elokuuta 06, 2026

Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko heräsi uuteen loistoon

 


Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka Sastamalassa. Kirkko seisoo ylväästi Rautaveden perinteisessä kansallismaisemassa Kallialan kylässä. Suomen keskiaikaisten kirkkojen tutkija ja tuntija Markus Hiekkanen on ajoittanut väitöskirjassaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon valmistumisen vuoden 1510 paikkeille. Myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko on noin kolmen kilometrin päässä Vammalan keskustaajamasta. Kirkko rakennettiin aikoinaan kapealle Vanhankirkonniemelle eli Rautaveteen loivasti laskeutuvalle kallionniemekkeelle, joka on kirkon rakentamisaikaan ollut saari. 



Vanhankirkonniemen tyvessä sijaitsee Kallialan vanha ryhmäkylä, joka on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa. Kylätien ympärillä vanhojen punamultaisten talojen lisäksi löytyy vain muutamia uudempia rakennuksia tästä kauniista perinnemaisemasta. Rantaveteen laskevat pellot, vehreät laidunmaat ja hakamaat kehystävät itse kylää. Vedessä ui myös laulujoutsen perhe vierailumme aikana. Tyrvään vanhan kirkon maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkku-Tyrvää maisema-aluetta.  

Kuva Finna, Sastamalan seudun museo, valokuvaaja Antti Prusi 1955

Pyhän Olavin kirkko rakennettiin vanhalle palvontapaikalle, jossa on mahdollisesti aiemmin ollut kaksikin puukirkkoa. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko oli alun perin katolilainen. Kirkko nimettiin  norjalaisen pyhimyksen Pyhän Olavin mukaan ja Turun piispa Arvid Kurki vihki kirkon käyttöön kesällä 1515. Suomen siirtyessä uskonpuhdistukseen Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan johdolla katolilainen kirkkorakennus muutettin luterilaiseksi. 

Kirkko paloi 1600-luvun alkupuolella, jolloin sen sisustus jouduttiin rakentamaan käytännössä ihan alusta. Kirkkoa käytettiin edelleen 1800-luvun puoliväliin saakka, mutta kun Tyrvään pääkirkko valmistui 1855 Pyhän Olavin kirkko jäi autiokirkoksi. Kirkon uusi aika alkoi 1900-luvun puolivälissä ja kirkkoa korjattiin ahkerasti joten siitä tulikin hyvin suosittu turistikohde ja vihkikirkko. 

Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1997, paanukatto talkoot 

Museovirasto kiinnitti huomiota Pyhän Olavin kirkon paanukaton huonoon kuntoon 1990-luvun alussa. Kuuluisan kirkonrakentaja Antti Piimäsen Tyrväällä 1748 toteuttamaa kolmiokuvioitua paanukattoa pidettiin ainutlaatuisena mutta se kaipasi kipeästi korjaamista. Erityisesti etelälappeen katto pitäisi uusia. Myös pohjoislape, asehuone ja sakariston katot olivat korjauksen tarpeessa. Kunnan päättäjät kävivät tutustumassa Elimäen ja Sodankylän kirkkojen paanukattoihin. Vammalassa päätettiin lopulta elvyttää entisajan rakentamistraditio eli käynnistetään suurtalkoot ja veistetään paanut käsin. Paanutalkoot toteutettiin 1995-1997. Perinteinen menetelmä oli työläs mutta viisas, sillä kirveellä veistetty pinta kestää sään ja lämmön vaihtelun sekä uv-säteilyn paremmin kuin sahattu.  

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vaivaisukko kirkon ovella. 

Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, tuhopoltto 21.9.1997 - tein itse kollaasin kirkon kuvista

Vain kolme viikkoa paanutalkoiden valmistumisen jälkeen syksyllä 1997 murtovaras sytytti kirkon tuleen 21.syyskuuta 1997. Nopeasti varmistui, että palon syy oli tuhopoltto koska kirkossa ei ollut sähköä, lämmitystä tai muuta syttymisen aiheuttavaa syytä. Kirkkoviiniä etsivä varas asetti palavia kynttilöitä kirkonpenkkien alle peittääkseen sormenjälkensä. Palokunnan saapuessa paikalle kirkko oli jo kokonaan liekeissä. Kaikki puuosat paloivat ja kuumuus vaurioitti myös kivimuureja. Muistan tämän pysäyttävän uutisen ja minua itketti kirkon kohtalo. 

