Näytetään tekstit, joissa on tunniste ooppera. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ooppera. Näytä kaikki tekstit

maaliskuuta 26, 2026

Kolme miljoonaa katselukertaa meni rikki 🎉

Minä aloitin Marjon matkassa -blogin kirjoittamisen joulupäivänä 25.joulukuuta 2012. Eli nyt minulla on jo menossa 14 blogivuosi menossa. Ja ensi vuonna sitten 15-vuotisjuhlavuosi! Kertaakaan näiden vuosien aikana ei mielessäni ole edes käynyt ajatus, että lopettaisin bloggaamisen. Ensimmäisen blogivuoden aikana kirjoittelin kuvaamieni valokuvien kera peräti 170 blogipostausta. Olin totta kai ylpeä saavutuksesta ja toivoin koko ajan, että kehittyisin jatkuvasti paremmaksi bloggaajaksi. 

Blogipostaus 2013, kesäkuu - Minttumaarin taikaa, keskikesän aikaa. 

Voi sanoa, että bloggaaminen oli heti minun juttu. Sekä kirjoittaminen että myös rakas harrastukseni valokuvaaminen veivät mukanaan. Oli myös ihan huikeaa tutustua muihin bloggaajiin ja saada ympärilleen saman intohimon jakavia kollegoita, joilta saattoi myös kysyä neuvoa tarvittaessa. Vuonna 2015 liityikin 40+ bloggaajiin, joiden vertaistuki oli todella kannustavaa. Blogikirjoituksia syntyi parhaimpina vuosina peräti 203 (v.2018) mutta vuonna 2024 vain 70 kun podin kipeää lonkkaa ja odotin pääsyä leikkaukseen. 

Blogipostaus 2014, maaliskuu - Eksotiikkaa ja väriä roppakaupalla 

Blogipostaus 2015, tammikuu - Kulissien takana

Yksi virstanpylväs tässä bloggaamisessa saavutettiin tämän viikon alussa kun sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Marjon matkassa -blogissa meni 3 000 000 katselukertaa rikki! Aamulla oli ihan pakko hieraista silmistä unihiekkaa pariinkin kertaan ennen kuin uskoin, että luku on todella kolme miljoonaa. Minulle bloggaaminen on kaikki nämä vuodet ollut yksi tapa ilmaista itseäni kirjoittamalla ja sekä myös jakamalla valokuvia sellaisista asioista, jotka ovat itselleni tärkeitä. Huomasin jo ihan bloggaamisen alkuaikoina, että blogi on hyvä kanava saada oma ääneni kuuluviin. 

Blogipostaus 2016, huhtikuu - Maanantain kunniaksi kalanruoto kukkanen 

Muistan vieläkin kuin eilisen päivän kun mietin minkä nimen antaisin blogilleni. Ihan aluksi moni luuli, että blogini käsittelee vain matkailua mutta kyse on enemmän Marjon matkassa kulkemisesta. Olen aktiivinen luonne eli käyn säännöllisesti itseäni kiinnostavissa tapahtumissa, kohteissa ja olen myös osallistunut myös itselleni täysin tuntemattomiin juttuihin koska olen utelias ja lisää kokemuksia janoava ihmistyyppi. 

Blogipostaus 2017, helmikuu - Happamia, sanoi kettu - Suomen viehättävin nisäkäskirja 

"Never say never!"on ollut mottoni aina! Uskon ettei pidä sulkea pois mahdollisuutta tai julistaa ettei joku asia tule koskaan tapahtumaan koska aina olosuhteet voivat muuttua ja odottamattomat asiat ovatkin mahdollisia. Em. kannustaa nimittäin pitämään oman mielen avoimena tulevien tapahtumien suhteen vaikka ne ensi alkuun voivat vaikuttaa täysin epätodennäköisiltä. 

Blogipostaus 2018. toukokuu - Barbie The Icon -näyttely on hurmaavan historiallinen läpileikkaus kohta 60v nukkuikonista 

Vuonna 2018 osallistuin haastepostaukseen "Millainen bloggaaja olen?" ja edelleen allekirjoitan mitä silloin kirjoitin bloggaamisesta postaukseen. Tässä yksi ajatus tuosta postauksesta, jota noudatan edelleen. 

"Saan inspiraatiota ympärilläni tapahtuvista asioista ja tapahtumista. Seuraan mitä milloinkin tapahtuu kulttuurin, taiteen, teatterin, muodin jne. saralla ja valikoin sieltä itseäni kiinnostavia juttuja. Minulla on valtava tiedonnälkä jatkuvasti ja halua myös nähdä sekä kokea asioita. Monista reissuista vaikkapa kotimaassa syntyy sitten postauksia. Minua inspiroivat mm. muodot, värit, materiaalit ja kauniit asiat ylipäätänsä. "Ihanien asioiden ihailusta ilman, että niitä on aina välttämätöntä omistaa." olen kiteyttänyt blogini esittelytekstiin. Kaikkea mitä katselen en osta siis itselleni."

