Lux Helsinki 2019 tuo valoa loppiaiseen ja vuoden alkuun

Tammikuuni on jo vuosia käynnistynyt valotaiteen ihailulla Lux Helsinki -tapahtumassa. Tapahtuma Lux Helsinki -nimellä on järjestetty jo vuodesta 2012 ja jokaisena vuonna olen ollut mukana. Tästä on tullut perinne, jota jo oikein odottaa vuoden starttaajaksi. Joulunkin valot ovat vielä kaupunkia valaisemassa mutta mahtuu sinne lisääkin valoa. Päivän pituus on tällä hetkellä 6 tuntia ja 10 minuuttia. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin niin kevättä kohden ollaan jo menossa. Tammikuun 30.päivänä on päivän pituus jo 7 tuntia ja 46 minuuttia! Mietin jo kuumeisesti ensimmäisen tulppaanikimpun ostamista maljakkoon joulukukkien seuraksi.

Kiasma, Orange Sky Blue, Ann Veronica Janssens (BE)

Lux Helsinki -tapahtuma saa myös liikkeelle sillä teoksiin tutustumaan kävellen. Eilinen sää oli aika viimaisen kylmä mutta pukeutumalla lämpimästi selvisi kyllä. Ja reitin varrella on lukuisia Lux kahviloita, joista voi napata mukaansa lämmintä juomaan. Vähän minua kyllä "kylmäsi" kun Sanomatalon nurkalla jaettiin eilen jäätelöä. Jätin väliin...hrrr...hrrrr...hrrr...aika paljon varsinaiselta jäätelöhirmulta. 

Kyllä tämän jouluherkuttelun jälkeen kaipaakin perinteisten koiralenkkien lisäksi jotain muutakin kävelyä. Minulla on lähes joka kerta ollut Lux Helsinki -valotapahtumassa oma russeliriiviöni Minnie mukana mutta eilen nähtyäni ihmismassan Kansalaistorilla päätin jättää hänet parkkihallissa olevaan autoon kävelylenkin ajaksi. Kun tulee Helsinkiin kannattaa myös huomioida, että teosten läheisyydessä on monia katuja suljettuna. Itse sain auton Elielin parkkihalliin, josta oli sitten helppo sinkahtaa valokohteisiin. 

Keskuskirjasto Ood, We Wanted, Tim Etchells (UK)

Uutta oli Lux Helsingin painopisteen siirtyminen taas lähemmäs Töölönlahden rantoja. Toisaalta täältähän ollaan joskus 2012 lähdetty liikkeelle. Lux Helsinki -karttoja jaetaan Kansalaistorilla ja merkittyä reittiä olisi tarkoitus "kulkea dramaturgisena kokonaisuutena alkupisteestä loppupisteeseen, teokselta toiselle järjestyksessä edeten" kuten jo ohjelmalehtiseen on painettu. 

Emme ehtineet eilen kiertää koko reittiä. Olin serkkuni maisterijuhlissa iltapäivällä ja pääsin Helsinkiin vasta noin puoli kahdeksan aikoihin, joten kiertelyyn jäi aikaa reilu kaksi tuntia. Mutta ei hätää sillä Lux Helsinki on avoinna 5.-9.1.2019 klo 17-22. Reitin pituus on 2,5 km ja tapahtumaan on siis vapaa pääsy. Tammikuun 9.päivänä on mahdollista nähdä myös Lux Aamu klo 7-9. 

Musiikkitalon medianäyttö, Moonlight, Marco Brianza (IT)

Tänä vuonna lähdetään liikkeelle Kansalaistorilta ja mikä olisikaan parempi paikka startata reitti. Valotapahtuma reitin varrella on 12 teosta mutta sen lisäksi on vielä sateliittiteoksia mm. Hanasaaressa, Annantalolla, Kaapelitehtaalla ja Vanhalla ylioppilastalolla. Eilen jouduin vain huristamaan Länsiväylää Hanasaaren liittymän ohi mutta varmasti tulen piipahtamaan uusitussa kulttuurikeskuksessa vielä tässä tapahtuman aikana. 

