huhtikuuta 28, 2024

Helene Schjerfbeck & muoti - taidetta ja pukuhistoriaa Villa Gyllenbergissä

 






Jos olet sekä muodin että taiteen ystävä on Villa Gyllenbergin huikea kevätnäyttely juuri sinulle. Näyttely nimittäin yhdistää menneiden aikojen upeaa pukuloistoa sekä Helene Schjerfbeckin ja hänen aikalaistensa maalauksia. Schjerfbeck & muoti - taidetta ja pukuhistoriaa 1880-1950 on ensimmäisiä näyttelyitä, jossa esitellään rohkeasti historiallisia pukuja ja maalaustaidetta meillä Suomessa luontevasti rinnakkain. 

Näyttely avasi ovensa 14.helmikuuta ja on nähtävillä 9.kesäkuuta saakka Kuusisaaressa Villa Gyllenbergin koti- ja taidemuseossa. Tästä voit kurkistaa edelliseen vierailuuni Villa Gyllenbergissä sen avattua ovensa keväällä 2022 mittavan peruskorjauksen jälkeen. 



Helene Schjerfbeck, tutkielma teokseen perhekoru, vanhempi tyttö, 1915



Rikkaan pankkiiri Ane Gyllenbergin ja hänen Signe-puolisonsa taide- ja kotimuseo tarjoaa taidekokoelman, joka käsittää yli 400 teosta ja esinekokoelmassa on reilu 1000 esinettä joten nähtävää riittää. 

Naisten pukeutuminen on 1880-luvulla on ollut hyvin erilaista verrattuna nykyaikaan. Lähes 150 vuotta sitten naisten puvut olivat hyvin tyköistuvia ja kangasta yhteen pukuun oli käytetty todella runsaasti. Ajan erikoisuus on turnyyri, joka oli sidottu takamuksen päälle kohottaen hametta "vähän pyrstömäisesti" laskostetun kankaan takia. 

1800-luvun lopulle on tyypillistä myös ihanne kapeasta vyötäröstä ja pyöreästä povesta. Koska kaikilla em. ominaisuuksia ei välttämättä ollut otettiin käyttöön korsetti muokkaamaan puvun kantajan muotoja. En koskaan ole pukenut korsettia ylleni mutta nykynaisen näkökulmasta se näyttää "aika kuristavalta" asusteelta. 






Vasemmalla oleva korsetti edustaa 1880-1890 lukuja kun oikeanpuoleinen on 1900-1908 ajalta. Molemmet korsetit on lainattu Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekistä. 

Korsetti eli kureliivi oli siis tiukka vartalonmyötäinen vaatekappale, joka oli tuettu useilla vahvoilla metalliluilla ja jossa kiristysnyörit ovat sekä edessä että takana. Korsetti oli otettu käyttöön jo 1500-luvulla Espanjan ja Italian renessanssihoveissa, josta se levisi pikku hiljaa Euroopan aristokraattien käyttöön ja vähitellen myös muun väestön pariin. Ranskan kuningatar Catherine de Medici halusi 1550-luvulla hoviinsa vain kapeavyötäröisiä kaunottaria. 





Turnyyripuku Villa Gyllenbergissa on 1880-luvulta ja sitä on aikoinaan käyttää Jenny Simolin (1858-1946) Nylands nation -osakunnan tanssiaisissa 1886 ja myöhemmin samana vuonna oman tyttärensä ristiäisissä. Puvun materiaalina on kevyt barége-kangas, joka on villan ja silkin sekoitetta. Kaulus on tummanpunaista samettia. 

Taustalla näkyvässä Albert Edelfeltin taulussa (öljy kankaalle) vuodelta 1880 on pietarilainen Sophie Manzey. Edelfelt on myöhemmin lyhyesti myös kihloissa Manzeyn kanssa. Muotokuvan omistaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. 



Helene Schjerfbeckin lisäksi Albert Edelfelt (1854-1905) ja Gunnar Berndtson (1854-1895) inspiroituivat muodin maailmasta. Heidän teoksissaan asuilla ja tekstiileillä on tärkeä vaikutus sekä tunnelman että vaikutelman luomisessa. Nimenomaan muotokuvataiteessa on pukeutumisella ollut keskeinen rooli. 