Blogipostaus 2019, marraskuu - Kristy Mitchelllin Wonderland on vielä viikon nähtävänä Tallinnan Fotografiskassa 

Kirjoitan myös aiheista, jotka ovat minulle tärkeitä, eettisesti hyväksyttäviä ja joiden takana voin seistä. Minulla visuaalisena ihmisenä blogin kirjoittaminen lähtee aina liikkeelle valokuvista. Valokuvaan paljon ja pyrin myös tavoitteellisesti kehittymään siinä. Kun näen ottamani valokuvan jostain paikasta, esineestä tai tilanteesta muistan siihen liittyvät asiat. Jos kaikki ei ole jäänyt pääkoppaani niin yritän aina tarkistaa netistä tietojen oikeellisuuden. Koska rakastan historiaan minun blogissani vilahtelee myös niitä vuosilukuja. Koittakaa kestää 😉Yritän olla levittämättä mis- ja disinformaatiota eli pyrin aina tarkistamaan tietolähteiden oikeellisuuden. 

Blogipostaus 2020, heinäkuu - Störsvik on upea luontokeidas Siuntiossa

Minulta on joskus kysytty mistä Marjon matkassa -blogin banneri on tullut? Bannerini on kooste "omasta inspiroivasta moodboardista", jonka kasasin netistä lainatuista valokuvista, jotka puhuttelivat minua silloin kuin perustin blogin. Joskus on myös tullut kommentteja "Miksi blogin banneri ei muutu?" Haluan säilyttää sen ennallaan enkä siis hevillä halua vaihtaa tai muuttaa sitä jatkossakaan. Koen, että se on minun "trademark" eli tuotemerkkini, joka on ollut sama kaikki nämä 14 vuotta. 

Blogipostaus 2021, syyskuu - Forssan museossa selviää keitä olivat Vorssan pumpulienkelit ja millaisia olivat Kirjavan kaupungin kankaat 

Vuonna 2015 liityin 40+ bloggaajiin eli blogiportaaliin. Olen saanut todella monta upeaa blogikollegaa ja rakasta ystävää tuon portaaliin kautta, joka on vielä "löyhästi olemassa". Enää netistä eli löydä blogiportaalimme sivuja mutta Facebookin "Suomen 40+ blogit Oy" kautta voi edelleen seurata blogikirjoituksia. Monien blogikollegoiden kuulumisia voi toki katsella myös Instagramin kautta. Itse liityin Instagramiin 24.huhtikuuta 2014 eli sen jälkeen blogiini on tultu lukemaan postauksia myös Instan kautta. 

Blogipostaus 2022, joulukuu - Joulutunnelmointia 

Erittäin iso apu minulle on ollut Rouva Sanan eli Minna Luoman kirjoittama Bloggaajan käsikirja. Sisältötoimisto Rouva Sanan takaa löytyy ihana Minna Luoma, joka on kirjoittanut jo reilut 20 vuotta ammatikseen sisältöjä. Minna on toimittaja-bloggaaja, digimarkkinoinnin asiantuntija ja yrittäjä. Minna on julkaissut myös kaksi kirjaa liittyen bloggaamiseen eli Bloggaajan käsikirja sekä Bloggaajan työkirja. 

Vuonna 2021 sain Zonerilta kaupallisen yhteistyöehdotuksen, että blogini saisi oman domainin eli verkkotunnuksen. Olin alunperin rekisteröinyt blogin osoitteella styleheaven-marjorie.blogspot.fi. En ymmärrä miksi koska kirjoitin suomeksi? Blogin nimeksikin annoin kuitenkin jo aikoinaan Marjon matkassa. Ehkä taustalla oli se, että olin luonut em. blogiosoitteen ja aloin vain käyttää sitä. Vasta blogattuani vähän aikaa ja blogin saadessa enemmän lukijoita huomasin tilatessani blogille käyntikortteja kuinka pitkä ja vaikeasti muistettava tuo blogin osoite oikeastaan olikaan. Minua myös kummastutti miksi olin valinnut englanninkielisen nimen vaikka tarkoitus ei missään vaiheessa ollut blogata kuin suomeksi. 

Blogipostaus 2023, elokuu - Hurmaava Villa Mickos oli ensimmäistä kertaa mukana LWT-tapahtumassa

Tällä hetkellä blogini statistiikka on seuraavanlainen. Olen julkaissut 1971 blogipostausta ja kommentteja on kertynyt tasan 17000. Google analyticsin mukaan blogini lukijoita on Pohjoismaissa eniten Norjassa. Lisäksi listalle nousevat Euroopasta Saksa ja Iso-Britannia. Vaikka kirjoitan suomeksi on Yhdysvalloissa todella paljon lukijoita sekä myös Etelä-Amerikan puolella Brasiliassa ja Argentiinassa. Olen saanut myös yhteistyötarjouksia molemmista Amerikoista, joista olen kuitenkin kohteliaasti kieltäytynyt. Toki onhan Google kääntäjä oivallinen apuväline lukijoille, jotka eivät suomea osaa mutta itse olen päättänyt, että kirjoituskieltä en vaihda. Aasiassa eniten blogissa kävijöitä tulee Singaporesta, Bangladeshista, Vietnamista ja Hongkongista. Em. maista olen saanut myös emaileja liittyen esimerkiksi Suomen matkailuun ja ilmastoon. 

