Tänään aamiaispöydässä havahduin yhtäkkiä siihen, että ensi viikolla alkaa jo toukokuu! Minusta tuntuu, että huhtikuu alkoi ihan hetki sitten ja nyt se on loppumassa. "Mihin tämä kuukausi on oikein kadonnut?" mietiskelin ihmeissäni. Joka kevät minuun iskee aina pieni paniikki siitä ehdinkö itse mukaan siihen kaikkeen mitä luonnossa tapahtuu. Ensimmäiset leskenlehdet, sinivuokot ja valkovuokot ovat tärkeitä ja niiden näkeminen tuo aina mieleen rakkaita muistoja lapsuudesta.
Tänä keväänä en ole onnistunut näkemään vielä yhtään siiliä tai sammakkoa mutta ehkä jo ensi viikolla Mimmin kanssa lenkillä onnistun tässäkin bongauksessa. Meidän parvekkeella on ollut lentelemässä jo pullean karvaisia kimalaisiakin narsissien seassa. Hiirenkorvat ovat taas jo vähän suurempia ja pulleita silmuja näkyy siellä täällä yhä enemmän. Kevät etenee kylmästä säästä huolimatta!
Viikonloppuisin on ihan parasta se ihanan joutilas kiireettömyys kun voi istua rauhassa syömässä aamiaista ja lukea Hesaria. Mimmi on nykyään aamu-uninen eli hän ei onneksi halua rynnätä heti ulos vaan syö oman aamupalansa ja menee vielä nukkumaan sen jälkeen. Hesarissa oli niin uskomattoman järkyttävä uutinen, että hetkeksi jäi syöminenkin kesken kun luin juttua niin keskittyneesti.
"Melkein puolitoista vuotta sitten omistajiltaan kadonnut kääpiömäyräkoira on löytynyt elossa ja hyvinvoivana Australiassa sijaitsevalta Kengurusaarelta.
Mäyräkoira karkasi saarella retkeilemässä olleelta pariskunnalta vuoden 2023 marraskuussa. Pariskunta etsi Valerie-koiraansa tuolloin tuloksetta.
Valerie ehti olla kauan karkuteillä, sillä paikalliset luonnonsuojelijat ilmoittivat perjantaina saaneensa koiran vihdoin kiikkiin pitkän metsästysoperaation jälkeen."
HUH HUH! Onneksi Valerie mäyräkoira löydettiin elävänä koska tuolla Kengurusaarella asuu lehtijutun mukaan monenlaisia pienelle koiralle vaarallisia eläimiä kuten käärmeitä, liskoja ja kotkia. Jos Mimmi jostain syystä katoaisi ja karkaisi olisin varmasti huolesta ihan suunniltani. Aikoinaan Minnie jackrussellini lähti metsässä rusakon perään mutta onneksi löysin sen hetken etsimisen jälkeen. Siellä Minnie oli rusakon kotikolon vierestä, jonne se kovasti olisi halunnut kyllä mennä.
Kuva HKT, valokuvaaja Heli Blåfield
Lauantaina olin päivänäytännössä katsomassa Helsingin kaupunginteatterissa draamakomediaa Jenny Hill, joka on keski-ikäisen naisen kasvutarina. Pidin todella paljon näytelmästä, joka oli voimaannuttava, inspiroiva, oivalluksia ja samaistumispintaa antava sekä teatterissa sai myös nauraa sydämensä kyllyydestä. Sari Haapamäki Jenny Hillin roolissa on todella hyvä. En ollut lukenut Minna Rytisalon romaania Jenny Hill, johon näytelmä perustuu mutta nyt täytyy ehdottomasti laittaa se lukulistalle. Nyt on sitten viimeinenkin teatterilippu käytetty joten täytyy alkaa suunnitella uusia näytelmiä mitä menee katsomaan.
Lauantaina kävin pitkästä aikaan myös trooppisessa eläintalossa Tropicariossa Sturenkadulla Helsingissä. Kuvassa Filippiineiltä kotoisin oleva purjelisko paistattelemassa päivää. Tästä äärimmäisen mielenkiintoisesta Pohjoismaiden suurimmasta eläintalosta on tulossa ihan omaa postausta kun olen ehtinyt käydä valokuvani läpi.
Jo viikolla huomasin, että Lauttasaaressa yksi kirsikkapuu oli puhjennut kukkaan. Minusta tämä sama yksilö Isokaaren R-kioskin lähellä on monena vuonna kukkinut ihan ensimmäisenä. Kyllä kirsikankukat ovat todella kauniita joten vietin sunnuntaina "oman pienen hanami hetkeni" siinä puun katveessa vain ihaillen tuota vaaleanpunaista kauneutta niin nupuissa kuin jo auenneissa upeissa kukissa. Joku ystäväni oli laittanut valokuvia Instagramiin Roihuvuoresta eli sielläkin oli osa puista jo kukkimassa. Täytyypä ajella joku päivä tarkistamaan tilanne Roihuvuoren kirsikkapuistossa.
