Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka Sastamalassa. Kirkko seisoo ylväästi Rautaveden perinteisessä kansallismaisemassa Kallialan kylässä. Suomen keskiaikaisten kirkkojen tutkija ja tuntija Markus Hiekkanen on ajoittanut väitöskirjassaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon valmistumisen vuoden 1510 paikkeille. Myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko on noin kolmen kilometrin päässä Vammalan keskustaajamasta. Kirkko rakennettiin aikoinaan kapealle Vanhankirkonniemelle eli Rautaveteen loivasti laskeutuvalle kallionniemekkeelle, joka on kirkon rakentamisaikaan ollut saari.
Vanhankirkonniemen tyvessä sijaitsee Kallialan vanha ryhmäkylä, joka on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa. Kylätien ympärillä vanhojen punamultaisten talojen lisäksi löytyy vain muutamia uudempia rakennuksia tästä kauniista perinnemaisemasta. Rantaveteen laskevat pellot, vehreät laidunmaat ja hakamaat kehystävät itse kylää. Vedessä ui myös laulujoutsen perhe vierailumme aikana. Tyrvään vanhan kirkon maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkku-Tyrvää maisema-aluetta.
.jpg)
Kuva Finna, Sastamalan seudun museo, valokuvaaja Antti Prusi 1955
Pyhän Olavin kirkko rakennettiin vanhalle palvontapaikalle, jossa on mahdollisesti aiemmin ollut kaksikin puukirkkoa. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko oli alun perin katolilainen. Kirkko nimettiin norjalaisen pyhimyksen Pyhän Olavin mukaan ja Turun piispa Arvid Kurki vihki kirkon käyttöön kesällä 1515. Suomen siirtyessä uskonpuhdistukseen Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan johdolla katolilainen kirkkorakennus muutettin luterilaiseksi.
Kirkko paloi 1600-luvun alkupuolella, jolloin sen sisustus jouduttiin rakentamaan käytännössä ihan alusta. Kirkkoa käytettiin edelleen 1800-luvun puoliväliin saakka, mutta kun Tyrvään pääkirkko valmistui 1855 Pyhän Olavin kirkko jäi autiokirkoksi. Kirkon uusi aika alkoi 1900-luvun puolivälissä ja kirkkoa korjattiin ahkerasti joten siitä tulikin hyvin suosittu turistikohde ja vihkikirkko.
Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1997, paanukatto talkoot
Museovirasto kiinnitti huomiota Pyhän Olavin kirkon paanukaton huonoon kuntoon 1990-luvun alussa. Kuuluisan kirkonrakentaja Antti Piimäsen Tyrväällä 1748 toteuttamaa kolmiokuvioitua paanukattoa pidettiin ainutlaatuisena mutta se kaipasi kipeästi korjaamista. Erityisesti etelälappeen katto pitäisi uusia. Myös pohjoislape, asehuone ja sakariston katot olivat korjauksen tarpeessa. Kunnan päättäjät kävivät tutustumassa Elimäen ja Sodankylän kirkkojen paanukattoihin. Vammalassa päätettiin lopulta elvyttää entisajan rakentamistraditio eli käynnistetään suurtalkoot ja veistetään paanut käsin. Paanutalkoot toteutettiin 1995-1997. Perinteinen menetelmä oli työläs mutta viisas, sillä kirveellä veistetty pinta kestää sään ja lämmön vaihtelun sekä uv-säteilyn paremmin kuin sahattu.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vaivaisukko kirkon ovella.
Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, tuhopoltto 21.9.1997 - tein itse kollaasin kirkon kuvista
Vain kolme viikkoa paanutalkoiden valmistumisen jälkeen syksyllä 1997 murtovaras sytytti kirkon tuleen 21.syyskuuta 1997. Nopeasti varmistui, että palon syy oli tuhopoltto koska kirkossa ei ollut sähköä, lämmitystä tai muuta syttymisen aiheuttavaa syytä. Kirkkoviiniä etsivä varas asetti palavia kynttilöitä kirkonpenkkien alle peittääkseen sormenjälkensä. Palokunnan saapuessa paikalle kirkko oli jo kokonaan liekeissä. Kaikki puuosat paloivat ja kuumuus vaurioitti myös kivimuureja. Muistan tämän pysäyttävän uutisen ja minua itketti kirkon kohtalo.
Mauri Kunnas, Koiramäen Joulukirkko
Lastenkirjailija, graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas on kotoisin Sastamalan Vammalasta, jossa hänellä on edelleen sukua ja myös rakas kesäpaikka. Oma lapsuuden kyläkirkon tuhopoltto järkytti Kunnasta aikoinaan syvästi ja hän halusi auttaa kirkon uudelleenrakennusprojektissa. Kunnas ehdottikin kustantajalleen Otavalle, että voisiko yhtiö painaa hänen piirtämänsä joulukortin kirkon rakennusrahaston hyväksi. Yhteistyössä Otavan kanssa tehtiin joulukortin sijaan pieni kirja "Koiramäen Joulukirkko" 1997. Kunnas piirsi ja kirjoitti kirjan runsaassa kahdessa viikossa ja tuotto lahjoitettiin kirkon uudelleenrakentamiseen. Kirja tuotti yli miljoona markkaa eli euroissa noin 180 000 € ollen näin suurin yksittäinen lahjoitus.