Blogipostaus 2024, lokakuu - Lokakuinen ruska on upeimmillaan Etelä-Suomessa

Nykyään kuulee paljon sanottavan, että "bloggaaminen on ihan last season". Toinen mielipide on se, että blogit eivät olet kuolleet mutta niiden luonne on muuttunut. Ihan varmasti Instagram ja TikTok ovat vähentäneet blogien lukemista mutta toisaalta monet sosiaalisessa mediassa olevat ovat myös kyllästyneet "kiihtyvään tahtiin, jossa tuutataan koko ajan välähdyksellistä sisältöä". Itse käytän myös  Instagramia ja aina uuden blogipostauksen julkaisun yhteydessä myös ilmoitan siitä Instassa. 

Blogipostaus 2025, toukokuu - Pölkinvuoren satumaisessa elämyspuutarhassa Urjalassa 

Blogitekstit toimivat kuitenkin edelleen erinomaisesti hakukoneoptimoinnissa (SEO) tuoden kävijöitä verkkosivuille pitkäjännitteisesti. Blogikirjoitukset myös säilyvät ja ne ovat luettavissa vuosienkin päästä verkosta. Hyvä esimerkki upean pitkäjännitteisestä bloggaamista on minusta Meriharakat.net -matkablogi, joka juhli 20-vuotista taivaltaan helmikuussa 2024. Blogi on perustettu jo 2004 eli pitkään on kirjoitettu matkailusta mutta myös elämänmenosta Espoon Iirislahdessa. 

Olen sitä mieltä, että bloggaaminen ei ole 100 metrin pikajuoksua vaan se on pikemminkin maraton, jossa panostamalla tekstiin, valokuviin ja sisältöön päästään pikku hiljaa eteenpäin. Bloggaaminen on todella pitkäjänteistä puuhaa. Tärkeää on toki myös se, että blogi päivittyy säännöllisesti, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy yllä. Pyrin aina vastamaan lukijoiden kommenteihin sekä blogissa ja myös sähköpostin välityksellä tulleeseen palautteeseen koska se on tärkeää vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. 

Kiitos teille kaikille, jotka seuraatte Marjon matkassa -blogiani ja jätätte kommentteja joko tänne postauksiin tai lähetätte niitä sähköpostilla. Bloggaaminen jatkuu edelleen ja siinä rinnalla tulee myös Instagramin puolelle sisältöä. Kovasti odotan jo kevään ensimmäisiä leskenlehtiä, sinivuokkoja ja valkovuokkoja. Tekisi jo mieli vetää ylle kesämekko kuten tässä kuvassa kesältä 2023. Säät vaihtelevat melkoisesti vielä joten on parempi pukeutua edelleen säiden mukaan. Pääsiäistä odotan myös kovasti ja pääsiäisherkkuja! 







marraskuuta 27, 2025

Bravissimo! Pukuloistoa Rooman oopperasta Museo Milavidassa

 

Tänään sukelletaan oopperan ja oopperapukujen värikkääseen sekä upeaan maailmaan! Tampereen Museo Milavidan tiloissa avautui jo 26.huhtikuuta näyttely oopperasta, sen suurista tunteista sekä upeasta draamasta. Bravissiomo! Pukuloistoa Rooman oopperasta kertoo oopperan pompöösia historiaa esitellen samalla lukuisilla estradeilla nähtyjä todella loisteliaita oopperapukuja. Teatro dell´Opera di Roma eli Rooman ooppera on tuonut Museo Milavidan näyttelyyn 38 erilaista ja todella upeaa oopperapukua peräti sadan vuoden ajalta. Näyttely on avoinna vielä 18.tammikuuta 2026 asti joten vielä ehtii ihailemaan satumaisen kaunista puvustusta. 

Minä vierailin näyttelyssä jo heinäkuussa todella aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä joten ensimmäiseksi piti istahtaa Museo Milavidan kahvilaan hetkeksi. Vaikka matka Espoosta Tampereelle ei kestä kuin pari tuntia tuntui siltä, että olisi hyvä kahvitella ja syödä jotain pientä suolaista sekä makeaa ennen näyttelykierrosta. Milavidan kahvila on todella idyllinen paikka ja lainasin ao. kuvan museon sivuilta koska minun lisäkseni kahvilassa oli muitakin ihmisiä istuskelemassa. 

Kuva: Museo Milavida

Museo Milavidan kahvilassa vilautin ensin Museokorttiani ja sitten tilasin herkullisen katkarapuleivän jääteellä ja sorruin myös ottamaan palan Britakakku. Voiko olla kesäisempää jälkiruokakakkua ja vielä niin helppotekoista - kakkupohja, marenkikerros ja kermapohjainen täyte sekä runsaasti mansikoita. Toki muitakin marjoja voi käyttää. Taisin viime kesänä tehdä peräti kolme Britakakkua NAMS 😍 

Tätä "kiinalaisen prinsessan" pukua oopperalaulaja Maria Callas käytti 1948 laulaessaan Caracallan kylpylöiden Turandot esityksessä. Puku on alun perin valmistettu jo 1930-luvulla. Giacomo Puccinin säveltämän kolminäytöksisen oopperan Turandotin tarinan juuret ulottuvat varhaiseen keskiaikaan. Oopperan musiikkiin Puccini otti vaikutteita kiinalaisesta soittorasiasta. Puccini ei ollut koskaan käynyt Kiinassa mutta silti hän pystyi luomaan oopperansa musiikkiin vaikutteita sekä kiinalaisista sävelmistä, instrumenteistä että asteikoista. Kiehtovasta illuusiosta kaukaisesta maailmasta jossain idässä. 

