Aurinkoinen pakkaspäivä Helsingin rannoilla

Tänään aamulla oli superihana herätä siihen, että verhojen läpi paistoi AURINKO! Äkkiä ylös vuoteesta vielä hieman unisin silmin katsomaan tätä valoilmiötä ja todeten "Tästä tulee selkeästi hyvä päivä!" Viime viikon harmaiden ja lumipöpperöisten kelien jälkeen taivaalla möllöttävä hehkuva pallo sai suupielet nousemaan ylöspäin ihan hetkessä. Kyllä auringonvalolla on suuri merkitys pitkän pimeän talvijakson jälkeen. Vaikka ulkona pakkanen olikin aika pureva niin päätettiin lähteä vähän kävelylle Helsingin rannoille.

Kaivopuistonrannan kesällä niin suositun mattolaiturinkin oli saartanut lumi ja jää. Kaksi yksinäistä venettä oli jäänyt kiinni jäihin...ehkä joku oli unohtanut ne syksyllä mutta kohta jäät rusentaisivat ne.

Ravintola Saaristo seisoi ylväänä Luodolla. Selim A. Lindqvistin kaunis jugend-huvila on ollut samalla paikalla jo vuodesta 1898. Luodon/Klippanin halkaisija on vain 150 metriä mutta paikkaa pidetään yhtenä Helsingin perinteikkäimmistä ravintoloista. Tästä pääset kurkistamaan minun pari kesää sitten tekemäni herkutteluretken Ravintola Saaristoon. Ovet aukeavat taas vappupäivänä.

Suomen suurimman purjehdusseura NJK keltainen komea klubirakennus seisoo puolestaan viereisellä Valkosaarella. Rakennus on vuodelta 1900 ja sen kauniit muodot ovat arkkitehtien Estlander ja Settergrenin piirustuspöydältä lähtöisin. NJK on perustettiin jo silloin kun Suomi oli vielä suurruhtinaskuntana osa Venäjää. Valkosaaressa NJK on ollut vuodesta 1885. Perinteinen ympäristö, jossa on myös Royal-ravintoloiden NJK-ravintola.

Suomenlinnaan tekisi mieli tehdä talvinen retki joku aurinkoinen sunnuntai. Nyt siihen ei ollut aikaa ja sääkin oli vähän liian pureva lauttamatkan päähän suuntautuvalle reissulle. Tästä voit kurkistaa syyskuiseen retkeemme kummitytön kanssa Suomenlinnaan parin vuoden takaa.

Kävelimme ponttonisiltaa pitkin tuttuun Uunisaareen ihailemaan maisemia. Uunisaaren kahvilaan ei tällä reissulla ehditty mutta sieltä kantautui ulos ihana vastaleivotun pullan tuoksu. Aurinkoinen sää oli saanut paljon ihmisiä liikkeelle ulkoilemaan rannoille. En voinut olla ihmettelemättä sitä miksi me suomalaiset emme enää osaa pukeutua talven ja sään mukaan? Jos mittarissa on pakkasta -7°C ja mereltä tuulee on käsittämätöntä, että joku kävelee nilkat paljaina. Tai ilman pipo tai hanskoja nenä punaisena ja niiskuttaa ollakseen vain muodikas ehkä... Minusta mikään sää ei ole liian paha kun vain osaa pukeutua oikein ja sään mukaisesti.

Harakan saari sijaitsee Kaivopuiston rannassa Uunisaaren ja Särkän välissä. En ole koskaan käynyt saaressa vaikka viime kesänäkin suunnittelin sinne menoa pariinkin otteeseen. Café Ursulan vierestä lähtee vene Harakkaan. Saarelta löytyy Harakan luontokeskus ja luontopolku, jota pitkin voi tutustua saaren vehreään luontoon. Harakan saarella pesii poikkeuksellisen paljon lintuja. Ensi kesänä Harakan saarella on vierailtava!