Schjerfbeckin teosten lisäksi Villa Gyllenbergissä on yli 20 muun suomalaisen taiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia. Noin 30 aikakauden pukua on esillä näyttelyssä. Myös pukujen valmistamisen ja ateljeemuodin historialle on varattu oma alue näyttelyssä. 



Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974), Ompelukoneen ääressä (1910-1929), öljy kankaalle





"Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana taiteelle, 

joka koetaan yleväksi ja ajattomaksi. 

Moderni taide ja moderni muoti kietoutuvat kuitenkin toisiinsa monin tavoin." 

Villa Gyllenbergin näyttelyesittelystä lainattua.





Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Taiteilijan vaimon muotokuva (1893) on kuvattu Mary Gallén luonnon keskellä Vehmersalmella. Mary seisoo metsässä ehkä kalliolla asukokonaisuudessa, joka on hankittu Pariisista. Ajan hengen ja muodin mukaan puvussa on lampaanlapahihat ja puku on muiltakin kauniilta yksityiskohdiltaan juuri vallitsevan muodin mukainen. Korsetti on edelleen puvun alla muokkaamassa vartaloa. 

Nykynaisen näkökulmasta tuntuu hyvin oudolta, että nainen on kävelyllä metsässä hyvin virallisessa ja epäkäytännöllisessä puvussa. Vapaa-ajan vaatteita ei tunnettu vielä 1800-luvun lopussa. 





Noin 1910-luvulta peräisin oleva silkkinen juhlapuku on täynnä kauniita yksityiskohtia. Syvä turkoosi sävy saa puvun näyttämään juhlalliselta. Korkea kaulus ja lukuisat yksityiskohdat kiinnittävät myös huomiota. Puvun on tehnyt Ompelimo Anna Kellberg Helsingistä. 





Taidemaalari Väinö Blomstedt (1871-1947) on myös maalannut Taiteilijan vaimo -nimisen maalauksen vuonna 1899. 1800-luvun lopussa yleistyi paitapuseron ja hameen yhdistelmä eli samaa hametta pystyi käyttämään usean eri puseron kanssa. Vaihtamalla asusteita sai pukeutumiseensa vaihtelua. 

Villa Gyllenbergin näyttely keskittyy naisten muotiin koska miesten muodissa vuosina 1880-1950 muutokset olivat pieniä. Mukaan on silti valittu miesten muotokuvia, joista on havaittavissa uutta tapaa nähdä mies modernina, urbaanina ja maskuliinisena. 

Väinö Kunnas (1896-1929) on esittänyt Olavi Paavolaisen koreana dandyna. Boheemitaiteilijat Tyko Sallinen (1879-1955) ja Jalmari Ruokokoski (1886.1936) ovat puolestaan esittäneet itsensä maalauksissa huoliteltuina herrasmiehinä. Maalauksilla on tuotu esille modernin maailman estetiikkaa ja tapakulttuuria. 


Väinö Kunnas, Olavi Paavolaisen muotokuva 1928, öljy kankaalle

Kun siirryttiin 1920-luvulle tapahtui muodissa suuri muutos kun koko naisihanne muuttui. Sota ja sitä seuranneet surun ja puutteen vuodet loivat ilmapiirin, jossa vaatteilla koreilu olisi ollut epäsopivaa. Pukeutuminen muuttui väljemmäksi, käytännöllisemmäksi ja väritykseltään hillityksi. 

Naiset olivat tasa-arvoisemmassa asemassa kun aiemmin ja jäykät moraaliset sekä siveelliset vaatimukset eivät olleet enää niin ankaria. Naiset kävivät töissä, harrastivat liikuntaa sekä sisällä että ulkona. Rohkeimmat naiset leikkasivat pitkät hiuksensa lyhyeksi polkkatukaksi. 