Seuraavaksi suuntasimme Mimmin kanssa Kallahden ulkoilualueelle katsomaan miltä siellä näyttää pitkästä aikaa. Tämä mereen työntyvä hiekkainen Kallahdeniemi on minulle tuttu paikka eli kävimme täällä jo aikoinaan Minnien kanssa usein ulkoilemassa. Itse asiassa koko niemi on jääkauden muodostama harju. Jo ajaessaan autolla parkkialueelle (Kallvikinniementie 39) tulee jännä tunnelma, että todella ajetaan kapeaa tietä harjulla, jonka molemmin puolin maasto laskee kohden merta. Harju sekä rantaniitty ympäröivine vesialueineen kuuluvat Euroopan Unionin arvokkaiden luontokohteiden verkostoon (Natura 2000).
Hienoja näkymiä viikonloppuretkesi varrelta. Kirsikkapuut tietysti hurmaavat aina kauneudellaan ja magnoliatkin jo kukassa. Maarianhaminassa näin myös jo ehkä viikko sitten että kukinta oli alkamassa. Pitääpä muistaa huomenna katsoa tarkemmin kun menen käymään kaupungissa.
VastaaPoistaKiitos Kristiina ♥ Kirsikkapuut ja magnoliat pitää ehdottomasti kokea ihan joka kevät. Tuntuu aina huhti-toukokuussa siltä, että koko ajan on pidettävä aistit valppaita ettei yksikään luonnon uusi ihme me vain ohi. Toivottavasti myös Maarianhaminassa kukkii yhtä kauniisti. Kivaa uutta viikkoa!
PoistaNiin ihanat kirsikat kukassa🌸 Meillä on alkanut kasvihuoneen pystytys, sitä ei ihan hetkessä rakennetakaan, mutta toivotaan, että loppiviikosta jo valmis😊
VastaaPoistaKirsikankukat ovat suloisia ja niiden katseleminen on aina yhtä ihanaa ♥ Tsemppiä sinne kasvihuoneen pystytykseen!
PoistaUnoihtui äskeisestä kommentista nimi, voi mun kanssani😆 No mut kasvihuone tosiaan tekeillä.
VastaaPoistaKiitos Ansku ♥
PoistaIhana postaus jälleen ja todella herkulliset kuvat. Ihan liikutuin, että pieni koira löytyi ja melkein kauhistuin tuosta purjeliskosta.
VastaaPoistaKaunisti kukkii siellä kirsikkapuut ja magnoliat. Ihastuttava kevät.
Kiitos ♥ Näin koiranomistajana olin todella iloinen, että koira ei saatiin elävänä takaisin koska se oli todella ollut muistaakseni yli 500 päivää karkuteillä. Oli yritetty saada sitä ruualla ja leluilla häkkiin mutta ei ollut vain onnistunut. Jos purjelisko ja muut matelijat herättävät puistatusta älä avaa minun Tropicario-postausta. Kevät on todella kukkien ja luonnon upean puhkeamisen aikaan. Mukavaa uutta viikkoa ja kohta onkin jo vappu!
PoistaOiii miten kauniita kirsikankukkia! 🌸 Täällä suunnittelivat myös kirsikkapuistoa, toivottavasti tulisi ja kukkisi yhtä kauniisti myös täällä Itä- Suomessa. Täällä on vasta nyt ekat leskenlehdet tulleet. 😊 Söpö lisko, myö ei olla vielä käytykään tuolla - pitää ottaa itselle ylös, että käydään kun ollaan perheen kesken pk- seudulla käymässä. 🤗
VastaaPoistaKirsikankukat ovat NIIN ihania 🌸🌸🌸 Toivottavasti teille tulee kirsikkapuisto. Kyllä se kevät teille Itä-Suomeenkin tulee. Nyt on muuten vapuksi taas luvattu kylmempää myös tänne pääkaupunkiseudulle eli siis perinteistä vappusäätä. Lisää matelijoita, liskoja, käärmeitä, hämähäkkejäkin on tulossa kun saan Tropicarion kuvat purettu. Varmasti teidän perhe pitäisi tuosta paikasta. Vapun odotusta Milla ♥
PoistaKun pojat olivat pieniä, niin kävimme aivan säännöllisesti Tropicariossa. Nyt ei tullut käytyä moneen vuoteen.
VastaaPoistaMinäkin odotan kovasti kevään kukkia, kirsikka- ja omenapuita, magnolioita ja alppiruusuja. Toivottavasti raju siitepölykevät ei täysin estä minua nauttimasta kukkasesongista.
Hauskaa vappua!