Mauri Kunnas, Koiramäen Joulukirkko

Lastenkirjailija, graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas on kotoisin Sastamalan Vammalasta, jossa hänellä on edelleen sukua ja myös rakas kesäpaikka. Oma lapsuuden kyläkirkon tuhopoltto järkytti Kunnasta aikoinaan syvästi ja hän halusi auttaa kirkon uudelleenrakennusprojektissa. Kunnas ehdottikin kustantajalleen Otavalle, että voisiko yhtiö painaa hänen piirtämänsä joulukortin kirkon rakennusrahaston hyväksi. Yhteistyössä Otavan kanssa tehtiin joulukortin sijaan pieni kirja "Koiramäen Joulukirkko" 1997. Kunnas piirsi ja kirjoitti kirjan runsaassa kahdessa viikossa ja tuotto lahjoitettiin kirkon uudelleenrakentamiseen. Kirja tuotti yli miljoona markkaa eli euroissa noin 180 000 € ollen näin suurin yksittäinen lahjoitus. 

Sastamalasta löytyy myös hurmaava Herra Hakkaraisen talo mutta valitettavasti en enää ehtinyt sinne kirkon jälkeen. Tämä elämystalo lapsille ja lapsenmielisille löytyy osoitteesta Marttilankatu 10.

Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, jälleenrakennus talkootyönä ja perinteisin menetelmin 1997-2000

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon korjaustyön suunnittelu aloitettiin Museoviraston ja Vammalan evl-seurakuntayhtymän kanssa jo syksyllä 1997. Kirkon korjaamisessa tarvittiin myös osaavia restauroijia. Toiset paanutalkoot käynnistettiin koska kattoon tarvittaisiin 34000 paanua joten töissä ahkeroi todella paljon tekijöitä. Paanut valmistuivat lopulta 2000 tammikuussa ja ne tervattiin 4000 litralla hautatervaa. 


Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat veistivät kattoristikot 1999. Ensin ruodelaudat, tarvittavat tuohet, paanujen naulaaminen paikoilleen ja lopuksi vielä tervaus. Ulkokatto valmistui syksyllä 2000. 

Arkkitehti Ulla Rahola suunnitteli kirkon kauniin puisen sisäkaton ja hän vastasi myös uusien sisätilojen suunnittelusta. Häntä avustivat arkkitehti Maija Kairamo, akateemikko Juha Leiviskä ja monet Museoviraston työntekijät. Taiteilijaprofessori Silja Rantanen puolestsaan auttoi uuden saarnasstuolin suunnittelussa. Kirkon puiset penkit valmistettiin käsityönä, puuliitoksin ja ilman nauloja. Alttari valmistui 2002 ja saarnastuoli sekä alttarialueen penkit 2003. 

Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen 2005-2009

Taidemaalarit Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen ovat maalanneet Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon 101 työtä vanhojen 1700-luvun kuva-aiheiden pohjalta. Kirkosta löytyy kuvia apostoleista, viimeisestä tuomiosta, Kristuksen kärsimystiestä, luomiskertomuksesta ja paratiisista. Keskiaikainen, vanha arkkitehtuuri ja uusi maalaustaide luovat mielestäni todella mielenkiintoisen kokonaisuuden. Istuin pitkään kirkon penkissä ja katselin töitä sekä niiden yksityiskohtia. 





Kuutti Lavonen on maalannut lehtereiden kaidepaneeleihin apostolit, viimeisen tuomion ja Kristuksen kärsimystien. Lavosen töissä on hyvin vahvoja ja murrettuja värejä. Hänen ihmiskasvot ovat todella ilmeikkäitä ja puhuttelevia. Lavosen töissä on minusta myös viittauksia eurooppalaiseen 1500- ja 1600-lukujen italialaiseen renenssanssiin ja barokkiin. 