Kuva: TMAItalia, Teatro dell´Opera di Roma  

Museo Milavidassa näytteillä olevat vanhimmat asut ovat jo 1920-luvulta ja uusimmat puolestaan aivan viime vuosilta. Rooman oopperatalo Teatro dell´Opera di Roma on upea rakennus. Olen seisonut sen ulkopuolella monia kertoja mutta vielä koskaan en ole onnistunut vierailemaan siellä sisällä. Ooppera avattiin alun perin marraskuussa 1880 ja nimeltään rakennus oli silloin Costanzi-teatteri, jossa oli 2212 paikkaa. Rakennus on käynyt läpi useita nimenmuutoksia sekä muitakin muutoksia ja parannuksia. Nykyisessä talossa istumapaikkoja on 1560. 

Puccinin ooppera Turandot vie muinaiseen Kiinaan ja Pekingiin. Näyttelyssä on esillä mm. pukusuunnittelija Mario Cito Filomarinon luomuksia 1920-luvulta, joiden orientalistiset yksityiskohdat heijastavat tuon ajan kuvitelmia kaukoidässä sijaitsevasta kaukaisesta maailmasta. Viime kesänä Turandot esitettiin Savonlinnan oopperajuhlilla. En ole koskaan nähnyt em. oopperaa mutta yksi minun lempiaariani on siitä eli Nessun dorma saa aina silmät kostumaan. Aariassa tuntematon prinssi Calaf laulaa voitokkaasta varmuudestaan voittaa prinsessa Turandot 



Giuseppe Verdin nelinäytöksinen ooppera Aida kantaesitettiin jouluaattona Egyptissä 1871. Puvut on suunnitellut italialainen Caramba (Luigi Sapelli) 1930-luvulla. 

Milavidan Facebook-sivulla näyttelyn toinen kuraattori Hannu Palosuo kertoi Aidan pukujen yhteydessä, että yllä olevissa kuvissa näkyvä upeasti kirjailtu viitta painoi 15 kg eli sen pukeminen mallinuken päälle vaati harkittuja liikkeitä ja tarkkaa suunnittelua. Toinen näyttelyn kuraattori on italialainen oopperaohjaaja Italo Nunzita, jonka videotervehdys näyttelystä löytyy Milavidan FB-sivuilta

Milavidan näyttelystä opin, että ooppera on oikeastaan keksitty vahingossa. 1500-luvun lopulla firenzeläinen oppineiden seurue päätteli virheellisesti, että antiikin tragediat olisi esitetty laulaen. Em. päätelmän johdosta syntyi Dafne eli antiikin tyyliin laulettu teos. Ooppera sai vakiintuneet muotonsa vasta kun Italian hovit alkoivat tilata yhdeltä säveltäjältä yhtenäisiä teoksia eli musiikkidraamoja. Vasta Claudio Monteverdin (1567-1643) säveltämä Orfeus ooppera esitettiin Mantovan herttuan hovissa 1607.  

Giuseppe Verdin ooppera Trubaduuri eli Il Trovatore esitettiin 1853. Ooppera on yksi maailman esitetyimmistä oopperoista, johtuen varmastikin sen melodioista, jotka seuraavat toisiaan aina vain tarttuvampina. Tapahtuma sijoittuvat 1400-luvun Espanjaan. Kreivi Luna ja trubaduuri Manrico rakastavat samaa naista Leonoraa. He taistelevat kansallissodassa eri puolilla ja ovat lisäksi veljeksiä vaikka eivät itse tiedä sitä. Puku on ollut tenori Giancomo Lauri-Volpin (1892-1979) oma, jota hän on käyttänyt useissa eri esityksissä. 







Takana vain osittain näkyvä sinikultainen puku on ollut Duca di Mantovan rooliasu ja sitä on pitänyt yllään tenori Luciano Pavarotti 1960-luvulla. 

Kolminäytöksinen Rigoletto on Chiuseppe Verdin vuonna 1851 ensiesityksensä Venetsiassa saanut ooppera, jonka libretto perustuu Victor Hugon näytelmään "Kuningas huvittelee". Ooppera on Verdin "romanttisen trilogian" ensimmäinen ooppera. Näissä teoksissa keskushenkilö on yhteiskunnan hylkimä ja Rigoletossa hahmo on rujo, kyttyräselkäinen hovinarri. Pukusuunnittelusta on vastannut Filippe Sanjust.  