Oli jännää nähdä ihan avovettä Uunisaaren toisella puolella kun saaren kävellessämme ponttonisillan molemminpuolin on jäätä ja jäälauttoja. Onneksi ketään ei näkynyt jäillä uhmaamassa henkeään. Jää Helsingin edustalla on ymmärtääkseni todella ohutta vielä - ehkä alle 5cm jäätyneissä paikoissa. Jäämurtajat Otso, Kontio ja Polaris avustavat kuitenkin laivoja Perämerellä, jossa jäätä on 20-40cm. Jos jäämurtajat kiinnostavat niin tästä pääset kurkkaamaan vierailuni jäänmurtaja Urholla.

Lainaan tähän loppuun kuvan Minniestä Liuskesaaresta vuodelta 2014 lähes samana ajankohtana. Tänään meiltä unohtui nuo fleecetöppöset kotiin vaikka samalla punanuttuhaalarilla mentiin. Minnie jäi autoon odottamaan kun kävimme Uunisaaren lenkin etteivät tassut ihan jäätyneet. Tästä voit kurkistaa edellisen Uunisaaren reissun kuvat ja postauksen.

Olitko ulkoilemassa komean aurinkopäivän kunniaksi vai tuntuiko pakkanen liian kipakalta? Aurinkoisia päivä on muuten luvattu muitakin kuluvalle viikolle mutta myös pakkasta.

♥ Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ♥

Haaveilua kukkamekoista ja sandaaleista lumen keskellä...

Viime viikolla satoi lunta ihan urakalla kun inhottava lumi-inferno pyyhkäisi Suomineidon yli. Minähän en ole mikään valtava talven ja lumen ystävä. Torstai iltana matkanteko töistä kotiin vei yli puolta pidemmän ajan huonon sään ja kolareiden takia. Oli tuskallista istua autossa kun ei jonosta poiskaan päässyt! Kun vihdoin saavuin kotipihalle huomasin nilkkureissa puoleen sääreen ulottuvassa lumessa kahlatessani ettei aura-autokaan ollut käynyt. Jippii! Pihalla seisoi surkeana jonkun polkupyöräkin lumen peittämänä.

"Lumi on syönyt kaiken. Routa raiskaa tämän maan. Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan." soi repiitillä päässäni kun vedin vastahakoista russeliriiviötä perässäni ulos lenkkeilemään. Ei ole helppoa olla pieni koira auraamattomassa lumihangessa. Saimme rämmittyä jotenkuten lenkin läpi mutta muutamia kaurisloikkia piti sekä emännän että koiruuden suorittaa kun keskellä kävelytietä oli työnnettynä valtavia lumivalleja. Taisi se talvi taas yllättää meidät ja nythän ei edes satanut ensilunta.

Mutta onneksi perjantaina sain hypätä ihan erilaiseen ympäristöön eli keskelle kevättä ja kesää. Polhem järjesti "mid season pressday" tapahtuman, jossa kyllä tuli niin keväinen fiilis, että lumet ja jäät ulkona unohtuivat hetkeksi. Ja mitä ihania kukkamekkoja, sandaaleita, kepeitä ilmavia kankaita, jänniä leikkauksia, metallinhohtoisia kenkiä, kukkakimppuja, tarjoiluita ja musiikkia olikaan tarjolla. Tuli tunne, että olisin ottanut äkkilähdön jonnekin auringon, lämmön ja kesän keskelle. Puuttui vain meren kohina ja lokkien kirkuminen.

Gina Tricot

Lindex

Minä rakastan kukkamekkoja ja pitkiä helmoja. Tämä tulevan kesän ihanuus on jossain vaiheessa pakko päästä sovittamaan kun tulee Lindexille myyntiin. Ihana kesäinen kukkaloisto vaalealla pohjalla. Mekossa oli myös äärimmäisen kaunis leikkaus edessä. Myös Gina Tricotin vaatteissa olivat kukat valloillaan. Tuo haalari oli myös todella kaunis - tosin vaatii hyvin litteää ja trimmattua vatsanseutua :) Ihastuin myös roikkuviin korallinvärisiin korvakoruihin, joissa minun onneksi näytti olevan vielä klipsikiinnitys.