Osmo Rauhalan osuus kirkossa on alttarialueen luomiskertomus, paratiisi ja syntiinlankeemus sekä saarnastuolin maalaukset. Saarnastuoli on maalattu uuden testamentin hengessä "Alussa oli sana." Kirkon pohjoisreunalta löytyy luomiskertomuksen seitsemän päivää eli kuva jokaiselle päivälle. Rauhalan usein käyttämä peura näkyy myös Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksissa. 

Kirkosta keskeltä löytyy taiteilijoiden alueita yhdistävät yhteisesti suunniteltu ja maalattu pilari. 



Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta löytyy todella ystävällisiä oppaita, jotka kertovat ja neuvovat. Kirkon sisääntulosta löytyy "jalkapuu", joka on vanha monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäin kolottuja hirsiä, joiden väliin laitettiin rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukittiin sitten kiiloilla ja tuomittu joutui kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen näkyvällä paikalla kuten kirkon pihalla tai eteisessä. Päätös jalkapuun käytöstä tehtiin Suomessa tehtiin 1660 ja se lakkautettiiin 1848. 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ehtii vielä kuluvan kesänä aikana. Kirkko on avoinna 17.5.-31.8.2026 su-pe klo 11-16. Syyskuussa 2026 avoinna sunnuntaisin klo 11-16. Minä vierailin Tyrväällä kesällä 2025 heinäkuussa ja ihmisiä arkipäivänä oli ihan sopivasti. Viikonloppuisin voi olla enemmän turisteja vielä liikkeellä. Kirkko löytyy osoitteesta Kallialan kirkkotie 50, 38210 Sastamala. 










heinäkuuta 30, 2026

Middle of Nowhere vol 3 - tuo taas ITE-taiteen Hyvinkäälle

 

Middle of Nowhere ITE-taidepuisto on nyt kolmatta kesää avoinna Kaukasten kylässä Hyvinkäällä. Tapahtuma avattiin jo 26.kesäkuuta ja mielenkiintoista, värikästä, leikittelevää, kantaaottavaa sekä myös hauskaa ITE-taidetta on nähtävillä aina 6.syyskuuta asti. Puisto jatkaa edelleen omaleimaista linjaa taiteen ja ympäröivän luonnon keskinäisenä vuoropuheluna. Middle of Nowhere esittelee 30 itseoppineen taiteilijan teoksia puiston pysyvän kokoelman kautta mutta sen lisäksi aina vuosittaisen näyttelyn töiden kautta. Tapahtumassa on rento tunnelma ja työt saavat hymyilemään. Täällä ei tarvitse pingottaa vaan voi katsella rennosti taidepuiston luonnossa olevia teoksia ihan omaan tahtiinsa. 

"ITE-taide on on aikamme visuaalista nykykansantaidetta. Nimi tulee sanoista Itse Tehty Elämä. ITE-taide on osa tekijänsä elämänpolkua. ITE-taide on rohkean yksilöllistä ja kekseliään omaperäistä." 

Sisääntulosta löytyy moottorisahataiteilija Juha Käkelän Bigfoot eli Isojalka -teos kesältä 2024.

Helsingin Matkamessuilla 15.tammikuuta 2026 Matkailutoimittajien Kilta Ry palkitsi neljä kotimaan matkailun ansioitunutta toimijaa. Tunnustukset nostavat esiin matkailualan toimijoita, jotka ovat edistäneet matkailua ajankohtaisilla, vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla. 

Yksi palkituista oli Middle of Nowhere ITE-taidepuisto, joka sai palkinnon kategoriassa "Vuoden piilotettu helmi". Onnittelut vielä kerran tästä upeasta saavutuksesta! 

Taidepuiston rakentamisessa on hyödynnetty paljon kierrätysmateriaaleja. Nerokkaasti on uusiokäytetty mm. vanhoja navetan lattioita, sikalan karsinoita, tontilta raivattuja puita ja kiinteistöstä löytyneitä vanhoja esineitä. Maatilan jälkeen tontilla ehti toimia myös vuosia kauppapuutarha. Pieni rosoisuus on minusta vain plussaa ja sopii juuri Middle of Nowhere ITE-taiteen esittelyyn.  