Giuseppe Verdin Naamiohuvit sai ensi-iltansa Rooman Teatro Apollossa helmikuussa 1859. Ooppera pohjautuu kuningas Kustaa III:n salamurhaan 1792. Kuninkaan surmasi ruotsalainen aatelismies Jacob Johan Anckarström, jonka liiketoiminta rahanlainaajana kärsi kovasti verotuksesta, jonka kuningas oli määrännyt ja maksoi lopulta sen myös hengellään. Verdin oopperat ovat kaikki aika vakavamielisiä. 

Verdin Simon Boccanegra oopperan ensiesitys oli maaliskuussa 1857. Myöhemmin librettoa korjaili Arrigo Boito ja uuden, korjatun oopperan ensi-ilta oli maaliskuussa 1881. Puvun on suunnitellut 1930-luvulla Caramba (Luigi Sapelli). Kankaan puolestaan suunnitteli Mariano Fortuny. 

Verdin Attila ooppera ensi-ilta oli 1846. Kuvassa vuonna 2005 esitetyssä näytöksessä päällikkö Aquialan tyttären Odabellan asu, jonka on suunnittellut Anna Biogiotti (s.1960).

Nabucco on Giuseppe Verdin ooppera vuodelta 1842. Ooppera kertoo 2500 vuoden takaisista tapahtumista Babyloniassa eli nykyisessä Irakissa ja Jerusalemissa. Ooppera perustuu tarinaan Babylonian kuninkaasta Nabukadressarista (Nabucco), joka valtasi Juudaan, ryösti Jerusalemin temppelin ja vangitsi heprealaiset Babyloniaan. Pukusuunnittelusta on vastannut Maurizio Millenotti (s.1946). Kuvassa itse kuningas ja pappi Belon. 

Giacomo Puccinin iki-ihana Tosca sai ensi-iltansa 1900. Itse oopperan tapahtumat sijoittuvat kuitenkin 1800 luvun poliittisesti levottomaan Roomaan. Tosca kertoo intohimoisesta rakkaudesta, jossa laulaja Floria Tosca taisteilee pelastaakseen rakastajansa, taidemaalari Mario Cavaradossin kaupungin sadistiselta poliisipäällikkö Scarpialta. Lopputulos on kuitenkin traaginen. 

Anna Biagiotti (s.1960) on suunnitellut puvun vuonna 2000 ja sen mukailee vuonna 1964 esitetyn Toscan pukua ohjaaja Franco Zeffirellin pyynnöstä. Vuoden 1964 puku näkyy oikealla pääosaa esittäneen sopraano Maria Callaksen yllä (1923-1977).


Kuorolaisen inkatyyllinen puku, Guzmano Perun kuvernööri ja Alzira inkaprinsessa. Puvut on suunniteltu 1966-1967 esitettyyn oopperaan Alzira ja suunnittelijana toimi Danilo Donati (1926-2001). 

Alzira on Giuseppe Verdin kaksinäytöksinen ja kahdeksas ooppera, joka ensi-ilta oli Napolissa 1885. Oopperan juoni perustuu Voltairen näytelmään Alzire, ou les Américains. Äärimmäisen näyttäviä pukuja kaikki. Ooppera sijoittuu Perun maisemiin ja on täynnä draamaa sekä rakkauden, vapauden ja vallankin ristiriitoja. Ooppera sai aikoinaan huonon vastaanoton ja se katosi oopperatalojen ohjelmistosta. Roomassa sitä esitettiin 1966-1967.

Giuseppe Verdin oopperan Don Carlos kantaesitys oli Pariisin oopperatalossa maaliskuussa 1867. Ooppera on täynnä poliittista juonittelua, raastavaa kolmidraamaa ja ihanaa musiikkia. Elisabeth on avioitunut Espanjan kuninkaan Filipin kanssa mutta hänen sydämensä kuuluukin kuninkaan pojalle Don Carlosille. Yksilöiden suuret tunteet jäävät valtiollisen hallintokoneiston jalkoihin. Asut ovat vuosilta 1965-1966 ja esityksen ohjasi Luscino Visconti (1906-1976) vastaten myös pukusuunnittelusta. Basso Martti Talvela lauloi sokean suurinkvisiittorin roolin Pariisin oopperassa 1991. 


Vuonna 1934 sai ensi-esityksen Rooman oopperassa Ottorino Respighin ooppera La Fiamma. Näyttelyssä on todella upeita pukusuunnittelija Hugo De Anan (s.1949) luomuksia esityksen tuotannosta 1997-1998. Asujen inspiraation lähteenä on toiminut mm. Ravennan mosaiikit, Ooppera kertoo noituudesta rakkaudesta ja vallasta eikä siitä puutu myöskään draamaa. Salattu rakkaus ja äidin perintö vievät nuoren Silvanan kohti traagista kohtaloa roviolla. 


Jorma Uotinen ja Carla Fracci Kuningas Lear -baletissa vuonna 2006, Teatro dell´Opera di Roma. Kuva lainattu Milavidan kotisivuilta. 