Tamaris

Tamariksen kenkävalikoimissa oli paljon kaunista ja kesäistä mutta yksi yli muiden olivat nämä kukkasandaalit. Ihanan supernaiselliset, maltillisella tolppakorolla varustetut ja puuterisen vaaleanpunaiset. Hieman päivetystä sääriin ja nämä jalkaa kesäisen polttavalle kadulle! Nuo kullanväriset tennarit olivat myös hauskat ja ne eivät painaneet juuri mitään. Jännä juttu etten aiemmin voinut sietää ruusukultaa missään mutta nyt näyttää itse asiassa oikein sopivalta minulle :) Niin se maku muuttuu tai jalostuu ajan mittaan. Never say never!

Polhemin tarjoilutkin olivat niin värikkäitä ja kukilla koristeltuja, että kotiin lähtiessäni minulla on talvisesta säästä huolimatta kevyen keväinen askel kun kipitin Espan poikki hakemaan autoa. Vaikka liikenne mateli taas ei haitannut yhtään. Kotimatkalla kävin kaupan kautta ja nappasin sieltä mukaan sylillisen erivärisiä ruusuja. Kotona otin myös esille PipDesignin keväiset mukit ja Indiskan ison teekupinkin iltateetä keittäessäni. Olen kuulkaas ihan keväässä/kesässä vaikka ulkona on täystalvi :) Niin se kesäfiilis vain tarttui minuun! Ja eihän tässä nyt enää niin montaa kuukautta ole jäljellä kun ollaan jo toukokuussa.

Mahtaako kukaan muu olla siellä ruudun toisella puolella jo keväisellä mielellä?

Vai oletteko innoissanne talven ja lumen saapumisesta vihdoin...

Ainakin päivä pitenee koko ajan - lyhyin mutta varmoin kukonaskelin. 

Presidentti astui virkaan ja tasavaltaan syntyi poikavauva joten "valtakunnassakin" kaikki hyvin. 

Hauskaa helmikuista viikonloppua teille kaikille ♥

Eduskuntatalo palasi 30-luvun loistoon peruskorjauksen jälkeen

Eilen toiselle presidenttikaudelle sunnuntaina valittu Sauli Niinistö vietti virkaanastujaisia monin juhlallisuuksin Helsingissä. Pääkaupungissa riehui valitettavasti melkoinen lumi-inferno mutta innokkaimmat Sale-fanit olivat lähteneet silti liikkeelle seuraamaan seremonioita. Tilaisuus alkoi jo aamupäivällä ensin Eduskuntatalossa, jossa tasavallan presidentti antoi niin sanotun juhlallisen vakuutuksen, ja puhemies esitti eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentille.

Pääsin itse käymään peruskorjatussa eduskuntatalossa jo aiemmin marraskuussa ja nyt Sauli Niinistön ja Suomen tasavallan juhlapäivän kunniaksi ajattelin esitellä miltä tässä 30-luvun loistoon palautetussa rakennuksessa oikein näyttää sisältäpäin. Tervetuloa kierrokselle ihan huikeasti peruskorjattuun Eduskuntataloon!

Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu uuden eduskuntatalon sijainnista. Eduskunta oli aiemmin kokoontunut eri paikoissa Helsingissä ja Eliel Saarinen oli kaavaillut eduskunnalle mahtavaa kansallisromanttista rakennusta Tähtitorninmäelle. Saarisen suunnitelmaa ei koskaan toteutettu ja eduskunnan paikaksi valikoitui kallioinen Arkadianmäki. Seuraavana vuonna järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg. Arkkitehti J. S. Sirén oli kilpailuehdotuksen varsinainen laatija ja hän sai toteutettavakseen suunnitelman. Eduskuntatalo valmistui 1931 ja maaliskuussa samana vuonna se vihittiin käyttöön juhlallisin menoin.