Kuva lainattu Middle of Nowhere nettisivuilta

Minä vierailin tällä kertaa Middle of Nowhere ITE-taide tapahtumassa äitini sisaren eli tätini kanssa. Hän oli ensimmäistä kertaa tässä tapahtumassa kiertämässä ja piti näkemästään. Siellä me kävelimme pitkospuita katsellen mm. hauskoja motoristi lehmiä, maalattuja kiviä, mosaiikki perhosia, käärmeitä ja kettujaa sekä lukemattomia muita mielenkiintoisia ITE-taiteen töitä. Mutta ensiksi istuttiin Taidekahvilassa kahvittelemassa ja syömässä herkkuja, jotta jaksaa sitten kiertää taidepuistoa. 

Seppo Suomensyrjä, Intiaanipäällikkö Istuva Aurinko (vas), kimalainen työn touhussa, Pekka Lampisen puuveistos (oik.) kahvilan vieressä. 

Hauska puinen Alien on Juha Käkelän tänä kesänä veistämä hahmo, joka syntyi Middle of Nowhere vol3 avajaisviikonlopun moottorisaha veistosnäytöksessä. Kun on kätevä käsistään ja osaa veistää moottorisahaa käyttäen syntyy näin upeaa jälkeä.

ITE-taiteilija, Esa Leppänen  (Lehtimäki)













Hyvinkään Helunat - Kaukasten kulkuri, Sininen HD Middle of MC - upea nimi työlle! 

Esa Leppäsen valkomustat vai pitäisikö niitä kutsua Holstein-rodun lehmiksi olivat todella söpöjä. Kun minä olin pikkutyttö olin aina sanonut kun menimme Peltolan mummolaan Vihdissä "Ei mennä sitten vaan ammuja katsomaan." Ammuilla tarkoitin lapsena lehmiä. Minua pelotti aavistuksen pimeä navetta ja isot lehmät, jotka vaikuttivat pikkutytöstä ihan jättiläissuurilta sarvineen sekä heiluvine häntineen. Niin vain Marjosta tulikin lehmäkuiskaaja myöhemmin kun aloin vierailla Mietoisissa työkaverini ystävän eli toisen Marjon maitotilalla. Never say never! Minä pysähdyn usein kesällä jos näen pellolla lehmiä ja käyn vähän "juttelemassa" niiden kanssa henkeviä. 

Leppäsen teosten materiaalit löytyvät osittain suunnitelmallisesti tai toisinaan ihan sattumalta. Hän hyödyntää kierrätettyjä esineitä, hylättyä metallia ja arkisia romuesineitä. Lehmissä on käytetty mm. vanhoja vaahtosammuttimia ja lasten polkupyöriä. Todella hauska ja hyvämielen työ! 







Hetelmäpommia joka talouteen 

Jos lehmät olivat hauskoja ja hyvää mieltä tuottavia niin tämä työ saa ajattelemaan maailman tämän hetkistä tilannetta, sotia, ilmaiskuja ja ikävämpiä ajatuksia harhautuvista drooneista...

ITE-taiteilija Mika Rintamäki (Ikaalinen)


Kansanpelätin - joka voi purra... 😅







Haikarakurjet 

Loppuun Palanut Mies - kuuluu Middle of Nowhere ITE-taidepuiston pysyvään kokoelmaan

Mika Rintamäen työt olivat todella hauskoja ja saivat hymyilemään ellei peräti purskahtamaan nauruun. Rintamäki on lapsesta saakka kerännyt erilaista romua ja tavaraa miettien mitä siitä voisi tehdä. Ammatiltaan hän on ravintolakokki, joka on tehnyt myös puusepän töitä, joista varmasti on ollut  paljon apua myös ITE-taidetta tehdässä. Minä ihailen ITE-taitelijoiden kykyä nähdä "toisen romu voi olla minun aarteeni" eli pois heitetystä materiaalista voi syntyä ihan uutta toisessa käyttötarkoituksessa. 

