Hyvää Palmusunnuntaita kaikille

 

Tänään vietettiin Palmusunnuntaita, joka aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon eli piinaviikon. Minulle on jäänyt mieleen isoäitini opetukset liittyen pääsiäisen viettoon, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäissunnuntaihin. Piinaviikon päivien nimet ovat perinteisessä suomalaisessa kalenterissa olleet Palmussunnuntain lisäksi Malkamaanantai, Tikkutiistai, Kellokeskiviikko, Kiirastorstai, Pitkäperjantai, Lankalauantai ja pääsiäissunnuntai, jota on kutsuttu myös nimellä Sukkasunnuntai. Isoäitini myös käytti vielä eläessään em. viikonpäivien nimityksiä. Mutta miksi ihmeessä nuo päivät on aikoinaan nimetty tuollaisilla nimillä?

Lainaan mitä olen kirjoittanut tänne blogiin 4.4.2015 kun olen ollut Lankalauantain kunniaksi syömässä purilaista Hietaniemen Kauppahallissa. On aika jännä juttu, että meidän pääsiäisen viettoon on sekoittunut krististillinen pääsiäisperinne ja myös paljon pakanallisia uskomuksia, joista tähän päivään saakka ovat säilyneet pääsiäisnoidat, -trullit ja -kokot. 

"Palmusunnuntain jälkeinen maanantai on malkamaanantai, jolloin historian tunnetuin kukko kiekuu ja Pietari kieltää kolmasti. Tikkutiistaina on entisaikoina vuoltu sytykkeitä ja niiden polttamisen on uskottu tuovan onnea. Kellokeskiviikkona on lehmien kaulaan ripustettu kellot. Kiirastorstai tai puhdistustorstai on raamatun ja kansanperinteen mukaan ollut ihan erilainen. Kiira on kansanperimän mukaan ollut pihapiirissä asuva ilkeä olio, jota on yritetty karkottaa kun raamatussa puhutaan ripittäytymisestä ja jalkojen pesemisestä viimeisen kerran. Pitkäperjantai muistuttaa Golgatan tapahtumista ja se on ollut vuoden vakavin päivä. 

Lankalauantaina on ollut tapana ennen pestä ja värjätä talven aikana kehrätyt langat. Kansanperinteen mukaan lankalauantaina ovat liikkeellä kaikki pahat henget ja noidat, joten pääsiäiskokkoja on poltettu henkien karkottamiseksi. Pääsiäiskokkoja taidetaan vieläkin polttaa ainakin Pohjanmaalla. Sukkasunnuntai päättää pääsiäisviikon ja silloin syödään mämmiä, joka on meidän "

happamatonta leipää." 

Ihana pääsiäismuisto virpojista muutamien vuosien takaa. 

Olin varannut kaupasta eri kokoisia pääsiäismunia ja suklaisia pääsiäispupuja. Tänäänhän olisi se päivä kun pienet ja vähän suuremmatkin virpojat olisivat koristeltujen pajunkissojen kanssa liikkeellä. Jo yhdeksän aikaan aamulla odottelin ensimmäisten pikkunoitien tulevan mutta kovin oli hiljaista rappukäytävässä. Olin asetellut tarjottavat valmiiksi Pupu-lautaselle, jonka ostin Anna's Joulumaan Kevät-tapahtumasta. 

Keskipäivällä minun piti lähteä hoitamaan yhtä asiaa ja kun ajoin läheisen pientaloalueen läpi siellä oli todella paljon virpojia liikkeellä. Tuumin, että täytyy suoriutua kotiin nopeasti takaisin, että ehtii jakamaan munia. Toisin kävi eli meidän rapussa ei käynyt yhtään virpojaa. Tarkistin vielä naapurilta kun törmäsimme pihalla tilanteen mutta ei oltu heilläkään poikettu virpomassa - pöh! No, nyt meillä on aika rutkasti pääsiäismunia nautittavaksi 😋

Meidän parvekkeelle on osa syksyisistä callunoita korvattu nyt ruukkunarsisseilla. Muutamia sinisiä helmililjoja ostin myös ja harmittelin kun en saanut yhtään valkoista helmililjaa kun olivat loppuneet. Myös perunanarsisseja täytyisi vielä löytää muutama koska pidän niistä. Tänään meillä Espoossa oli hyvin harmaa päivä joten laitan parempia kuvia kukista kun aurinko päättää taas pilkistää pilvien takaa. Toivottavasti jo huomenna 🌞

Tänään onnistuin näkemään tämän kevään ensimmäiset sinivuokot. Sinivuokot ovat niin suloisia kun ne puskevat ensiin maatuvien lehtien alta. Niiden hennon "karvaiset" varret ovat todella suloisia kurottaessaan valoa kohti. Minulle on jäänyt mieleen koulun biologian tunnilta se, että sinivuokon kukkanuput valmistuvat jo myöhäissyksyllä ja ne talvehtivat pakkasten yli auetakseen kukkaan heti kun varhaiskeväällä lumi on sulannut. Aika nerokasta! Meillä Etelä-Suomessa kukinta alkaa yleensä huhtikuussa mutta pohjoisempana vasta vapun aikoihin. 

Eilen puolestaan aurinko todella paistoi ja oli mielenkiintoista koiralenkillä bongailla ihanan pulleita silmuja pensaissa. Kyllä lämmöllä ja auringonvalolla on valtava voima herättää uinuvat puut ja pensaat puskemaan uutta kasvua. Kurkasin ihan huvikseni mitä Ilmatieteen laitos ennustelee seuraavalle neljälle kalenteriviikon eli ajalle 30.3. - 27.4.2026.

"Lämpötilat ovat todennäköisemmin seuraavan neljän viikon ajan keskimääräistä korkeampia. Ensimmäisellä kahdella viikolla keskilämpötilat on laajasti 3-6 astetta keskimääräistä korkeampia. Muuten ennustejakson poikkemat pitkän ajan keskiarvoon nähden ovat 0-3 astetta korkeampia."

Ei yhtään hassumpi ennuste vai mitä tuumitte? Sademääärien osalta ennustettiin puolestaan "suuressa osassa maata tavanomaista kuivempaa". Mutta tämähän on vain ennuste eli aika näyttää mitä oikeasti tapahtuu säätiloisssa. Kevät kun tulee keikkuen...

Ystävä piipahti tänään kahvilla ja toi samalla minulle pääsiäismunia, jotka ovat siis pääsiäiskoristeita. Eivät ole siis syötäviä vaan "ikipääsiäismunia" eli ripustettavia vaikka pajukissoihin roikkumaan. Kiitos vielä tätäkin kautta näistä aivan ihanista munista. Ja mukavasta juttutuokiosta kun päivitettiin taas vähän tilanteita ja parannettiin maailmaa. Ystävyys ♥ 

Miten sinun Palmusunnuntaisi sujui? Kävikö virpojia pajunkissoineen? Oletko bongaillut kevään kukkasia jo luonnossa? Minusta todella ihanaa on kuulla talven jälkeen mustarastaan laulua, joka on niin kaunista! Oikein mukavaa uutta viikkoa kaikille!