Eduskuntatalo edustaa pohjoismaista 1920-luvun klassismia. J. S. Sirén on saanut eduskuntataloon vaikutteita mm. Saksan valtiopäivätalosta Berliinissä ja Altes Museumin rakennuksesta. Myös Tukholman konserttitalo on toiminut esikuvana suunnittelussa Eduskuntatalolle. Täysistuntosalissa on nähtävissä vaikutteita Rooman Pantheonista.

1920-luvun klassismille on tyypillistä sileät ja askeettiset julkisivut, joissa ikkunat on sijoitettu ihan ulkoseinän pintaan. Sisäänkäynti on usein erityisen korkea ja se ulottuu monesti jopa ensimmäisen kerroksen ikkunarivistön tasolle. Rakennusten koristelu rajoittuu muutamiin antiikin ajasta periytyviin koristeaiheisiin. 

Eduskuntatalon kuuluisa paternosterhissi.

Eduskuntatalo on rakennusmassaltaan suuri - korkeutta 25 metriä ja kerroksiakin kuusi. Pääjulkisivussa on mahtava pylväsportaali, jonka eteen levittyy Mannerheimintien suuntaan 46-portaan avoportaisto koko rakennuksen leveydeltä. Pylväsrivistössä on neljätoista pylvästä ja niiden koristelu on korinttilaista tyyliä. Kuvanveistäjä Gunnar Finne on suunnitellut pylväiden voimakkaasti tyylitellyt kapiteelit. Pylväät kohoavat Eduskuntatalon 4.kerroksen korkeudelle.

Pylväät kannattavat palkistoa ja attikaa, joka sijaitsee rakennuksen 5.kerroksen kohdalla ja tässä osassa ovat pyöreät ikkunat. Pääjulkisivun molemmin puolin on symmetriset terassimaiset kaari-ikkunoin varustetut siipirakennukset. Siipirakennusten kautta yleisö kulkee sisään lehtereille. Sisäänkäyntien oviaukot levenevät jännästi alaspäin ja ovat muistumia egyptiläistä temppeliarkkitehtuurista. Symmetria hallitsee Eduskuntataloa sekä ulko- että sisäpuolellakin.

Eduskuntatalon julkisivujen ulkoverhoilussa on käytetty Kalvolan punertavan harmaata graniittia. Julkisivujen friisien klassistiset koristeaiheet samoin kuin pääjulkisivun ikkunoiden ja ovien yläpuolelle tyylitellyt leijonanpäät ovat Gunnar Finnen käsialaa. Eduskuntatalon graniittitöitä on pidetty suomalaisten kivenhakkaajien mestarinäytteenä. Minusta Eduskuntatalo on aina näyttänyt todella juhlalliselta ja ylväältä kivilinnalta seisoessaan Arkadianmäellä.

Italialaista Carraran marmoria portaikoissa ja lattioissa.

Wäinö Aaltonen, Tulevaisuus

Eduskuntatalon kaikkein tärkein tila täysistuntosali on sijoitettu ikäänkuin suojaan graniittimuurien keskelle. Täysympyrän muotoinen sylinterimäinen istuntosali oli aikoinaan parlamenttirakennuksissa täysin uutta. Luonnonvaloa saadaan istuntosaliin laterniinityyppisestä kattoikkunasta. Luonnonvaloa rakennuksessa on yllättävän paljon vaikka se on niin suuri ja massiivinen. Kattoikkunoita on muuallakin jakamassa valoa kerrosten läpi. Myös lasitiiltä on käytetty lattioissa suuntamaan valoa alempiin kerroksiin kattoikkunoiden alla.

Harmaa "naisten huone" oli alunperin varattu naiskansanedustajia varten. 