ITE-taiteilija Kyösti Iitti (Pöytyä)

Remu - Hurriganesin legandaarinen rumpali rumpujensa takana 

Uljas kukko (teos kuuluu pysyvään kokoelmaan) ja heinäkuun alussa vielä upeasti kukkivat pionit ITE-taidepuistossa. 

Kuva Middle of Nowhere 

ITE-taidepuistosta löytyy toinenkin Middle of Nowhere pysyväiskokoelmaan kuuluva teos eli Valkoinen poro, jolla on kullanväriset sarvet. Olen jo pari vuotta haaveillut, että pääsisin käymään Kyösti Iitin Enkelipuistossa Pöytyällä. Toivottavasti se mahtuisi vielä kuluvan elo-syyskuun ohjelmaani. Enkelipuisto on yksityinen patsaspuisto ja avoinna vain sopimuksen mukaan. 

Enkelipuistosta löytyy myös arkkitehti Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema ellipsoidin muotoinen muovitalo Futuro. Meillä Espoossa EMMA museon pihalla on keltainen Futuro, jossa olen vieraillut sekä kirjoittanut myös blogipostauksen. Vuonna 2019 EMMAssa oli myös todella mielenkiintoinen Futuromania näyttely.


ITE-taiteilija Paula Huhtasen teos Onnellinen Lentokone on upean värikäs työ, joka ottaa kantaa ympäristökriisiin. Työ kuuluu puiston pysyväiskokoelmaan. Minun yksi suosikkini puiston töistä. Väritys on upea ja siitä tulee aina hyvä mieli! 

ITE-taiteilija Onni Laine (Turenki)


"Uimaan" Accidental Teleportation ver2 

Komennettu 


Hyssyttelijä Featuring Ydintuhonappi 

Onni Laine on itseoppinut taiteilija, joka luo omaleimaisen outoja teoksia vailla perinteisiä kauneusihanteita. Taide kumpuaa hyvinkin arkipäiväisten esineiden yhdistämisestä ja hetkellisestä inspiraatiosta eli hän työskentelee nopeasti sekä spontaanisti. Onni haluaa puhutella katsojaa oivaltavuudella ja omintakeisuudella. Minua puhutteli eniten tuo "Uimaan" teos. 

Tätini tutkii Middle of Nowhere töitä taidepuistossa siirtyen kohteelta toiselle. Taustalla Leena Nion Sateenkaariprinsessa. Varaa mukaan hyvät kengät koska polkujen lisäksi kuljetaan pitkospuilla ja rappusiakin reitillä on pienten nousujen lisäksi.

ITE-taiteilija Leena Nio 








Taikametsä  - lumoava kokonaisuus perhosia, kukkia, sieniä, kettuja ja käärmeitäkin. Mosaiikkien värit kimalsivat kilpaa paistavan auringon kanssa vaikka olimme ihan metsämaisemassa.

Kesällä 2024 tein myös erillisen retken Leena Nion Satupuutarhaan ja sen Kimarataide polulle Jokelassa. Paikka on myös satumainen eli täällä kannattaa myös ehdottomasti piipahtaa vaikka kotimatkalla Middle of Nowhere taidenautinnoista. Tarkemmat tiedot löydät Leenan Instagramista ja Facebookista liittyen Satupuutarhaan. Leenan mosaiikkityöt hurmaavat ja niiden parissa aika kuluu siivilä katsellen värikästä taidetta. 

ITE-taiteilija Tiina Huttunen

Kivikylpylä



Kivikausi - osa taidepuiston pysyvää taidekokoelmaa

Tiinan innostus kivien maalaamiseen alkoi siitä kun kotipaikkakunnalle perustettiin frisbeegolf rata. Tiinan työt saavat hymyn huulille kun kiertää metsässä - hauskoja! 

