo keinokuidut  - uusi joustava spandex eli lycra.

Hyvinkäällä on tehty myös monille neulojille lankoja. Vuonna 1924 villatehtaalla aloitettiin valmistaa käsityölankoja, jotka ovat tuttuja jokaiselle, joka on neulonut villapaitoja, sukkia tai vaikkapa lapasia. Jos sinulla on puikot pysyneet käsissä tunnet ihan varmasti langat Rondo, 7 Veljestä ja Nalle. Keskimmäinen housuasu on nimeltään "Karkkila-Hyvinkää" ja sen on suunnnitellut Satu Halme. Ohjeet ovat löytyneet Ahkeraliisa-lehdestä nro 4/1967.  

Rondo-lankoja todella monessä eri väreissä. 

Rondo-mainoskuva lasten neulotuista kouluasuista.

Vähän vaativampaa palmikkoneuletta ja vielä kaksivärisenä näyttelyssä. 

Museokeskuksessa voi myös istatahtaa kiertelyn lomassa katsomaan vuonna 1932 tehtyä nostalgista filmiä villatehtaalta. Todella mielenkiintoista ajankuvaa lähes 100 vuoden takaa. Olen itse ollut todella kova neulomaan villapaitoja päälle 20-kymppisenä mutta sitten sain niin pahasti olkapääni/niskani jumiin, että jouduin luopumaan tästä rakkaasta harrastuksesta. Kaikkea muuta osasin neuloa mutta vain yhdet sukat olen saanut aikaan - se kantapää 😒

Hyvinkäältä ovat lähtoisin myös lämpimät matkahuovat. Aihe huopiin on saatu luonnosta, Lapista, suomalaisista raanuista ja saunakulttuurista. Villayhtymän Lapponica-sarjan huovilla on ollut 1960-luvulla niminä Revontulet, Ruska, Jänkä, Rakovalkea, Tunturiin ja Kaamos. Huopia vietiin mm. Englantiin ,Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tekstiilitaiteilijat mm. Marjatta Metsovaara, Aune Gummerus ja Vappu Niittylä olivat suunnittelleet upean värikkäitä matkahuopia. 

Itselleni tuli yllätyksenä, että Hyvinkään Hyvilla Oy:ssa on aloitettu valmistamaan Manestra kokolattiamattoa jo vuonna 1962. Vuonna 1974 kun Rank Xeroxin pääkonttori (arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren) valmistui oli sen lattiat peitetty Manestra matoilla. Nyt legendaarinen rakennus on tyhjillään ja puretaan uuden datakeskuksen alta.  

Mielenkiintoinen näyttely ja vielä ehtii katsomaan eli avoinna 11.1.2026 asti. 

Käpykolon väkeä -näyttely 

Käpykolo väkeä -näyttely on aivan hurmaava! Kirjailija Leena Parkkinen on rakentanut lumoavan miniatyyrimaailman erilaisista kierrätysmateriaaleista ja hänen elokuvantekijä, taiteilija miehensä Zagros Manuchar on ottanut valokuvia miniatyyreistä. Minua nämä huovutetut hiiret puhuttelivat ihan omalla erityisellä tavallaan kun olen itse muutamia vuosia keräillyt myös huopahiirulaisia. Ja taas tänäkin jouluna 2025 väsäsin blogissani ja osittain myös Instassa ilmestyvän adventtikalenterin huopahiirineen päivittäin. Tämän vuoden kalenterin viimeiseen luukkuun pääset tästä ja muut luukut löytyvät kun selaat postauksia. Olin aivan haltioitunut sekä minityyreistä että valokuvista! 

"Sydänkäpysen oravaperhe asuu vanhassa televiossa, kun putkirikko pakottaa heidät muuttamaan autiotaloon. Perheen lapsesta Pajusta uudessa talossa on outo haisu ja siellä tapahtuu muutakin omituista: keksit katoavat kaapista ja ullakolta kuuluu kummaa rapinaa."  Näyttelyteksti Käpykolosta 

Käpykolon väkeä on samannimiseen lastenkirjasarjaan perustuva näyttely. Kun selaisin nettiä löysin ainakin seuraavat kirjat: Käpykolon väkeä Syysvieras, Käpykolon väkeä Kevätkepponen ja Käpykolon väkeä Yllätysten talvi. Kirjat ovat Tammen kustantamia. Minun pakko käydä hypistelemässä ja vähän myös selailemassa näitä kirjakaupassa. Aivan hurmaavia! 

Nyt tulevana tiistaina 6.tammikuuta eli loppiaisena klo 12-16 Museokeskus Taikan taidepajassa ovat läsnä Käpykolon väkeä -kirjasarjan tekijät Leena Parkkinen ja Zagros Manuchar. Luvassa on siis sukellus kirjojen maailmaan. Pajassa askarrellaan miniesineitä kuten kasveja ja matkalaukkuja sekä korvakoruja. 

Minusta oli lohduttavaa lukea Museokeskus Taikan kotisivuilta, että "näyttely tarjoaa mielenkiintoisia yksityiskohtia pienten ja isojen löydettäväksi". Sain monia hyviä ideoita kun katselin Leenan luomia ja miehensä valokuvia mitä juttuja voin ehkä itsekin hyödyntää ensi vuoden hiirulaisten kalenterissa. 

Todellinen hyvän mielen ja hymyn huulille tuova näyttely, joka on avoinna 11.tammikuuta asti.

Pala palalta - Sampo Apajalahti, Mika Helin, Kim Jotuni ja Jussi Juurinen - näyttely 

Pala palalta on neljän kuvataiteilijan yhteisnäyttely, joka koostuu värikkäistä puureliefeistä ja maalauksista, sekä lattiasta kattoon ulottuvista rakenteista. Nimensä mukaisesti näyttely rakentuu pala palalta, sulauttaen neljän erilaisen taiteilijan teokset tilalliseksi kokonaisuudeksi ja vuoropuheluun keskenään. 

Kun astuin näyttelytilan ensimmäiseen isoon halliin viehätyin värikkäästä ja absraktioilla leikkittelevästä kokonaisuudesta. Jussi Juurisen ja Sampo Apajalahden värikylläiset työt oli tehty "pienistä paloista, joissa oli paljon väriä". Saivat hymyilemään. 

Iso näyttelytila oli jaettu rakennetulla seinällä, jonka toiselta puolelta löytyi täysi erilainen maailma. Mika Helin ja Kim Jotuni oli yhdessä luoneet tilan haltuunottavan veistoksellisen kokonaisuuden. Tilaan oli ikään kuin rakennettu uusi tila, jonka joku tai jotkut olivat ottaneet haltuunsa. Ehkä vähän pelottavakin minusta. 

Myös Pala palalta näyttely on avoinna vielä 11.1.2026 asti.