Suunnittelu arkkitehti Elsa Arokallio ja tekstiilitaiteilija Maija Kansanen. 

Eduskuntatalo on J. S. Sirénin kokonaistaideteos. Arkkitehtuuri, sisustus väreineen ja materiaaleineen, kalusteet sekä seinien maalaus- ja reliefikoristelu muodostavat tyylillisesti kauniin ja ehjän kokonaisuuden. Sisätilojen värityksen Sirén suunnitteli yhdessä taidemaalari Bruno Tuukkasen kanssa. Eduskunnan tiloissa myös hierarkia näkyy. Juhlavimmat paikat istuntosalin lisäksi ovat huikea Valtiosali sekä suuren valiokunnan huone, johon valitettavasti en saanut kurkistaa.

Rakennuksen art deco -muotoilua näkyy porraskaiteissa, hissiovissa ja lattiamosaiikeissa. Eduskuntatalossa kävellessään pitää katsoa ylös, alas ja sivuille jotta kaikki yksityiskohdat tulee huomatuiksi. Istuntosalin kupolikaton verhoilussa on käytetty sokeriruokolaattoja, jotka ovat 30-luvulla olleet erittäin edistyksellistä akustoivaa amerikkalaista materiaalia. Katon uudistuksessa käytettiin muuten eduskunnan varastossa 30-luvulta saakka varastoituja varapaneeleita. Aina kannattaa ottaa "vähän ylimääräistä rakennusmateriaalia" tulevia korjauksia varten talteen :)

Eduskuntatalon julkisivun puoleisessa itäsiivessä eli pääaulan yläpuolella on huikea Valtiosali. Tässä valtavassa salissa ovat Suomen tasavallan presidenttien rintakuvat esillä. Valtiosalin valaisimet ovat muuhun taloon verrattuna yllättävänkin koristeelliset. Valtiosali on valtahierarkian huipulla ja tämä tila toimii eduskunnan juhlasalina. Valtiosalista on myös todella hienot näköalat yli Mannerheimintien kohden Musiikkitaloa, tulevaa Keskustakirjastoa ja Kiasmaa.

Ison istuntosalin tunnelmasta tekevät puolestaan juhlavan korinttilaiset pylväät, jotka kannattelevat valtavaa kupolia. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistossarja Työ- ja tulevaisuus -patsaat ovat taas paikoillaan. Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja ovat nyt kullattuja kuten ne alunperin rakennukseen oli suunniteltukin. Pääsin itse katsomaan näitä patsaita jo viime keväänä Turun WAMiin ja tästä voit kurkistaa siihen postaukseen.

Entiset presidentit esillä Valtiosalissa.

Eduskunnan kahvilan vihreä, superkiiltävä katto on äärimmäisen kaunis. Kahvilan kalusteet ovat metallirunkoista funktionalismia ja ne on ovat sisustusarkkitehti Werner Westin suunnittelemia 1929. Kalusteet on valmistanut Oy E. M. Nordqvist Ab 1930. Tuolien alkuperäinen verhoilukangas on ollut Grete Skogster-Lehtisen. Kahvilasta löytyy yksi pöytäryhmä, joka on kunnostettu alkuperäisen kaltaiseksi 1999. Muiden kalusteiden verhoilut on uusittu mutta kalusteet ovat alkuperäisiä.

Eduskunnan kahvilasta löytyy myös kuvanveistäjä Gunnar Finnen reliefi, jossa kruununsa menettänyttä Suomen leijonaa hoivataan. Suuren valiokunnan huoneen seinäkaapistojen oviin on puolestaan kaiverrettu Hannes Autereen veistämät naivistiset hahmot suomalaisissa perinneammateissa. Eduskuntatalon koristeluissa ja taiteessa on paljon symboliikkaa mukana. Kansakunta oli vielä nuori ja kansalaissotakin oli takana joten Eduskuntatalon koristelulla ja taiteella eheytettiin Suomea.