"Tiina Huttunen kertoo, että ennen vuotta 2018 hänen maalauskokemuksensa olivat rajoittuneet lähinnä talon ulkoseinien maalaamiseen. Hänen taiteellinen puolensa nousikin esiin ensimmäisen kerran vasta kyseisenä vuonna, kun hänen kotikylälleen Herusiin perustettiin frisbeegolfrata. Rata sijoittui vanhoille hiekkakuopille, joiden laidoilta löytyi röykkiöittäin kiviä. Eräänä päivänä joku ehdotti leikkimielisesti, että yhdelle montun väylälle, puunrungon alle, voisi sopia ”örkki” tervehtimään frisbeenheittäjiä. Huttunen innostui heti ajatuksesta ja lupasi etsiä mahdollisimman suuren kiven, johon voisi maalata hahmon. Näin syntyi ensimmäinen teos ”HeVit heitot”. Teoksia on ollut tämän jälkeen laajemminkin esillä frisbeegolfradalla." Middle of Nowhere vol3 

ITE-taiteilija Jussi Ruusulampi (Helsinki)


Rantaloma










Avautuminen - työ kuuluu taidepuiston pysyväiskokoelmaan

Jussi Ruusulammelle ovat tuttuja metallityöt, sisustusasentajan, näyttämömestarin työt sekä erilaiset rakentamiseen liittyvät asennuspalvelut. Hän on suunnitellut erilaisia esineitä ja myös huonekaluja - monitaitoinen mies! ITE-taiteen tekeminen alkoi vasta koronavuonna 2020 ja ensimmäiset työt syntyivät vanhoista sälekaihtimista ja ylijäämämateriaalista. Ruusulampi on myös tehnyt myös suuren romumetalliveistoksen Oulun Sanginkonnun ympäristötaiteen reitille

ITE-taiteilija Pia Jokinen (Nurmijärvi)



Katoammeko










Metsän Örkit, Tapio, Ilmi ja Pikku Maa

Pia Jokinen tekee luonnonmateriaaleista puhuttelevaa taidetta, joka on hauskaa ja mikä parasta se edistää kestävää kehitystä. Töissä käytettävä materiaali on kaatuneista puista saatavat risut sekä mustikan varvut, sammal, jäkälä jne. Omassa puutarhassaan Pia järjestää Risurakkautta & Herkuttelua -kursseja pienryhmille. Pialla on oma kotileipomo "Leivonsulle" Palojoella.

ITE-taiteilija Kalevi Päivärinta (Lohja)

Kiiltäväkarvainen Gambinan Noutajapentu

ITE-taiteilija on Kalevi Päivärinta on ammatiltaan kultaseppä. Kun Päivärinta ei työstä koruja hän tekee taidetta puusta ja ruosteisesta metallista haluten herättää ihmisissä hyvää mieltä. Tämä Kiiltäväkarvainen Gambinan Noutaja pentue on todella hauska ja minä bongasin kyllä kaikki kuusi vaikka valokuviin päätyi vain neljä 😉

Tässä pieni pintaraapaisu Middle of Nowhere vol3 ITE-taiteesta. Näyttely on avoinna 6.9 saakka ja löytyy osoitteesta Koskenmaantie 187, Hyvinkää. Avoinna ke-pe 14-19 ja la-su 12-18. Parkkitilaa löytyy se parkkialueelta että myös tien vierestä. 

Elokuun 2.päivänä on mahdollista tavata ITE-taiteilijoita klo 12-15 ja pääset kokeilemaan kivien maalausta taiteilija Tiina Huttusen kanssa. 

Elokuun 23.päivänä Teatteri Mansikkapaikka ja Riihimäen Nuorisoteatteri esittävät Impro-soppaa eli tarjolla yllättäviä ja hauskoja kohtauksia musiikin säestyksellä. 

Sunnuntaina 30.elokuuta klo 16.30-17.00 tarjolla Fredrikat & Pietro Pietari XIII-XIV eli syyskesän päivä Porvoossa 1845. 

Syyskuun 5.päivänä Moonshine Machine soittaa bluegrass-musiikkia klo 17-18. 

Symbioosi, Eetu Mäki

Mukavia hetkiä Middle of Nowhere vol3 ITE-taidepuistossa kaikille! Vaikka heinäkuu vaihtuu elokuuhun niin kesä jatkuu edelleen joten ei hätää. Kuten Mamba lauloi jo 2002 "Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä, vielä voit löytää ystävän, vielä tilaisuuden saat" 🌞