Sastamalasta löytyy myös hurmaava Herra Hakkaraisen talo mutta valitettavasti en enää ehtinyt sinne kirkon jälkeen. Tämä elämystalo lapsille ja lapsenmielisille löytyy osoitteesta Marttilankatu 10.
Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, jälleenrakennus talkootyönä ja perinteisin menetelmin 1997-2000
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon korjaustyön suunnittelu aloitettiin Museoviraston ja Vammalan evl-seurakuntayhtymän kanssa jo syksyllä 1997. Kirkon korjaamisessa tarvittiin myös osaavia restauroijia. Toiset paanutalkoot käynnistettiin koska kattoon tarvittaisiin 34000 paanua joten töissä ahkeroi todella paljon tekijöitä. Paanut valmistuivat lopulta 2000 tammikuussa ja ne tervattiin 4000 litralla hautatervaa.
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat veistivät kattoristikot 1999. Ensin ruodelaudat, tarvittavat tuohet, paanujen naulaaminen paikoilleen ja lopuksi vielä tervaus. Ulkokatto valmistui syksyllä 2000.
Arkkitehti Ulla Rahola suunnitteli kirkon kauniin puisen sisäkaton ja hän vastasi myös uusien sisätilojen suunnittelusta. Häntä avustivat arkkitehti Maija Kairamo, akateemikko Juha Leiviskä ja monet Museoviraston työntekijät. Taiteilijaprofessori Silja Rantanen puolestsaan auttoi uuden saarnasstuolin suunnittelussa. Kirkon puiset penkit valmistettiin käsityönä, puuliitoksin ja ilman nauloja. Alttari valmistui 2002 ja saarnastuoli sekä alttarialueen penkit 2003.
Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen 2005-2009
Taidemaalarit Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen ovat maalanneet Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon 101 työtä vanhojen 1700-luvun kuva-aiheiden pohjalta. Kirkosta löytyy kuvia apostoleista, viimeisestä tuomiosta, Kristuksen kärsimystiestä, luomiskertomuksesta ja paratiisista. Keskiaikainen, vanha arkkitehtuuri ja uusi maalaustaide luovat mielestäni todella mielenkiintoisen kokonaisuuden. Istuin pitkään kirkon penkissä ja katselin töitä sekä niiden yksityiskohtia.
Kuutti Lavonen on maalannut lehtereiden kaidepaneeleihin apostolit, viimeisen tuomion ja Kristuksen kärsimystien. Lavosen töissä on hyvin vahvoja ja murrettuja värejä. Hänen ihmiskasvot ovat todella ilmeikkäitä ja puhuttelevia. Lavosen töissä on minusta myös viittauksia eurooppalaiseen 1500- ja 1600-lukujen italialaiseen renenssanssiin ja barokkiin.
Osmo Rauhalan osuus kirkossa on alttarialueen luomiskertomus, paratiisi ja syntiinlankeemus sekä saarnastuolin maalaukset. Saarnastuoli on maalattu uuden testamentin hengessä "Alussa oli sana." Kirkon pohjoisreunalta löytyy luomiskertomuksen seitsemän päivää eli kuva jokaiselle päivälle. Rauhalan usein käyttämä peura näkyy myös Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksissa.
Kirkosta keskeltä löytyy taiteilijoiden alueita yhdistävät yhteisesti suunniteltu ja maalattu pilari.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta löytyy todella ystävällisiä oppaita, jotka kertovat ja neuvovat. Kirkon sisääntulosta löytyy "jalkapuu", joka on vanha monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäin kolottuja hirsiä, joiden väliin laitettiin rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukittiin sitten kiiloilla ja tuomittu joutui kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen näkyvällä paikalla kuten kirkon pihalla tai eteisessä. Päätös jalkapuun käytöstä tehtiin Suomessa tehtiin 1660 ja se lakkautettiiin 1848.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ehtii vielä kuluvan kesänä aikana. Kirkko on avoinna 17.5.-31.8.2026 su-pe klo 11-16. Syyskuussa 2026 avoinna sunnuntaisin klo 11-16. Minä vierailin Tyrväällä kesällä 2025 heinäkuussa ja ihmisiä arkipäivänä oli ihan sopivasti. Viikonloppuisin voi olla enemmän turisteja vielä liikkeellä. Kirkko löytyy osoitteesta Kallialan kirkkotie 50, 38210 Sastamala.