Sanomatalon medianäyttö, The End of the Digital New Age, Mikko Kunnari (FI)

Keskustakirjasto Oodi, Kiasma, Sanomatalo ja Musiikkitalo ovat ensimmäiset kohteet. Ensimmäinen Lux Cafe löytyy jo Kansalaistorilta joten kuumaa juomaa kyllä kannattaa reitillä tankata. Vaikka lämmintä tulikin nappailtua useammasta pisteessä en joutunut turvautumaan Bajamajojen palvelutarjontaan... :) 

Finlandia-talo, Töölönlahden puoleinen julkisivu, Lux Arkkitehtuuri, Ramboll Valostudio (FI)

Lyhtypuisto, Hakasalmen huvila

Lyhtypuisto, Hakasalmen huvilalla taisi olla tämän vuoden suosikkini kuten niin monena aiempanakin vuonna. Viime vuonna Design-museon edessä Lyhtypuisto ei minusta päässyt ihan esille parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmisiä oli liikaa ja lyhdyt olivat liian pienellä alueella. Nyt oli tilaa liikkua ja valokuvailla ihan rauhassa. Mukana vanhoja tuttuja lyhtyjä vuosien varrelta mutta aina tulee myös uutta ja kiinnostavaa mukaan. Pidin! 

Ultraviolet Gallery, Finlandia-talon etupiha 

Finlandia-talon etupihalla oli nyt toista kertaa Lux Helsinki -valotapahtumassa mukana Ultraviolet Gallery. Ultraviolettivalossa esitetyt teokset todella hehkuivat pimeässä illassa. Esillä oli Mimmit peittaa -ryhmän tekemää katutaidetta sekä rekvisiittataiteilija Maikki Pekkalan ja valotaiteilija Lari Suomisen valonsyöjähirviö Violet. Jänniä teoksia ja minusta oli jotenkin hyvin kontrastista tuoda juuri katutaide Finlandia-talon ulkopuolelle. 

Shelter Seekers, Kansallismuseon puutarha

Toinen Lux Helsinki -suosikkini tänä vuonna oli ehdottomasti Kansallismuseon puutarhan videomäppäys Shelter Seekers. Teoksen ovat tehneet Chiju Díaz de Léon (MX) ja Kristian Ekholm (FI), animaatio: Anabel Arteaga (MX). Teos kertoo tämän päivän suurimmista haasteista: siirtolaisuudesta, epätasa-arvosta, ilmastomuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden menettämisestä. Shelter Seekers -teoksen inspiraationa ovat toimineet uhanalaiset monarkkiperhoset, jotka vaeltavat pitkiä matkoja Pohjois-Amerikan ja Meksikon väliä taistellen samalla olemassaolostaan. Kaksi teoksen tekijöistä on meksikolaisia. Katsoin tämän kolme kertaa ja vaikutuin! 

Kansallismuseolla kannattaa noudattaa EXIT-opasteita. Kohteeseen kuljetaan puutarhan teoksen kautta eli jos haluat päästä tälle valaistulle "etupihalle" niin älä yritä sisälle siitä perinteisestä portista, josta tänne kuljetaan. Tämä portti on vain ulosmenoa varten. Moni tuntui eilen olevan vähän hukassa näiden kulkureittien kanssa vaikka ne on kyllä minusta selkeästi merkitty. Ihmismassojen sujuvan liikkumisen kannalta näitä kannattaa noudattaa. Kansallismuseon ja viereisen Ostrobotnian julkisivu ovat kauniisti valaistuja. Nyt ymmärrän miksei perinteinen Joulukuusi -metsä noussut tänä vuonna Kansallismuseolle. Tila tarvittiin tähän Lux Helsinki -tapahtumaan. 

Refecletion Studies, Taidehalli

Taidehalli on minusta mukana ensimmäistä kertaa Lux Helsinki -tapahtumassa. Reflection Studies, Zach Liebermann (US) valaisee koko Taidehallin julkisivun upeasti. Leikkisä ja vuorovaikutteinen installaatio antaa Luxin kävijöille mahdollisuuden tutkia, testata ja ennen kaikkea luoda myös itse taidetta. Tämä teos on siis interaktiivinen. Taidehallin edessä on suuri valopöytä, jossa kävijät voivat päästää luovuutensa valloilleen, Liike ja kuviot mitä valopöydälle tehdään heijastetaan seinälle. Hauska!

Luonnontieteellisen museon salit oli valaistu Lux Helsinki -hengessä. Hauskoilta näyttivät siellä dinosaurukset ja kaiken maailman esihistorialliset liskot valoissa. Minusta on mukavaa, että tapahtuman ulkopuolisetkin kohteet käyttävät valoa eri tavalla valotapahtuman aikaan ja elävöittävät tilojaan. Taidehallin läheisyydessä oli myös yhden yksityiskodin ikkunassa jännät "Lux-valot"!

