syyskuuta 01, 2020

Auringonkukkapellolla 🌻🌻🌻 vihdoin


Tänään pääsin vihdoin auringonkukkapellolle! Olin jo viikon ollut lähtökuopissa joka kesäiselle auringonkukkien katselukierrokselle. Harmikseni kun minulla olisi ollut aikaa satoi tai kello oli jo niin paljon ettei pimeällä pellolla olisi enää nähnyt edes omaa kättään. Tänään aurinkoisen syyskuun 1.päivän vihdoin kruunasi visiitti keltaisella pellolla. Olen aikaisempina vuosina käynyt monesti Haltialan tilan pelloilla, joten päätimme suunnata sinne töiden jälkeen. Laamannintielle oli pysäköity pitkä jono autoja ja peltoa kohden näytti rynnivän myös valtava ihmisjoukko. Autosta katsottuna pelto ei edes näyttänyt keltaiselta joten tämä ei nyt ehkä olisi oikea paikka nauttia rauhassa auringonkukista. Nyt täytyisi keksiä toinen paikka!


Päätin pirauttaa Rva Kepposelle koska muistin hänen jakaneen Instagramin puolella kuvan jättiläissuurista auringonkukista. Hra Kepponen näytti kuvassa ihan lilliputilta seisoessan kukkameren keskellä. Nämä kolossaaliset auringonkukat löytyivät Kantatie 45 tai tuttavallisemmin Tuusulanväylän toiselta puolelta ihan muutaman kilometrin päästä, neuvoi Rva Kepponen. Joten auton ympäri ja sinne nauttimaan keltaisuudesta täysin rinnoin. Lähestyessämme peltoa mietin mielessäni, että ehkä viime päivien sateet saattaisivat vaatia kumisaappaat jos savinen pelto on muuttunut mutavelliksi. Minulla ei saappaita kuitenkaan ollut mukanani joten pakko olisi nyt vain selviytyä lenkkareilla.


Tuomarinkylän auringonkukkapelto on todella täynnä jättiläisauringonkukkia! Minä olen 180cm pitkä nainen mutta kukkaset kurottelivat pitkälti yli kahden metrin. En edes osaa arvata minkä korkuisia kukat olivat mutta varmasti lähes 250cm. Kotona googlettelin ja löysin, että jättiauringonkukat voivat todella kasvaa 150-500cm korkeiksi. Kukkien varretkin olivat niin paksuja, että ne muistuttivat nuorien pajujen runkoja. Tuolla auringonkukkapellossa kulkiessa minulle tuli samanlainen olo kuin Liisalle Ihmemaassa ja tunsin itseni todella pieneksi.


Auringonkukkia olivat mitä ilmeisemmin sateet ja tuulet kohdelleet kaltoin viime päivinä koska laajoja alueita kukista oli laossa puolesta varrestaan lähtien. En usko, että ihmiset olisivat niitä katkoneet kävellessään peltoalueella. Pellolle oli muodostunut kapeita polkuja korkeiden kukkien väliin joita pitkin pääsi kulkemaan syvemmälle peltoon. Ja voitte uskoa, että saviset polut olivat melko liukkaita. Myös laonneet varret lisäsivät vielä kaatumisriskiä joten kieli keskellä suuta piti kulkea välillä. Lenkkarit olivat saviset mutta itse pysyin pystyssä! Välillä ilmansuunnat tuntuivat myös katoavan kun et nähnyt korkeita kukkien yli tarkistaakseni missä nyt ollaan. Emme silti eksyneet kukkamereen :D


Havahduin yhtäkkiä valtavaan valkoposkihanhien kaakatukseen kun niitä lensi auramuodostelmassa ylitsemme. Ehkä ne eivät vielä olleet kuitenkaan muuttopuuhissa vaan vaihtoivat paikkaa illan tullen. Eihän nyt vielä ole syksy, miettii ikuinen kesänvenyttäjä minussa :)


Tuomarinkylän pellolla sai kyllä kulkea ainakin alkuillasta melko rauhassa törmäämättä välttämättä muihin kukkia ihaileviin. Välillä saattoi kuulua tosin vaimeita ääniä mutta tuntui ihanalta hektisen työpäivän jälkeen vain kulkea ja nauttia kukkaloistosta. Osa kukista oli vielä nupuillaan, joten kyllä auringonkukkia riittää jonkin aikaa. Siitepölynkerääjillä on kiirettä lentää kukasta kukkaa ahkerina työläisinä. Tällaiset auringonkukkaniityt ovat mehiläisille ja kimalaisille tärkeitä paikkoja kerätä siitepölyä pesään vietäväksi.



Ihana ilta kaiken kaikkiaan ja muutamia auringonkukkia poimin kotiin myös maljakkoonkin. Olen iloinen siitä etten törmännyt tänään yhteenkään auringonkukkien hamstraajaan pellolla. Kukat on tarkoitettu omaksi iloksi eikä myyntiin. Huomiselle on luvattu vielä auringoista ilmaa joten käykää ihmeessä kurkkimassa kukkia Tuomarinkylän kartanon pellolla. Let the sun shine!