Museo Milavidan näyttelystä löytyy myös puku, jota Jorma Uotinen on käyttänyt tanssiessaan Rooman baletissa. Vuonna 2006 italialainen balettitanssija, ohjaaja, näyttelijä ja Rooman baletin johtaja Carla Fracci (1936-2021) kutsui Uotisen (s.1950) tanssimaan Kuningas Learin roolin, joka oli tehty nimenomaan Uotiselle. Uutuusteos oli sävelletty Shostakovitshin musiikkiin ja se oli osa säveltäjälle omistettua festivaalia. Esityksiä oli kolme. Carla Fracci tanssi itse kuninkaan narrin osan ja muissa tehtävissä toimi oopperan baletin 18 miestanssijaa. Pukusuunnittelu Elena Mannini (1938-2024).

Verdin La Traviata ensi esitettiin jo vuonna 1853. La Travita pohjautuu Alexandre Dumas nuoremman vuonna 1848 julkaistuu romaaniin Kamelianainen. Oopperan päähenkilö on tuberkuloosia sairastava kurtisaani Violetta, johon aatelinen Germont rakastuu. Rooman oopperassa sitä esitettiin 2016-2017 ja sen ohjasi Sofia Coppola (s.1971). Puvustuksesta vastasi Valentino Caravani (s.1932). Todella upea, punainen puku! 

Gioachino Rossini sävelsi vuonna 1816 Sevillan parturi -oopperan, joka pohjautui Pierre-Augustin Beaumarchais´n vuonna 1775 julkaistuun satiiriseen näytelmään. Sevillan parturi on koominen ooppera, jossa saa todella nauraa kun kolmiodraamassa sattuu ja tapahtuu kreivi Almavivan, tohtori Bartolon kasvattitytär Rosinan ja Sevillan parturin kesken vaikka ja mitä. Rooman oopperassa vuosina 2015-2016 esitetyissä näytöksissä ollut mustavalkoinen puku on pukusuunnittelija Gianluca Falaschin käsialaa. 

Bravissimo! -näyttelyssä pääsee myös näkemään Pablo Picasson Parade-baletin pukujen rekonsruktiot, jotka Anna Biagiotti (s.1960) on tehnyt. Pariisissa oli vuonna 1917 Erik Satien säveltämän baletin kantaesitys. Osittain kubistiset pahvista tehdyt lavasteet ja puvut herättivät kohua ja yleisö buuasi ja häiriköi esitystä mutta lopulta raikuivat kuitenkin aplodit. Teos oli vallankumouksellinen eli kolme taiteilijaryhmää pyrki esityksessä houkuttelemaan yleisöä Pariisin kadulta sirkukseen. Eric Satie sävelsi musiikin käyttäen mm. kirjoituskonetta, maitopulloja ja pistoolia. Todella erilaista ja kokeilevaa 1900 luvun alussa varmasti! 

Museokaupassa oli myynnissä kaikkea ihanaa liittyen oopperan ja baletin maailmaan. Marjon matkaa lähti ihana "jalokivi hiuspanta". Täytyy esitellä se jossain vaiheessa.

Museo Milavidan Bravissimo! Pukuloistoa Rooman Oopperasta on avoinna vielä 18.tammikuuta 2026 asti. Italiassa ooppera on perinteisesti ollut aina kaiken kansan viihdettä ja huvia. Upeat puvut ja lavastukset, todella yllättävät juonenkäänteet, myrskyisät kohtaukset, toisinaan jopa yliampuva näytteleminen sekä upea musiikki laulun kera on minusta viihdyttävää. Oopperassa ja baletissa pitäisi ehdottomasti käydä useammin. Milavida on Museokorttikohde ja löytyy osoitteesta Näsilinna, Milavidan rinne, Tampere ja aukioajat ti-su klo 11-18 ja maanantaisin suljettu. 









toukokuuta 12, 2020

Vinkkejä nauttia kulttuurista verkossa


Kun koronapandemia iski voimallisesti Suomeen se aiheutti monien muiden rajoitusten lisäksi myös kulttuuritarjonnan supistumisen. Maaliskuun 16.päivänä Valtioneuvosto linjasi seuraavasti "Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat..."  Nyt 1.kesäkuuta alkaen on luvattu Valtioneuvoston toimesta, että em. sisätilat voitaisiin taas hallitusti ja asteittain avata uudelleen. Ehkä jotkut meistä suuntaavat jo silloin museoihin noudattaen siellä annettavia ohjeita ja nauttien taiteesta.

Kaikki eivät ehkä kuitenkaan vielä halua mennä fyysisesti ihailemaan taidetta. Olen itse koko kotoilukaranteenin ajan vieraillut virtuaalisesti useissa eri museoissa tutkimassa aikani kuluksi mitä siellä on nähtävillä. Koostin tähän postaukseen omia suosikkejani, joista suurin osa on taiteen puolelta. Olen löytänyt verkosta myös sellaisia museoita, joissa itse vierailin ihan ensimmäistä kertaa.

Verkosta on mahdollista toki seurata vaikka Karanteeniteatteria, joka tarjoaa suomalaista ammattiteatteria striimattuna suoraan kotisohvallesi. Ohjelmistossa on mm. ihan hulvattoman hauska Minna Kivelän Luolanainen, jonka itse kävin katsomassa Aleksaterinteatterissa jo alkuvuodesta. Oopperasta ja baletista voi puolestaan nauttia verkossa Stage24-sivuilla. Kulttuurinnälkään löytyy kyllä paljon kivaa ja mielenkiintoista verkosta.