Kello alkoi tässä vaiheessa jo lähestyä uhkaavasti 22 aikaa joten näkemättä jäivät Nervanderinpuistikko ja Tunturikadun kohteet. Onneksi niihin sekä myös satelliittikohteisiin ehtii vielä tässä lähipäivien aikana. Ehdottomasti Marjon matkassa -bloggaaja suosittelee valoreitille lähtemistä ja tapahtuman haltuun ottamista. Tästä näet Lux Helsinki -reitin ja tiedot. 

Mukavaa loppiaista ja Lux Helsinkiä kaikille !

Aistit avoinna tulevaan vuoteen - maailma on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia

Suvilahti, Flow festivaali 

"Uskot kohtaloon tai et

se on ihan sama kunhan ajattelet.

Tää sekunti itsensä kantakoon

se on kaiken aa ja oo

Mut jos tuijotat vain yhtä puuta

koko metsä voi kadota,

Mut jos sä näet vain metsän

et ehkä huomaa puuta hienointa."

Haloo Helsinki, Vihaan kyllästynyt

Bengskärin majakka 

Brinkhallin kartano, Turku  

Turun pääkirjasto 

Vuoden vaihtuminen laittaa aina ajattelemaan syntyjä ja syviä vähän enemmän 

Kirjoitin vuosi sitten uuden vuoden päivän postauksessa, että olen "todella tylsä ihminen tai jotenkin näköalaton mutta en ole koskaan elämässäni tehnyt yhtään uudenvuodenlupausta. Asetan itselleni päämääriä, välitavoitteita ja olen joidenkin asioiden suhteen hyvinkin suunnitelmallinen mutta toisaalta olen todella paljon hetkessä elävä." Carpe diem -asenteella mennään!

Hernesaari, Taiteiden yö 

Kiltasali, Kamppi 

Kulttuuritalo Tempo, Mikkeli; Paavo Tynell

Lukematon määrä valokuvia

Katselin läpi myös vuosien varrella ottamiani valokuvia ja niitähän riittää. Onneksi lähes kaikki digikuvat ovat nyt jossain säädyllisessä järjestyksessä arkistoituna. Ne on vielä tuplasäilöttynä etteivät vaan häviä! Toinen ongelmakenttä on minun lukemattomat paperikuvat, joista osa on laatikoissa sängyn alla. Nekin pitäisi kyllä siirtää digitaaliseen muotoon....

Loviisan Wanhat Talot tapahtuma 

Lohjansaari, punamulta talo

Tallinna, vanha ovi

Huomasin, että kuvaan paljon yksityiskohtia eli vaikka katson kokonaisuutta kiinnitän myös huomiota pieniin asioihin. Tässä postauksessa käytetyt kuvat on otettu 2012-2018 välillä. Osa kuvista on kännykällä otettuja joten laadullisesti eivät parhaita mahdollisia. Ja sitten ihan yhtäkkiä valokuviani katsoessani päätinkin asettaa itselleni yhden tavoitteen alkaneelle vuodelle. Ehkä sitä nyt voidaan vaikka sitten kutsua uudenvuodenlupaukseksi!

Turun pääkirjasto

Turku, Kakola

Praha, olutbistro

AISTIT AVOINNA TÄNÄ VUONNA

Aion kuluvan vuoden aikana olla aistit vielä enemmän avoinna. Maailma ympärilläni on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka vain odottavat sitä että ne huomattaisiin. En aio keskittyä vain näkemään suuria kokonaisuuksia. Haluan vielä enemmän havainnoida pieniä detaljeja kadottamatta silti samalla sitä tärkeää "isoa kuvaa". Kuten tuossa alkusanoiksi lainaamassani Haloo Helsingin Vihaan kyllästynyt -kappaleessa hyvin sanotaan yksityiskohtien ja kokonaisuuden välillä pitää olla balanssi. Pilkunviilaajaa minusta ei kyllä millään edes saisi! Tuon laulun sanoissa on muutenkin paljon koskettavaa ja meidän aikaamme sopivaa.

Visavuori, Tarttila

Paimion parantola, Alvar Aalto

Katsotaan sitten loppuvuodesta olenko pysynyt tässä "uudenvuodenlupauksessani" 

ja ollut aistit avoimena vielä enemmän. Aika näyttää! 