18 kommenttia:

  1. Ihana auringonkukkapelto ja sinä samoissa sävyissä siellä keskellä! Turussa asuessamme kävimme muutaman kerran poimimassa auringonkukkia Ruissalossa jossa kaupunki viljeli näitä ihanuuksia. Itse en ole koskaan tullut kasvattaneeksi niitä, enkä tiedä miksi.
    Mukavia syyspäiviä sinulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Kristiina! Oli kiva kuljeskella siellä aurinkokukkaviidakossa vaikka ne mutaiset lenkkarit eivät kovin kauniilta näyttäneet kun kävelimme autolle. Onneksi oli vaihtokengät auton takaboxissa niin ei tarvinnut kuraa viedä autoon sisälle. En ole minäkään kasvattanut koskaan mutta vähän mietin pitäisikö kokeilla ensi kesänä parvekkeella.

      Mukavaa alkanutta syyskuuta myös sinulle <3

      Poista
  2. Viime viikonloppuna ajattelin ehtiä Tuomarinkylän auringonkukkapellolle, mutta lauantaina oli kaikkea muuta ennenylioppilasjuhlia ja sunnuntaina alkoi sataa kun hyppäsin autoon, joten suuntasin vain Lapinlahteen leipäostoksille. Monissa kuvissa on ollut vielä nupullaankin olevia auringonkukkia, joten ehkä ensi viikonloppunakin ehtisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin vähän jo hermostuin kun en ehtinyt mennä ja pelkäsin jo kaikkien auringonkukkien kukkineen. No, onneksi löytyi vielä ja paljon pieniä pulleita nuppuja myös tulossa. Kannattaa ottaa ne kumpparit mukaan. Minun täytyy varmasti poiketa myös Lapinlahdessa joku päivä. Sinnekin olin jo kertaalleen menossa mutta silloin alkoi myös sataa.

      Poista
  3. Olen tässä koko viikon harmitellut, että en käynyt viime viikonloppuna poimimassa auringonkukkia kotiin. Toivon, että viikonloppuna olisi vielä vähän kukkia jäljellä tuolla lähipellolla.
    Ihanan aurinkoisia kuvia ja kyllä olet kuin Liisa Ihmemaassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että Puolarmaarissa on vielä kukkia jos olet menossa sinne. Espoon toinen pelto on Orionin lähellä. Siellä olen itsekin käynyt joskus vuosia sitten kun pellolla oli rahalipas kukkienpoimimisesta. Nyt voi kuulemma maksaa MobilePaylla :D
      Kiitos Outi <3 kyllä siinä liukkaassa mudassa sai välillä mennä aika keskittyneesti ettei
      lipannut.

      Poista
  4. Ihania kukkakuvia :)

    Minä en ole ikinä aikaisemmin nähnyt noin korkeita auringonkukkia. Olin ihan hämmästynyt, kun aikuinen mies on niiden edessä kovin lyhyt.

    Jos pellolle joku tallaisi sokkelon, niin siellä menisi varmaan hurjasti aikaa löytää reitti sokkelosta ulos. Siinä voisi saada jo sellaisia kauhuelokuvafiiliksiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos myös vinkkauksesta :)

      Jotkut lajikkeet ovat todella kooltaan jättiläisiä. En ole minäkään näin suuria nähnyt. Joskus jonkun yksittäisen hujopin ohuella varrealla, joka on kasvanut muita pidemmäksi.

      Tuli muuten ihan samaa mieleen, että kun et nähnyt ollenkaan ympäröivää maisemaa oli ihan pihalla ilmansuunnista....spooky!

      Poista
  5. Auringonkukat ovat niin kauniita. Vähän "rujoina" kasveina ne luovat mielestäni paljon positiivista energiaa. Täällä Raumalla on myös yksi pelto, josta saa käydä poimimassa auringonkukkia omaksi iloksi...ja se jos mikä on mielenpiristystä. Mukavia syyskuun päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonkukista minulle tulee aina mieleen Hollanti ja Vincent van Gogh. Goghin tauluissa auringonkukat ovat todella rujoja omalla tavallaan. Kiva jos teillä Raumalla on yksi pelto, josta voi käydä poimassa kukkia myös maljakkoon. Tsemppiä syyskuuhun ja mukavia päiviä :)

      Poista
  6. Auringonkukka on Suomen karuhkossa luonnossa jotenkin hätkähdyttävä ilmestys. Ihanaa, että meilläkin kasvaa ja rönsyää jotain noin värikästä ja näyttävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonkukkaa voi minusta kuvailla aina samalla komea. Se seisoo ylväänä ja pystypäisenä vaikka vähän rujo onkin. Aurinkokukkapelto loistaa sateellakin kuin aurinko!

      Poista
  7. Mun kotiseutua :) Itse hain Haltialasta omat kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on ihana kotiseutu :) Me kävimme Haltialassa kävelemässä seuraavana päivänä.
      Pellolla näytti oleva poimijoita mutta vähemmän kuin edellisenä päivänä.

      Poista
  8. Voi kun joskus itsekin pääsisi auringonkukkapellolle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö teilläpäin ole yhtään aurinkokukkapelto, jossa voisit vierailla?
      Kurja juttu!

      Poista
  9. Ihana pelto ja kaunis nainen siellä! Pirkanmaallakin oli ihan valtava auringonkukkapelto, kukkia oli silmänkantamattomiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja ihanuus <3 Kuvista ei onneksi näy se tuskanhiki, joka aiheutui siitä, että piti yrittää pysyä pystyssä liukkaalla savipellolla. Näin jonkun Instassa kuvan Pirkanmaan pellosta ja oli kyllä aika valtava.

      Poista