RIJKSMUSEUM, Amsterdam


Amsterdamin Rijksmuseum eli Hollannin kansallismuseo on ehdottomasti "must to see" museo. Olen käynyt museossa kolmasti ja varmasti joskus kun voimme taas matkustaa vapaammin poikkean siellä taas. Pelkästään Rijksmuseumin komean rakennuksen näkeminen nostaa ihokarvat kananlihalle mahtavuudellaan. Tästä linkistä pääset virtuaalikierrokselle ihailemaan vaikka postauksen ensimmäisen kuvan Rembrandtin Yövartiota. Tein muutamia vuosia sitten myös blogiin postauksen museosta ja tästä pääset kurkistamaan siihen.

MOCO MUSEUM, Amsterdam


Haluan ottaa mukaan tähän listaani Rijksmuseumin lähellä Amsterdamissa sijaitsevan Moco Museumin. Varsinaista virtuaaliesittelyä tällä modernia taidetta esittävällä museolla ei ole mutta koska sen kokoelmissa on Banksyn töitä haluan jakaa tämän blogissa. Mystinen Banksy teki koronapademian aikana maalauksen, jossa perinteiset supersankarit ovat joutuneet roskakoriin. Koronavirusta vastaan päivittäin taisteleva sairaanhoitaja on uusi supersankari. Banky lahjoitti työnsä paikalliseen sairaalaan Englannissa.

Jos haluat tutustua Moco Museumiin ja Banksyyn tarkemmin klikkaa tekemääni postaukseeni sieltä parin vuoden takaa. Moco Museumista löytyy muutamia lyhyiltä esittelyjä myös Youtubesta.

ATENEUM, Helsinki


Ateneumin Natalia Goncharovan näyttelyn kutsuvierasavajaisissa 26.helmikuuta aloin itse uumoilemaan, että koronasta tulee "vielä paha juttu". Näyttely ehti olla auki vain muutamia viikkoja kun kaikki museot suljettiin Suomessa. Tästä voit kurkistaa minun tunnelmiani avajaisiltana värikylläisestä näyttelystä. Vielä on muutamia päiviä aikaa kurkistaa myös Ateneumin sivuilta kuraattori Timo Huuskon näyttelyopastus. Katsoin itse opastuksen ja fiilistelin vielä kerran.

Suomen taiteen tarinat -lyhytelokuvat ovat myös mielenkiintoisia. Tutut klassikot näytetään nyt ihan uudessa valossa ja teoksista löytyy yllättäviä uusia puolia. Niitä voit katsoa tästä.

BRITISH MUSEUM, Lontoo


Olen vieraillut Lontoossa lukemattomia kertoja ja kulkenut usein British Museumin ohi mutta sisälle en ole vielä koskaan ehtinyt. Nyt koronakaranteenissa olen ottanut haltuun museon Desire, Love, Identity LGBTQ historiareitin. Ehkä joskus kun voimme taas turvallisesti matkustaa pääsen tämän museon jylheiden seinien sisälle tutustumaan ihan paikan päälle. Paljon katsottavaa!

SUOMEN KANSALLISMUSEO, Helsinki


Suomen Kansallismuseon avoin verkkokokonaisuus löytyy tämän linkin kautta. Kansallismuseoon kuuluu kahdeksan museota ja kaksi linnaa. Marjon matkassa on vieraillut seuraavissa kohteissa, joihin pääset klikkaamalla näitä linkkejä: Kansallismuseo, Hvitträsk ja Louhisaari. Museoalus Tarmollakin (Merimuseo) pääsee kurkistamaan miltä näyttää jäänmurtajan sisällä. Seurasaaresta on tulossa tässä vielä omaa postausta jossain vaiheessa blogiin. Jos jäänmurtajat kiinnostavat enemmänkin tästä pääsee kurkistamaan vierailuuni jäänmurtaja Urholla.

OULUN TAIDEMUSEO, Oulu

Ellen Thesleff, Lehtimaja 1908 - kuva HAM, Hanna Kukorelli


Harmikseni en ehtinyt HAMin Ellen Thesleff näyttelyyn vuosi sitten. Onneksi Oulun Taidemuseossa avautui 15.helmikuuta 2020 uusi näyttely Ellen Thesleff - Aurinkosuudelma, joka on avoinna 30.8. asti. Koronan takia myös tämä näyttely on nähtävillä virtuaalisesti omalta kotisohvalta netin välityksellä maksuttomasti elokuun loppuun saakka. Ellen Thesleffin työt ovat ihan huikeita ja hän oli edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli vaikea saada tunnusta. Thesleffin tapa maalata oli ja on edelleen huomiota herättävää. Erittäin nautinnollinen näyttelykokemus!

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO, Helsinki


Paul ja Fanny Sinebrychoffin sympaattiseen kotimuseoon Bulevardilla pääsee mukaan lähes kaksituntiselle virtuaalikierrokselle tästä. Ilta-Sanomat teki 23.4. livelähetyksen, joka mielenkiintoista katsottavaa. Paljon kauniita yksityiskohtia ja historiallista nähtävää.

Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttely esittelee Suomen kultakauden mestarin Venäjän keisariperheelle tekemiä mestariteoksia. Nähtävillä on myös kauan kadonneeksi luultu maalaus, joka nähdään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Toinen näyttely Uhattu elämä tarkastelee rikasta luontoamme, jota ilmastokriisi ja sukupuutot uhkaavat.

GUGGENHEIM, New York

Kuva Pixabay

Guggenheim on upea paikka ja ehdottomasti taas käymisen arvoinen kun joskus pääsemme taas matkustamaan New Yorkiin. Sitä ennen tämä jo ulkoisestikin aivan mieletön arkkitehti Frank Lloyd Wrightin rakennus kannattaa ottaa haltuun virtuaalisesti. Jo museon portaikko panee pään pyörälle myös kotisohvalta koettuna. Guggenheimin kokoelmissa on nykytaidetta ja itse rakennus näkyi vuosia sitten "Men in Black" elokuvassa se avaruudellisen muodon takia.

Myös Guggeheimin Bilbaon museossa järjestetään virtuaalikierroksia. Bilbao on minun "must to see" -listalla joten ehkä joskus myös livenä pääsen katsomaan museon tarjontaa Espanjaan. 

LOUVRE, Pariisi

Kuva Pixabay

Louvre on museona valtava ja siellä pystyy helposti viettämään yhden päivän eikä siltikään ole nähnyt vielä kaikkea. Pariisin suurimman museon pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille! Louvren seinien sisältä löytyy maailman kuuluisimpia taideteoksia kuten Leonardo da Vincin Mona Lisa, Eugène Delacroix'n Vapaus johtaa kansaa ja Jacques-Louis Davidin Horatiusten vala. Museossa vierailee vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä!

Tästä linkistä pääset omalta kotisohvalta tähän valtavaan taidepyhättöön. Pakko myöntää, että olin aina kuvitellut Mona Lisan olevan paljon suurempi taulu mitä se onkaan. Aikoinaan reppureissulla Euroopassa ihmettelimme ystäväni kanssa taulun pientä kokoa pitkään. 

FRIDA KAHLO HOME MUSEUM, Mexico City

Kuva Gettyimages

Meksikossa en ole koskaan vieraillut mutta olen suuri Frida Kahlo fani. Kahlo käytti erittäin voimakkaita värejä töissään. Taiteilija maalasi työnsä tyylillä, joka oli saanut vaikutteita Meksikon alkuperäiskansojen kulttuureista. Toki Kahlon tyylissä näkyy myös eurooppalaisia vaikutteita realismista, symbolismista ja surrealismista. La Casa Azul (The Blue House) on nyt otettavissa haltuun omalta kotisohvalta. Mykistäviä kuvia ja värikkyyttä! Ja ne Frida Kahlon värikkäät puvut...

ARTSI, Vantaa


Kuva YLE / Rasmus Tåg

Vantaan Taidemuseo Artsin uusi näyttely Kuvanvapaus 17.2. - 17.5.2020 ehti olla avoinna vain kuukauden kun se suljettiin. Harmittaa kun en itse ehtinyt mennä edes avajaisiin mutta onneksi olen nyt katsellut kuraattori Jean Ramsayn virtuaaliesittelyn. Upea näyttely hyvinkin ajankohtaisesta aiheesta! Vantaakanavalta löytyy sarjan muitakin videoita, joiden avulla voi tehdä virtuaalimatkoja Vantaan museoihin.

SUOMEN LASIMUSEO, Riihimäki


Jos suomalainen lasi ja muotoilu kiinnostaa niin Suomen Lasimuseo, Riihimäellä on myös paikka, jossa kannattaa vierailla virtuaalisesti. Lasi on minusta aina ollut kiehtova mutta samalla oudon ristiriitainen materiaali. Toisaalta lasi on äärimmäisen haurasta mutta sen muotokieli on puolestaan hyvin vahvaa. Minun Riihimäen museovierailu postaukseen viime syksyltä pääsen tästä. Paljon katsottavaa kolmessa kerroksessa lasin valmistamista, puhalluksesta, lasin historiasta ja designlaseista löytyy myös virtuaalisesti verkosta.

DESIGNMUSEO, Helsinki


Kuva Desingmuseo

Designmuseon kokoelmanäyttelyyn pääsee myös tutustumaan virtuaalisesti. Kokoelmanäyttelyn Utopia nyt - kertomus suomalaisesta muotoilusta voi kokea nyt kotoa käsin. 3D-kierros on toteutettu yhteistyössä museon naapurin, kiinteistövälitysliike Blokin kanssa. Kulkiessasi eri salista toiseen museossa voit yrittää bongailla Antti Nurmenniemen värikkäitä Pehtoori-pannuja. 

Nautinnollista kulttuurimatkaa kaikille virtuaalisesti kotoa käsin. 
Kannattaa seurata museoiden omilta kotisivuilta miten museot avautuvat kesäkuussa.