Hyvää uutta vuotta 2019

Hyvää uutta vuotta 2019 ja onnen täyteisiä päiviä teille kaikille siellä ruudun toisella puolella!

Eilinen vuoden vaihtuminen sujui meillä yllättävän helposti joten taas jälleen kerran annan täyden kympin Orionin Sileo-geelille, joka rauhoitti Minnien. Tämä ei ole mikään maksettu mainos vaan ihan sydämestäni olen sitä mieltä, että tämä tuote toimii erinomaisesti. Koira säilyy tolkuissaan mutta ei vain yksikertaisesti välitä ulkoa kuuluvasta paukkeesta. Ei läähätystä eikä piiloutumista!

Kävimme pikavisiitillä isäni luona iltapäivästä ja puoli kuudelta annoin russeliriiviölleni ensimmäisen geeliannoksen poskitaskuun. Kun lähdimme sieltä kotia kohden niin ulkona paukutettiin jo raketteja. Ajattelin, että minä liukkaan jäisellä pihalla ilman IceBugeja olen kohta itse maassa polvillani. Ei mitään hirveää riuhtomista ja vetämistä vaan kyyryssä autoa ja omaa matkustushäkkiä kohden. Sama toistui kun tulimme omalle kotipihalle eli kipin kapin rapunovelle ja sisälle.

Minnie sai itse asiassa illan aikana kolmesti Sileo-geeliä ja viimeinen annos oli puoli tuntia ennen keskiyötä. En muista koska meillä olisi paukkunut niin paljon kuin eilen. Olin ihan varma, että parvekkeelta syöksyy kohta sisälle ilotulite. Raketteja nimittäin ammuttiin parinkymmenen metrin päässä sisäpihalla. Mutta onneksi mitään ei sattunut ja koirakin pysyi rauhallisena. Itse asiassa se nukkui sikeästi nähden jotain unta pahimpaan meluaikaan.

Uuden vuoden aaton jälkiruoaksi olin tehnyt lettukakun. Paistoin jo edellisenä päivän letut, joista sitten painoin piparkakkumuotilla sydämiä, joista kakku koottiin. Lettusydämien väliin laitoin vähän vaahterasiirappia antamaan makua. K-marketissa oli tarjouksessa mansikoita, jotka pääsivät sitten koristamaan kakkua kermavaahdon kera. Pöydässä oli tarjolla myös hunajamelonia, jota saattoi myös lisätä omaan kakkupalaansa. Jouluherkuttelen jälkeen riittävän kevyt makea pala.

Meidän vuodenvaihteen tarjoiluina olivat perinteinen perunasalaatti, tapaksia, juustoja ja patonkia. Jamón Serrano -kinkkua sekä Chorizo- ja Salchichón Hidalgo -makkaroita. Löysin kivan Pirkan tapasvalikoiman nautittavaksi patongin kanssa. Nappasin kaupasta kiireessä myös Pirkan juustolajitelman: kermainen ja pehmeä brie, aromikas vuohenjuusto, emmental, voimakasarominen sinihomejuusto ja cheddar. Kyytipojaksi sitten shampanjaan, jolla voi kilistellä uuden alkavan vuoden 2019 kunniaksi!

Minnie sai joululahjaksi Joulupukki-vinkulelun. Jo eilen sitä hieman alettiin jyrsimään mutta tänään lelu teurastettiin ihan lopullisesti. Pitihän se vinkupilli kaivaa sieltä ulos kun emäntä katsoo ja kuuntelee vain teeveestä jotain Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonserttia. Boring! Sitä ennen tuli vielä Minnien mielestä joku "tylsä puhekin" joten oli aikaa puuhastella ja tehdä omia juttujaan. Meillä on kirjoittamaton sopimus, että omille leluilleen saa tehdä mitä lystää joten annoin hänen askaroida Joulupukkinsa kanssa. Unihan sitä lopulta tuli koiruudelle kun kovasti teki töitä!

♥♥♥

Toivottavasti teidän uuden vuoden juhlintanne oli mukava ja mieleenpainuva. 

Nyt on ensimmäinen päivä uutta vuotta 2019 takana mutta 

edessä 364 päivää jolloin voi tapahtua ihan mitä vaan 

joten carpe diem, tartutaan hetkeen ja uutta kohden!

♥♥♥