Helene Schjerfbeck, Eydtkuhnenin tyttö 1927 (vas.) / Itsepäinen tyttö 1939 (oik.ylä) / Elegantti nainen (Dora) 1928 (oik.ala), öljy kankaalle 

Helene Schjerfbeck rakasti sekä maalaustaidetta että myös muotia. Hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli todella olennainen osa itse teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. Erityisen mieltynyt Helene oli ranskalaistyylisiin vaatteisiin ja ranskalaiset muotilehdet inspiroivat hänen maalauksiaan. Schjerfbeckin modernissa naiskuvauksessa oli mukana muotikuvien naisten itsevarma eleganssi. 




Helene Schjerfbeck, tutkielma teokseen perhekoru, vanhempi tyttö 1915, vas.ylä / Helene Schjerfbeck, Modernin koulutyttö 1928 vas.ala / Greta Hällfors-Sipilä, Otsatukka (Elli Sipilä) 1920, oik.ylä / Helene Schjerfbeck, Keltapuseroinen tyttö 1938, oik. ala

Helene Schjerfbeck jopa haaveili jossain vaiheessa, että hän haluaisi tuoda Ranskasta tai siis suoraan Pariisista vaatteita Suomeen. 1800-luvun lopulla Schjerfbeck oli viettänyt aikaa Pariisissa ja maalannut siellä. Koko myöhemmän elämänsä hän ikävöi Pariisia. Oma terveys ja taloudelliset syyt eivät mahdollistaneet enää matkustamista mutta onneksi lohtua toi vielä pariisilainen muoti. Schjerfbeck seurasi parhaansa mukaan Pariisin muotitapahtumia ja tilasi ranskalaista Chiffton-lehteä nähdäkseen muotia. 




Villa Gyllenbergin näyttelyssä on myös esillä näyttelyä varten ommeltu asu, jonka pohjautuu Schjerfbeckin 1929 maalaamaan Tumma nainen teokseen. Vintagemuotiin erikoistunut ompelija-suunnittelija Irma Romero on onnistunut herättämään henkiin lähes sata vuotta vanhan asun, jossa on vähän Coco Chanelin tyyliä sekä myös japonismia.   






1920-luvun kesäinen miesten pellavapuku ja naisten silkkinen kesäleninki, jossa eksoottisia kukka- ja lintuaiheita. 




Santeri Salokivi, Hiekkarannalla 1932, öljy kankaalle









Naisten kesäisiä silkkisifonki leninkejä 1920-luvun loppupuolelta. 

Näyttelyssä oli niin paljon katsottavaa, että olen miettinyt siellä piipahtamista vielä ennen kuin näyttely sulkeutuu. En myöskään oman käyntini yhteydessä ottanut osaa opastettuun kierrokseen joten se olisi ihan kiva vielä kokea. Minä vierailin Villa Gyllenbergissä maaliskuun puolivälissä kun vietin talvilomaa. Vaikka oli keskiviikko päivä museo oli aivan täynnä ihmisiä eli tähän näyttelyyn tulijoita riittää mielenkiintoisen aiheen takia. 

Juhlapukuja neljältä eri vuosikymmeneltä 1910 - 1940 luvuilta. 

Näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo ja Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu teemaan liittyvä ja runsaasti kuvitettu kirja Schjerfbeck & muoti - taidetta ja pukuhistoriaa 1880-1950

Ostin itse kirjan vierailuni yhteydessä ja se onkin ollut viime aikoina todella luettu opus koska siellä on runsaasti muoti- ja taidehistorian asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Näyttely on osa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta. 

Villa Gyllenberg on avoinna ke-to 12-17 ja la-su 11-17. Museo löytyy osoitteesta Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki. Museon yhteydestä löytyy myös kahvila. Museokortti kohde. 




1 kommentti:

  1. Tämä näyttely todellakin oli kaunis ja mielenkiintoinen, kuten koko museokin. Oli myös mukava huomata, miten remontti ja uudistustyöt oli tehnyt museosta helpommin saavutettavan, aikaisemmin lipunmyynti ruuhkautui vielä helpommin kapean käytävän ym. johdosta. Jos asuisin lähempänä, kävisin ehkä myös uudelleen tuossa näyttelyssä.

    VastaaPoista