Gunnar Finnen leijonareliefi.

Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -veistossarja kullattuna.

Peruskorjauksen yhteydessä on istuntosalissa myös uusittu kansaedustajien "pulpetteja" ja onnistuneesti täällä ei näy ylimääräisiä piuhoja tai johtoja missään. Istuntosalin lattiaa peittää tekstiilimatto akustiikan takia. Istuntosaliin eivät pääse kuin kansanedustajat. Kun ihmettelin puhemiehen aition alapuolella olevaa ovea sain kuulla vierailullani, että tästä ovesta kulkee pöytäkirjasihteeri.

Aiemmin tuon pyöreän pöydän ympärillä istuivat pikakirjoittajia mutta nykyään heidän töitään tekevät pöytäkirjasihteerit. Itse puheet istuntosalissa nauhoitetaan mutta kaksi pöytäkirjasihteeriä vuorottelee salisihteereinä. Heidän tehtävänään on merkitä ylös puheenvuorot, välihuudot ja muut tärkeät tapahtumat.

Korinttilaiset pylväät istuntosalissa.

Eduskuntatalon eteishallista nousevat marmoriportaikot aina viidenteen kerrokseen saakka molemmista päädyistä. 1.kerroksessa sijaitsevat eteishalli, ravintola, sanomalehtisali, puhemiehen edustustilat sekä toimistotiloja.

Istuntosali sijaitsee 2.kerroksessa, joka on koko rakennuksen pääkerros. Istuntosalin lehtereille pääsee yleisö seuraamaan myös istuntoja. Sieltä löytyy myös omat paikat lehdistölle ja diplomaattikunnalle. Tässä kerroksessa sijaitsee lisäksi valtiosali, kahvila, puhemiehistön käytävä ja hallituksen käytävä.

Hallituksen käytävältä löytyy Eduskuntatalon viimeinen "naisten huone", joita on alun perin ollut kolme. Huoneiden tarkoitus on ollut varata naiskansanedustajille oma rauhalliset tilat, jossa he voivat suojautua julkisuudelta ja miesten katseilta. Näissä huoneissa on voinut myös levätä ja tavata muita naiskansanedustajia. Onpa huoneissa aikoinaan ollut laatikko, johon on voinut jättää villahousunsakin.

Kolmas kerros on täynnä valiokuntahuoneita ja valiokuntasihteeristön tiloja. Siellä sijaitsee myös pöytäkirjatoimisto ja huoneet tiedotusvälineille. Neljäs kerros Eduskuntatalossa on valiokuntakerros, josta löytyy suuren valiokunnan sali ja valtiovarainvaliokunnan sali.

Viides kerros on ryhmäkerros, jossa eduskuntaryhmien kokoushuoneita ja ryhmäkanslioiden toimistohuoneita. Myös kuudennessa kerroksessa on ryhmäkansliahuoneita ja tiedotusvälineiden tiloja.

Eduskuntatalon ravintolasali.

Tältä näyttää siis uusi ja peruskorjattu Eduskuntatalo. Peruskorjaus aloitettiin 2015 keväällä ja uudelleen eduskunta muutti taloon 2017 syksyllä. Kaikki pinnat on puhdistettu, 3000 alkuperäiskalustetta kunnostettiin, katto- ja seinämaalauksia konservoitiin, istuntosalin kupoli puhdistettiin, istuntosalin patsaat vaihdettiin sekä lukemattomia muita töitä, joilla parannettiin turvallisuutta, lvi-tekniikaa, sähköjä, logistiikkaa jne.

Hanke oli mittava ja nyt Eduskuntatalossa näyttää yhtä upealta kuin 30-luvulla kun se valmistui. Jos vierailut Eduskuntatalossa kiinnostavat kannattaa seurata Eduskunnan omia sivuja. Valitettavasti kevään 2018 vierailut ovat jo varattuja mutta lehterille pääse seuraamaan täysistuntoa.